Download the full version of the ebook now at ebooksecure.

com

(eBook PDF) Exploring Strategy, Text and

Cases, 12th Edition

https://ebooksecure.com/product/ebook-pdf-
exploring-strategy-text-and-cases-12th-edition/

Explore and download more ebook at https://ebooksecure.com

 Recommended digital products (PDF, EPUB, MOBI) that
you can download immediately if you are interested.

(eBook PDF) Practicing Strategy: Text and cases 2nd

Edition

https://ebooksecure.com/product/ebook-pdf-practicing-strategy-text-
and-cases-2nd-edition/

ebooksecure.com

Contemporary Strategy Analysis: Text and Cases Edition 9th

by Robert M. Grant

https://ebooksecure.com/product/contemporary-strategy-analysis-text-
and-cases-edition-9th-by-robert-m-grant/

ebooksecure.com

(eBook PDF) Financial Accounting Theory and Analysis: Text

and Cases 12th Edition

https://ebooksecure.com/product/ebook-pdf-financial-accounting-theory-
and-analysis-text-and-cases-12th-edition/

ebooksecure.com

(eBook PDF) Understanding Learning and Learners (Custom

Edition) (2e)

https://ebooksecure.com/product/ebook-pdf-understanding-learning-and-
learners-custom-edition-2e/

ebooksecure.com
McGraw-Hill Education GRE 2020 6th Edition Erfun Geula -
eBook PDF

https://ebooksecure.com/download/mcgraw-hill-education-gre-2020-ebook-
pdf/

ebooksecure.com

(eBook PDF) Music for Analysis: Examples from the Common

Practice Period and the Twentieth Century 8th Edition

https://ebooksecure.com/product/ebook-pdf-music-for-analysis-examples-
from-the-common-practice-period-and-the-twentieth-century-8th-edition/

ebooksecure.com

(eBook PDF) Income Tax Fundamentals 2019 37th Edition

https://ebooksecure.com/product/ebook-pdf-income-tax-
fundamentals-2019-37th-edition/

ebooksecure.com

(eBook PDF) English Skills with Readings 9th Edition

https://ebooksecure.com/product/ebook-pdf-english-skills-with-
readings-9th-edition/

ebooksecure.com

International Business by Shad Morris (eBook PDF)

https://ebooksecure.com/product/international-business-by-shad-morris-
ebook-pdf/

ebooksecure.com
(eBook PDF) The American Anomaly: U.S. Politics and
Government in Comparative Perspective 4th Edition

https://ebooksecure.com/product/ebook-pdf-the-american-anomaly-u-s-
politics-and-government-in-comparative-perspective-4th-edition/

ebooksecure.com
 EXPLORING
STRATEGY
T WELF TH EDITION
Richard Whittington • Patrick Regnér • Duncan Angwin
Gerry Johnson • Kevan Scholes

TEXT AND CASES

Contents

Illustrations and Thinking Differently xvii

List of figures xix
List of tables xxii
Preface xxiii
Exploring Strategy features xxv
Exploring Strategy Online xxvi
Digital Courseware xxvii

1 Introducing strategy 2
1.1 Introduction 3
1.1.1 Why ‘Exploring Strategy’? 4
1.2 What is strategy? 5
1.2.1 Defining strategy 5
1.2.2 The purpose of strategy: mission, vision, values and objectives 8
1.2.3 Strategy statements 9
1.2.4 Levels of strategy 12
1.3 The Exploring Strategy Framework 12
1.3.1 Strategic position 14
1.3.2 Strategic choices 15
1.3.3 Strategy in action 16
1.4 Working with strategy 18
1.5 Studying strategy 19
1.6 Exploring strategy further 22
1.6.1 Exploring strategy in different contexts 22
1.6.2 Exploring strategy through different ‘strategy lenses’ 23
Summary 24
Work assignments 24
Recommended key readings 25
References 25
Case example: The rise of a unicorn: Airbnb 26

