Full download ebook at ebookmass.

com

Environmental biotechnology : principles and

applications 2nd Edition Perry L. Mccarty

https://ebookmass.com/product/environmental-biotechnology-
principles-and-applications-2nd-edition-perry-l-mccarty/

OR CLICK BUTTON

DOWLOAD EBOOK

Download more ebook from https://ebookmass.com

More products digital (pdf, epub, mobi) instant
download maybe you interests ...

Digital Electronics: Principles and Applications 9th

Edition Roger L. Tokheim

https://ebookmass.com/product/digital-electronics-principles-and-
applications-9th-edition-roger-l-tokheim/

Principles of environmental science: Inquiry and

Applications Ninth Edition Mary Ann Cunningham

https://ebookmass.com/product/principles-of-environmental-
science-inquiry-and-applications-ninth-edition-mary-ann-
cunningham/

Process Industry Economics: Principles, Concepts and

Applications 2nd Edition David Brennan

https://ebookmass.com/product/process-industry-economics-
principles-concepts-and-applications-2nd-edition-david-brennan/

Head, Neck and Dental Emergencies 2nd Edition Edition

Mike Perry

https://ebookmass.com/product/head-neck-and-dental-
emergencies-2nd-edition-edition-mike-perry/
Food, Medical, and Environmental Applications of
Nanomaterials Veeriah Jegatheesan

https://ebookmass.com/product/food-medical-and-environmental-
applications-of-nanomaterials-veeriah-jegatheesan/

Nanotechnology in Modern Animal Biotechnology: Concepts

and Applications Pawan Kumar Maurya

https://ebookmass.com/product/nanotechnology-in-modern-animal-
biotechnology-concepts-and-applications-pawan-kumar-maurya/

Principles of Environmental Science William P.

Cunningham

https://ebookmass.com/product/principles-of-environmental-
science-william-p-cunningham/

Principles of Environmental Science 8th Edition – Ebook

PDF Version

https://ebookmass.com/product/principles-of-environmental-
science-8th-edition-ebook-pdf-version/

Centrifugal Separations in Biotechnology 2nd Edition

Wallace Woon Fong Leung

https://ebookmass.com/product/centrifugal-separations-in-
biotechnology-2nd-edition-wallace-woon-fong-leung/
Environmental
Biotechnology
About the Authors
Bruce E. Rittmann, Ph.D., is Regents' Professor of Environmental
Engineering and Director of the Biodesign Swette Center for
Environmental Biotechnology at Arizona State University. He is the
recipient of the Clarke Prize for Outstanding Achievement in Water
Science and Technology and the Stockholm Water Prize. Dr. Rittmann
is a Distinguished Member of the American Society of Civil Engineers
and a Member of the National Academy of Engineering.

Perry L. McCarty, Sc.D., is Silas H. Palmer Professor of Civil Engi-

neering Emeritus at Stanford University. He is the recipient of the
Clarke Prize for Outstanding Achievement in Water Science and
Technology, the Stockholm Water Prize, and the Tyler Environmental
Prize. Dr. McCarty is a Distinguished Member of the American
Society of Civil Engineers and a Member of the National Academy
of Engineering and of the American Academy of Arts and Sciences.

Cover Photo Credits

Bottom left image: Deer Island Waste Water Treatment Plant, used with
permission from the Massachusetts Water Resources Authority.
Bottom right image: Fluorescent in situ hybridization (FISH) photo-
micrograph of a partial-nitritation-anammox granule, provided by
Dr. Satoshi Okabe of Hokkaido University, Japan.
Environmental
Biotechnology
Principles and Applications

Bruce E. Rittmann, Ph.D.

Arizona State University
Tempe, Arizona

Perry L. McCarty, Sc.D.

Stanford University
Stanford, Californw

Second Edition

New York Chkago San Francisco

Athens London Madrid
Mexico City Milan New Delhi
Singapore Sydney Toronto
Copyright© 2020, 2001 by McGraw-Hill Education. All rights reserved Except as permitted under the United States Copyright
Act ofl 976, no part of this publication may be reproduced or distributed in any form or by any means, or stored in a database or
retrieval system, without the prior written permission of the publisher.

ISBN: 978-1-26-044161-1
MHID: 1-26-044161-X

The material in this eBook also appears in the print version of this title: ISBN: 978-1-26-044160-4,
MHID: 1-26-044160-1.

eBook conversion by codeMantra

Version 1.0

All trademarks are trademarks of their respective owners. Rather than put a trademark symbol after every occurrence of a trade-
marked name, we use names in an editorial fashion only, and to the benefit of the trademark owner, with no intention of infringe-
ment of the trademark. Where such designations appear in this book, they have been printed with initial caps.

McGraw-Hill Education eBooks are available at special quantity discounts to use as premiums and sales promotions or for use in
corporate training programs. To contact a representative, please visit the Contact Us page at www.mhprofessional.com.

Information contained in this work has been obtained by McGraw-Hill Education from sources believed to be reliable. However,
neither McGraw-Hill Education nor its authors guarantee the accuracy or completeness of any information published herein, and
neither McGraw-Hill Education nor its authors shall be responsible for any errors, omissions, or damages arising out of use of
this information. This work is published with the understanding that McGraw-Hill Education and its authors are supplying infor-
mation but are not attempting to render engineering or other professional services. Ifsuch services are required, the assistance of
an appropriate professional should be sought.

TERMSOFUSE

This is a copyrighted work and McGraw-Hill Education and its licensors reserve all rights in and to the work. Use of this work
is subject to these terms. Except as permitted under the Copyright Act of1976 and the right to store and retrieve one copy of the
work, you may not decompile, disassemble, reverse engineer, reproduce, modify, create derivative works based upon, transmit,
distribute, disseminate, sell, publish or sublicense the work or any part of it without McGraw-Hill Education's prior consent. You
may use the work for your own noncommercial and personal use; any other use of the work is strictly prohibited. Your right to
use the work may be terminated if you fail to comply with these terms.

THE WORK IS PROVIDED "AS IS." McGRAW-HILL EDUCATION AND ITS LICENSORS MAKE NO GUARANTEES
OR WARRANTIES AS TO THE ACCURACY, ADEQUACY OR COMPLETENESS OF OR RESULTS TO BE OBTAINED
FROM USING THE WORK, INCLUDING ANY INFORMATION THAT CAN BE ACCESSED THROUGH THE WORK
VIA HYPERLINK OR OTHERWISE, AND EXPRESSLY DISCLAIM ANY WARRANTY, EXPRESS OR IMPLIED, IN-
CLUDING BUT NOT LIMITED TO IMPLIED WARRANTIES OF MERCHANTABILITY OR FITNESS FORA PARTICU-
LAR PURPOSE. McGraw-Hill Education and its licensors do not warrant or guarantee that the functions contained in the work
will meet your requirements or that its operation will be uninterrupted or error free. Neither McGraw-Hill Education nor its
licensors shall be liable to you or anyone else for any inaccuracy, error or omission, regardless of cause, in the work or for any
damages resulting therefrom. McGraw-Hill Education has no responsibility for the content of any information accessed through
the work. Under no circumstances shall McGraw-Hill Education and/or its licensors be liable for any indirect, incidental, special,
punitive, consequential or similar damages that result from the use of or inability to use the work, even if any of them has been
advised of the possibility of such damages. This limitation of liability shall apply to any claim or cause whatsoever whether such
claim or cause arises in contract, tort or otherwise.
 Contents
Preface....................................................... xv
1 Moving Toward Sustainability. . . • . . . . . . . . • . . . . . . . . • . . . . . . . . • . . . 1
1.1 Water Uses and Resources................................. 1
1.2 Wastewater's Resources. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2
1.3 Climate Change . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3
1.4 Sustainability............................................ 4
1.5 The Role of Environmental Biotechnology. . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5
1.6 Organization of the Book. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6
1.7 References . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6
2 Basics of Microbiology. • . . . . . . . . • . . . . . . . . • . . . . . . . . • . . . . . . . . • . . . 9
2.1 The Microbial Cell........................................ 10
2.2 Microbial Classification . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12
2.3 Pro.karyotes . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14
2.3.1 Bacterial and Archaeal Cell Structure and Function . . . . . 15
2.3.2 Phylogenic Lineages of Bacteria . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 25
2.3.3 Phylogenic Lineages of Archaea. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 28
2.4 Eukarya . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 29
2.4.1 Fungi. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 30
2.4.2 Algae. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 33
2.4.3 Protozoa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 38
2.4.4 Other Multicellular Microorganisms. . . . . . . . . . . . . . . . . . 41
2.5 Viruses . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 43
2.6 Infectious Disease . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 44
2.7 References . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 49
3 Biochemistry, Metabolism, Genetics, and Information Flow. . . . . . . . 51
3.1 Biochemistry............................................ 51
3.1.1 Enzymes. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 52
3.1.2 Enzyme Reactivity . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 55
3.1.3 Regulating Enzyme Activity. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 59
3.2 Energy Capture . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 59
3.2.1 Electron and Energy Carriers . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 59
3.2.2 Energy and Electron Investments..................... 61
3.3 Metabolism . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 63
3.3.1 Catabolism. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 66
3.3.2 Anabolism . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 83
3.3.3 Metabolism and Trophic Groups . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 86
3.4 Genetics and Information Flow . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 87
3.4.1 Deoxyribonucleic Acid (DNA) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 89

y
Yi Contents

3.4.2 The Chromosome . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 93

3.4.3 Plasmids . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 93
3.4.4 DNA Replication.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 94
3.4.5 Ribonucleic Acid (RNA) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 94
3.4.6 Transcription . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 95
3.4.7 Messenger RNA (mRNA) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 96
3.4.8 Transfer RNA (tRNA).............................. 96
3.4.9 Translation and the Ribosomal RNA (rRNA) . . . . . . . . . . 97
3.4.10 Translation....................................... 98
3.4.11 Regulation . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 100
3.4.12 Phylogeny . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 100
3.4.13 The Basics of Phylogenetic Classification............. 102
3.5 References . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 104
3.6 Bibliography . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 105
3.7 Problems. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 105
4 Microbial Ecology.......................................... ... 109
4.1 Selection................................................ 110
4.2 Exchange of Materials . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 112
4.2.1 Exchange of Substrates. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 112
4.2.2 Exchange of Genetic Information. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 116
4.2.3 Growth Factors.................................... 117
4.2.4 Exchange of Chemical Signals . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 117
4.3 Adaptation. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 117
4.4 Tools to Study Microbial Ecology. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 120
4.4.1 Traditional Enrichment Tools . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 120
4.4.2 Molecular Targets . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 122
4.4.3 Genomics Methods Based on the Ribosomal RNA...... 123
4.4.4 Genomics Methods Based on the Ribosomal DNA . . . . . . 126
4.4.5 Diversity Analysis of Genomics Results . . . . . . . . . . . . . . . 135
4.4.6 Functional Genomics Analysis . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 136
4.4.7 Transcriptomics. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 136
4.4.8 Proteomics . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 137
4.4.9 Functional Prediction. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 137
4.5 References . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 138
4.6 Bibliography . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 138
4.7 Problems. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 139
5 Stoichiometry and Energetics................................... 143
5.1 An Example Stoichiometric Equation....................... 143
5.2 An Empirical Formula for Microbial Cells . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 144
5.3 Formulations for Cells Containing Storage Products . . . . . . . . . . 148
5.4 Substrate Partitioning and Cellular Yield . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 148
5.5 Overall Reactions for Biological Growth. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 150
5.6 Fermentation Reactions . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 158
5.6.1 Simple Fermentation . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 159
5.6.2 Mixed Fermentation. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 159
 Ca nt ent s vii

