Full download ebook at ebookmass.

com

International GAAP 2021: Generally Accepted

Accounting Practice under International Financial
Reporting Standards Ernst & Young International
Financial Reporting Group
For dowload this book click link below
https://ebookmass.com/product/international-
gaap-2021-generally-accepted-accounting-practice-
under-international-financial-reporting-standards-
ernst-young-international-financial-reporting-
group/

OR CLICK BUTTON

DOWLOAD EBOOK

Download more ebook from https://ebookmass.com

More products digital (pdf, epub, mobi) instant
download maybe you interests ...

International Financial Reporting 7th edition Alan

Melville

https://ebookmass.com/product/international-financial-
reporting-7th-edition-alan-melville/

(eBook PDF) International Financial Reporting &

Analysis 8th Edition

https://ebookmass.com/product/ebook-pdf-international-financial-
reporting-analysis-8th-edition/

International Financial Reporting: A Practical Guide

8th Edition Alan Melville

https://ebookmass.com/product/international-financial-reporting-
a-practical-guide-8th-edition-alan-melville/

Wiley GAAP 2024: Interpretation and Application of

Generally Accepted Accounting Principles (Wiley
Regulatory Reporting) 1st Edition Flood

https://ebookmass.com/product/wiley-gaap-2024-interpretation-and-
application-of-generally-accepted-accounting-principles-wiley-
regulatory-reporting-1st-edition-flood/
Financial Accounting & Reporting 20th Edition Barry
Elliott

https://ebookmass.com/product/financial-accounting-
reporting-20th-edition-barry-elliott/

Financial Reporting, 3rd Edition Janice Loftus

https://ebookmass.com/product/financial-reporting-3rd-edition-
janice-loftus/

Global Financial Accounting and Reporting: Principles

and Analysis 4th Edition Walter Aerts

https://ebookmass.com/product/global-financial-accounting-and-
reporting-principles-and-analysis-4th-edition-walter-aerts/

International Financial Management, 9th Edition Eun

https://ebookmass.com/product/international-financial-
management-9th-edition-eun/

Financial Reporting & Analysis 8th Edition Lawrence

Revsine

https://ebookmass.com/product/financial-reporting-analysis-8th-
edition-lawrence-revsine/
International
GAAP 2021
®

Generally Accepted Accounting Practice

under International Financial Reporting Standards
Cullum Allen Lennart Hoogerwaard Tina Patel
Jeremy Barnes Jane Hurworth Claire Patra
Anne-Cathrine Bernhoft Ted Jones Michael Pratt
Martin Beyersdorff Heather de Jongh Matthew Richardson
Mike Bonham Parbin Khatun Tim Rogerson
David Bradbery Maria Kingston Vadim Shelaginov
Rob Carrington Bernd Kremp Yuta Shimomura
Jessica Cayadi Dean Lockhart Anna Sirocka
Victor Chan Sharon MacIntyre Kirsty Smith
Wei Li Chan Anna Malcolm Sharanya Sreedaran
Larissa Connor Amanda Marrion David Stolker
Pieter Dekker Emily Moll Michael Varila
Tim Denton Richard Moore Aikaterini Vatzaki
Alicia Edelstein Ayesha Moosa Jane Watson
Prahalad Halgeri Tom Mullins
Andrea Holmes Mqondisi Ndlovu
This edition first published in 2021 by John Wiley & Sons Ltd.
Cover, cover design and content copyright © 2021 Ernst & Young LLP.
The United Kingdom firm of Ernst & Young LLP is a member of Ernst & Young Global Limited.
International GAAP® is a registered trademark of Ernst & Young LLP.

This publication contains copyright © material and trademarks of the IFRS Foundation®. All rights reserved.
Reproduced by Ernst & Young LLP with the permission of the IFRS Foundation. Reproduction and use rights are
strictly limited. For more information about the IFRS Foundation and rights to use its material please visit www.ifrs.org.
Disclaimer: To the extent permitted by applicable law the Board and the IFRS Foundation expressly disclaims all
liability howsoever arising from this publication or any translation thereof whether in contract, tort or otherwise
(including, but not limited to, liability for any negligent act or omission) to any person in respect of any claims or
losses of any nature including direct, indirect, incidental or consequential loss, punitive damages, penalties or costs.

Registered office
John Wiley & Sons Ltd, The Atrium, Southern Gate, Chichester, West Sussex, PO19 8SQ, United Kingdom

For details of our global editorial offices, for customer services and for information about how to apply for
permission to reuse the copyright material in this book please see our website at www.wiley.com

The right of the author to be identified as the author of this work has been asserted in accordance with the
Copyright, Designs and Patents Act 1988.

All rights reserved. No part of this publication may be reproduced, stored in a retrieval system, or transmitted,
in any form or by any means, electronic, mechanical, photocopying, recording or otherwise, except as permitted
by the UK Copyright, Designs and Patents Act 1988, without the prior permission of the publisher.

Wiley publishes in a variety of print and electronic formats and by print-on-demand. Some material included
with standard print versions of this book may not be included in e-books or in print-on-demand. If this book
refers to media such as a CD or DVD that is not included in the version you purchased, you may download this
material at http://booksupport.wiley.com. For more information about Wiley products, visit www.wiley.com.

Designations used by companies to distinguish their products are often claimed as trademarks. All brand names
and product names used in this book are trade names, service marks, trademarks or registered trademarks of
their respective owners. The publisher is not associated with any product or vendor mentioned in this book.

Limit of Liability/Disclaimer of Warranty: While the publisher and author have used their best efforts in
preparing this book, they make no representations or warranties with respect to the accuracy or completeness
of the contents of this book and specifically disclaim any implied warranties of merchantability or fitness for a
particular purpose. It is sold on the understanding that the publisher is not engaged in rendering professional
services and neither the publisher nor the author shall be liable for damages arising herefrom. If professional
advice or other expert assistance is required, the services of a competent professional should be sought.

This publication has been carefully prepared, but it necessarily contains information in summary form and is therefore
intended for general guidance only, and is not intended to be a substitute for detailed research or the exercise of
professional judgement. The publishers, Ernst & Young LLP, Ernst & Young Global Limited or any of its Member Firms
or partners or staff can accept no responsibility for loss occasioned to any person acting or refraining from action as a
result of any material in this publication. On any specific matter, reference should be made to the appropriate adviser.

ISBN 978-1-119-77243-9 (paperback)

[EY personnel only ISBN 978-1-119-77244-6]
ISBN 978-1-119-77245-3 (ebk)
ISBN 978-1-119-77266-8 (ebk)

A catalogue record for this book is available from the British Library.

Printed and bound at CPI Clowes, Beccles.

This book is printed on acid-free paper, responsibly manufactured from well-managed FSC®-certified forests
and other controlled sources.
 About this book

The 2021 edition of International GAAP® has been fully revised and updated in order to:
• Provide expanded discussion and practical illustrations on the many
implementation issues arising as entities continue to apply IFRS 16 – Leases,
including those related to recent rent concessions and the associated narrow scope
amendment issued by the International Accounting Standards Board (IASB).
• Include an updated chapter on the new insurance contracts standard IFRS 17 –
Insurance Contracts, which reflects the IASB’s recently issued Amendments to
IFRS 17, resulting in a number of significant changes as well as many other editorial
alterations. The chapter also discusses implementation issues and explores other
matters arising as insurers prepare for the adoption of the standard.
• Continue to investigate the many application issues arising as entities apply IFRS 9 –
Financial Instruments – and IFRS 15 – Revenue from Contracts with Customers.
• Discuss the IASB’s amendments to IFRS 9 and related standards to address the
effects of the Interbank Offered Rates (IBOR) reform on financial reporting.
• Illustrate the application of IFRS to the accounting for natural disasters highlighted
by the accounting issues related to the recent coronavirus pandemic.
• Discuss the new agenda decisions issued by the IFRS Interpretations Committee
since the preparation of the 2020 edition.
• Address the amendments to standards and the many other initiatives that are
currently being discussed by the IASB and the potential consequential changes to
accounting requirements.
• Provide further insight on the many issues relating to the practical application of IFRS,
based on the extensive experience of the book’s authors in dealing with current issues.
The book is published in three volumes. The 56 chapters – listed on pages xi to xiii –
are split between the three volumes as follows:
• Volume 1 - Chapters 1 to 22,
• Volume 2 - Chapters 23 to 43,
• Volume 3 - Chapters 44 to 56.
Each chapter includes a detailed list of contents and list of illustrative examples.

Each of the three volumes contains the following indexes covering all three volumes:
• an index of extracts from financial statements,
• an index of references to standards and interpretations,
• a general index.
 v

Preface

The IASB noted in its 2018 analysis of the use of IFRS around the world that, other than
China, India, Japan and the United States, the vast majority of the 166 jurisdictions they
have researched require the use of IFRS for all or most domestic publicly accountable
entities (listed companies and financial institutions) in their capital markets. Maintaining
the current international alignment of accounting standards requires an ongoing
commitment on the part of all jurisdictions involved, but the benefits of IFRS are clear
when looking at the way in which the IASB was able to consider the impact of the
coronavirus pandemic on financial reporting.
The coronavirus outbreak was first reported near the end of 2019, with the virus
subsequently spreading worldwide. On 11 March 2020, the World Health Organisation
classified the outbreak as a pandemic. While the coronavirus outbreak is first and
foremost a public health concern, it has significantly impacted the world economy and,
indirectly, financial reporting and the work of the IASB itself.
In response to the development, the IASB issued Amendments to IFRS 16 – Leases:
Covid-19-Related Rent Concessions, deferred the effective date of Amendments to
IAS 1 – Presentation of Financial Statements: Classification of Liabilities as Current
or Non-current, decided to extend the consultation period of several consultation
documents by three months, and decided to monitor the situation with a view to
making further changes to its timelines, if necessary. As a result, the next milestones
of many of the IASB’s projects have been pushed out to accommodate the
exceptional circumstances.
The economic impacts of the coronavirus outbreak can also be seen in the financial
reports of companies where it has affected the accounting for and disclosure of
going concern issues, impairment testing, government grants, leases, onerous
contracts, income taxes and fair value measurement. While the economic
uncertainty increased the need for the careful exercise of judgement, IFRS has
offered an accounting framework that provides the necessary guidance to deal even
with these unusual circumstances.