Part I
The strategic position

Introduction to Part I 32

2 Macro-environment analysis 34
2.1 Introduction 35
vii
Contents

2.2 PESTEL analysis 36

2.2.1 Politics 37
2.2.2 Economics 40
2.2.3 Social 41
2.2.4 Technology 43
2.2.5 Ecological 45
2.2.6 Legal 47
2.2.7 Key drivers for change 49
2.3 Forecasting 50
2.3.1 Forecast approaches 50
2.3.2 Directions of change 51
2.4 Scenario analysis 52
Summary 56
Work assignments 56
Recommended key readings 56
References 57
Case example: Alibaba: the Yangtze River Crocodile 59

3 Industry and sector analysis 62

3.1 Introduction 63
3.2 Industry analysis 64
3.2.1 Defining the industry 65
3.2.2 The competitive forces 66
3.2.3 Complementors and network effects 71
3.2.4 Implications of the Competitive Five Forces 73
3.3 Industry types and dynamics 75
3.3.1 Industry types 75
3.3.2 Industry structure dynamics 76
3.4 Competitors and markets 80
3.4.1 Strategic groups 80
3.4.2 Market segments 83
3.4.3 Critical success factors and ‘Blue Oceans’ 84
3.5 Opportunities and threats 85
Summary 87
Work assignments 87
Recommended key readings 88
References 88
Case example: Game-changing forces and the global advertising industry 90

4 Resources and capabilities analysis 94

4.1 Introduction 95
4.2 Foundations of resources and capabilities 96
4.2.1 Resources and capabilities 96
4.2.2 Threshold and distinctive resources and capabilities 96
4.3 Distinctive resources and capabilities as a basis of competitive
advantage 98
4.3.1 V – value of resources and capabilities 99
4.3.2 R – rarity 100

viii
 Contents

4.3.3 I – inimitability 100

4.3.4 O – organisational support 102
4.4 Analysing resources and capabilities 104
4.4.1 VRIO analysis 104
4.4.2 The value chain and value system 105
4.4.3 Activity systems 109
4.4.4 Benchmarking 111
4.4.5 SWOT 112
4.5 Dynamic capabilities 116
Summary 120
Work assignments 121
Recommended key readings 121
References 122
Case example: Rocket Internet – will the copycat be imitated? 125

5 Stakeholders and governance 128

5.1 Introduction 129
5.2 Stakeholders 130
5.2.1 Stakeholder groups 130
5.2.2 Stakeholder mapping 133
5.2.3 Owners 135
5.3 Corporate governance 138
5.3.1 The governance chain 138
5.3.2 Different governance models 141
5.3.3 How boards of directors influence strategy 144
5.4 Social responsibility 145
Summary 149
Work assignments 150
Recommended key readings 150
References 151
Case example: Petrobras and the Lizards 153

6 History and culture 156

6.1 Introduction 157
6.2 History and strategy 158
6.2.1 Historical relationships 158
6.2.2 Historical analysis 160
6.3 Culture and strategy 162
6.3.1 Geographically based cultures 162
6.3.2 Organisational fields 164
6.3.3 Organisational culture 166
6.3.4 Culture’s influence on strategy 168
6.3.5 Analysing culture: the cultural web 169
6.3.6 Undertaking cultural analysis 171
6.4 Strategic drift 174
Summary 178
Work assignments 178

ix
Contents

Recommended key readings 179

References 179
Case example: Uber and the ubermensch 181

Commentary on Part I The strategy lenses 184

Case example: How does Facebook make strategy? 195

Part II
Strategic choices

Introduction to Part II 200

7 Business strategy and models 202

7.1 Introduction 203
7.2 Generic competitive strategies 204
7.2.1 Cost leadership strategy 205
7.2.2 Differentiation strategy 209
7.2.3 Focus strategy 210
7.2.4 Hybrid strategy 212
7.2.5 The Strategy Clock 213
7.3 Interactive strategies 214
7.3.1 Interactive price and quality strategies 215
7.3.2 Game theory 217
7.4 Business models 221
7.4.1 Value creation, configuration and capture 221
7.4.2 Business model patterns 224
7.4.3 Multi-sided platforms 225
Summary 228
Work assignments 228
Recommended key readings 229
References 229
Case example: The IKEA approach 231