5.7 Energetics of Bacterial Growth . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 163

5.7.1 Free Energy of the Energy Reaction.... . . . . . . . . . . . . . . . 164
5.7.2 Microbial Yield Coefficient and Reaction Energetics..... 167
5.7.3 Oxidized Nitrogen Sources.......................... 173
5.8 References . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 175
5.9 Problems. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 176
6 Microbial Kinetics. . . . . . • • . . . . . . . • • . . . . . . . • • . . . . . . . • • . . . . . . . • • . 181
6.1 Basic Rate Expressions... . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 181
6.2 Estimating Parameter Values . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 185
6.3 Basic Mass Balances................................ ...... 191
6.4 Mass Balances on Inert Biomass and Volatile Suspended Solids. 197
6.5 Microbial Products . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 201
6.6 Input of Active Biomass............................. ...... 202
6.7 Nutrients and Electron Acceptors . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 204
6.8 CSTR Summary Equations . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 206
6.9 Hydrolysis of Particulate and Polymeric Substrates. . . . . . . . . . . 207
6.10 Inhibition . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 210
6.11 Additional Rate Expressions............................... 215
6.12 References . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 216
6.13 Problems. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 217
7 Biofilm Kinetics . . . . . . . . • . . . . . . . . • . . . . . . . . • . . . . . . . . • . . . . . . . . • . . 223
7.1 Microbial Aggregation.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 223
7.2 Why Do Biofilms Form?................................... 223
7.3 The Idealized Biofilm.................................. ... 224
7.3.1 Substrate Phenomena............................... 226
7.3.2 Illustration for First-Order Kinetics................... 227
7.3.3 General Solution When S,. Is Known. . . . . . . . . . . . . . . . . . 229
7.3.4 The Biofilm Mass Balance . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 229
7.4 The Steady-State Biofilm.................................. 230
7.5 The Steady-State-Biofilm Solution . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 231
7.6 Estimating Parameter Values . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 236
7.7 Average Biofilm SRT. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 239
7.8 Completely Mixed Biofilm Reactor . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 240
7.9 Inert Biomass, Nutrients, and Electron Acceptor. . . . . . . . . . . . . . 243
7.10 Trends in CMBR Performance. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 244
7.11 Normalized Surface Loading....................... ....... 247
7.12 Nonsteady-State Biofilms . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 253
7.13 Special-Case Biofilm Solutions............................. 259
7.13.1 Deep Biofilms . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 260
7.13.2 Zero-Order Kinetics............................... 260
7.14 Numerical Modeling of Biofilms . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 261
7.15 References . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 264
7.16 Problems . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 265
8 Microbial Products . . . . . • • . . . . . . . • • . . . . . . • • . . . . . . . • • . . . . . . . • • . . 273
8.1 Extracellular Polymeric Substances......................... 273
viii Contents

8.2 Soluble Microbial Products . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 275

8.3 Steady-State Model Including EPS and SMP . . . . . . . . . . . . . . . . . 276
8.4 Relating EPS and SMP to Aggregate Parameters.............. 278
8.5 Nutrient-Uptake and Acceptor-Utilization Rates . . . . . . . . . . . . . 278
8.6 Parameter Values . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 279
8.7 Modeling EPS, SMP, and X1n for a Biofilm Process . . . . . . . . . . . . 283
8.8 Intracellular Storage Products (ISP). . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 285
8.9 References . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 287
8.10 Problems................................................ 288
9 Reactor Characteristics and Kinetics . . . . . . • • . . . . . . .. .. . . . . . .. • . . . 291
9 .1 Reactor Types. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 291
9.1.1 Suspended-Growth Reactors......................... 292
9.1.2 Biofilm Reactors . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 295
9 .1.3 Membrane Bioreactors (MBRs). . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 296
9.1.4 Biofilm Reactors with Active Substrata. . . . . . . . . . . . . . . . 302
9.1.5 Reactor Arrangements...................... ........ 302
9.2 Important Factors in the Engineering Design of Reactors . . . . . . 303
9.2.1 Selecting an Appropriate SF for Design . . . . . . . . . . . . . . . 304
9.2.2 Effect of SF on System Efficiency for Simple Substrates . . 306
9.2.3 Design When Biosolids Settling or Other Factors
Are Critical. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 307
9.3 Mass Balances................................... ........ 308
9 .3.1 Batch Reactor. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 308
9.3.2 Continuous-Flow Stirred-Tank Reactor with
Effluent Recycle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 311
9.3.3 Plug-Flow Reactor . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 312
9.3.4 Plug-Flow Reactor with Effluent Recycle . . . . . . . . . . . . . . 314
9.3.5 Plug-Flow Reactor with Settling and Cell Recycle. . . . . . . 316
9.4 Alternative Rate Models . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 318
9.5 Linking Stoichiometric and Mass Balance Equations.......... 318
9.6 Reactors in Series . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 322
9.7 References . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 325
9.8 Bibliography . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 326
9.9 Problems. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 326
10 Meth.anogenesis. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 333
10.1 Uses of Methanogenic Treatment. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 335
10.2 Treating Dilute Wastewaters . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 339
10.2.1 The UASB and AFMB.............................. 339
10.2.2 Anaerobic Membrane Bioreactors . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 341
10.3 Reactor Configurations . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 344
10.4 Process Chemistry and Microbiology . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 346
10.4.1 Process Microbiology...................... ........ 347
10.4.2 Process Chemistry. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 350
10.5 Process Kinetics. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 368
10.5.1 Temperature Effects . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 369
10.5.2 Reaction Kinetics for a CSTR. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 371
 Contents ix

10.5.3 Complex Substrates . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 374

10.5.4 Process Optimization.............................. 378
10.5.5 Reaction Kinetics for Biofilm Processes............... 380
10.5.6 Kinetics with Hydrolysis as Limiting Factor . . . . . . . . . . 381
10.6 Special Factors in the Design of Anaerobic Biosolids Digesters . 386
10.6.1 Loading Criteria . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 386
10.6.2 Mixing. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 387
10.6.3 Heating. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 388
10.6.4 Gas Collection . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 389
10.6.5 Performance...................................... 389
10.7 Example Designs for Anaerobic Treatment of Dilute Wastewater . . 389
10.8 References . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 392
10.9 Problems. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 394
11 Aerobic Suspended-Growth Processes. . . . . . • . . . . . . . . • . . . . . . . . • . . 401
11.1 Characteristics of Classical Activated Sludge. . . . . . . . . . . . . . . . . 402
11.1.1 The Basic Activated Sludge Configuration. . . . . . . . . . . . 402
11.1.2 Microbial Ecology. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 403
11.1.3 Oxygen and Nutrient Requirements . . . . . . . . . . . . . . . . . 405
11.1.4 Impacts of SRT. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 406
11.2 Process Configurations . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 407
11.2.1 Physical Configurations. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 408
11.2.2 Oxygen-Supply Modifications . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 413
11.2.3 Loading Modifications....................... .... .. 415
11.3 Design and Operating Criteria............................. 417
11.3.1 Historical Background............................. 417
11.3.2 Food-to-Microorganism Ratio. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 418
11.3.3 Solids Retention lime.............................. 419
11.3.4 Comparison of Loading Factors . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 421
11.3.5 Mixed-Liquor Suspended Solids, the SVI,
and the Recycle Ratio . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 422
11.4 Aeration Systems . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 425
11.4.1 Oxygen-Transfer and Mixing Rates............ .... .. 425
11.4.2 Diffused Aeration Systems . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 428
11.4.3 Mechanical Aeration Systems. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 429
11.5 Bulking and Other Sludge-Settling Problems. . . . . . . . . . . . . . . . . 430
11.5.1 Bulking Sludge . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 430
11.5.2 Foaming and Scum Control. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 434
11.5.3 Rising Sludge. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 434
11.5.4 Dispersed Growth and Pinpoint Floe. . . . . . . . . . . . . . . . . 435
11.5.5 Viscous Bulking. . . . . . . . .. . . . . . . . . . . . . . . . . .. . . . . . . . 435
11.5.6 Addition of Polymers....................... ..... .. 435
11.6 Activated Sludge Design and Analysis . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 436
11.7 Analysis and Design of Settlers . .. . . . . . . . . . . . . . . . . .. . . . . . . . 443
11.7.1 Activated Sludge Properties . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 444
11.7.2 Settler Components. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 445
x Contents

11.7.3 Loading Criteria . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 449

11.7.4 Basics of Flux Theory . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 451
11.7.5 State-Point Analysis . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 457
11.7.6 Connecting the Settler and Aeration Tank . . . . . . . . . . . . 462
11.7.7 Limitations of State-Point Analysis . . . . . . . . . . . . . . . . . . 463
11.8 Membrane Bioreactors (MBRs). . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 463
11.9 Integrated Fixed-Film Activated Sludge. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 464
11.10 References . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 465
11.11 Bibliography . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 467
11.12 Problems. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 467
12 Aerobic Biofilm Processes . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 475
12.1 Biofilm Process Considerations . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 476
12.2 Trickling Filters and Biological Towers . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 478
12.3 Rotating Biological Contactors . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 487
12.4 Granular-Media Filters. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 490
12.5 Fluidized-Bed and Circulating-Bed Biofilm Reactors.. ........ 491
12.6 Hybrid Biofilm/Suspended-Growth Processes . . . . . . . . . . . . . . . 497
12.7 Aerobic Granular-Sludge Processes. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 497
12.8 References . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 498
12.9 Problems. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 499
13 Nitrogen Transformation and Recovery . . . • • . . . . . . . • • . . . . . . . • • . . . 501
13.1 Nitrogen Forms, Effects, and Transformations................ 502
13.2 Nitrogen's Transformation Reactions . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 503
13.3 Nitrification . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 509
13.3.1 Biochemistry, Physiology, and Kinetics of
Nitrifying Bacteria. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 510
13.3.2 Common Process Considerations............ ........ 514
13.3.3 Activated Sludge Nitrification: Single-Stage
versus Separate-Stage.............................. 514
13.3.4 Biofilm Nitrification . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 522
13.3.5 Hybrid Processes. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 525
13.3.6 The Role of the Input BODr/TKN Ratio . . . . . . . . . . . . . . 527
13.4 Denitrification . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 527
13.4.1 Physiology of Denitrifying Bacteria. . . . . . . . . . . . . . . . . . 528
13.4.2 Denitrification Systems . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 530
13.4.3 Comparing the Nitrogen-Removal Systems. . . . . . . . . . . 533
13.5 Range of Nitrification and Denitrification Systems............ 537
13.5.1 Biofilm Reactors . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 538
13.5.2 The Barnard Process for Nitrogen Removal . . . . . . . . . . . 540
13.5.3 Sequencing Batch Reactor . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 541
13.5.4 Side-Stream Anammox Treatment . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 542
13.6 Nitrous Oxide Formation. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 543
13.7 References . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 545
13.8 Problems . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 548
 Contents xi