New standards
IFRS 16 became effective in 2019 and its interactions with other standards has given rise
to a number of challenging implementation questions that continue to be addressed.
The Interpretations Committee has published agenda decisions on the treatment of
subsurface rights, determining the incremental borrowing rate, the definition of a lease
and the interaction between the lease term and useful life of leasehold improvements.
The IASB continues to work on its project that deals with the application of IAS 12 –
Income Taxes – to right-of-use assets and lease liabilities, while the Interpretations
vi Preface

Committee is currently considering the accounting for the sale and leaseback of an asset
in a single-asset entity.
IFRS 17 – Insurance Contracts – was amended in June 2020 and has an effective date
of 1 January 2023. The IASB amended IFRS 17 in response to matters of concern raised
primarily in Europe regarding the concepts and practical implementation of the
standard that were raised by stakeholders. IFRS 17, together with IFRS 9 – Financial
Instruments, will result in profound changes to the accounting in IFRS financial
statements for insurance companies. This will also have a significant impact on data,
systems and processes used to produce information for financial reporting purposes.
The new model is likely to have a significant impact on the profit and total equity of
some insurance entities, but IFRS 17 has been welcomed by the user community as it is
expected to improve comparability between insurers and increase the transparency
around the drivers of performance and source of earnings.

Current work plan

The IASB has deferred its agenda consultation until 2021 and is currently still working
on the projects in its work plan for the period from 2017 until 2021. The work plan can
be divided into three elements: the standard-setting and maintenance projects, the
research projects, and the Better Communication in Financial Reporting initiative.
The IASB’s standard-setting and maintenance agenda focuses almost exclusively on
narrow scope projects that address certain aspects of existing standards. The exposure
draft on the rate-regulated activities project – a more comprehensive project but
limited in impact as it is industry-specific – was delayed by almost a year and is now
expected to be published in early 2021.
As part of its active research agenda, the IASB’s core model for dynamic risk
management and discussion paper on business combinations under common control are
expected in late 2020, while the comment period on the discussion paper on goodwill
and impairment was extended to December 2020. The IASB is currently considering
the direction on the projects on financial instruments with characteristics of equity and
extractive activities. Although these technically complex but important projects are
taking longer than expected, we encourage the IASB to continue its work as they deal
with issues that have been the source of many accounting questions.
The IASB expects to publish, in late 2020, its request for information on the Post-
Implementation Review of IFRS 10 – Consolidated Financial Statements, IFRS 11 –
Joint Arrangements – and IFRS 12 – Disclosure of Interests in Other Entities. The
Interpretations Committee has often discussed requests regarding the interpretation of
IFRS 11 and it seems likely that the Post-Implementation Review will similarly give rise
to questions from constituents.

Better communication and sustainability reporting

The IASB continues to work on the various aspects of its Better Communication in
Financial Reporting initiative, such as the primary financial statements, management
commentary and the taxonomy. The project to update the Management Commentary
Practice Statement, for which an exposure draft is expected early in 2021, is seen by the
 Preface vii

IASB as the cornerstone of the notion of ‘broader financial information’. That said, there
is an ongoing debate as to how ‘broad’ annual reporting, and by extension the IASB’s
own remit, should be.
In November 2019, Hans Hoogervorst, the Chairman of the IASB, noted in a speech that
‘The popularity of non-GAAP has risen sharply and there is growing interest in broader
reporting, particularly in the area of sustainability. […] In the light of these
developments, the IASB constantly asks itself how it can strengthen the relevance of
1
IFRS Standards in this changing world.’ Sue Lloyd, the Vice-Chair of the IASB, noted
in December 2019 that ‘[…] the IASB exists to write Standards that result in investors
getting the information they need to make their investment decisions. We know that in
order to make informed investment decisions, investors need information that goes
beyond the boundaries of that captured within the traditional financial statements.
Investors need information about items that are not recognised and measured for
accounting purposes, but that can affect the company’s future cash flows and the value
2
of its equity.’
Many of the non-financial issues that interest investors can be characterised as
externalities, which are commonly defined as consequences of an industrial or
commercial activity that affect other parties without being reflected in market prices.
Traditional financial reporting has focused on how companies are affected by
externalities that are inflicted upon them (i.e. the investor perspective), but far less on
how their actions affect others (i.e. the societal perspective). In addressing these
considerations, the IASB faces the challenge that it does not have the breadth of
expertise that would allow it to cover the entire field of non-financial reporting and that
its resources are limited.
In September 2020, Erik Thedéen, the Chair of IOSCO's Task Force on Sustainable
Finance, noted in a speech that IOSCO is engaging with two initiatives that ‘are both
3
very interesting and very promising’. Firstly, an alliance of five framework- and
standard-setting institutions of international significance – CDP, the Climate Disclosure
Standards Board (CDSB), the Global Reporting Initiative (GRI), the International
Integrated Reporting Council (IIRC) and the Sustainability Accounting Standards Board
(SASB) – announced a commitment to working towards a comprehensive corporate
reporting system. Secondly, a working group of IFRS trustees is considering what role
the IFRS Foundation can play in setting standards for sustainability reporting. The
Trustees of the IFRS Foundation published a consultation paper on sustainability
reporting to assess if there is sufficient demand for global sustainability standards and,
if so, whether the development of a sustainability standards board under the governance
structure of the IFRS Foundation would be an appropriate approach to achieving
further consistency and global comparability in sustainability reporting.

1 Speech by Hans Hoogervorst, 5 November 2019 (IASB Chair delivers keynote at Eumedion Annual
Symposium, Netherlands). IFRS Foundation website: http://www.ifrs.org/news-and-events/2019/11/the-
iasb-from-financial-to-integrated-standard-setter/
2 Speech by Sue Lloyd, 9 December 2019 (Enhancing relevance in 2020 and beyond). IFRS Foundation
website: http://www.ifrs.org/news-and-events/2019/12/enhancing-relevance-in-2020-and-beyond/
3 Speech by Erik Thedéen, 1 October 2020 (speech at the conference Driving Global Standards on Sustainable
Finance). Swedish Finansinspektionen website: https://www.fi.se/en/published/presentations/2020/erik-
thedeens-speech-at-driving-global-standards-on-sustainable-finance/
viii Preface

We commend the initiative of the Trustees of the IFRS Foundation in taking an active
role in the efforts to improve the broader financial report, as non-financial reporting
provides important information that allows users to put the financial statements in
context and helps them in assessing future risks and opportunities. In addition to
IOSCO, the International Federation of Accountants (IFAC) has also expressed support
for the creation of a new sustainability standards board that would exist alongside the
IASB under the IFRS Foundation. However, as legislators in some jurisdictions have
already taken steps to ensure a minimum level of communication about sustainability
issues, we believe it is crucial in the interest of broad acceptance to build as broad a
base of support as possible.

This edition of International GAAP® covers the many interpretations, practices and
solutions that have now been developed based on our work with clients, and discussions
with regulators, standard-setters and other professionals. In particular, the edition has
been revised to consider the many financial reporting issues that have arisen in the
context of the coronavirus pandemic. We believe that International GAAP®, now in its
sixteenth edition, plays an important role in ensuring consistent application of IFRS and
helping companies as they address emerging issues (e.g. interest rate benchmark reform,
application of IFRS 16 and implementation of IFRS 17). These issues are complex and
give rise to many practical questions about the recognition, measurement, presentation
and disclosure requirements.

Our team of authors and reviewers hails from all parts of the world and includes not
only our global technical experts but also senior client-facing professionals. This gives
us an in-depth knowledge of practice in many different countries and industry sectors,
enabling us to go beyond mere recitation of the requirements of standards to explaining
their application in many varied situations.
We are deeply indebted to many of our colleagues within the global organisation of
EY for their selfless assistance and support in the publication of this book. It has
been a truly international effort, with valuable contributions from EY people around
the globe.
Our thanks go particularly to those who reviewed and edited the drafts, most notably:
Elisa Alfieri, Mark Barton, Christian Baur, Paul Beswick, Silke Blaschke, Linzi Carr,
Patrick Cavanagh, Larissa Clark, Tony Clifford, Angela Covic, Josh Forgione, Peter
Gittens, Archibald Groenewald, Paul Hebditch, Lara Iob, Guy Jones, Steinar Kvifte,
Michiel van der Lof, James Luke, Kerri Madden, Mark Mahar, Fernando Marticorena,
John Offenbacher, John O’Grady, Christiana Panayidou, Pierre Phan Van Phi, Christoph
Piesbergen, George Prieksaitis, Takeshi Saida, Gerard van Santen, Nicola Sawaki,
Rachel Simons, Alison Spivey, Leo van der Tas, Daniel Trotman, Hans van der Veen,
Tracey Waring, Arne Weber, Clare Wong and Luci Wright.
 Preface ix

Our thanks also go to everyone who directly or indirectly contributed to the book’s
creation, including the following members of EY’s IFRS desks: Thato Lengana, Steve
Mwereria, Teresia Ng’ang’a, Anna Pickup and Tanay Rai.
We also thank Jeremy Gugenheim for his assistance with the production technology
throughout the period of writing.

London, Cullum Allen Lennart Hoogerwaard Tina Patel

October 2020 Jeremy Barnes Jane Hurworth Claire Patra
Anne-Cathrine Bernhoft Ted Jones Michael Pratt
Martin Beyersdorff Heather de Jongh Matthew Richardson

Mike Bonham Parbin Khatun Tim Rogerson

David Bradbery Maria Kingston Vadim Shelaginov
Rob Carrington Bernd Kremp Yuta Shimomura
Jessica Cayadi Dean Lockhart Anna Sirocka
Victor Chan Sharon MacIntyre Kirsty Smith
Wei Li Chan Anna Malcolm Sharanya Sreedaran
Larissa Connor Amanda Marrion David Stolker
Pieter Dekker Emily Moll Michael Varila
Tim Denton Richard Moore Aikaterini Vatzaki
Alicia Edelstein Ayesha Moosa Jane Watson
Prahalad Halgeri Tom Mullins
Andrea Holmes Mqondisi Ndlovu
x Preface
 xi

Lists of chapters

Volume 1

1 International GAAP .......................................................................................................... 1

2 The IASB’s Conceptual Framework ........................................................................... 39
3 Presentation of financial statements and accounting policies ............................. 109
4 Non-current assets held for sale and discontinued operations ............................ 187
5 First-time adoption ...................................................................................................... 217
6 Consolidated financial statements ............................................................................ 385
7 Consolidation procedures and non-controlling interests ..................................... 491
8 Separate and individual financial statements ........................................................... 571
9 Business combinations ................................................................................................ 633
10 Business combinations under common control ...................................................... 761
11 Investments in associates and joint ventures .......................................................... 807
12 Joint arrangements ...................................................................................................... 887
13 Disclosure of interests in other entities ................................................................... 941
14 Fair value measurement ............................................................................................. 995
15 Foreign exchange ....................................................................................................... 1175
16 Hyperinflation ............................................................................................................ 1249
17 Intangible assets ......................................................................................................... 1285
18 Property, plant and equipment ................................................................................ 1381
19 Investment property ..................................................................................................1437
20 Impairment of fixed assets and goodwill .................................................................1511
21 Capitalisation of borrowing costs ........................................................................... 1643
22 Inventories ...................................................................................................................1673