8 Corporate strategy 236

8.1 Introduction 237
8.2 Strategy directions 238
8.2.1 Market penetration 239
8.2.2 Product and service development 241
8.2.3 Market development 242
8.2.4 Unrelated diversification 242
8.3 Diversification drivers 244
8.4 Diversification and performance 246

x
 Contents

8.5 Vertical integration 246

8.5.1 Forward and backward integration 247
8.5.2 To integrate or to outsource? 247
8.5.3 Divestment 250
8.6 Value creation and the corporate parent 251
8.6.1 Value-adding and value-destroying activities of
corporate parents 251
8.6.2 The portfolio manager 253
8.6.3 The synergy manager 254
8.6.4 The parental developer 256
8.7 Portfolio matrices 256
8.7.1 The BCG (or growth/share) matrix 256
8.7.2 The directional policy (GE–McKinsey) matrix 258
8.7.3 The parenting matrix 260
Summary 263
Work assignments 263
Recommended key readings 264
References 264
Case example: Grand strategies in vision 266

9 International strategy 270

9.1 Introduction 271
9.2 Internationalisation drivers 272
9.3 Geographic sources of advantage 276
9.3.1 Locational advantage: Porter’s diamond 276
9.3.2 The international value system 278
9.4 International strategies 280
9.5 Market selection and entry 283
9.5.1 Country and market characteristics 283
9.5.2 Competitive characteristics 287
9.5.3 Entry mode strategies 289
9.6 Subsidiary roles in an international portfolio 292
9.7 Internationalisation and performance 293
Summary 294
Work assignments 295
Recommended key readings 295
References 295
Case example: China goes to Hollywood: Wanda’s move into the
US movie industry 299

10 Entrepreneurship and innovation 302

10.1 Introduction 303
10.2 Entrepreneurship 304
10.2.1 Opportunity recognition 304
10.2.2 Steps in the entrepreneurial process 307

xi
Contents

10.2.3 Stages of entrepreneurial growth 308

10.2.4 Social entrepreneurship 310
10.3 Innovation dilemmas 311
10.3.1 Technology push or market pull 312
10.3.2 Product or process innovation 314
10.3.3 Open or closed innovation 315
10.4 Innovation diffusion 318
10.4.1 The pace of diffusion 318
10.4.2 The diffusion S-curve 319
10.5 Innovators and imitators 320
10.5.1 First-mover advantages and disadvantages 321
10.5.2 The incumbent’s response 322
Summary 325
Work assignments 326
Recommended key readings 326
References 326
Case example: Rovio’s Angry Birds: The evolution of a global
entertainment empire 329

11 Mergers, acquisitions and alliances 334

11.1 Introduction 335
11.2 Organic development 336
11.3 Mergers and acquisitions 337
11.3.1 Defining M&A 337
11.3.2 M&A contexts 338
11.3.3 M&A strategy 338
11.3.4 M&A processes 341
11.3.5 M&A strategy over time 346
11.4 Strategic alliances 347
11.4.1 Types of strategic alliance 347
11.4.2 Motives for alliances 349
11.4.3 Strategic alliance processes 350
11.5 Comparing acquisitions, alliances and organic development 354
11.5.1 Buy, ally or DIY? 354
11.5.2 Key success factors 356
Summary 357
Work assignments 358
Recommended key readings 358
References 358
Case example: Future-proofing business? Sainsbury’s acquires
Argos 361

Commentary on Part II Strategic choices 364

xii
 Contents

Part III
Strategy in action

Introduction to Part III 368

12 Evaluating strategies 370

12.1 Introduction 371
12.2 Organisational performance 372
12.2.1 Performance measures 372
12.2.2 Performance comparisons 374
12.2.3 Gap analysis 375
12.2.4 Complexities of performance analysis 375
12.3 Suitability 376
12.3.1 Ranking and screening 378
12.3.2 Decision trees 380
12.4 Acceptability 382
12.4.1 Return 382
12.4.2 Risk 388
12.4.3 Reaction of stakeholders 390
12.5 Feasibility 392
12.5.1 Financial feasibility 392
12.5.2 People and skills 394
12.6 Evaluation 394
12.6.1 Three qualifications 395
Summary 396
Work assignments 397
Recommended key readings 397
References 398
Case example: ITV: DIY, buy or ally? 399