14 Phosphorus Removal and Recovery . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 561

14.1 Normal Phosphorus Uptake into Biomass................... 562
14.2 Precipitation by Metal-Salts Addition to a Biological Process . . . 563
14.3 Enhanced Biological Phosphorus Removal . . . . . . . . . . . . . . . . . . 565
14.4 Phosphorus Recovery. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 570
14.4.1 Lack of P Removal Opens Up P Recovery . . . . . . . . . . . . 570
14.4.2 Wastewater as a Direct Source of Fertilizer P . . . . . . . . . . 571
14.4.3 Biomass as a Source of Slow-Release P . . . . . . . . . . . . . . . 571
14.4.4 Selective Adsorption. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 571
14.4.5 Struvite Precipitation . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 572
14.5 References . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 572
14.6 Problems. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 574
15 Biological Treatment of Drinking Water. . . . • . . . . . . . . • . . . . . . . . • . . . 577
15.1 Why Biological Treatment of Drinking Water?. . . . . . . . . . . . . . . . 577
15.2 Aerobic Biofilm Processes to Eliminate Biological Instability . . . 578
15.2.1 General Characteristics of Aerobic Biofilm Processes... 578
15.2.2 Biodegradable Organic Matter (BOM). . . . . . . . . . . . . . . . 579
15.2.3 Inorganic Instability . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 581
15.2.4 Hybrid Biofiltration . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 582
15.2.5 Biofilm Pretreatment . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 584
15.2.6 Slow Biofiltration . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 587
15.2.7 Release of Microorganisms . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 587
15.2.8 Biodegradation of Specific Organic Compounds. . . . . . . 588
15.3 Anaerobic Biofilm Processes to Reduce Oxidized Contaminants 589
15.3.1 Oxidized Contaminants............................ 589
15.3.2 General Characteristics of Biofilm Processes to Reduce
Oxidized Contaminants . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 589
15.3.3 Autotrophic Processes . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 592
15.3.4 Heterotrophic Processes. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 595
15.4 References . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 597
15.5 Problems. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 600
A Free Energies of Formation for Various Chemical Species, 25°C..... 603
Index . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 611

The following electronic "bonus" Chapters Bl to B5 can be found at www

.mhprofessional.com/ rittmann2e.
B1 Lagoons and Wetlands . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . B1.1
Bl.1 Aerated Lagoons . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Bl.l
Bl.2 Stabilization Lagoons . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Bl.5
Bl.3 Types of Stabilization Lagoons . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Bl.6
Bl.4 Aerobic Stabilization Lagoons . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Bl.6
Bl.4.1 Basic Relationships ............................. Bl.7
xii Contents

Bl.4.2 Solar Energy Input and Utilization Efficiency . . . Bl.9

Bl.4.3 BODL Removal . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Bl.11
Bl.4.4 Kinetics of Phototrophic Growth ............. Bl.15
Bl.5 Facultative Stabilization Lagoons . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Bl.16
Bl.5.1 BOD5 Surface-Loading Rates . . . . . . . . . . . . . . . . . Bl.17
Bl.5.2 First-Order Kinetics . . .. . . . . . . . . . . . . . . . . .. . . . Bl.18
Bl.6 Anaerobic Lagoons . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Bl.21
Bl.7 Series Operation . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Bl.22
Bl.8 Coliform Reduction . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Bl.23
Bl.9 Details of Lagoon Design . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Bl.26
Bl.10 Removing Suspended Solids from the Lagoon Effluent . . . Bl.26
Bl.11 Wetlands Treatment . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Bl.27
Bl.12 References . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Bl.29
Bl.13 Problems . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Bl.30
B2 Microbiological Detoxification................................ B2.1
B2.1 Factors Causing Molecular Recalcitrance . . . . . . . . . . . . . . . B2.3
B2. l.1 Molecular Structure . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . B2.3
B2. l.2 Environmental Conditions . . . . . . . . . . . . . . . . . . . B2.3
B2.1.3 Microorganism Presence . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . B2.6
B2.2 Classes of Synthetic Organic Chemicals . . . . . . . . . . . . . . . . . B2.6
B2.3 Energy Metabolism versus Co-metabolism . . . . . . . . . . . . . B2.10
B2.4 Electron Donor versus Electron Acceptor . . . . . . . . . . . . . . . B2.11
B2.5 Minimum Substrate Concentration (Smrn) . . . . . . . . . . . . . . . B2.13
B2.6 Biodegradation of Important Classes of Environmental
Contaminants . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . B2.15
B2.6.l Hydrocarbons................................ B2.15
B2.6.2 BTEX . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . B2.17
B2.6.3 MTBE . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . B2.20
B2.6.4 Polycyclic Aromatic Hydrocarbons (PAHs) . . . . . B2.20
B2.6.5 Chlorinated Solvents and Other Halogenated
Aliphatic Hydrocarbons . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . B2.22
B2.6.6 Chlorinated Aromatic Hydrocarbons . . . . . . . . . . B2.30
B2.6.7 Pentachlorophenol . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . B2.32
B2.6.8 Dioxins . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . B2.33
B2.6.9 Energetics (Explosives) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . B2.34
B2.6.10 Synthetic Detergents . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . B2.35
B2.6.11 Pesticides . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . B2.37
B2.6.12 1,4-Dioxane . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . B2.39
B2.6.13 Triclosan and Triclocarban . . . . . . . . . . . . . . . . . . . B2.39
B2.6.14 Perfluorinated Alkanoates . . . . . . . . . . . . . . . . . . . B2.40
B2.7 General Fate Modeling for Organic Chemicals . . . . . . . . . . B2.41
B2.8 Inorganic Elements . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . B2.43
B2.9 In Situ Bioremediation . . . . . . . . .. .. . . . . . .. . . . . . . .. . . . . B2.46
B2.10 References . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . B2.48
B2.11 Problems . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . B2.54
 Ca nt ent s xiii

B3 Microbial Electrochemical Cells. . . • • . . . . . . . • • . . . . . . . • • . . . . . . . • B3.1

B3.1 What Is a Microbial Electrochemical Cell? . . . . . . . . . . . . . . . . B3.1
B3.2 Anode-Respiring Bacteria (ARB) and Extracellular Electron
Transport (EET) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . B3.5
B3.3 Biofilm-Anode Kinetics and Ecology . . . . . . . . . . . . . . . . . . . B3.7
B3.3.1 Nemst-Monod Kinetics. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . B3.7
B3.3.2 Multiple EET Pathways and EKA Values . . . . . . . . . B3.9
B3.3.3 Microbial Ecology of the Biofilm Anode . . . . . . . . . B3.10
B3.4 Proton Transport . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . B3.12
B3.5 Mem.branes . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . B3.13
B3.6 Cathode Reactions . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . B3.14
B3.6.1 Four-Electron Reduction of 0 2-The MFC . . . . . . . B3.15
B3.6.2 Two-Electron Reduction of 0 2-The MPPC . . . . . . B3.15
B3.6.3 Two-Electron Reduction of H 2 0--The MEC B3.16
B3.6.4 Reductions of C02 to Organic Products--
The MESC . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . B3.16
B3.6.5 Reduction of Oxidized Contaminants . . . . . . . . . . . B3.17
B3.7 Energy Balance and Over-Potentials . . . . . . . . . . . . . . . . . . . B3.17
B3.7.1 Anode Over-Potential . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . B3.18
B3.7.2 Cathode Over-Potential . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . B3.18
B3.7.3 Ohmic Over-Potential . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . B3.19
B3.7.4 Concentration and pH Over-Potentials . . . . . . . . . . B3.19
B3.7.5 Total Over-Potential, Net Output, and Applied
Voltage....................................... B3.20
B3.8 Performance Metrics . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . B3.21
B3.9 MxC Designs . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . B3.24
B3.9.1 Bench Scale . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . B3.24
B3.9.2 Scaling Up . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . B3.25
B3.10 References . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . B3.27
B3.11 Problems . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . B3.28
B4 Photosynthetic Biofactories. . . . . . . • • . . . . . . . • • . . . . . . . • • . . . . . . . • B4.1
B4.1 Basics of Photosynthesis . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . B4.1
B4.1.1 Capturing and Utilizing Light Energy . . . . . . . . . . . . B4.1
B4.1.2 C02 Fixation . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . B4.3
B4. l.3 Other Forms of Photosynthesis . . . . . . . . . . . . . . . . B4.3
B4.2 Kinetic Principles . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . B4.3
B4.2.1 Light Limitation .. . .. . .. .. .. .. . .. .. .. .. . .. .. . B4.3
B4.2.2 C1 Limitation . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . B4.6
B4.2.3 Pi Limitation . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . B4.6
B4.2.4 N; Limitation and TAG Storage . . . . . . . . . . . . . . . . B4.7
B4.2.5 Multiple Limiting Factors . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . B4.8
B4.2.6 Productivities and Nutrient Demands . . . . . . . . . . B4.8
B4.3 Microalgae . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . B4.10
B4.3.l Cyanobacteria versus Eukaryotic Algae. . . . . . . . . . . B4.10
B4.3.2 TAG versus DAG . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . B4.ll
Another random document with
no related content on Scribd:
sopivasti puhaltamalla saa leimahtamaan suureksi paloksi. Tiheään
sattuvien tapaamisten oli määrä vaikuttaa, että seuraus tulisi sitä
varmemmin, mutta Boguslaw ei ollut millään tavoin maltiton, että ei
peloittaisi tyttöä.

Samalla ei yksikään katse, ei yksikään käden kosketus eikä sana

ollut merkityksetön, vaan sen oli oltava pisarana, joka kovertaa
kiven. Kaiken, mitä ruhtinas teki Oleńkan hyväksi, saattoi selittää
isännän huomaavaisuudeksi, viattomaksi myötätunnoksi, jota
ihminen tuntee toista kohtaan, mutta kaikki oli kuitenkin tehty niin,
kuin olisi siihen johdattanut rakkaus. Raja oli tahallisesti tehty
epämääräiseksi, jotta sen yli olisi helpompi mennä ja jotta tyttö
helpommin erehtyisi noihin harhakuviin nähden, joista jokainen
saattoi merkitä jotakin ja myös olla merkitsemättä. Tämä leikki ei
tosin ollut Boguslawin luonteen mukaista, mutta hän ymmärsi, että
vain sellainen menettelytapa johtaa tuloksiin, ja hän nautti niinkuin
linnustaja, joka asettelee verkkoja, tahi metsästäjä, joka
kärsivällisesti ajaa otusta. Ruhtinas ihaili omaa terävänäköisyyttään
ja sukkeluuttaan, jotka olivat kehittyneet hänen oleskellessaan
Ranskan hovissa.

Hän kohteli Oleńkaa kuin ruhtinatarta, mutta teki sen sillä tavoin,
että taaskaan ei ollut helppoa päästä selville, tekikö hän sen
yksinomaan tytön takia vai johtuiko se hänen synnynnäisestä ja
tavaksi tulleesta kohteliaisuudestaan kauniimpaa sukupuolta
kohtaan.