Index of extracts from financial statements .............................................................index 1

Index of standards........................................................................................................ index 7
Index .............................................................................................................................index 111

The lists of chapters in volumes 2 and 3 follow overleaf.

xii Lists of chapters

Volume 2

23 Leases ........................................................................................................................... 1701

24 Government grants ..................................................................................................... 1821
25 Service concession arrangements ........................................................................... 1847
26 Provisions, contingent liabilities and contingent assets ...................................... 1923
27 Revenue: Introduction and scope ........................................................................... 2015
28 Revenue: Identify the contract and performance obligations .......................... 2045
29 Revenue: Determine and allocate the transaction price ...................................... 2157
30 Revenue: Recognition ............................................................................................... 2253
31 Revenue: Licences, warranties and contract costs .............................................. 2313
32 Revenue: Presentation and disclosure ................................................................... 2387
33 Income taxes .............................................................................................................. 2441
34 Share-based payment ...............................................................................................2623
35 Employee benefits ..................................................................................................... 2887
36 Operating segments ................................................................................................... 2973
37 Earnings per share ..................................................................................................... 3017
38 Events after the reporting period............................................................................ 3071
39 Related party disclosures .........................................................................................3093
40 Statement of cash flows ............................................................................................. 3131
41 Interim financial reporting ....................................................................................... 3189
42 Agriculture ..................................................................................................................3269
43 Extractive industries ................................................................................................. 3325

Index of extracts from financial statements .............................................................index 1

Index of standards........................................................................................................ index 7
Index ............................................................................................................................index 111

The list of chapters in volume 3 follows overleaf.

 Lists of chapters xiii

Volume 3

44 Financial instruments: Introduction ........................................................................ 3571

45 Financial instruments: Definitions and scope ....................................................... 3579
46 Financial instruments: Derivatives and embedded derivatives ......................... 3615
47 Financial instruments: Financial liabilities and equity ........................................ 3657
48 Financial instruments: Classification ...................................................................... 3767
49 Financial instruments: Recognition and initial measurement ............................ 3839
50 Financial instruments: Subsequent measurement ................................................ 3865
51 Financial instruments: Impairment .........................................................................3905
52 Financial instruments: Derecognition ....................................................................4079
53 Financial instruments: Hedge accounting ..............................................................4173
54 Financial instruments: Presentation and disclosure ............................................4399
55 Insurance contracts (IFRS 4) .................................................................................... 4525
56 Insurance contracts (IFRS 17) ................................................................................. 4669

Index of extracts from financial statements .............................................................index 1

Index of standards........................................................................................................ index 7
Index .............................................................................................................................index 111
xiv Lists of chapters
 xv

Abbreviations

The following abbreviations are used in this book:

Professional and regulatory bodies:
AASB Australian Accounting Standards Board
AcSB Accounting Standards Board of Canada
AICPA American Institute of Certified Public Accountants
AOSSG Asian-Oceanian Standard-Setters Group
APB Accounting Principles Board (of the AICPA, predecessor of the FASB)
ARC Accounting Regulatory Committee of representatives of EU Member States
ASAF Accounting Standards Advisory Forum
ASB Accounting Standards Board in the UK
ASBJ Accounting Standards Board of Japan
ASU Accounting Standards Update
CASC China Accounting Standards Committee
CESR Committee of European Securities Regulators, an independent committee
whose members comprised senior representatives from EU securities
regulators (replaced by ESMA)
CICA Canadian Institute of Chartered Accountants
EC European Commission
ECB European Central Bank
ECOFIN The Economic and Financial Affairs Council
EDTF Enhanced Disclosure Task Force of the (FSB)
EFRAG European Financial Reporting Advisory Group
EITF Emerging Issues Task Force in the US
EPRA European Public Real Estate Association
ESMA European Securities and Markets Authority (see CESR)
EU European Union
FAF Financial Accounting Foundation
FASB Financial Accounting Standards Board in the US
FCAG Financial Crisis Advisory Group
FEE Federation of European Accountants
xvi Abbreviations

FSB Financial Stability Board (successor to the FSF)

FSF Financial Stability Forum
G4+1 The (now disbanded) group of four plus 1, actually with six members, that
comprised an informal ‘think tank’ of staff from the standard setters from
Australia, Canada, New Zealand, UK, and USA, plus the IASC
G7 The Group of Seven Finance Ministers (successor to G8)
G8 The Group of Eight Finance Ministers
G20 The Group of Twenty Finance Ministers and Central Bank Governors
GPPC Global Public Policy Committee of the six largest accounting networks
HKICPA Hong Kong Institute of Certified Public Accountants
IASB International Accounting Standards Board, or the Board
IASC International Accounting Standards Committee. The former Board of the
IASC was the predecessor of the IASB
IASCF International Accounting Standards Committee Foundation (predecessor of
the IFRS Foundation)
ICAEW Institute of Chartered Accountants in England and Wales
ICAI Institute of Chartered Accountants of India
ICAS Institute of Chartered Accountants of Scotland
IFAC International Federation of Accountants
IFASS International Forum of Accounting Standard Setters
IFRIC The IFRS Interpretations Committee (formerly the International Financial
Reporting Interpretations Committee) of the IASB
IGC Implementation Guidance Committee on IAS 39 (now disbanded)
IOSCO International Organisation of Securities Commissions
IPSASB International Public Sector Accounting Standards Board
IPTF International Practices Task Force (a task force of the SEC Regulations
Committee)
ISDA International Swaps and Derivatives Association
IVSC International Valuation Standards Council
KASB Korea Accounting Standards Board
RICS Royal Institution of Chartered Surveyors
SAC Standards Advisory Council, predecessor of the IFRS Advisory Council
which provides advice to the IASB on a wide range of issues
SEC Securities and Exchange Commission (the US securities regulator)
SIC Standing Interpretations Committee of the IASC (replaced by IFRIC)
TEG Technical Expert Group, an advisor to the European Commission
TRG Joint Transition Resource Group for Revenue Recognition
 Abbreviations xvii

Accounting related terms:

ADS American Depositary Shares
AFS Available-for-sale investment
ARB Accounting Research Bulletins (issued by the AICPA)
ARS Accounting Research Studies (issued by the APB)
ASC Accounting Standards Codification®. The single source of authoritative US
GAAP recognised by the FASB, to be applied to non-governmental entities
for interim and accounting periods ending after 15 September 2009
ASU Accounting Standards Update
BCUCC Business Combinations Under Common Control
CCIRS Cross Currency Interest Rate Swap
CDO Collateralised Debt Obligation
CLO Collateralized Loan Obligation
CF Conceptual Framework
CGU Cash-generating Unit
CU Currency Unit
DD&A Depreciation, Depletion and Amortisation
DPF Discretionary Participation Feature
E&E Exploration and Evaluation
EBIT Earnings Before Interest and Taxes
EBITDA Earnings Before Interest, Taxes, Depreciation and Amortisation
EIR Effective Interest Rate
EPS Earnings per Share
FAS Financial Accounting Standards (issued by the FASB). Superseded by
Accounting Standards Codification® (ASC)
FC Foreign currency
FICE Financial Instruments with the Characteristics of Equity
FIFO First-In, First-Out basis of valuation
FRS Financial Reporting Standard (issued by the ASB)
FTA First-time Adoption
FVLCD Fair value less costs of disposal
FVLCS Fair value less costs to sell (following the issue of IFRS 13, generally replaced
by FVLCD)
FVPL Fair value through profit and loss
FVOCI Fair value through other comprehensive income
xviii Abbreviations

GAAP Generally accepted accounting practice (as it applies under IFRS), or generally
accepted accounting principles (as it applies to the US)
HTM Held-to-maturity investment
IAS International Accounting Standard (issued by the former board of the IASC)
IBOR Interbank Offered Rate
IBNR Incurred but not reported claims
IFRS International Financial Reporting Standard (issued by the IASB)
IFRS for
SMEs International Financial Reporting Standard for Small and Medium-sized Entities
IGC Q&A Implementation guidance to the original version of IAS 39 (issued by the IGC)
IPO Initial Public Offering
IPR&D In-process Research and Development
IPSAS International Public Sector Accounting Standard
IRR Internal Rate of Return
IRS Interest Rate Swap
JA Joint Arrangement
JCA Jointly Controlled Asset
JCE Jointly Controlled Entity
JCO Jointly Controlled Operation
JO Joint Operation
JV Joint Venture
LAT Liability Adequacy Test
LC Local Currency
LIBOR London Inter Bank Offered Rate
LIFO Last-In, First-Out basis of valuation
NBV Net Book Value
NCI Non-controlling Interest
NPV Net Present Value
NRV Net Realisable Value
OCI Other Comprehensive Income
PP&E Property, Plant and Equipment
R&D Research and Development
SCA Service Concession Arrangement
SE Structured Entity
SFAC Statement of Financial Accounting Concepts (issued by the FASB as part of
its conceptual framework project)
Another random document with
no related content on Scribd:
 »Minäkö vihaisin teitä!» huudahti Andrée.

Ja hänen tyynissä, kuultavissa, puhtaissa silmissään välähti

kaksinkertainen salama.

»Oh, herra, olette ihan väärässä, jos pidätte vihana tunnetta,

jonka minussa olette herättänyt.»

»Mutta ellei se ole vihaa eikä rakkautta, mitä se siis on, Andrée?»

»Se ei ole rakkautta, sillä minun ei ole sallittu teitä rakastaa.

Ettekö kuullut minun äsken vaikeroivan Jumalalle, että minä olen
maailman onnettomin nainen?»

»Entä miksi teillä ei olisi oikeutta rakastaa minua, koska minä

rakastan teitä, Andrée, kaikesta sydämestäni?»

»Oh, sitä en halua, en voi, en uskalla teille ilmaista», vastasi

Andrée käsiään väännellen.

»Mutta», virkkoi Charny yhä hellemmällä äänellä, »jos sen, mitä

ette halua, ette voi ettekä uskalla sanoa, joku toinen on minulle
ilmaissut?»

Andrée laski molemmat kätensä Charnyn olkapäille.