13 Strategy development processes 404

13.1 Introduction 405
13.2 Deliberate strategy development 406
13.2.1 The role of the strategic leader 406
13.2.2 Strategic planning systems 408
13.2.3 Externally imposed strategy 412
13.3 Emergent strategy development 412
13.3.1 Logical incrementalism 412
13.3.2 Strategy as the outcome of political processes 415
13.3.3 Strategy as the result of organisational structures
and systems 416

xiii
Contents

13.4 Implications for managing strategy development 419

13.4.1 Strategy development in different contexts 419
13.4.2 Managing deliberate and emergent strategy 423
Summary 424
Work assignments 425
Recommended key readings 425
References 426
Case example: Alphabet: who and what drives strategy 429

14 Organising and strategy 434

14.1 Introduction 435
14.2 Structural types 436
14.2.1 The functional structure 436
14.2.2 The divisional structure 438
14.2.3 The matrix structure 440
14.2.4 Multinational/transnational structures 441
14.2.5 Project-based structures 444
14.2.6 Strategy and structure fit 444
14.3 Systems 446
14.3.1 Planning systems 447
14.3.2 Cultural systems 448
14.3.3 Performance targeting systems 449
14.3.4 Market systems 451
14.4 Agility and resilience 454
14.5 Configurations 455
Summary 457
Work assignments 458
Recommended key readings 458
References 458
Case example: Tencent: Third Time Lucky? 460

15 Leadership and strategic change 464

15.1 Introduction 465
15.2 Leadership and strategic change 466
15.2.1 Strategic leadership roles 466
15.2.2 Leadership styles 467
15.3 Analysing the change context 469
15.3.1 The change kaleidoscope 469
15.3.2 Forcefield analysis 471
15.4 Types of strategic change 473
15.4.1 Adaptation 475
15.4.2 Reconstruction (turnaround) 475
15.4.3 Revolution 476
15.4.4 Evolution 477
15.5 Levers for strategic change 478
15.5.1 A compelling case for change 479
15.5.2 Challenging the taken for granted 479

xiv
 Contents

15.5.3 Changing operational processes and routines 480

15.5.4 Symbolic management 480
15.5.5 Power and political systems 481
15.5.6 Timing 484
15.5.7 Visible short-term wins 484
15.6 Problems of formal change programmes 485
Summary 486
Work assignments 487
Recommended key readings 487
References 488
Case example: Can the Saturday boy change Marks & Spencer? 490

16 The practice of strategy 494

16.1 Introduction 495
16.2 The strategists 496
16.2.1 Top managers and directors 496
16.2.2 Strategic planners 497
16.2.3 Middle managers 498
16.2.4 Strategy consultants 501
16.2.5 Who to involve in strategy development? 502
16.3 Strategising 503
16.3.1 Strategy analysis 503
16.3.2 Strategic issue-selling 505
16.3.3 Strategic decision making 508
16.3.4 Communicating strategy 510
16.4 Strategy methodologies 511
16.4.1 Strategy workshops 511
16.4.2 Strategy projects 513
16.4.3 Hypothesis testing 514
16.4.4 Business cases and strategic plans 516
Summary 518
Work assignments 518
Recommended key readings 519
References 519
Case example: Participative strategy process in the city of Vaasa 522

Commentary on Part III Strategy in action 528

Case studies

Guide to using the case studies 532

Guide to the main focus of cases in the book 534
Glastonbury: from hippy weekend to international festival 537
The global pharmaceutical industry: harnessing a whirlwind 540

xv
Visit https://testbankfan.com
now to explore a rich
collection of testbank or
solution manual and enjoy
exciting offers!
Contents