Oleńkasta tuli kaikkien huvien ja retkien päähenkilö, mutta se oli

tavallaan luonnollista. Kun Janusz-ruhtinaan puoliso oli lähtenyt
Kuurinmaalle, oli Oleńka huomattavin niistä naisista, jotka olivat
joutuneet Taurogiin. Koska Taurogi oli lähellä rajaa, oli sinne
keräytynyt koko Samogitiasta paljon aatelisnaisia ruhtinaan turviin
ruotsalaisten tieltä, ja nämä myönsivät Billewiczin tyttärelle ensi
sijan. Samaan aikaan kuin veri virtaili kaikkialla Puolassa, seurasivat
Taurogissa kemut toisiaan. Olisi luullut kuninkaan hovin kaikkine
hoviherroineen ja hovineiteineen muuttaneen maalle huvittelemaan.

Boguslaw oli itsevaltias hallitsija Taurogissa ja sen naapurina

olevassa vaaliruhtinaan Preussissa, jossa hän usein vieraili. Kaikki
tottelivat hänen käskyjään. Kaupungit hankkivat määräysten mukaan
hänelle rahaa ja sotaväkeä, preussilainen aateli saapui mielellään
ottamaan osaa hänen kemuihinsa ja retkiinsä. Neitonsa vuoksi
Boguslaw elvytti eloon silloin jo unohtumassa olevat turnajaiset.

Kerran hän otti itsekin niihin henkilökohtaisesti osaa, ja puettuna

hopeaisiin varuksiin sekä merkkinään Oleńkan hänen ympärilleen
sitoma sininen nauha hän pudotti hevosen selästä neljä etevintä
preussilaista ritaria, viidentenä Ketlingin ja kuudentena Sakowiczin,
vaikka tämä oli niin harvinaisen väkevä, että saattoi pysähdyttää
kulkevat vaunut tarttumalla niiden pyörään. Ja mikä innostus
syntyikään katsojain joukossa, kun hopeainen ritari notkisti polvensa
naisensa edessä ja otti hänen käsistään vastaan voittajan palkinnon!
Huudot olivat voimakkaat kuin tykkien jyrinä, liinat liehuivat, liput
tekivät kunniaa, mutta ritari nosti kasvojen suojuksen ja katsoi
neidon hehkuviin kasvoihin kauniilla silmillään, samalla kuin hän
painoi neidon käden huulilleen.

Toisen kerran taas, kun aitauksen sisällä raivostunut karhu raateli

koirat, hyppäsi ruhtinas vain kevyeen espanjalaiseen pukuun
puettuna keskelle areenaa keihäs kädessä ja työnsi sen ei vain läpi
pedon, vaan myös läpi henkivartijan, joka vaaran nähtyään oli
rientänyt hänelle avuksi.
 Oleńka, vanhan sotilaan jälkeläinen, oli saanut sen kasvatuksen,
minkä veri, sota ja ritarin kunnian ihailu vaativat, eikä hän voinut olla
ihmettelemättä ja ihailematta näitä tekoja, sillä jo pienestä asti oli
häntä opetettu pitämään miehuutta miehen suurimpana hyveenä.

Joka päivä ruhtinas antoi melkein yli-inhimillisen rohkeuden

näytteitä, ja aina se tapahtui Oleńkan kunniaksi. Ylistellessään ja
ihaillessaan ruhtinasta sillä tavoin, että se olisi tyydyttänyt
jumalallista olentoakin, monilukuiset vieraat pakostakin puheissaan
yhdistivät hänen nimeensä Oleńkan nimen. Ruhtinas oli vaiti, mutta
hänen silmänsä sanoivat sen, mitä suu ei uskaltanut lausua…
Lumous ympäröi neitoa joka puolelta.

Kaikki muodostui sellaiseksi, että se oli omiaan heitä lähentämään

ja yhdistämään sekä samalla erottamaan muusta joukosta. Vaikeata
oli kenenkään mainita ruhtinasta mainitsematta samalla Oleńkaa.
Itsensä Oleńkan ajatusten kulkuun vaikutti Boguslaw voimakkaasti.
Jokainen päivän hetki käytettiin niin, että lumous tulisi
voimakkaammaksi.

Illalla leikkinäytelmien jälkeen valaisivat huoneita eriväriset

lamput, jotka levittivät salaperäistä ja miellyttävää valoa tehden
ympäristön unelmien maailmaksi. Suloiset itämaiset tuoksut täyttivät
ilman, näkymättömien harppujen, luuttujen ja muiden soitinten
hiljaiset sävelet hivelivät korvia, mutta näitten tuoksujen, valojen ja
sointujen keskellä kulki ruhtinas kaikkien ihailun loisteessa kuin
sadun prinssi nuorena, kauniina, ritarillisena, loistavana kuin aurinko,
kun timanttikoristeet hänen yllään välkkyivät, ja rakastuneena kuin
paimen.

Mikä neito olisi voinut vastustaa tätä ihanuutta, mikä hyve pitää
puoliaan tämmöistä lumousta vastaan?… Karttaa nuorta ruhtinasta
oli aivan mahdotonta, kun asui saman katon alla ja nautti hänen
kuninkaallista vieraanvaraisuuttaan. Sitäpaitsi Oleńka oli mielellään
lähtenyt Taurogiin, sillä hän ikävöi pois kolkosta Kiejdanysta, aivan
kuin ritarillinen Boguslawkin, joka hänen edessään teeskenteli
rakkautta hylättyyn kuninkaaseen ja isänmaahan, ikävöi pois julkisen
petturin, Janusz-ruhtinaan luota. Taurogissa olonsa alkuaikoina
Oleńka oli täynnä myötätuntoa nuorta ruhtinasta kohtaan, ja kun
hän pian huomasi, miten innokkaasti ruhtinas tavoitteli hänen
ystävyyttään, niin hän käytti vaikutusvaltaansa tehdäkseen ihmisille
hyvää.

Kun hän oli ollut jo kolmatta kuukautta linnassa, niin ruhtinas

tuomitsi ammuttavaksi erään tykistöupseerin, Ketlingin ystävän.
Saatuaan tietää tämän nuorelta skotlantilaiselta pyysi neiti Billewicz
tuomitulle armahdusta.

— Jumalatar käskee eikä pyydä! — vastasi hänelle Boguslaw, repi

kuolemantuomion ja heitti palaset hänen jalkoihinsa. — Hallitkaa!
Käskekää! Poltan Taurogin, jos sillä saan hymyn ilmestymään
kasvoillenne! En tahdo muuta palkintoa kuin että olette iloinen ja
unohdatte sen, mikä on mieltänne pahoittanut!

Mutta Oleńka ei voinut olla iloinen, sillä hänen sydämensä täytti

suru, sääli ja ääretön halveksiminen sitä miestä kohtaan, joka oli
voittanut hänen lempensä ja joka nyt hänen silmissään oli pahempi
rikollinen kuin isänmurhaaja. Tuo Kmicic, joka rahasta oli valmis
pettämään kuninkaan niinkuin Juudas Kristuksen, tuli yhä
inhoittavammaksi hänen silmissään ja muuttui aikaa myöten
jonkinmoiseksi ihmishirviöksi sekä omantunnonvaivojen tuottajaksi
hänelle itselleen. Hän ei voinut antaa itselleen anteeksi, että oli
rakastanut tätä, mutta ei myöskään voinut häntä unhottaa eikä
vihata.

Tämmöisten tunteitten vallitessa hänen oli vaikea edes

teeskennellä iloisuutta. Sen sijaan hän ei voinut olla tuntematta
kiitollisuutta ruhtinasta kohtaan siitäkin, että tämä ei ollut tahtonut
osallistua Kmicicin rikokseen. Se hänestä kuitenkin oli omituista, että
nuori ruhtinas, joka oli niin ritarillinen ja jalo, ei rientänyt
pelastamaan isänmaata, vaikka ei hyväksynyt Janusz-ruhtinaan
tekoja, mutta hän ajatteli, että niin suuri valtiomies kyllä tietää, mitä
tekee, ja että ruhtinas noudattaa politiikkaa, jota tavallisen neidon
järki ei riitä käsittämään. Tätä käsitystä ylläpiti hänessä Boguslaw
selittämällä tiheitä käyntejään Preussin puolella sillä, että hän
puuhasi sopimusta Jan Kasimirin, vaaliruhtinaan ja Kaarle Kustaan
välillä ja toivoi voivansa siten pelastaa isänmaan turmiosta.

— En tee tätä palkintojen enkä kunnian tähden, — puhui

Boguslaw neidolle, — vaan teen mitä minulle Jumala, omatunto ja
isänmaanrakkaus käskevät. Uhraan Janusz-serkkuni, joka on ollut
minulle kuin isä, sillä enpä tiedä, onnistuuko minun saada aikaan,
että vihastunut kuningatar Ludwika säästää hänen henkensä.

Kun hän puhui näin ja murhe kuvastui hänen kauniilla kasvoillaan,

joiden silmät olivat ylöspäin luotuina, niin hän oli Oleńkasta vanhan
ajan sankarien kaltainen, joista vanha eversti Billewicz oli hänelle
kertonut ja joista hän itse oli lukenut Corneliuksesta. Ja ihailu täytti
neidon sydämen. Vähitellen hän joutui niin pitkälle, että kun
vastenmielisen Andrzej Kmicicin muisto kovin häntä kiusasi, hän
ajatteli Boguslawia siten rauhoittuakseen ja saadakseen uutta
voimaa. Edellinen edusti hänelle kaameata pimeyttä, jälkimmäinen
valoa, joka teki hyvää murheiselle sielulle.
 Jos Boguslaw olisi ollut vain tunnettua sukua oleva aatelismies,
mutta ei Radziwill, ei ruhtinas, ei ylimys, joka melkein oli hallitsijan
asemassa, niin Oleńka kenties olisi silmittömästi rakastunut häneen,
huolimatta vanhan everstin testamentista, joka jätti hänelle
valittavaksi vain Kmicicin tahi luostarin. Mutta hän oli itseään
kohtaan ankara ja sangen oikeamielinen neito eikä antanut
päähänsä nousta minkäänlaisia turhia unelmia, vaan tunsi vain
kiitollisuutta ja ihailua ruhtinasta kohtaan.

Hänen sukunsa oli liian alhainen, jotta hänestä olisi voinut tulla
Radziwillin vaimo, liian ylhäinen, jotta hänestä olisi voinut tulla
tämän rakastajatar. Turhaan ruhtinas itse koetti saada hänet toiseen
käsitykseen, turhaan ruhtinas lemmenkiihkossaan osaksi laskelmia
tehden ja osaksi vilpittömästi toisti usein sen, mitä oli puhunut
heidän ensi kertaa tavatessaan Kiejdanyssa, nimittäin että Radziwillit
ovat useamman kuin yhden kerran menneet naimisiin tavallisen
aatelisneidon kanssa. Tuommoiset ajatukset eivät tarttuneet häneen,
samoin kuin vesi ei tartu joutsenen rintaan. Hän pysyi semmoisena
kuin oli, kiitollisena, ystävyyttä tuntevana, ihailevana; hän etsi
lohdutusta ajattelemalla sankaria, mutta sydän oli tyyni.