»Mitä?» kuului hänen kauhistunut huudahduksensa.

»Jos minä tiedän kaikki?» lisäsi Charny.

»Hyvä jumala!»

»Ja jos minä hetkellä, jolloin huomasin teidät tuon onnettomuuden

johdosta entistäkin ansiollisemmaksi ja kunnioitettavammaksi ja
kuulin sen hirveän salaisuuden, päätin tulla sanomaan teille, että
minä rakastan teitä?»

»Jos olette sen tehnyt, herra, olette maailman ylevin ja jaloin

mies.»

»Minä rakastan teitä, Andrée!» toisti Charny. »Minä rakastan teitä,

minä rakastan teitä!»

»Ah», huudahti Andrée ja kohotti kätensä, »en tiennyt, hyvä

jumala, että maan päällä voisi kokea tällaista iloa!»

»Mutta, Andrée, sanokaa tekin rakastavanne minua!» kehoitti

Charny.

»Voi, ei, en uskalla milloinkaan», vastasi Andrée, »mutta lukekaa

kirje, joka piti annettaman teille vasta kuolinvuoteenne ääressä!»

Ja hän ojensi kreiville kirjeen, jonka tämä oli tuonut.

Andréen peittäessä kasvot käsillään, Charny mursi nopeasti kirjeen

sinetin, luki ensimmäiset rivit ja huudahti. Sitten hän irroitti Andréen
kädet, puristi hänet sydäntänsä vasten ja sanoi:

»Siitä päivästä alkaen, jolloin minut näit, kuusi vuotta, oi sinä

pyhimys! Voinko sinua milloinkaan rakastaa kyllin syvästi, jotta
unohtaisit, mitä olet saanut kärsiä?»

»Hyvä jumala», jupisi Andrée onneensa pakahtumaisillaan, »jos

tämä on unta, salli, etten milloinkaan herää tai että kuolen
herätessäni…!»
 Ja unohtakaamme nyt onnelliset ja siirtykäämme niihin, jotka
kärsivät, taistelevat tai vihaavat, ja kenties heidän paha kohtalonsa
heidät unohtaa niinkuin mekin.
XIII

Vähän varjoa auringon jälkeen

Heinäkuun 16 päivänä 1791, siis vähän aikaa vastikään

kertomiemme tapahtumien jälkeen, oli kaksi uutta henkilöä, joita
emme ole vielä esitelleet lukijoille, koska haluamme esitellä heidät
oikealla hetkellä, kirjoituspuuhassa saman pöydän ääressä pienessä
salongissa, joka oli Guénégaud-kadun varrella sijaitsevan
Britannique-hotellin kolmannessa kerroksessa.

Tämän pikku salongin toisesta ovesta pääsi vaatimattomaan

ruokasaliin, joka oli kalustettu vuokrahotellien huoneitten tapaan, ja
toisesta ovesta makuusuojaan, minne oli sovitettu parisängyt.

Nämä kaksi kirjoittajaa olivat eri sukupuolta. Kumpikin ansaitsee

erikoisen maininnan.

Mies näytti kuusikymmenvuotiaalta, ehkä hieman nuoremmalta.

Hän oli pitkä ja laiha. Hän näytti sekä vakavalta että intohimoiselta.
Hänen kasvojensa suorat viivat ilmaisivat tyyntä ja vakaisaa
ajattelijaa, jossa jäykkä ja selkeä äly hallitsi mielikuvituksen voimaa.
 Nainen näytti kolmenkymmenen tai kahdenneljättä vuoden
vanhalta, vaikka hän oli jo täyttänyt kuusineljättä. Hipiän helakasta
väristä, kasvojen voimakkaasta verevyydestä oli helppo nähdä hänen
olevan syntyperällään rahvaan lapsen. Hänellä oli kauniit silmät,
joiden epämääräinen väri vivahti harmaaseen, vihreään ja siniseen,
lempeät ja lujat silmät, iso suu, jota koristivat raikkaat huulet ja
valkoiset hampaat, lyhyt leuka ja pystynenä, kauniit, vaikka hieman
kovat kädet, komea, joustava, täyteläinen vartalo, kaunis kaula ja
syrakusalaisen Venuksen lanteet.

Mies oli Jean Marie Roland de la Platière, syntynyt vuonna 1732

Villefranchessa, lähellä Lyonia.

Nainen oli Manon Jeanne Phlipon, syntynyt Pariisissa vuonna 1754

He olivat olleet naimisissa yksitoista vuotta, vuodesta 1780.

Olemme sanoneet naisen olevan rahvaanomaista alkuperää. Nimet

sitä todistavat: Manon Jeanne Phlipon, etunimet, sukunimi, kaikki
ilmaisevat syntyperän. Kaivertajan tytär kun oli, hänkin oli
kaivertanut viidenteenkolmatta ikävuoteensa asti, jolloin hänestä tuli
häntä kaksikolmatta iäkkäämmän Rolandin vaimo. Kaivertajasta tuli
tällöin jäljentäjä, kääntäjä, mukailija. Teokset sellaiset kuin
Polttoturpeen valmistus, Villatehtailijan käsikirja ja Käsiteollisuus-
hakemisto olivat ankarassa ja epäkiitollisessa työssä kuluttaneet
tämän lahjakkaan naisen parhaat vuodet, naisen, joka säästyi
kaikilta erheiltä, ellei kaikilta intohimoilta, ei siksi että hänen
sydämensä olisi ollut näivettynyt, vaan koska hänen sielunsa oli
puhdas.

Hänen suhteessaan mieheensä vallitsi tyttären kunnioitus naisen

rakkautta. Tämä rakkaus oli eräänlaista puhdasta palvomista, vailla
kaikkinaista ruumiillista pyydettä. Se sai hänet luopumaan
päiväisestä ahertelusta, johon hän sitten puuttui yön hetkinä, jotta
hän voisi itse valmistaa ateriat vanhukselle, jonka heikko vatsa sieti
vain määrättyjä ruokalajeja.

Vuonna 1789 rouva Roland vietti tätä vaatimatonta, ahkeroivaa

elämää maaseudulla. Hänen miehensä omisti silloin Platièren pienen
maatilan, jonka mukaan hän oli ottanut nimensä. Tämä maatila oli
Villefranchessa, Lyonin lähettyvillä. Siellä Bastiljin tykkien jyske pani
heidät hätkähtämään.

Tämä tykinjyske herätti ylevämielisen naisen sydämessä eloon

kaiken, mikä oli suurta, isänmaallista ja pyhää ranskalaista. Ranska
ei ollut enää kuningaskunta, vaan se oli kansa! Se ei ollut enää vain
maa, missä asuttiin, vaan se oli isänmaa! — Tuli vuoden 1790
yhdistysjuhla. Kuten muistamme, Lyonin juhla vietettiin ennen
Pariisin juhlaa. Jeanne Phlipon, joka Horloge-rantakadun varrella
olevasta kotitalostaan näki, milloin tahansa katsoi aamulla
ikkunastaan syvän, sinisen taivaan ja nousevan auringon, jonka
kulkua hän saattoi tarkata Champs-Élyséesin päähän asti, missä se
näytti laskevan puiden vihreään, lehtevään latvukseen, oli nähnyt
kello kolmesta aamulla Fourevièrsin kummulta nousevan toisen
auringon, toisin paahtavan, toisin valaisevan, vapauden auringon.
Hänen katseensa oli siirtynyt hyväilemään koko tätä suurta
kansalaisjuhlaa, hänen sydämensä oli uppoutunut tähän veljeyden
valtamereen, ja hän oli siitä selvinnyt kuin Akilleus,
kaavoittamattomana, lukuunottamatta yhtä kohtaa. Siihen kohtaan
häntä iski rakkaus, mutta siihen haavaan hän ei sentään kuollut.

Tämän suuren päivän iltana, haltioissaan näkemästään, tuntien

itsensä runoilijaksi, tuntien itsensä historioitsijaksi, hän oli
kirjoittanut selostuksen tästä juhlasta. Selostuksen hän oli lähettänyt
Champagnesta kotoisin olevalle ystävälleen, Journal de Lyonin
päätoimittajalle. Tätä nuorta miestä oli tulinen kirjoitus
hämmästyttänyt. Huumaantuneena hän oli painattanut sen
lehteensä. Seuraavana päivänä sanomalehti, josta tavallisesti otettiin
tuhannenkahdensadan tai tuhannenviidensadan kappaleen painos,
ilmestyi kuudenkymmenentuhannen kappaleen painoksena!

Selittäkäämme parilla sanalla, kuinka tämä runollinen mielikuvitus,

tämä naisellinen sydän tuli näin tulisesti harrastaneeksi politiikkaa.
Siksi, että Jeanne Phlipon, jota hänen isänsä oli kohdellut
kaivertajatyöläisenä, siksi, että rouva Roland, jota hänen miehensä
oli kohdellut sihteerinä ja joka isänsä ja puolisonsa kodissa oli
joutunut askartelemaan vain vakavissa tehtävissä, siksi, että rouva
Roland, jonka käsiin ei ollut milloinkaan osunut halpa-arvoinen kirja,
siksi, että rouva Roland piti parhaana hupinaan, miellyttävimpänä
ajanrattona sellaisia kirjoituksia kuin Vuoden 1789 valitsijamiesten
pöytäkirjat ja Selostus Bastiljin valloituksesta.

Roland puolestaan oli esimerkki, mitä kaitselmus, sattuma tai

kohtalo voivat tehdä muuttamalla vähäpätöisen tapahtuman avulla
ihmiselämän tai koko valtakunnan tykkänään toiseksi.

Hän oli nuorin viidestä veljeksestä. Hänestä mielittiin tehdä pappi,

hän tahtoi pysyä miehenä. Yhdeksäntoista vuoden ikäisenä hän lähti
isänkodista, taivalsi yksin, jalkaisin ja rahattomana koko Ranskan,
saapui Nantesiin, sai toimen erään laivanvarustajan liikkeessä ja
pyysi siirtoa Intiaan. Lähtöpäivänä, juuri kun laiva saapui satamaan,
hän sai niin ankaran verensyöksyn, että lääkäri epäsi häneltä
merimatkan.

Jos Cromwell olisi päässyt lähtemään Amerikaan sen sijaan että

Kaarle I:n määräys pidätti hänet Englantiin, ei White Halliin kenties
olisi pystytetty mestauslavaa! Jos Roland olisi matkustanut Intiaan,
ei elokuun 10 päivän veritekoja kenties olisi pantu toimeen!