Siemens A: The Foresight Programme 551

Relocation, relocation, relocation: evolving strategies to deal
with shifting shopping patterns at Vision Express 558
Ricoh Canada Inc. 565
H&M in fast fashion: continued success? 573
The Formula 1 constructors 583
‘Access to Healthcare’: integrating a CSR programme in Coloplast 592
Manchester United FC: struggling to compete with Europe’s elite clubs 599
Adnams: a local company 609
‘Dare to know’: challenges in merging two French Universities 616
Ryanair: the low fares airline – new directions? 622
Multi-sided platform competition in the video game industry 632
Megabrew: creating an undisputed global brewing champion? 638
Air Asia and the Tune Group 650
Severstal: a journey from growth to consolidation within
the steel industry 661
Indian Premier League: glitz, glamour and globalisation 668
Handelsbanken – Banking done differently 672
Caitec: A Chinese business in Africa 680
Going for a ride: entrepreneurial journeys in the on-demand
transportation sector 685
Leadership at Apple Inc. 689
Has Teva been saved? Responding to challenges and problems in
generic pharmaceuticals 695
Managing M&A: Elekta’s acquisition of Neuromag 702
CRH plc: Optimising value through corporate strategy 707
Counterstrategy: resisting the Mexican narco-trafficking business 715
Oak Tree Inn: growth challenges facing a family-run tourism business 723
Strategic planning at King Faisal Hospital and research
centre Saudi Arabia 731
Mormor Magda’s Ice Cream: can you be hot in a cool market? 736
Emmaus: the founder as a resource? 741
Siemens B: ‘making real what matters’ 745
Cultivating a rich harvest at Orchard 756
Strategy Work in Dörr och Portbolaget: How open can you be? 760
In the Boardroom at HomeCo 765

Glossary 771
Name index 777
General index 787
Acknowledgements 801

xvi
Illustrations and Thinking Differently

Illustrations
1.1 Tesla Motors: the future is electric! 7
1.2 Strategy statements 11
1.3 Strategists 20
2.1 A PESTEL for the FANGs 38
2.2 Intelligence Unit 8200 and the Small World of Israeli Hi-Tech 44
2.3 Juul duels with the rules 48
2.4 Colouring the World 53
3.1 Busted banking barriers? 68
3.2 Facebook’s network fears 72
3.3 Steps in an industry analysis 74
3.4 Consolidation across the UK charity and public sectors 79
4.1 Resources and capabilities 97
4.2 Groupon and the sincerest form of flattery 103
4.3 An integrated value system in the Nepalese poultry industry 108
4.4 SWOT analysis of Pharmcare 114
4.5 Dynamic capabilities (and rigidities) in mobile telephone companies 118
5.1 Oxfam’s infamy 132
5.2 Too hot in the kitchen? Jamie’s family management 139
5.3 Volkswagen’s governance crisis 143
5.4 Unilever’s sustainability strategy – more than greenwashing? 146
6.1 The family bank 161
6.2 Learn the culture proper to each. University pays a price for success 165
6.3 The Bogleheads and Vanguard Asset Management 172
6.4 Kodak: the decline and fall of a market leader 175
7.1 Vanguard’s low-cost strategy comes to Europe 208
7.2 Volvo’s different Indian buses 211
7.3 Game theory in practice in the public sector 219
7.4 Uber’s ubiquitous business model 222
8.1 Choosing new directions at Tesco? 240
8.2 From Sat nav to driverless cars 243
8.3 Outsourcing – a broken model? 249
8.4 Eating its own cooking: Berkshire Hathaway’s parenting 255
8.5 Chipotle: Doing things differently 259
9.1 Walmart: International successes and failures 273
9.2 The international ‘Joint Effort Enterprise’ 279
9.3 Tomra’s institutional challenges 285
9.4 Base of the pyramid strategies 288
10.1 Entrepreneurs, start-up teams and external relationships 306
10.2 Almost Facebook and nearly billionaires 309