Boguslaw ymmärsi tytössä herättää mieltymystä, ja usein hän luuli

olevansa saavuttamaisillaan päämääränsä. Mutta itsekseen hän
häveten ja vihastuen tunnusti, että hän Oleńkaan nähden ei ollut
yhtä rohkea kuin oli ollut ensimmäisiin lemmittyihinsä nähden
Pariisissa, Brüsselissä ja Amsterdamissa. Kenties se johtui siitä, että
hän todellakin oli rakastunut, kenties myös siitä, että tässä neidossa,
hänen kasvoissaan, tummissa kulmissaan ja vakavissa silmissään oli
jotakin, mikä vaati kunnioitusta.
 Mutta Boguslawin kärsivällisyys alkoi loppua. Vähitellen alkoi
kauhea
unennäkö unhottua, ja yhä useammin hän alkoi miettiä sitä, mitä
Sakowicz oli hänelle neuvonut. Intohimo kalvoi häntä yhä
voimakkaammin.
Mutta äkkiä sattui tapahtuma, joka kokonaan muutti elämän
Taurogissa.

Eräänä päivänä tuli ukkosen iskun kaltaisena viesti, että herra

Sapieha oli valloittanut Tykocinin ja että ruhtinas Janusz Radziwill oli
kuollut linnan raunioihin.

Kaikki Taurogissa joutuivat kuohuksiin. Boguslaw itse lähti samana

päivänä Kroleweciin, jossa hänen piti tavata Ruotsin kuninkaan
ministereitä ja vaaliruhtinas.

Hän viipyi matkallaan kauemmin kuin ensin oli aikonut. Samaan

aikaan alkoi Taurogiin saapua preussilaista ja myös ruotsalaista
sotaväkeä. Alettiin puhua retkestä Sapiehaa vastaan. Alaston totuus,
että Boguslaw oli ruotsalaisten liittolainen aivan samoin kuin Janusz
oli ollut, tuli yhä ilmeisemmäksi.

Sattui niin, että samoihin aikoihin miekankantaja sai kuulla

Lewenhauptin joukon polttaneen Billewiczien maatalon ja hävittävän
tulella ja miekalla maata, sen jälkeen kuin ruotsalaiset olivat saaneet
voiton vastarintaan nousseista samogitialaisista Szawlin luona.

Silloin miekankantaja lähti tarkastamaan omin silmin vahinkojen

suuruutta. Ruhtinas Boguslaw ei ollenkaan pidätellyt häntä, vaan
antoi mielellään hänen lähteä ja sanoi:
 — Nyt ymmärrätte, miksi toin teidät Taurogiin. Suoraan sanoen
saatte olla minulle kiitolliset henkenne säilymisestä.

Oleńka jäi yksin neiti Kulwiecin kanssa. Hän vetäytyi huoneisiinsa

eikä ottanut puheilleen muita kuin joitakuita naisia. Kun nämä
hänelle kertoivat ruhtinaan valmistelevan sotaretkeä puolalaisia
sotajoukkoja vastaan, hän ei tahtonut muitta mutkitta heitä uskoa.
Päästäkseen selvyyteen asiasta hän kutsutti puheilleen Ketlingin, sillä
hän oli huomannut, että nuori skotlantilainen oli vilpitön häntä
kohtaan.

Ketling tuli heti, sillä hän oli onnellinen saadessaan hetkisen

puhella sen kanssa, joka oli voittanut hänen sydämensä.

Neiti Billewicz alkoi kysellä häneltä.

— Herra ritari! — sanoi hän. — Kaikenlaisia uutisia kiertelee

Taurogissa, ja me olemme aivan kuin metsään eksyneet. Jotkut
sanovat, että ruhtinas Janusz kuoli luonnollisen kuoleman, toiset,
että hänet hakattiin kuoliaaksi sapeleilla. Mikä oli hänen kuolemansa
syy?

Ketling empi hetkisen. Näkyi, että hän taisteli ujouttaan vastaan.

Viimein hän punastui korvia myöten ja sanoi:

— Syynä vojevodan tappioon ja kuolemaan olette te, neiti!

— Minä?… — kysyi neiti Billewicz hämmästyen.

— Niin, sillä meidän ruhtinaamme jäi mieluummin Taurogiin kuin

meni auttamaan serkkuaan. Hän unohti kaikki… teidän tähtenne.
 Nyt Oleńka vuorostaan sävähti tulipunaiseksi. Syntyi vähän aikaa
kestävä äänettömyys. Skotlantilainen seisoi hattu kädessä, katse
maahan luotuna ja pää rinnalle painettuna, ja koko hänen
olemuksensa huokui kunnioitusta. Viimein hän nosti päänsä pystyyn
ja sanoi:

— Neiti, jos sanani ovat loukanneet teitä, niin sallikaa minun

polvistua eteenne ja pyytää anteeksi!

— Älkää tehkö sitä, herra ritari! — vastasi neito vilkkaasti

nähdessään nuoren ritarin jo alkavan notkistaa polveaan. — Tiedän,
että olette puhunut vilpittömällä mielellä, sillä kauan jo olen nähnyt,
että olette minulle myötätuntoinen. Eikö olekin niin?

Upseeri kohotti kauniit silmänsä ylöspäin, pani käden sydämelleen

ja sanoi äänellä, joka oli hiljainen kuin tuulen humina, mutta myös
surullinen kuin huokaus:

— Ah, neiti! Neiti!…

Samassa hän pelästyi luullen sanoneensa liikaa, painoi taas

päänsä rinnalleen ja oli niinkuin hovimies, joka kuuntelee rakastetun
kuningattaren käskyä.

— Olen täällä vieraitten keskellä ilman turvaa, — sanoi Oleńka, —

ja vaikka luotankin siihen, että Jumala minua varjelee, niin tarvitsen
ihmistenkin apua. Tahdotteko olla minulle veljenä? Tahdotteko
varoittaa minua tarvittaessa, jotta tietäisin, mitä minun on tehtävä ja
miten vältettävä paulat?

Oleńka ojensi kätensä nuorelle ritarille. Tämä polvistui hänen

estelyistään huolimatta ja suuteli hänen sormiensa päitä.
 — Sanokaa, mitä täällä ympärilläni on tekeillä? sanoi Oleńka.

— Ruhtinas rakastaa teitä! — vastasi Ketling. — Ettekö ole sitä

huomannut?

Oleńka peitti kasvot käsiinsä.

— Olen huomannut, enkä ole. Toisinaan minusta on tuntunut, että

se on vain hyvyyttä hänen puoleltaan.

— Hyvyyttä!… toisti upseeri kuin kaiku.

— Niin. Toisinaan taas, kun mieleeni tuli, että hänessä saattoi

herätä onneton kiihko, lohdutin itseäni sillä, että häntä ei minun
puoleltani uhkaa mikään. Olin hänelle kiitollinen siitä, mitä hän oli
tehnyt hyväkseni, ja Jumala tietää, että en osannut aavistaa hänen
uusia ystävyydenosoituksiaan, vaan pelkäsin jo entisiäkin.

Ketling päästi huokauksen.

— Saanko puhua vapaasti? — kysyi hän oltuaan vähän aikaa vaiti.

— Puhukaa!

— Ruhtinaalla on vain kaksi uskottua, nimittäin Sakowicz ja

Paterson. Minulle on Paterson hyvin suopea, koska olemme samoilta
seuduilta kotoisin ja hän on minua kantanut käsillään. Sen, mitä
tiedän, olen kuullut häneltä. Ruhtinas on teihin mielettömästi
rakastunut. Kaikki, mitä täällä tapahtuu, kaikki nuo pidot,
metsästysretket, näytelmät, niinkuin myös ne turnajaiset, joitten
jälkeen minulta ruhtinaan käden iskusta tähän saakka on vuotanut
verta suusta, kaikki ne on teidän takianne pantu toimeen. Ruhtinas
rakastaa teitä, mutta hänen rakkautensa ei ole puhdasta, sillä hän
tahtoo häväistä teidät, mutta ei mennä naimisiin kanssanne, sillä
hänelle on määrätty ruhtinatar Anna. Älkää uskoko ruhtinasta, älkää
luottako hänen hyviin töihinsä, älkää antako hänen näennäisen
pidättyväisyytensä viedä itseänne harhaan, olkaa valpas ja
varovainen, sillä täällä vaanii petos joka askelella. Ihan sydän
jähmettyy siitä, mitä Paterson on kertonut minulle. Ei ole maailmassa
Sakowiczin veroista konnaa. En voi siitä puhua, suorastaan en voi!
Jos en olisi vannonut ruhtinaalle puolustavani hänen henkeään ja
loukkaamattomuuttaan, niin tämä käsi ja tämä miekka vapauttaisivat
teidät, neiti, uhkaavasta vaarasta!… Mutta ensiksi surmaisin
Sakowiczin… Niin! Hänet ennen kuin kenenkään muun, hänet
mieluummin kuin ne miehet, jotka kotimaassani vuodattivat isäni
veren, ryöstivät omaisuutemme ja tekivät minusta maanpakolaisen
palkkasoturin.

Ketling alkoi vavista kiihtymyksestä eikä saanut vähään aikaan

sanaa suustaan, vaan puristi, vain miekkansa kahvaa, mutta sitten
hän kertoi yhdessä hengenvedossa, mitä keinoja Sakowicz oli
neuvonut ruhtinaalle.

Hänen suureksi hämmästyksekseen neiti Aleksandra pysyi varsin

tyynenä huomatessaan tuon uhkaavan vaaran, vain hänen kasvonsa
kalpenivat ja tulivat vielä vakavammiksi. Taipumaton tahto kuvastui
hänen ankarassa katseessaan.

— Minä osaan puolustaa itseäni, — lausui hän, — niin totta kuin

Jumala minua auttakoon!

— Ruhtinas ei vielä tähän saakka ole tahtonut seurata Sakowiczin

neuvoa, — lisäsi Ketling, — mutta kun hän näkee, että hänen
valitsemansa tie ei vie perille…
 Ja hän alkoi kertoa syistä, jotka olivat Boguslawia pidättäneet.

Neiti kuunteli kulmakarvat rypyssä, mutta hyvin tarkkaavaisesti,

sillä hän oli jo alkanut ajatella, miten voisi vapautua tuosta
peloittavasta holhouksesta. Mutta koko maassa ei ollut paikkaa,
jossa ei veri olisi virtaillut, ja kun hänellä ei vielä ollut selvää
pakosuunnitelmaa, ei hän tahtonut siitä puhua.

— Herra ritari! — sanoi hän viimein. — Vastatkaa minulle vielä

yhteen kysymykseen. Onko ruhtinas Boguslaw Ruotsin vaiko Puolan
kuninkaan puolella?

— Ei kenellekään meistä ole salaisuus, — vastasi nuori upseeri, —

että ruhtinaamme tahtoo olla osallisena tämän valtakunnan
jakamisessa saadakseen Liettuan itselleen läänitysruhtinaskunnaksi.

Hän vaikeni, mutta näytti siltä, kuin hänen ajatuksensa olisivat

vaistomaisesti kulkeneet samoja ratoja kuin Oleńkan, sillä vähän
ajan kuluttua hän lisäsi:

— Vaaliruhtinas ja ruotsalaiset auttavat ruhtinasta, ja jos he saavat

haltuunsa koko valtakunnan, ei ole turvapaikkaa missään.