Kun Roland ei voinut tyydyttää laivanvarustajaa, jonka

palvelukseen hän oli pyrkinyt, lähti hän Nantesista ja meni Roueniin.
Siellä muuan hänen sukulaisensa, jonka puoleen hän kääntyi,
huomasi nuorukaisen kyvyt ja hankki hänelle teollisuuslaitosten
tarkastajan toimen.

Siitä lähtien Rolandin elämä muuttui tutkijan ja työmiehen

elämäksi. Taloustiede oli hänen hengettärensä, kauppa hänen
innoittava jumalansa. Hän matkusteli, hän keräili aineistoa, hän
kirjoitteli. Hän kyhäsi muistelmia karjalauman kasvatuksesta, esitti
teorioja käsiteollisuudesta ja kyhäsi Kirjeitä. Sisiliasta, Italiasta,
Maltan saarelta sekä Ranskan rahamaailman perusteet ja muut
aikaisemmin mainitsemamme teokset, jotka hän antoi vaimonsa
jäljentää. Hän oli mennyt naimisiin vuonna 1780, kuten on jo
mainittu. Neljää vuotta myöhemmin he matkustivat yhdessä
Englantiin. Kun he olivat palanneet Ranskaan, lähetti hän vaimonsa
Pariisiin hankkimaan aatelisvaltakirjan ja pyytämään siirtoa Lyonin
tarkastuspiiriin. Tarkastuspiiriä koskevassa asiassa hänen vaimonsa
onnistui, valtakirjajutussa epäonnistui. Niinpä Roland joutui Lyoniin
ja vastoin tahtoaan demokraattiseen puolueeseen, johon hänen
vaistonsa ja vakaumuksensa muuten häntä yllyttivätkin. Hän hoiteli
siis kaupan ja teollisuuden tarkastajan tehtäviä Lyonin piirissä, kun
vallankumous puhkesi. Tässä uudessa, elvyttävässä aamuruskossa
hän ja hänen vaimonsa tunsivat sydämessään itävän sen kauniin
kasvin, kultalehtisen ja timanttikukkaisen, jota sanotaan
haltioitumiseksi. Olemme maininneet, että rouva Roland kirjoitti
selostuksen toukokuun 30 päivän juhlasta ja että sanomalehti, joka
sen julkaisi, ilmestyi kuudenkymmenentuhannen kappaleen
painoksena ja että jokainen kotikaupunkiinsa, kauppalaansa,
kyläänsä palannut kansalliskaarti toi tullessaan osan tätä rouva
Rolandin henkeä.

Ja koska sanomalehdessä ei ollut julkaisijan nimeä eikä

selostuksessa allekirjoitusta, arvelivat kaikki, että vapaus itse oli
astunut maanpinnalle ja sanellut jollekin tuntemattomalle profeetalle
juhlan selostuksen, niinkuin enkeli oli sanellut apostoli Johannekselle
evankeliumin.

Näin elelivät molemmat aviopuolisot, täynnä uskoa ja luottamusta,

pienen champagnelaisen ystäväjoukon piirissä. Niitä, olivat Bosc,
Lanthenas ja pari kolme muuta. Sitten seurapiiri lisääntyi uudella
ystävällä.

Lanthenas, joka oli kuin omainen Rolandien perheessä ja vietti

siellä päiviä, viikkoja, kuukausia, toi eräänä iltana mukanaan yhden
valitsijoistaan, jonka esitelmää rouva Roland oli syvästi ihaillut.

Tämä uusi ystävä esiteltiin Bancal des Issartsiksi.

Hän oli yhdeksänneljättä-vuotias, kaunis, yksinkertainen, kookas,

lempeä ja uskonnollinen mies. Hän ei ollut erikoisen henkevä, mutta
hänellä oli hyvä sydän ja armelias sielu.

Hän oli ollut notaari, mutta sitten heittänyt tämän toimen

antautuakseen kokonaan politiikkaan ja filosofisiin tutkimuksiin.

Viikon kuluttua Lanthenas, Roland ja uusi vieras sopivat yhteen

niin mainiosti, tämä joukko muodosti niin sopusointuisen kolmiliiton
uhrautuvassa isänmaanrakkaudessaan, vapaudenkaipuussaan ja
innossaan harrastaa kaikkia hyviä asioita, että nämä kolme miestä
päättivät pysyä alati yhdessä, elää yhteiselämää ja jakaa
elinkustannukset tasan.

Varsinkin kun Bancal kerran joutui vähäksi ajaksi pois heidän

piiristään, kävi tämä yhteisyyden tunne palavaksi.

Roland kirjoitti hänelle:

»Tulkaa, rakas ystävä. Miksi viivytte? Olette nähnyt meidän

suorasukaiset tapamme, nähnyt, kuinka me elämme ja toimimme.
Minun iässäni ei muututa, kun ei ole milloinkaan mielipiteitä
muutettu. Me nostatamme isänmaallisuutta, me kohotamme
ihmishenkeä. Lanthenas hoitaa lääkärinammattiaan, minun vaimoni
on piirin sairaanhoitajatar. Te ja minä, me hoidamme yhteiskunnan
asiat.»

Näiden kolmen kultaisen keskinkertaisuuden liitto sai tosiaankin

kokoon jotakin, mikä näytti sievoiselta omaisuudelta. Lanthenasilla
oli noin kaksikymmentätuhatta livreä, Rolandilla
kuusikymmentätuhatta ja Bancalilla satatuhatta.

Sillä välin Roland täytti tehtäväänsä, apostolin tehtävää.

Tarkastusmatkoillaan hän saarnasi paikkakunnan talonpojille.
Verrattomana kävelijänä tämä ihmisyyden toivioretkeläinen kulki,
sauva kädessä, pohjoisesta etelään, idästä länteen, ja kylvi
oikealleen, vasemmalleen, eteensä, taaksensa uutta sanaa,
vapauden hedelmällistä siementä. Bancal, yksivakainen,
kaunopuheinen, kylmästä ulkonäöstään huolimatta intohimoinen
mies, oli Rolandin apuri, oppilas, toinen hän, Clavieren ja
Dumouriezin vastaisen virkatoverin mieleen ei edes juolahtanut, että
Bancal voisi rakastaa hänen vaimoaan ja hänen vaimonsa Bancalia.
Eikö Lanthenas, ihan nuori mies, ollut viisi vuotta ollut tälle
viattomalle, ahkeralle, raittiille ja puhtaalle naiselle mitä veli on
sisarelle? Eikö rouva Roland, hänen Jeannensa, ollut voiman ja
hyveen patsas?

Roland tulikin ylen onnelliseksi, kun Bancal vastasi äsken

mainitsemaamme kirjeeseen ystävällisellä ja hellää kiintymystä
uhkuvalla kirjeellä. Roland sai tämän kirjeen Lyoniin ja lähetti sen
heti Platièreen, missä hänen vaimonsa oli.

Ah, älkää lukeko minua, lukekaa Micheletiä, jos haluatte

yksinkertaisen erittelyn avulla oppia tuntemaan sen ihmeellisen
naisen, jota sanotaan madame Rolandiksi!

Hän sai tämän kirjeen sellaisena helteisenä päivänä, jolloin sähkö

virittää ilman, jolloin kylmimmätkin sydämet kiihtyvät, jolloin
marmorikin uneksii ja värähtelee. Syksy oli jo käsissä, mutta kesän
raskas ukkonen jyrähteli taivaalla.

Siitä päivästä lähtien, jolloin hän tapasi Bancalin, alkoi jotakin

tuntematonta heräillä tämän neitseellisen naisen sydämessä. Tämä
sydän oli avoin ja kuin kukan teriöstä siitä levisi tuoksu. Hänen
korvissaan virisi suloinen laulu kuin linnun liverrys metsien kätköissä.
Olisi voinut sanoa, että hänen mielikuvituksensa aavisteli kevään
tuloa ja että sillä tuntemattomalla kentällä, jonka hän näki sitä vielä
peittävän usvan takaa, sen kaikkivoivan järjestelijän käsi, jota
sanotaan Jumalaksi, valmisteli uutta koristelua, joka olisi täynnä
tuoksuvia pensaikkoja, raikkaita vesiputouksia, varjoisia nurmikkoja
ynnä päiväpaisteisia aukeamia.

Hän ei tuntenut rakkautta, mutta, kuten kaikki naiset, arvasi sen.

Hän oivalsi vaaran ja silmät kyynelissä mutta hymyhuulin hän meni
oikopäätä pöydän ääreen ja hetkeäkään empimättä kirjoitti Bancalille
suorasukaisen kirjeen osoittaen, haavoittunut Klorinda-rukka,
aseistuksensa heikon kohdan tehden tunnustuksen ja surmaten
samalla toivon, jonka tämä tunnustus voisi herättää.

Bancal ymmärsi, ei puhunut enää yhteiselämästä, meni Englantiin

ja viipyi siellä pari vuotta.

Ne olivat antiikin ajan luonteita! Minä olenkin ajatellut, että

lukijoilleni olisi suloista kaiken sen taistelun, kaiken sen intohimoisen
elämän jälkeen, jonka he ovat kokeneet, levähtää hetkeksi
kauneuden, voiman ja hyveen raikkaaseen, puhtaaseen siimekseen.

Älköön kukaan väittäkö, että me kuvailemme madame Rolandin

toisenlaiseksi kuin hän oli: siveä isänsä työpajassa, siveä iäkkään
puolisonsa vuoteen ääressä, siveä lapsensa kehdon vieressä.
Sellaisena hetkenä, jolloin ei valehdella, hän kirjoitti, mestauslava
silmien edessä: »Olen alati hallinnut aistejani, eikä kukaan ole minua
paremmin tuntenut aistihuumaa.»

Älköön liioin luettako naisen kylmyyden ansioksi hänen

kunniallisuuttansa. Ei, aikakausi, johon olemme siirtyneet, oli vihan
aikaa, myönnettäköön, mutta se oli myöskin rakkauden aikaa.
Ranska näytti esimerkkiä. Kauan vankilassa virunut, rautoihin
kahlehdittu vanki-rukka kirvoitettiin kahleista ja päästettiin
vapauteen. Kuten Maria Stuart vankilasta lähtiessään, niin hänkin
olisi halunnut painaa suudelman luomakunnan huulille, koota koko
luonnon syleilyynsä, hedelmöittää sen henkäyksellään, jotta siitä
syntyisi maan vapaus ja maailman riippumattomuus.