xvii
Illustrations and Thinking Differently

10.3 ‘Pad Man’ and Frugal sanitary towels 313

10.4 ARM’s Extensive Ecosystem 316
11.1 Strategies clash in a contested bid 339
11.2 Money can’t buy everything 344
11.3 Apple’s iPad advantage 348
11.4 All good things come to an end? 352
12.1 Britain’s oldest and worst retailer – WHSmith? 376
12.2 ‘Refreshing’ Heineken 380
12.3 How to decide among strategy options at a family business –
a decision tree analysis 382
12.4 Real options evaluation for developing premium beers in India 387
12.5 Sensitivity analysis 389
12.6 Using break-even analysis to examine strategic options 391
13.1 The influence of strategic leaders 407
13.2 Strategic planning at Siemens 409
13.3 An incrementalist view of strategic management 414
13.4 A classic case: Honda entering the US motorcycle market 420
14.1 Elon Musk reorganises Tesla: time to shower? 437
14.2 Alphabet’s $29bn new structure 443
14.3 Call Fire, Police and Ambulance 450
14.4 God’s work in Malaysia 453
15.1 Leadership styles 468
15.2 Challenges of change in Indian banking 472
15.3 Digital transformation at La Redoute 474
15.4 Change levers in action 482
16.1 Wanted: Team member for strategy unit 499
16.2 How open should your strategising be? 504
16.3 A day in the life of a strategy director 507
16.4 A tale of two workshops 512
16.5 Hypothesis testing at a bank 515

Thinking Differently by chapter

2 The crowdsourced forecast 55
3 From five forces to one 86
4 Micro-foundations of capabilities 120
5 Benefit corporations 149
6 Institutional logics versus organisational culture 177
7 Transient rather than sustainable advantage 227
8 Corporate strategy is a fool’s errand 262
9 An institution-based view of strategy 294
10 Entrepreneurship: Discovery or creation? 325
11 From acquiring capabilities to acquiring as capability? 357
12 Misrepresenting strategic projects 396
13 Different strategy development styles 424
14 Beyond hierarchy? 457
15 Women as leaders 486
16 Rethinking the role of strategists 517

xviii
List of figures

1.1 Strategy: its definition, purpose, analysis and work 3

1.2 Definitions of strategy 5
1.3 Three horizons for strategy 6
1.4 The Exploring Strategy Framework 13
1.5 Strategy’s three branches 19
Part I.1 Strategic position 32
2.1 Layers of the business environment 35
2.2 Analysing the macro-environment 36
2.3 The political environment 39
2.4 Economic cycles and strategic investments 40
2.5 Sociogram of networks within an organisational field 42
2.6 Technology roadmap for the Internet of Things 45
2.7 Contexts and motives for ecological issues 47
2.8 Forecasting under conditions of uncertainty 50
2.9 The scenario cube: selection matrix for scenario key drivers 52
2.10 The scenario process 54
3.1 Industry and sector environments: the key topics 63
3.2 The Five Competitive Forces Framework 64
3.3 The industry life cycle 77
3.4 Comparative industry structure analysis 80
3.5 Characteristics for identifying strategic groups 81
3.6 Strategic groups in the Indian pharmaceutical industry 82
3.7 Strategy canvas for electrical component companies 85
4.1 Resources and capabilities: the key issues 95
4.2 VRIO 99
4.3 Criteria for the inimitability of resources and capabilities 101
4.4 The value chain within an organisation 105
4.5 The value system 107
4.6 Activity systems at Geelmuyden.Kiese 110
4.7 The TOWS matrix 113
5.1 The position of stakeholders, governance and ethics 130
5.2 Stakeholders of a large organisation 131
5.3 Stakeholder mapping: the power/attention matrix 133
5.4 Ownership, management and purpose 136
5.5 The chain of corporate governance: typical reporting structures 140
6.1 The influence of history and culture 157
6.2 Four relationships between strategy and history 158
6.3 Cultural frames of reference 163
6.4 Culture in four layers 167
6.5 Culture’s influence on strategy development 168
6.6 The cultural web of an organisation 169