Oleńka ei vastannut mitään.

Ketling odotti vielä jonkin aikaa, kysytäänkö häneltä vielä muuta,

mutta kun Oleńka oli kokonaan omissa ajatuksissaan, niin hän ei
tahtonut häiritä, vaan kumarsi jäähyväisiksi.

— Kiitän teitä, herra ritari! — sanoi Oleńka ojentaen hänelle

kätensä.

Upseeri alkoi lähestyä ovea.

 Äkkiä Oleńka hiukan punastui, epäröi silmänräpäyksen ja sanoi
sitten:

— Sana vielä, herra ritari!

— Jokainen sananne on minulle suosionosoitus…

— Tunsittehan herra… Andrzej Kmicicin?…

— Kyllä, neiti, Kiejdanyn ajoilta. Viimeksi näin hänet Pilwiszkissä,

kun kuljimme Podlasiesta siihen suuntaan.

— Onko totta… puhuiko ruhtinas totta kertoessaan, että herra

Kmicic oli tarjoutunut hänelle käymään Puolan kuninkaan kimppuun?

— En tiedä… Tiedän vain, että he neuvottelivat keskenään

Pilwiszkissä, minkä jälkeen ruhtinas lähti hänen kanssaan metsään ja
viipyi siellä niin kauan, että Paterson alkoi olla levoton ja lähetti
sotaväkeä häntä vastaan. Minä sitä joukkoa johdinkin. Kohtasimme
ruhtinaan, kun hän jo oli tulossa takaisin. Panin merkille, että hän oli
hyvin kuohuksissa aivan kuin olisi kokenut hyvin voimakkaan
mielenliikutuksen. Hän puheli itsekseen, mitä hänelle ei koskaan
tapahdu. Kuulin hänen sanovan: "Vain itse paholainen pystyy
semmoiseen…" Muuta mitään en tiedä… Jälkeenpäin vain, kun
ruhtinas kertoi, minkä tarjouksen herra Kmicic oli hänelle tehnyt,
ajattelin: kai se niin oli…

Neiti Billewicz puristi yhteen huulensa.

— Kiitos! — sanoi hän.

Hetkistä myöhemmin hän oli yksin.

 Pakenemisen ajatus sai vallan hänen mielessään. Hän päätti
vapautua mistä hinnasta hyvänsä näitten inhottavien seinien sisältä
ja tuon petollisen ruhtinaan vallasta. Mutta minne hän menisi? Kylät
ja kaupungit olivat ruotsalaisten käsissä, luostarit myöskin oli
vallattu, linnat hävitetty maan tasalle, koko maa oli täynnä sotilaita
ja sotarosvoja sekä kaikenlaista roskaväkeä. Mikä olisi tämän
myrskyn keskelle joutuneen tytön kohtalo? Kuka lähtisi hänen
kanssaan? Täti Kulwiec, miekankantaja ja muutamat heidän
palvelijansa. Mutta kykenevätkö he häntä suojelemaan?… Kenties
mukaan lähtisi myös Ketling, kenties löytyisi kourallinen uskollisia
sotamiehiä ja ystäviä, jotka seuraisivat häntä, mutta Ketling rakasti
häntä ilmeisesti, ja kuinka voisi joutua hänelle kiitollisuuden velkaan,
josta saisi maksaa liian kalliin hinnan?

Mikä oikeus loppujen lopuksi hänellä oli ratkaista tuon

nuorukaisen, melkein lapsen, kohtaloa ja saattaa hänet vaaraan, kun
ei voinut luvata hänelle vastalahjaksi muuta kuin ystävyyttä? Hän
kysyi yhä uudelleen itseltään: mitä tehdä, minne paeta, kun sekä
siellä että täällä uhkasi tuho ja häpeä?

Sielunsa ahdistuksessa hän alkoi palavasti rukoilla ja toisteli

hartaasti varsinkin erästä rukousta, johon muinoin vanha eversti aina
vaikeina aikoina turvautui ja joka alkoi sanoilla: "Jumala lapsukaisena
pelastui Herodeksen vihan alta."

Hänen rukoillessaan alkoi tuuli kovasti puhaltaa ja puut ikkunain

edessä alkoivat humista. Silloin äkkiä tytön mieleen muistuivat
kotiseudun salot, missä hän oli viettänyt lapsuutensa ajat, ja kuin
salamana välähti hänen päähänsä ajatus, että saloseudut ovat ainoa
varma turvapaikka.
 Oleńka huokasi syvään, sillä hän oli vihdoin löytänyt, mitä etsi.
Juuri niin! Zielonkaan, Rogowskaan! Sinne ei vihollinen tule eikä
rosvo saavu saalista etsimään. Siellä voi seudun asukaskin, jos ei ole
varovainen, eksyä ja harhailla kuolemaansa saakka, kuinka sinne siis
löytäisi vihollinen, joka ei tunne tietä! Siellä suojelevat häntä
Domaszewiczit ja Stakjanit, ja jos heitä ei siellä ole, vaan kaikki ovat
lähteneet herra Wolodyjowskin mukaan, niin noiden metsien kautta
pääsee muihin vojevodakuntiin ja voi etsiä rauhaa muissa saloissa.

Muistaessaan Wolodyjowskin Oleńka ilostui. Sellainen pitäisi

holhoojan olla! Siinä on oikea sotilas, jonka sapeli turvaa sekä
Kmiciceiltä että Radziwilleilta. Hän muisti nyt, että Wolodyjowski
aikoinaan oli neuvonut häntä etsimään turvaa Bialowiezen korvesta.

Oikein hän oli puhunut! Rogowska ja Zielonka ovat liian lähellä

Radziwilleja, mutta Bialowiezen luona on juuri tuo Sapieha, joka
äsken oli poistanut elävien joukosta mitä peloittavimman Radziwillin.

Siis Bialowiezeen vaikka jo tänään, huomenna!… Kunhan

miekankantaja vain tulee takaisin, niin ei viivytellä.

Hänet kätkevät suojaansa salot ja sitten myöhemmin myrskyn

mentyä ohi — luostari. Vain siellä on todellinen rauha, vain siellä voi
unhottaa kaikki ihmiset, kaikki murheet…
TOINEN LUKU.

Miekankantaja palasi muutamaa päivää myöhemmin. Vaikka hänellä

oli Boguslawin antama suojeluskirje, niin hän ei päässyt perille asti,
eikä itse Billewiczeen maksanut vaivaa mennäkään, sillä sitä ei enää
ollut olemassa. Linna, rakennukset, kylä, kaikki oli palanut poroksi
viime taistelussa. Väki oli metsissä tahi oli liittynyt aseellisiin
joukkoihin. Rikkaan kylän paikalla ei ollut enää muuta kuin maata ja
vettä.

Heti, kun miekankantaja oli tullut, vei Oleńka hänet huoneeseensa

ja kertoi hänelle kaikki, mitä Hassling-Ketling oli ilmoittanut.

Vanha aatelismies kauhistui. Hänellä ei ollut lapsia, ja hän rakasti

Oleńkaa kuin omaa tytärtään. Vähään aikaan hän ei tehnyt muuta
kuin
puristeli sapelinsa kahvaa ja toisteli: "Iske, jos olet kunnon mies!"
Viimein hän alkoi puhua tukkaansa repien:

— Mea culpa, mea maxima culpa! Minulle itsellenikin nousi

mieleen, ja moni kuiskuttelikin, että tuo riivattu on iskenyt sinuun
silmänsä, mutta minä en sanonut mitään, vieläpä kopeilin ja
ajattelin: "Menköön vain naimisiin! Olemme sukua Gosiewskeille ja
Tiesenhauseneille, miksi emme voisi olla Radziwilleillekin?" Tuon
ylpeyteni vuoksi on Jumala minua rangaissut… Hyvänpä
sukulaisuuden tuo petturi suunnitteli! Vai sillä tavoin hän tahtoi olla
meille sukua, hitto vieköön!… Mutta maltahan! Vielä jaksaa tämä
käsi ja tämä miekka heilua!

— Nyt on ajateltava pelastumista! — sanoi Oleńka.

Ja hän alkoi selittää pakosuunnitelmaansa. Miekankantaja tyyntyi

jonkin verran, kuunteli tarkkaavaisesti ja sanoi viimein:

— Minä kokoan joukon ja rupeamme ahdistelemaan ruotsalaisia

niinkuin muutkin ahdistelevat, niinkuin Kmicic muinoin ahdisteli
Chowańskia. Turvallisempaa on metsässä ja kedolla kuin tämän
petturin ja vääräuskoisen linnassa!

— Hyvä! — vastasi neiti.

— Mitä pikemmin, sitä parempi! — jatkoi innostuen

miekankantaja. — Miehiä kyllä kertyy. Minun asuinpaikkani on
poltettu, mutta se on pieni asia, toisista kylistä tulee talonpoikia.
Kaikki Billewiczit yhtyvät meihin. Näytetäänpä herralle sukulaisuutta!
Näytetäänpä, mitä siitä seuraa, kun tahtoo loukata Billewiczien
kunniaa!… Sinä olet Radziwill! Mitäpä siitä! Billewiczien suvussa ei
ole hetmaneja, mutta ei myöskään pettureita. Katsotaanpa, ketä
koko Samogitia seuraa!

Sitten hän kääntyi neidin puoleen:

— Sinut sijoitamme Bialowiezeen, mutta itse tulemme takaisin!

Juuri niin! Hän saa katua tätä häväistystä, sillä se kohdistuu koko
aatelistoon. Infamis se, joka ei ole puolellamme, infamis se, joka ei
välähdytä sapelia petturin silmien edessä! Kuningas, valtiopäivät,
koko Puola on puolellamme!

Ja niin alkoi vanha veri kuohahdella, että Oleńkan täytyi ruveta

miestä rauhoittelemaan. Tytöllä oli häneen suuri vaikutusvalta, ja
hän sai hänet tyyntymään selittämällä, että heidän onnistuakseen
täytyi toimia erittäin salaisesti eikä antaa ruhtinaan saada vihiä
heidän aikeistaan.

Laadittiin sellainen suunnitelma, että, miekankantaja lähettäisi

ensin luotettavan rengin viemään kirjeitä kaikille voudeille, jotta
nämä heti kokoaisivat ja asestaisivat kaikki hänen ja muiden
Billewiczien kyläin talonpojat. Sitten olisi kuuden luotettavan
palvelijan lähdettävä Billewiczeen muka noutamaan rahoja ja hopeaa
sisältäviä, kätkössä olevia ruukkuja, mutta jäätäväkin Girlakolin
metsään ja odotettava siellä isäntäväkeään varattuaan hevoset ja
muonaa. Miekankantaja ja neiti Billewicz lähtisivät Taurogista reellä
kahden palvelijan kanssa muka vain lähellä olevaan Kuczukin taloon,
jossa he toisinaan olivat olleet yötäkin, minkä vuoksi heidän lähtönsä
ei pariin kolmeen päivään herättäisi huomiota. Mutta he
nousisivatkin ratsujen selkään ja poistuisivat hyvää vauhtia ja olisivat
pian aseellisen joukon keskuudessa salojen suojassa. Onnistumisen
toiveita vahvisti sekin, että ruhtinas Boguslaw oli poissa.