Ei, kaikki nämä naiset rakastivat pyhästi, kaikki nämä miehet

rakastivat tulisesti. Lucile ja Camille Desmoulins, Danton ja hänen
Louisensa, neiti de Keralio ja Robert, Sophie ja Condorcet, Vergniaud
ja neiti Candeille. Vain kylmä ja terävä Robespierre, joka oli kylmä ja
terävä kuin giljotiinin veitsi, vain hän ei tuntenut sydämensä
lämpenevän rakkauden poltteessa. Hän rakasti vuokraisäntänsä,
puuseppä Dupleyn, tytärtä, jonka tuttavaksi näemme hänen
aikanaan joutuvan.

Ja eikö ollut rakkautta, vähemmän puhdasta tosin — mutta välipä

sillä, rakkaus on sydänten suuri hyve — rouva Tallienin rakkaus,
rouva de Beauharnaisin rakkaus, rouva de Genlisin rakkaus,
rakkautta, jonka lohduttava henkäys vilvoitti mestauslavallakin
kuolevien kalpeita kasvoja?

Niin, koko maailma rakasti tuona ylen onnellisena ajanjaksona.

Rakkaus on tässä käsitettävä sen sanan laajimmassa merkityksessä.
Yhdet rakastivat aatetta, toiset ainetta, yhdet isänmaata, toiset
ihmissukua. Rousseaun päivistä lähtien rakastamisen tarve oli yhä
varttunut. Olisi voinut sanoa, että ihmisillä oli kiire vangita koko
rakkaus kädenkäänteessä. Olisi voinut sanoa, että haudan, kuilun,
kurimuksen partaalla koko sydän sykähteli tuntematonta, kiihkoista,
kaikki nielevää henkeä. Olisi voinut sanoa, että kaikki rinnat
ammensivat maailmankaikkeuden lämpökeskuksesta ja että tämän
lämpökeskuksen muodostivat yhdeksi ainoaksi rakkaudeksi sulaneet
rakkaudet!

Näin olemme joutuneet kauas siitä vanhuksesta ja siitä nuoresta

naisesta, jotka kirjoittivat Britannique-hotellin kolmannen kerroksen
huoneessa. Palatkaamme heihin.
XIV

Ensimmäiset tasavaltalaiset

Helmikuun 20 päivänä 1791 Roland oli lähetetty Lyonista Pariisiin

varaedustajana. Hänen tehtävänsä oli ajaa parinkymmenen
tuhannen leivättömän työläisen asiaa.

Hän oli ollut Pariisissa neljä kuukautta, kun tapahtui Varennesin

hirveä jupakka, jolla oli sellainen vaikutus kertomuksemme sankarien
ja Ranskan kohtaloihin, että olemme katsoneet velvollisuudeksemme
uhrata sille lähes kokonaisen kirjaniteen tilan.

Kuninkaan paluusta, kesäkuun 26 päivästä, heinäkuun 16 päivään,

johon olemme saapuneet, oli tapahtunut paljon asioita.

Kaikki olivat huutaneet: »Kuningas pakenee!» Kaikki olivat

juosseet kuningasta tavoittamaan, kaikki olivat olleet tuomassa
häntä Pariisiin, mutta kun kuningas oli palannut, kun kuningas oli
saatu Pariisiin, kun kuningas oli jälleen Tuilerieissä, ei kukaan
tiennyt, mitä hänelle tehtäisiin.
 Jokainen antoi neuvoja, joka taholta sateli neuvoja, kuin myrskyn
aikana tuulenpuuskia. Onnettomasti käy aluksen, joka on merellä
sellaisessa myrskyssä!

Kesäkuun 21 päivänä, kuninkaan pakopäivänä, kordelierikerhon

jäsenet olivat laatineet julistuksensa, jonka oli allekirjoittanut
Legendre, se ranskalainen teurastaja, jota kuningatar oli sanonut
englantilaisen teurastajan Harrisonin jäljittelijäksi.

Julistuksen mottona olivat seuraavat säkeet:

Jos joku petturina kuningasta itselleen kaipaa, vailla

valtiasta, hänellä olkoon kova kuolon uhka ja tuuleen
harjoitettakoon sen tuhka.

Säkeet olivat Voltairen. Ne olivat huonot, mutta niillä oli toki se

avu, että ne ilmaisivat täsmällisesti niiden isänmaanystävien
ajatuksen, joiden julistusta ne koristivat.

Tässä julistuksessa selitettiin, että kordelierit olivat vannoneet

surmaavansa tyrannit, jotka uskaltaisivat käydä maan, vapauden ja
perustuslain kimppuun.

Marat, joka alati kulki omaa tietään ja joka esitti eristäytymisensä

verukkeeksi väitteen, että kotka elää yksin ja kalkkunat parvissa,
ehdotti diktaattoria.

»Ottakaa», kirjoitti hän lehteensä, »ottakaa joku kunnon

ranskalainen, joku kunnon isänmaanystävä, joku kansalainen, joka
vallankumouksen alusta saakka on osoittanut kirkkainta valoa,
suurinta intoa, uskollisuutta ja epäitsekkyyttä, valitkaa hänet
viivyttelemättä, muutoin vallankumouksen asia on hukassa!»
 Mikä merkitsi: »Valitkaa Marat.»

Prudhomme puolestaan ei ehdottanut miestä eikä uutta hallitusta.

Hän vain poisti vanhan hallituksen kuninkaan ja tämän jälkeläisten
muodossa. Kuunnelkaamme häntä:

»Seuraavana maanantaina, kruununprinssi tuotiin kävelylle

rannan puoliselle Tuileriein terassille, ja kun huomattiin melkoinen
joukko uteliasta kansaa, otti muuan palkattu krenatööri lapsen
syliinsä ja pani hänet istumaan terassin reunuskivelle.
Kuninkaallinen mukula osasi hyvin aamupäivällä oppimansa läksyn
ja lähetti kansalle lentosuukkoja. Se merkitsi kiitosta papalle ja
mammalle. Jotkut katselijoista olivat vätyksiä ja huusivat: 'Eläköön
kruununprinssi!' Kansalaiset, olkaa varuillanne, hovi mielistelee
kansaa silloin kun se ei ole sitä voimakkaampi.»

Ja heti senjälkeen tulivat seuraavat rivit:

»Tammikuun 27 päivänä 1649 Englannin parlamentti tuomitsi

Kaarlo I:n mestattavaksi, koska tämä oli halunnut laajentaa
kuninkaanvaltaa ja säilyttää isänsä, Jaakko I:n, vallananastukset.
Saman kuun 30 päivänä hän sai sovittaa rikoksensa, jotka käytäntö
oli miltei laillistuttanut ja suuri puolue pyhittänyt. Mutta kansanääni
pääsi kuuluville, parlamentti julisti kuninkaan pakolaiseksi,
petturiksi, kansan viholliseksi, ja Kaarlo Stuartin kaula katkaistiin
White-Hallin juhlasalin edustalla.»

Hyvä on, kansalainen Prudhomme, ette ainakaan ole myöhästynyt,

ja kun tammikuun 21 päivänä 1793 Ludvig XVI:n kaula katkaistaan,
on teillä oikeus vaatia kunniaa aloitteenteosta, koska kesäkuun 27
päivänä 1791 osoititte hyvän esikuvan.
 Tosin herra Prudhomme — häntä ei saa sekoittaa henkevään
ystäväämme Monnieriin, joka on hupsu, mutta rehti mies — tosin
Prudhomme myöhemmin muuttui rojalistiksi ja taantumukselliseksi ja
julkaisi teoksen: Vallankumouksen aikana tehtyjen rikosten historia.

Omatunto on sentään jotakin se!

Rautasuu on toki suorasukaisempi: ei tekopyhyyttä, ei

kaksimielisiä sanoja, ei kavaluutta. Sen toimittaja oli Bonneville,
vilpitön, rohkea, nuori Bonneville, hullu intoilija, joka samoili
rahvaanomaisissa piireissä eikä milloinkaan eksynyt isoisten pariin.
Rautasuuta toimitettiin Ancienne-Comédie-kadun varrella, lähellä
Odéonia, parin askelen päässä kordelieri-kerhosta.

Hän kirjoitti:

»Valasta on pyyhitty pois inhoittava sana kuningas. Ei enää

kuninkaita, ei enää ihmissyöjiä! Tähän mennessä on usein
vaihdettu nimeä, mutta itse asia on säilytetty. Ei hallitsijaa, ei
diktaattoria, ei protektoria, ei Orleansia, ei Lafayettea! Minä en pidä
siitä Philippe Orleansin pojasta, joka juuri tänään menee
vahtivuorolleen Tuilerieihin, enkä hänen isästään, jota ei
milloinkaan nähdä kansalliskokouksessa ja jonka alati näkee
Feuillant-pengermän portilla. Tarvitseeko kansan alati olla
holhottavana? Departementtimme kokoontukoot ja julistakoot,
etteivät ne halua tyranneja, ei monarkkeja, ei protektoria, ei
hallitsijaa eikä kuninkaan varjoja, jotka ovat kansan asialle yhtä
vaarallisia kuin sen kirotun puun, bohon-upasin, jonka varjo on
kuolettava.

Mutta ei riitä sanoa: 'Tasavalta.' Venetsiakin oli tasavalta.

Tarvitaan kansallista kokoomusta, tarvitaan kansallista hallitusta.
Kerätkää kansa auringon eteen, julistakaa, että vain laki yksin on
hallitsija. Vannokaa, että sen yksin tulee hallita. Ei ole vapauden
ystävä, joka ei sitä valaa vanno.»

Camille Desmoulins puolestaan nousi tuolille Palais-Royalissa,

toisin sanoin kaunopuheisten purkaustansa tavanomaiselle
näyttämölle, ja lausui:

»Hyvät herrat, olisi onnetonta, jos se katala mies tuotaisiin meille

takaisin. Mitä hänelle nyt teemme? Tersiteen lailla hän tulisi
vuodattamaan niitä hereitä kyyneliä, joista Homeros puhuu. Jos
hänet tuodaan takaisin, niin ehdotan, että hänet pannaan kansan
naurettavaksi kolmeksi päiväksi, punainen nenäliina päässä, ja että
hänet sitten viedään sopivin päivämatkoin rajan taakse.»

On myönnettävä, ettei tämän hirveän lapsen, Camille

Desmoulinsin, ehdotus ollut kaikkein hulluimpia.

Ja vielä yksi sana, joka kuvasi aika hyvin yleistä mielialaa. Sen
lausui Dumont, muuan Englannissa asuva geneveläinen, jota siis ei
voi epäillä puolueellisuudesta Ranskaa kohtaan.