xix
List of figures

6.7 The cultural web: some useful questions 173

6.8 Strategic drift 176
C.i Design lens 186
C.ii Experience lens 187
C.iii Variety lens 189
C.iv Discourse lens 192
Part II.1 Strategic Choices 200
7.1 Business strategy and models: three main themes 203
7.2 Three generic strategies 205
7.3 Economies of scale and the experience curve 206
7.4 Costs, prices and profits for generic strategies 207
7.5 The Strategy Clock 213
7.6 Interactive price and quality strategies 215
7.7 Responding to low-cost rivals 216
7.8 Prisoner’s dilemma game in aircraft manufacture 220
7.9 Business model components 221
8.1 Strategic directions and corporate-level strategy 238
8.2 Corporate strategy directions 239
8.3 Diversity and performance 246
8.4 Diversification and integration options: car manufacturer example 248
8.5 Divestiture decision 250
8.6 Portfolio managers, synergy managers and parental developers 253
8.7 The growth share (or BCG) matrix 257
8.8 Directional policy (GE-McKinsey) matrix 260
8.9 The parenting matrix: the Ashridge Portfolio Display 261
9.1 International strategy: five main themes 271
9.2 Drivers of internationalisation 274
9.3 Porter’s Diamond – the determinants of national advantages 277
9.4 International strategies: global integration vs. local responsiveness 281
9.5 International cross-cultural comparison 286
9.6 International competitor retaliation 289
9.7 Subsidiary roles in multinational firms 292
10.1 Entrepreneurship and innovation: four major themes 303
10.2 Entrepreneurial opportunity recognition 305
10.3 Steps in an entrepreneurial process 307
10.4 Stages of entrepreneurial growth 308
10.5 Product and process innovation 315
10.6 The diffusion S-curve 319
10.7 Disruptive innovation 323
10.8 Portfolio of innovation options 324
11.1 Three strategy methods 335
11.2 The acquisition process 342
11.3 Post acquisition integration matrix 345
11.4 Strategic alliance motives 349
11.5 Strategic alliance evolution 351
11.6 Buy, ally or DIY 355
12.1 Evaluating strategies 371
12.2 The Du Pont model 373
12.3 Gap analysis 375

xx
Exploring the Variety of Random
Documents with Different Content
 Olisi luullut tuota kaikkea haltiattaren taikasauvan esiinloitsimaksi,
niin mahdottomalta tuntui, että ihmiskäsi olisi kajonnutkaan noihin
utuisen hentoihin, pehmoisiin kankaihin. Nyt havaitsi Pierrette
myöskin pienet kengät silkkitupsuineen ja valkoisen huopahatun,
jonka tavanmukaista mustaa nauhaa koristi vannikkeessa kieppuva
oksa pähkinänvärisiä ruusuja. Pierrette katseli katselemistaan tuota
viehättävää näkyä, ihaillen sitä lempein, hilpein mielin, taiteilijan
tyydytyksellä. Kateuden tai katkeruuden tunnetta ei sekaantunut
iloon, jota hänelle tuottivat nämä viehkeän kauniit ja hienot pukimet.

— Oi, Marcelle, toisti hän, — en olisi ikinä voinut kuvitellakaan

tämän ihanampaa! Etkö sitten voi käyttää tätä pukua joissakin
toisissa tanssiaisissa?

Marcellea huvitti tuo ihastus.

— Valitettavasti en, sanoi hän, — pukutanssiaisten aika on

huomenna lopussa. Tuo kaunis puku jää käyttämättä, Pierrette-
parkani… jollei kenties kävisi päinsä… mutta sehän sopiikin…
miksikä ei! Sepä oli hyvä tuuma!

Pierrette katsoi häneen kysyvin, hämmästynein silmin.

— Pierrette, sanoi sitten Marcelle hilpeästi, — entä jos sinä

menisit minun asemestani Prévelien tanssiaisiin?

Hämmästys, hurmaus jähmistytti Pierretten eloisat kasvot.