Miekankantaja ryhtyi sangen toimeliaasti valmistuksiin. Jo

seuraavana päivänä lähti renkipoika viemään kirjeitä. Kolmantena
päivänä miekankantaja puhui Patersonille laajasti maahan kaivetuista
rahoistaan, joita hänen kertomansa mukaan oli yli sata tuhatta ja
jotka olisi siirrettävä Taurogiin parempaan turvaan. Paterson uskoi
muitta mutkitta, koska miekankantajaa yleensä pidettiin sangen
varakkaana, jota hän olikin.
 — Tuotakoon ne ensi tilassa! — sanoi skotlantilainen. — Jos
tarvitaan, niin annan siihen sotamiehiäkin käytettäväksi.

— Mitä harvemmat tietävät rahaa kuljetettavan, sitä parempi, —

sanoi miekankantaja. — Palvelijani ovat luotettavia, ja ruukut käsken
peittämään hampulla, sillä sitä viedään usein meidän seuduiltamme
Preussiin, tahi panen peitteeksi kimpiä; niitä ei kenenkään mieli tee.

— Mieluummin kimpiä, — sanoi Paterson, — sillä hampun läpi voi

pistää sapelin tahi keihään tutkimistarkoituksessa. Rahat voitte
parhaiten antaa ruhtinaan huostaan kuittia vastaan. Tiedän hänen
olevan rahan tarpeessa, kun saatavien periminen käy hitaasti.

— Kaikki omaisuuteni on ruhtinaan käytettävissä, — sanoi

miekankantaja.

Siihen keskustelu päättyi, ja kaikki näytti sujuvan hyvin. Palvelijat

lähtivät heti matkaan, ja miekankantajan piti lähteä yhdessä Oleńkan
kanssa seuraavana päivänä.

Mutta illalla tuli äkkiä Boguslaw kotiin mukanaan kaksi rykmenttiä

preussilaista ratsuväkeä. Hänen asiansa eivät mahtaneet olla
loistavalla kannalla, sillä hän oli vihainen ja tuskastunut.

Vielä samana päivänä hän piti neuvottelukokouksen, johon ottivat

osaa vaaliruhtinaan valtuutettu, kreivi Seidewitz, Paterson, Sakowicz
ja ratsuväen eversti Kyritz. Neuvottelua kesti kello kolmeen asti yöllä,
ja kysymyksessä oli retki Podlasieen Sapiehaa vastaan.

— Vaaliruhtinas ja Ruotsin kuningas ovat antaneet minulle

lisäväkeä, — sanoi ruhtinas. — On vain kaksi mahdollisuutta: joko
tapaamme Sapiehan vielä Podlasiessa, ja siinä tapauksessa meidän
on hänet voitettava, tahi emme tapaa häntä siellä, jolloin valtaamme
Podlasien kohtaamatta vastarintaa. Kaikkeen tarvitaan kuitenkin
rahaa, mutta sitä en saanut vaaliruhtinaalta enkä Ruotsin
kuninkaalta, sillä heillä ei ole itselläänkään.

— Keneltä sitten rahaa saadaan, jos ei teidän korkeudeltanne! —

sanoi kreivi Seidewitz. — Koko maailma puhuu Radziwillien
loppumattomista rikkauksista.

— Herra Seidewitz! — vastasi tähän Boguslaw. — Jos saisin

viipymättä minulle tulevat saatavat, niin varmasti minulla olisi rahaa
enemmän kuin viidellä teidän saksalaisella ruhtinaallanne yhteensä.
Mutta maassa on sota, saatavien periminen on vaikeata, tahi ne
joutuvat kapinoitsijain käsiin.

— Olen onnellinen voidessani antaa teidän ruhtinaalliselle

korkeudellenne hyvän neuvon, — sanoi Paterson.

— Mieluummin ottaisin käteistä rahaa!

— Neuvoni on rahan arvoinen. Eilen juuri puhui minulle herra

Billewicz, että hänellä on melkoisia rahasummia maahan kätkettyinä
kotitilallaan ja että hän tahtoo ne siirtää turvallisempaan paikkaan ja
voi antaa teidän korkeutenne huostaan kuittia vastaan.

— Sehän tulee kuin taivaasta! — huudahti Boguslaw. — Paljonko

hänellä on?

— Yli satatuhatta ja sen lisäksi hopeata ja kalleuksia, joita kenties

on saman verran.

— Hopeata ja kalleuksia ei aateli halua ottaa käteisen rahan

asemesta, mutta sen voi siihen pakottaa. Kiitos, Paterson, tämä tuli
oikeaan aikaan! Puhunpa huomenna Billewiczin kanssa.

— Siinä tapauksessa on minun huomautettava asiasta hänelle, sillä

hän aikoo mennä huomenna neidin kanssa Gawnaan Kuczikien luo.

— Pyytäkää, että hän ei lähtisi ennenkuin on tavannut minut!

— Palvelijat on jo lähetetty, kunhan vain palaisivat onnellisesti.

— Niiden turvaksi voi lähettää kokonaisen rykmentin. Puhumme

siitä aikanaan. Tämä sattui todella sopivasti! Olisipa samalla
lystikästäkin, jos irroittaisimme Podlasien valtakunnasta tuon
kuningasmielisen isänmaanystävän rahoilla!

Näin sanoen ruhtinas lopetti neuvottelukokouksen, sillä hänen oli

vielä mentävä kamaripalvelijani käsiteltäväksi, joiden tehtävänä oli
joka päivä ennen maatamenoa kylvettämisellä, voiteilla ja erinäisillä
keinoilla, jotka tunnettiin vain ulkomailla, säilyttää hänen harvinainen
kauneutensa. Käsittely kesti tavallisesti tunnin, toisinaan kaksikin.

Varhain seuraavana aamuna Paterson pidätti miekankantajan ja

Oleńkan lähtemästä ilmoittamalla heille, että ruhtinas halusi heitä
tavata. Matka piti lykätä, mutta he eivät tulleet levottomiksi, sillä
Paterson kertoi, mistä oli kysymys.

Tuntia myöhemmin ruhtinas tuli. Vaikka herra Tomasz ja Oleńka

olivat päättäneet ottaa hänet vastaan aivan samoin kuin ennenkin ja
luonnollisella tavalla, eivät he siinä kuitenkaan onnistuneet.

Neidin kasvojen ilme muuttui, ja miekankantajan päähän tulvahti

veri, kun hän näki nuoren ruhtinaan. Vähän aikaa kumpikin oli
ymmällä ja hämillään ja koetti turhaan tyyntyä.
 Ruhtinas huomasi heti, että vastaanotto ei ollut aivan samanlainen
kuin ennen ja että hänen saapumisensa oli vähemmän mieluisa kuin
tavallisesti. Hän ajatteli heti, että nämä kaksi kuningasmielistä
varmaankin olivat kuulleet hänen suhteistaan ruotsalaisiin ja että tuo
kylmyys johtui siitä.

Hän päätti heittää heille pölyä silmiin ja lausui tavanmukaisten

tervehdysten jälkeen:

— Olette, herra miekankantaja, varmaankin jo kuullut, mikä

onnettomuus minua on kohdannut?

— Teidän ruhtinaallinen korkeutenne tahtoo puhua ruhtinas

vojevodan kuolemasta? — vastasi miekankantaja.

— En vain kuolemasta. Se on hirveän kova isku, mutta minä olen

jo tyytynyt Jumalan tahtoon. Mutta minua on kohdannut uusi
onnettomuus. Minun täytyy käydä kansalaissotaa, ja sellainen on
katkeraa jokaiselle isänmaata rakastavalle kansalaiselle.

Miekankantaja ei vastannut mitään, vilkaisi vain salaa Oleńkaan.

Mutta ruhtinas jatkoi:

— Työlläni, vaivannäölläni ja kustannuksilla, jotka vain Jumala

tietää, olin jo saada rauhan syntymään. Oli enää kysymys vain
sopimusten allekirjoittamisesta. Ruotsalaisten oli määrä poistua
Puolasta vaatimatta mitään hyvitystä paitsi kuninkaan ja säätyjen
lupausta, että Jan Kasimirin kuoltua Carolus valitaan Puolan
kuninkaaksi. Niin suuri ja mahtava soturi olisi Puolan pelastus.
Lisäksi vielä hänen olisi ollut jo nyt jätettävä meille apujoukkoja
sodankäyntiin Ukrainaa ja Moskovaa vastaan. Valtakuntamme alue
olisi laajentunut. Mutta tämä ei sopinut herra Sapiehan tuumiin, sillä
hän ei olisi silloin voinut kukistaa Radziwilleja. Kaikki olivat jo
hyväksyneet tuon sopimuksen, hän yksin vastustaa sitä ase kädessä.
Hänelle ei isänmaa merkitse mitään, kunhan vain saa tavoitella
yksityistä etuaan. Asiat ovat nyt niin pitkällä, että täytyy ryhtyä
aseelliseen toimintaan häntä vastaan, ja minä olen Jan Kasimirin ja
Kaarle Kustaan salaisen sopimuksen perusteella saanut sen
tehtäväkseni. Semmoinen on asia! En ole koskaan vetäytynyt pois
palveluksesta enkä vetäydy nytkään, vaikka moni tuomitsee minua
väärin ja luulee minun vain kostaakseni käyvän sotaa serkkuni
murhaajaa vastaan.

Tähän sanoi miekankantaja:

— Ken tuntee niin hyvin teidän ruhtinaallisen korkeutenne kuin

me, se ei erehdy, vaan ymmärtää aina teidän korkeutenne todelliset
tarkoitusperät.

Ihastuneena oman vastauksensa oveluuteen miekankantaja iski

silmää
Oleńkalle.

Ruhtinas huomasi tämän.

— Minua ei uskota! — ajatteli hän.

Se koski häneen kipeästi, vaikka hänen kasvonsa eivät

ilmaisseetkaan vihastusta. Hän oli ollut aivan vilpittömästi vakuutettu
siitä, että kukaan ei uskalla olla uskomatta Radziwilleja silloinkaan,
kun nämä katsovat sopivaksi valehdella.
 — Paterson kertoi minulle, — sanoi ruhtinas, — että te tahdotte
antaa minulle rahanne kuittia vastaan. Otan ne mielelläni vastaan,
sillä käteinen raha on minulle nyt tarpeen.

Sitten hän kääntyi Oleńkan puoleen.

— Suokaa anteeksi, että noin ihanan olennon läsnäollessa

puhumme näin runottomista asioista. Ajat ovat semmoiset, että
ihailulle ja ihastelulle ei aina voi suoda niille tulevaa sijaa.

Oleńka loi silmänsä alas ja tarttuen sormiensa päillä hameeseensa

teki asianmukaisen niiauksen vastaamatta mitään.

Miekankantaja oli tällä välin jo ennättänyt laatia päässään

suunnitelman, joka oli varsin kömpelö, mutta jota hän itse piti
erinomaisen älykkäänä.

— Vien tytön pois enkä anna rahojakaan, — ajatteli hän.