»Kansan näytti vallanneen tavaton viisaus. On jouduttu pahaan

pulaan, sanoi se iloisesti. Mutta jos kuningas meidät jättää, kansa
jää. Kansa voi olla kuninkaatta, mutta kuningas ei kansatta.»

Kuten huomaamme, ei sanaa tasavalta lausunut kukaan muu kuin

Bonneville. Ei Brissot, ei Danton, ei Robespierre, ei edes Petion
uskaltanut lausua sitä sanaa. Se kauhistutti kordeliereja, närkästytti
jakobiineja.
 Heinäkuun 13 päivänä Robespierre huudahti puhujalavalta: »Minä
en ole tasavaltalainen enkä monarkisti.»

Jos Robespierre olisi pantu muuria vasten, olisi hänen ollut vaikea
sanoa, mitä hän oli.

Kaikki olivat miltei samassa asemassa, paitsi Bonneville ja se

nainen, joka miestänsä vastapäätä jäljensi muuatta vastalausetta
Guénégaud-kadun varrella olevan hotellin kolmannessa kerroksessa.

Kesäkuun 22 päivänä, kuninkaan paon jälkeisenä päivänä, hän

kirjoitti:

»Tasavallan tunne, närkästys Ludvig XVI:ta kohtaan, viha

kuninkaita
kohtaan, huokuvat täällä kaikissa rinnoissa.»

Tasavallan tunne siis asuu sydämissä, mutta itse sana kuuluu vain
harvojen suusta.

Kansalliskokous varsinkin vihaa sitä sanaa.

Kansalliskokousten suuri onnettomuus on, että ne pysähtyvät alati

hetkeen, jolloin ne valitaan, ne eivät ota lukuun kehitystä, eivät kulje
maan käsityskannan mukana, eivät seuraa kansaa sinne, minne se
menee, ja väittävät silti jatkuvasti edustavansa kansaa.

Kansalliskokous lausui: »Ranskan tavat eivät ole tasavaltalaiset.»

Kansalliskokous otteli herra de la Palissen kanssa ja käsittääksemme
voitti kuulun puhujan totuuksien voimalla. Kuka oli muokannut
Ranskan tavat tasavaltalaisiksi? Yksinvaltako? Ei, yksinvalta ei ollut
sellainen hölmö. Yksinvalta tarvitsee tottelevaisuutta, orjuutta ja
turmelusta ja se muokkaa tavat otollisiksi turmelukseen, orjuuteen ja
tottelevaisuuteen. Vain tasavalta luo tasavaltalaiset tavat. Luokaa
ensin tasavalta ja tasavaltalaiset tavat syntyvät sen jälkeen.

Oli ollut kuitenkin hetki, jolloin tasavallan julistaminen olisi käynyt

helposti päinsä. Se oli hetki, jolloin saatiin kuulla, että kuningas oli
lähtenyt ja vienyt kruununprinssin mukanaan. Sensijaan että olisi
kiirehditty heitä tavoittamaan, heille olisi pitänyt antaa nopeimmat
postihevoset, kestävimmät ajomiehet, ruoskat käsissä, kannukset
saappaissa. Heidän jälkeensä olisi pitänyt karkoittaa hoviväki,
hoviväen perässä papit ja sitten panna portit tiukasti kiinni.

Lafayette, jolla toisinaan oli neronväläyksiä, harvoin aatteita, oli

saanut tuollaisen neronväläyksen.

Kello kuusi aamulla hänelle tultiin ilmoittamaan, että kuningas,

kuningatar ja kuninkaallinen perhe olivat paenneet. Häntä oli ollut
perin vaikea saada hereille. Hän nukkui sitä syvää historiassa
mainittua unta, josta häntä oli moitittu Versaillesissa.

»Paenneet?» sanoi hän. »Mahdotonta! Jätin Gouvionin nukkumaan

heidän makuuhuoneensa oveen nojaten.»

Hän nousi kuitenkin, pukeutui ja lähti ulos. Portilla hän tapasi

Baillyn, Pariisin pormestarin ja Beauharnaisin, kansalliskokouksen
puheenjohtajan. Baillyn nenä oli tavallista pitempi ja kasvot
entistäänkin keltaisemmat, Beauharnais oli jähmettynyt kauhusta.

Eikö olekin omituista? Joséphinen mies, joka mestauslavalla

kuollessaan jättää leskensä kulkemaan valtaistuimelle johtavaa tietä,
on jähmettynyt mykäksi Ludvig XVI:n paon johdosta.
 »Mikä vahinko», huudahti Bailly, »ettei kansalliskokous ole vielä
koolla!»

»Niin, niin», sanoi Beauharnais, »se on hyvin ikävää».

»Hän on siis tosiaankin lähtenyt?» sanoi Lafayette.

»Ah, niin on», vastasivat molemmat valtiomiehet yhteen ääneen.

»Miksi ah?» kysyi Lafayette.

»Mitä, ettekö käsitä?» huudahti. Bailly. »Koska hän aikoo palata

preussilaisten, itävaltalaisten, emigranttien etunenässä. Koska hän
aikoo virittää kansalaissodan ja ulkomaisen sodan.»

»Te siis arvelette», sanoi Lafayette, joka ei vieläkään ollut

vakuutettu, »te siis arvelette, että kansan etu vaatii kuninkaan
paluuta?»

»Niin», vastasivat Bailly ja Beauharnais jälleen yhteen ääneen.

»Hyvä on», virkkoi Lafayette, »on kiirehdittävä tavoittamaan

häntä».

Ja hän kirjoitti seuraavan määräyksen:

Isänmaan viholliset ovat ryöstäneet kuninkaan ja senvuokst

kansalliskaartit määrätään vangitsemaan heidät.»

Huomatkaa tarkoin, että vuoden 1791 koko politiikka,

kansalliskokouksen loppu pyöri juuri siinä.

Koska kuningas oli välttämätön Ranskalle, koska hänet oli saatava

takaisin, oli selitettävä, että hänet oli ryöstetty eikä että hän oli
paennut.

Lafayette ei ollut vakuutettu asiasta. Lähettäessään Romeufin

matkalle hän kehoitti tätä olemaan liikoja kiirehtimättä. Nuori
ajutantti oli lähtenyt päinvastaiseen suuntaan kuin Ludvig XVI
ollakseen varma, ettei tapaisi häntä.

Valitettavasti oli oikealla tiellä Billot.

Kun kansalliskokous kuuli uutisen, joutui se kauhun valtaan.

Kuningas oli lähtiessään osoittanut sille hyvin uhkaavan kirjeen,
missä hän melko selvästi sanoi lähtevänsä hakemaan viholliselta
apua ja palaavansa saattamaan Ranskan jälleen järkiinsä.

Rojalistit puolestaan nostivat päänsä ja alkoivat puhua

äänekkäästi.
Muuan heistä, luullakseni Suleau, kirjoitti:

»Kaikki, jotka haluavat päästä osallisiksi armahduksesta, jonka

Condén prinssin nimessä tarjoamme vihamiehillemme, tulkoot
ilmoittautumaan toimitushuoneeseemme tästä päivästä elokuun
alkuun saakka. Me järjestämme yleisön mukavuudeksi tuhatviisisataa
listaa.»

Pahimmin kuitenkin pelästyi Robespierre. Kun istunto keskeytettiin

kello puoli neljästä kello viiteen, riensi hän tapaamaan Pétionia.
Heikko etsi voimakkaan tukea.

Hänen mielestään Lafayette oli hovin kätyri. Kysymyksessä oli, ei

enempää eikä vähempää, kuin edustajien verilöyly.

Tyyniluontoinen, hidasverinen Pétion katseli asioita tykkänään

toiselta kannalta.
 »Hyvä on», sanoi hän, »nyt me tunnemme kuninkaan ja voimme
toimia sen mukaan».

Brissot saapui. Hän oli aikakautensa kehittyneimpiä miehiä. Hän

kirjoitti Isänmaanystävään.

»Paraikaa perustetaan uutta sanomalehteä, jonka yhdeksi

toimittajaksi minäkin rupean», sanoi hän.

»Mitä lehteä?» kysyi Pétion.

»Sen nimeksi tulee Tasavaltalainen.»

Robespierren hymy oli kuin irvistystä.

»Tasavaltalainen?» sanoi hän. »Haluaisinpa kuulla teidän

selittävän, mitä tasavalta on.»

He olivat yhä Pétionin luona, kun paikalle saapuivat Rolandit,

aviomies vakavana ja päättäväisenä kuten aina, aviovaimo tyynenä,
pikemmin hymyilevänä kuin pelästyneenä, kauniit silmät kirkkaina ja
puhuvina. He tulivat asunnostaan Guénégaud-kadulta ja olivat
lukeneet kordelierien julistuksen. Kuten kordelierit, niin hekin olivat
sitä mieltä, ettei kuningas ollut laisinkaan välttämätön kansalle.

Aviopuolisoitten rohkeus vahvisti Robespierrenkin sydäntä. Hän

palasi kansalliskokouksen istuntoon huomiontekijänä, valmiina
käyttämään hyväkseen sopivaa tilaisuutta kuten kettu, jonka terrier-
koira on ajanut umpikujaan. Kellon lähetessä yhdeksää illalla hän
näkee, että kansalliskokous kääntyy hentomieliseksi, puhuu
veljeydestä ja jotta aate muuttuisi lihaksi, valmistuttiin lähtemään
joukolla tervehtimään jakobiineja, joiden kanssa oli oltu epäsovussa
ja joita sanottiin murhaajalaumaksi.
 Silloin hän liukui istuimeltaan, riensi ovelle, pujahti ulos kenenkään
huomaamatta, juoksi jakobiinien kokoushuoneeseen, nousi
puhujalavalle, antoi ilmi kuninkaan, ministeriön, samoin Baillyn ja
Lafayetten, syytti kansalliskokousta, toisti aamupäivän jutun, maalaili
kuvitellun Pärttylin-yön ja lopetti sanomalla pyhittävänsä elämänsä
isänmaan alttarille.

Puhuessaan itsestään Robespierre osasi olla eräällä tavalla

kaunopuheinen. Kun kuullaan, että hyveellistä, vakaisaa
Robespierreä uhkaa moinen vaara, aletaan nyyhkyttää. »Jos sinä
kuolet, me kuolemme kanssasi!» huutaa joku. »Niin, niin; kaikki,
kaikki!» toistavat kuulijat kuorossa. Yhdet kohottavat kätensä
vannomaan, toiset paljastavat miekkansa, kolmannet polvistuvat,
kädet koholla. Siihen aikaan kohotettiin kädet usein, se oli
aikakauden ele. Silmäilkääpä vain Davidin taulua Valanteko
pallohuoneessa.

Rouva Roland oli paikalla, muttei käsittänyt, mikä vaara

Robespierreä uhkasi. Mutta hän oli nainen ja sikäli altis
mielenliikutuksille. Mielenliikutus oli voimakas, hänkin heltyi. Hän
tunnustaa sen itse.

Tällöin astuu sisälle Danton. Kehittyvä kansanomaisuus alkoi

hyökätä
Lafayetten horjuvan kansanomaisuuden kimppuun.

Miksi kaikki vihasivat Lafayettea?

Ehkä siksi, että hän oli rehellinen mies ja aina puolueitten narri,
kuitenkin niin, että kaikki puolueet vetosivat hänen rehtiyteensä.
 Kun hänet ilmoitetaan kokoukselle, kun veljeyden esimerkkiä
näyttääkseen Lameth ja Lafayette, nämä veriviholliset, astuvat
käsikkäin sisälle, huudetaan kaikilta tahoilta:

»Danton puhujalavalle, Danton puhujalavalle!»

Robespierre ei parempaa toivonutkaan kuin saada välttää sitä

paikkaa. Kuten olemme sanoneet, Robespierre oli kettu eikä
verikoira. Hän vainosi poissaolevaa vihollista, hyökkäsi hänen
kimppuunsa takaapäin, kiipesi hänen hartioilleen ja järsi hänen
pääkuorensa aivoihin saakka, mutta ahdisti häntä harvoin
edestäpäin. Puhujalava oli siis tyhjä, se odotti Dantonia.

Mutta Dantonia oli vaikea saada sille nousemaan.

Jos hän oli ainoa mies hyökkäämään Lafayetten kimppuun, oli

Lafayette ehkä ainoa mies, jonka kimppuun hän ei voinut hyökätä.

Miksi?

Ah, selitämme sen heti. Dantonissa oli paljon Mirabeauta, kuten

Mirabeaussa oli ollut paljon Dantonia. Sama luonne, sama
nautintojen kaipuu, sama rahantarve ja siis myöskin sama alttius
tulla lahjottavaksi.

Yleisesti vakuutettiin, että Mirabeaun lailla Dantonkin oli saanut

hovilta rahoja. Milloin, mitä tietä ja paljonko? Sitä ei tiedetty, mutta
hän oli saanut, siitä oltiin varmoja, niin ainakin väitettiin.

Näissä väitteissä oli sikäli totta, että Danton oli myynyt

ministeriölle kuninkaan neuvostossa harjoittamansa asianajajan
toimen, ja nyt sanottiin hänen saaneen ministeriöltä virastaan
nelinkertaisen hinnan.
 Se oli totta. Mutta se salaisuus oli kolmen henkilön tiedossa:
Dantonin, joka oli myynyt, herra de Montmorinin, joka oli ostanut, ja
Lafayetten, joka oli kaupan välittänyt.

Jos Danton syyttäisi Lafayettea, voisi Lafayette syytää hänelle

vasten kasvoja jutun virasta, joka oli myyty nelinkertaiseen hintaan.

Joku toinen olisi kavahtanut.

Mutta Danton astui esiin. Hän tunsi Lafayetten, hän tunsi sen
rehtiyden, joka joskus surkastui typeryydeksi. Muistelkaamme vuotta
1830.

Danton päätteli itsekseen, että herra de Montmorin, Lafayetten

ystävä, joka oli varmentanut kuninkaan passin, oli tällä hetkellä
liiaksi sotkeutunut huonoon asiaan, jotta Lafayette voisi ripustaa
hänen kaulaansa tämän uuden kiven.

Hän astui puhujalavalle.

Hänen puheensa ei ollut pitkä.

»Herra puheenjohtaja, minä syytän Lafayettea. Petturi on tulossa.

Pystytettäköön kaksi mestauslavaa. Minä suostun nousemaan
toiselle,
ellei hän ole ansioitunut nousemaan toiselle.»

Petturi ei ollut tulossa, hän tuli, hän kuuli Dantonin suun lausuman
hirveän syytöksen. Mutta kuten Danton oli arvannut, hän oli rehti
eikä vastannut syytökseen.

Lameth säästi häneltä sen vaivan. Hän vuodatti Dantonin

hehkuvaan laavaan tavanomaisen paimenpuheensa haaleaa vettä ja
saarnasi veljeyttä:

Sitten esiintyi Sieyès; hänkin julisti veljeyden oppia.

Sitten Barnave, joka niinikään kehoitti veljeyteen.

Nämä kolme kansanomaisuutta voittivat Dantonin

kansanomaisuuden. Oli hyvä, että Danton oli hyökännyt Lafayetten
kimppuun, mutta hyvä oli myöskin, että Lameth, Sieyès ja Barnave
olivat puolustaneet häntä. Ja kun Lafayette ja Danton lähtivät
jakobiinien kokoussalista, saatettiin Lafayettea soihduilla, hänelle
kajautettiin hyvä-huutoja.

Tämä Lafayettelle osoitettu suosio merkitsi hovipuolueelle

huomattavaa voittoa.

Päivän molemmat suurvoimat oli lyöty niiden johtajissa:

Jakobiinit Robespierressä; kordelierit Dantonissa.

Huomaan olevani pakotettu kirjoittamaan vielä yhden luvun

selostaakseni, mitä vastalausetta rouva Roland jäljensi miestänsä
vastapäätä Britannique-hotellin kolmannen kerroksen pikku
salongissa.
XV

Tuïleriein keskikerros

Saamme aikanamme tietää, mitä rouva Rolandin jäljentämä

vastalause sisälsi, mutta jotta lukija pääsisi perinpohjin selville
tilanteesta ja silmäilemään erästä vallankumouksen synkintä
salaisuutta, täytyy hänen ensin lähteä kanssamme Tuilerieihin
heinäkuun 15 päivän iltapuhteeksi.

Palatsin keskikerroksen pimeään ja autioon käytävään aukeavan

huoneen oven takana seisoi muuan nainen, käsi ovenrivassa, korvat
hörössä ja säpsähtäen jokaisesta askelten äänestä, mikä käytävästä
kuului.

Ellemme tietäisi, kuka tämä nainen oli, meidän olisi vaikea tuntea
häntä, sillä, paitsi pimeyttä, joka keskellä päivääkin vallitsi näissä
käytävissä, oli jo yö, ja sattumalta tai harkitusti käytävää valaisevan
ainoan lampun sydän oli kierretty alas, joten se lekutti nyt miltei
sammumaisillaan.

Huoneiston toinen huone oli kirkkaasti valaistu ja juuri

ensimmäisen huoneen oven takana tämä nainen odotti, värisi ja
kuunteli.

Kuka oli tämä odotteleva nainen? Marie-Antoinette.

Ketä hän odotti? Barnavea.

Oi, Maria Teresian uljas tytär, olisipa teille sanottu päivänä, jona
teidät vihittiin ranskalaisten kuningattareksi, että koittaisi hetki,
jolloin te kamarineitonne huoneen oven taakse piiloutuneena
odottelisitte, pelosta ja toivosta väristen, vähäpätöistä grenoblelaista
asianajajaa, te, joka olitte antanut Mirabeaun odottaa niin kauan ja
päästänyt hänet puheillenne vain yhden kerran!

Mutta älköön erehdyttäkö. Kuningatar odottelee Barnavea

puhtaasti poliittisista syistä. Tässä pidätetyssä hengityksessä, tässä
hermostuneessa liikahtelussa, tässä kädessä, joka värisee avainta
pidellessään, ei ole sydän mukana, pelkästä ylpeydestä siinä on
kysymys.

Sanomme: ylpeydestä, sillä vaikka kuningasta ja kuningatarta

olikin monella tavalla ahdisteltu heidän paluunsa jälkeen, oli ilmeistä,
että henki oli pelastunut ja että koko kysymys kärjistyi seuraaviin
sanoihin: Menettäisivätkö Varennesin pakolaiset lopunkin valtansa
vai onnistuisiko heidän saada kadottamansa valta takaisin?

Sen kohtalokkaan illan jälkeen, jolloin Charny oli lähtenyt

Tuilerieistä sinne enää palaamatta, kuningattaren sydän oli lakannut
sykkimästä. Muutaman päivän hän oli ollut välinpitämätön kaikesta,
vieläpä solvauksistakin. Mutta vähitellen hän huomasi, että hänen
voimakkaassa rakenteessaan oli kaksi pontta, joiden avulla kävi vielä
eläminen, ylpeys ja viha, ja hän toipui ennalleen voidakseen vihata
ja kostaa.
 Ei Charnylle kostaakseen, ei Andréeta vihatakseen, ei, heitä
ajatellessaan hän vihasi itseään; hän halusi kostaa itselleen, sillä hän
oli kyllin vilpitön myöntääkseen, että hän se oli ollut väärässä ja he
pelkkää uhrautuvaisuutta.

Voi, jos hän voisi heitä vihata, olisi hän onnellinen!

Mutta hän vihasi, vihasi kaikesta sydämestään sitä kansaa, joka oli
koskenut häneen kuin tavalliseen karkuriin, joka oli täyttänyt hänen
sydämensä inholla, vainonnut häntä herjauksilla, polkenut hänet
häpeään. Niin, hän vihasi sitä kansaa, jolla on ollut hänen
nimityksenään madame Déficit, madame Veto, joka nimittää häntä
Itävallattareksi, kuten sittemmin leski Capetiksi.

Ja jos hän voisi kostaa, kuinka hän kostaisikaan!

Tuona heinäkuun 15 päivänä 1791 kello yhdeksän illalla, rouva

Rolandin jäljentäessä miestänsä vastapäätä Britannique-hotellin
kolmannen kerroksen pikku salongissa vastalausetta, jonka sisältöä
emme vielä tunne, Barnave voisi aiheuttaa hänelle voimattomuuden
tai epätoivon hetken, mutta myöskin tuoda sen jumalallisen nektarin,
jota sanotaan kostoksi.

Tilanne oli tosiaankin jännittävä.

Lafayetten ja kansalliskokouksen avulla ensimmäinen isku oli tosin

vältetty perustuslaillisuuden kilvellä. Kuningas oli ryöstetty, kuningas
ei ollut paennut.

Mutta muistettakoon kordelierien julistus, Maratin ehdotus,

kansalaisen Prudhommen häväistyskirjoitus, Bonnevillen
päähänpisto, Camille Desmoulinsin huomautus, geneveläisen