Yskäistyään hän lausui sitten ääneen:

— Minusta on mieluisaa olla avuksi teidän korkeudellenne.

Patersonille en voinut sanoa kaikkea. Juttu on semmoinen, että
kultarahojakin on ruukullinen eri paikkaan kaivettuina, jotta
pahimmassa tapauksessa ei koko omaisuus menisi. Sitäpaitsi on vielä
muiden Billewiczien rahoja, mutta ne on piilotettu minun poissa
ollessani tämän neidin osoitusten mukaan, ja hän yksin voi ne
kätköpaikat löytää, sillä mies, joka hänellä oli tässä työssä, on
kuollut. Luvallanne lähdemme matkaan molemmat ja tuomme kaikki
rahat.

Boguslaw katsoi häneen terävästi.

 — Kuinka? Paterson kertoi teidän jo lähettäneen palvelijat
matkaan, ja jos he ovat lähteneet, niin he tietysti tietävät, missä
rahat ovat.

— Mutta noista toisista rahoista ei tiedä kukaan muu kuin neiti

Billewicz.

— Niiden täytyy olla jossakin helposti tunnettavassa paikassa,

jonka voi selittää sanoilla tahi helposti delineare paperille.

— Sanat ovat tuulta, — vastasi miekankantaja, — eivätkä palvelijat

ymmärrä mitään piirroksista. Me lähdemme molemmat, sillä hyvä!

— Hyväinen aika! Tottahan te itse tunnette hyvin omat puistonne

ja voitte lähteä yksin. Miksi neiti Aleksandran pitäisi vaivautua.

— Yksin en lähde! — sanoi miekankantaja päättävästi.

Boguslaw katsahti uudelleen tutkivasti häneen, istuutui

mukavammin nojatuoliinsa ja koputteli kädessään olevalla kepillä
saappaitaan.

— Niinkö? — sanoi hän. — Hyvä on! Siinä tapauksessa annan

kaksi rykmenttiä ratsuväkeä saattamaan teitä sinne ja takaisin.

— Emme me tarvitse mitään rykmenttejä. Yksin menemme ja

tulemme. Se on meidän puoltamme, ei meitä siellä vaara uhkaa.

— Vieraistani huolehtivana isäntänä minä en voi sallia, että neiti

Aleksandra matkustaa ilman asestettua saattojoukkoa. Valitkaa siis
itse: joko menette yksin tahi teitä seuraa vartiosto!
 Miekankantaja huomasi takertuneensa omaan verkkoonsa, ja hän
suuttui siitä niin, että unhottaen kaiken varovaisuuden huusi:

— Valitkaa itse, teidän korkeutenne! Joko lähdemme me kahden

ilman vartiostoa tahi minä en anna rahoja!

Oleńka loi häneen rukoilevan katseen, mutta hän oli jo aivan

punainen kiivastuksesta. Luonnostaan hän oli varovainen mies, jopa
arkakin, ja koetti kaikesta päästä vähällä, mutta kun hänen
kärsivällisyytensä loppui ja kun oli kysymyksessä Billewiczien kunnia,
niin hän jonkinmoisella epätoivon rohkeudella hyppäsi vaikka
kaikkein mahtavimmankin vihamiehen silmille.

Nytkin hän asetti vasemman kätensä puuskaan, puristi samalla

sapeliaan ja huusi täyttä kurkkua: — Ollaanko täällä vankeja? Onko
tarkoitus sortaa vapaata kansalaista? Poljetaanko perusoikeuksia?

Boguslaw nojasi hartioitaan nojatuolin selustinta vasten, katseli

häntä tarkkaavaisesti, eikä hänen kasvoillaan kuvastunut mitään
vihastusta, vain hänen katseensa tuli hetki hetkeltä kylmemmäksi ja
kävelykeppi iski tiheämmin saappaisiin. Jos miekankantaja olisi
paremmin tuntenut ruhtinaan, niin hän olisi huomannut, että oli
joutumassa suureen vaaraan.

Boguslawin kanssa oli suorastaan peloittavaa olla tekemisissä, sillä

ei koskaan voinut tietää, millä hetkellä tämä kohtelias ritari ja itsensä
hillitsemään tottunut diplomaatti muuttui julmaksi ja hillittömäksi
ylimykseksi, joka yhtä julmasti kuin itämaiden yksinvaltiaat kukisti
kaiken vastarinnan. Hieno sivistys, Euroopan huomattavimmissa
hoveissa opittu käytöstapa, ihmisten parissa saavutettu tyyni ja
hieno esiintyminen olivat kuin kauniita, suuria kukkia, joiden takana
piileksi tiikeri.
 Mutta miekankantaja ei sitä tietänyt, vaan huusi vihastuksensa
sokaisemana edelleen:

— Älkää teeskennelkö enää, teidän korkeutenne, sillä teidät

tunnetaan!… Ei Ruotsin kuningas eikä vaaliruhtinas, joita molempia
te palvelette isänmaan vahingoksi, eikä teidän ruhtinasarvonne
suojele teitä tuomioistuimen edessä, ja aatelin sapelit opettavat kyllä
tapoja… senkin nulikka!

Boguslaw nousi, taittoi voimakkaissa käsissään keppinsä, heitti

palaset miekankantajan jalkoihin ja sanoi peloittavana, käheällä
äänellä:

— Tuossa ovat teidän tuomioistuimenne! Tuossa ovat teidän

säätyoikeutenne!

— Törkeätä väkivaltaa! — huusi miekankantaja.

— Vaiti, kurjimus, tahi lyön sinut mäsäksi, — huusi ruhtinas.

Hän astui miekankantajaa kohti tarttuakseen tämän rinnuksiin ja

paiskatakseen hänet seinää vasten. Mutta samassa Oleńka asettui
heidän väliinsä.

— Mitä teidän korkeutenne tahtoo tehdä? — sanoi hän.

Ruhtinas pysähtyi.

Tyttö seisoi sieraimet laajentuneina, kasvot hehkuvina ja silmät

säkenöivinä kuin vihastunut Minerva. Rinta kohoili kuin meren pinta,
ja hän oli niin ihana seisoessaan siinä vihastuneena, että Boguslawin
katsoessaan häntä valtasi voimakas intohimo.
 Ruhtinaan viha lauhtui, hän tyyntyi ja katsoi vielä vähän aikaa
Oleńkaan, hänen ilmeensä tuli lempeäksi, hän painoi pään rinnalleen
ja sanoi:

— Antakaa anteeksi, taivaallinen neiti!… Sydämeni on niin täynnä

murheita ja ikävyyttä, että en voi hillitä itseäni.

Sen sanottuaan hän poistui huoneesta. Oleńka väänteli käsiään, ja

miekankantaja, joka oli tullut taas järkiinsä, repi tukkaansa
huudahtaen:

— Minä olen turmellut kaikki, minä olen syynä sinun

onnettomuuteesi!

Ruhtinas ei näyttäytynyt koko päivänä. Hän söi päivällistäkin

omassa huoneessaan kahden kesken Sakowiczin kanssa. Hän oli
kuohuissaan sydämen pohjaa myöten eikä kyennyt ajattelemaan niin
selvästi kuin tavallisesti. Kuume jäyti häntä. Se oli alkua siihen
ankaraan kuumetautiin, jonka kohtaukset häntä myöhemmin
hirveästi vaivasivat. Mutta tällä kertaa hän katsoi tilansa johtuvan
harvinaisen voimakkaasta rakkaudesta ja ajatteli, että hänen piti
joko saada himonsa tyydytetyksi tahi kuolla.

Kerrottuaan koko keskustelunsa miekankantajan kanssa

Sakowiczille hän sanoi:

— Käteni ja jalkani ovat tulessa, tulikipunoita liikkuu suonissani,

suuni on kuiva. Tuhannen sarvipäätä, mitä tämä merkitsee?… Ei
koskaan ennen minulle ole sattunut tällaista!…

— Teidän korkeutenne on täyteen ahdettu ennakkoluuloja aivan

kuin paistettu salvokukko puuroa. Ruhtinas Puuropää!… Hahhahhah!
 — Hölmö!

— Hyvä on!

— En tarvitse sukkeluuksianne!

— Ottakaa, teidän korkeutenne, luuttu ja menkää soittamaan

tytön ikkunain alle. Kenties näette ikkunassa… miekankantajan
nyrkin. Hyi hitto! Semmoistako on Boguslaw Radziwillin rohkeus?

— Hölmö!

— Hyvä! Huomaan, että teidän korkeutenne alkaa puhella

itsekseen ja lausua itselleen totuuden päin silmiä. Rohkeammin vain,
ei pidä antaa korkean arvon peloittaa itseään!

— Katsokaahan, Sakowicz, jos Kastorini heittäytyy kovin

tuttavalliseksi, niin potkaisen sitä kuonoon! Teille voi kyllä käydä
huonomminkin!

Sakowicz hyppäsi pystyyn yhtä raivostuneen näköisenä kuin

aikaisemmin miekankantaja ja alkoi, erinomainen matkija kun oli,
huutaa äänellä, joka hämmästyttävästi muistutti miekankantajan
ääntä:

— Ollaanko täällä vankeja? Tahdotaan sortaa vapaata kansalaista,

polkea perusoikeuksia?

— Riittää jo, — sanoi ruhtinas kuumeisesti. — Siellä suojeli tyttö

omalla ruumiillaan tuota vanhaa aasia, mutta täällä ei ole ketään,
joka suojelisi teitä.

— Koska hän astui esille, niin hänet olisi pitänyt ottaa!

 — Sen teenkin! Mutta tässä on jotakin noituutta. Joko hän on
taikonut minut tahi muuten ovat asianhaarat muodostuneet
sellaisiksi, että minä suorastaan en voi hallita järkeäni… Kunpa
olisitte nähnyt, miltä hän näytti suojellessaan tuota ukon rahjusta!…
Mutta tehän olette tomppeli!… Katsokaa, miten käteni ovat tuliset!
Rakastaa semmoista, pitää semmoinen omanaan, saada semmoisen
kanssa…

— Perillisiä! — lisäsi Sakowicz.

— Niin, niin! Niin on oleva, muuten intohimoni vuoksi räjähdän

kappaleiksi kuin kranaatti! Herra Jumala, kuinka on laitani!…
Menenkö minä naimisiin vai mitä, piru soikoon?

Sakowicz tuli vakavaksi.

— Sitä ei teidän ruhtinaallisen korkeutenne pidä ajatellakaan!

— Minä ajattelen mitä tahdon ja teen mitä tahdon, vaikka

kokonainen rykmentti Sakowiczeja koko päivän huutaisi korvaani:
"Sitä ei teidän ruhtinaallisen korkeutenne pidä ajatellakaan!"

— Ah, näen, että tästä on leikki kaukana!

— Olen sairas, noiduttu, minun on se tehtävä!

— Miksi teidän ruhtinaallinen korkeutenne ei halua noudattaa

minun neuvoani?

— Minäpä noudatan! Vieköön piru kaikki unet, kaikki Billewiczit,

koko Liettuan ja sen tuomioistuimet ja Jan Kasimirin kaupan
päällisiksi! Muuten en saa mitään aikaan… Riittää! Tässä on suuri
asia kysymyksessä. Ja minä, tomppeli, olen tähän asti horjunut