— Mitäs siitä arvelet? kysyi Marcelle.

— Mutta, sopersi Pierrette, päästessään vihdoinkin ääneen, —

enhän ole… en ole ollut koskaan ennen tanssiaisissa.
 — Etkö osaa tanssia?

— Osaan kyllä.

— Arasteletko sitten muutoin?

— En ollenkaan. Mutta…

— Mitä sitten? Olemme kasvultamme samankaltaisia, tuo puku

sopii sinulle epäilemättä oikein hyvin. Ja se olisi minun mielestäni
niin kovin hauska tuuma!

— Entä täti Gertrude?

— Täti Gertrude kirjoittaa pari sanaa rouva Prévelille,

ilmoittaakseen tästä pienestä ohjelman muutoksesta, — siinä kaikki,
Täti on niin herttainen, hän tekee kaikki mitä vain tahdon. Pierrette,
rukoilen sinua suostumaan!

Pierrette hymyili. Hän loi silmäyksen tummahkoon pukuunsa, hän

katsoi valkoista pukua, hän katsoi Marcellea. Äkkiä hän kiiruhti
sairaan luo ja kietoi kätensä hänen kaulaansa.

— Koska tahdot, niin menen tanssiaisiin, sanoi hän. — Tämä on

kuin satua tai unta… Paljon kiitoksia, rakas haltiatar!

*****

Tänä iltapäivänä tuntui elämä Pierrettestä lakkaamatta sadulta.

Tuhkapöperö ei voinut tuntea kuninkaan tanssiaisissa valtavampaa
ihastusta kuin Pierrette noissa valkoisin kukin upeasti koristetuissa
vierashuoneissa, missä hänen katsettansa kohtasi komea, loistelias
valkopukuinen seurue, joka liiteli, pyörähteli valomeressä, valssin
tenhoavien sävelten kiidättämänä.

Ja kaiken tuon valkeuden keskellä havaitsi Pierrette itsensä, yhtä

valkoisena, ja hän hymyili katsoessaan kuvastimiin, ihmeissään
kauneudestansa. Pelkoa ei hän tuntenut, levottomuus tai arkuus ei
häirinnyt hänen ihastustaan. Marcellen puvussa hän tunsi itsensä
uudeksi olioksi, pieneksi hilpeäksi lumihiutaleeksi, jonka ainoana
mielihaluna oli liiteleminen.

Suzanne Prével oli vienyt hänet heti valkopukuiseen tyttöparveen,

missä häntä oli tervehditty toverillisesti. Sitten hänelle oli esitelty
joukko tanssinhaluisia nuorukaisia, valkopukuisia nekin. Nuo
poikaset olivat mitä herttaisimpia olentoja ja kaikki samaa mallia.
Kaikki ne tanssivat hyvin, kaikki hymyilivät Pierrettelle, sanoen
hänelle kohteliaisuuksia. Ne olivat huvittavia toveruksia, jotka
tuntuivat hieman tarumaisilta nekin. Tämän kuutamoseurueen
valkeutta häiritsi vain muutama musta puku, neljä tai viisi kaikkiaan.

Pierretten oli hauska. Hänen riemunsa oli niin herttaista,

teeskentelemätöntä ja luontevaa, hänen hilpeytensä niin
puhdasmielistä, että hänen hymyilynsä sai muutkin hymyilemään,
hänen ilonsa muutkin iloitsemaan.

Kun Pierrette oli istuutunut hetkiseksi kukkamaljakon viereen,

jossa oli valkoisia hortensioita, lähestyi häntä eräs mustapukuinen
herra, hänen äskeisen tanssitoverinsa seurassa.

— Sallitteko, neiti, sanoi nuorukainen, — minun esitellä erään

ystävistäni, herra Roger Marçayn.
 Mustatakki pyysi valssiin. Hän oli hyvin nuori, hyvin solakka ja
hyvin hieno olennoltaan, hänellä oli vaaleat viikset ja syväkatseiset,
lempeän hymyilevät silmät. Hän tanssi vielä paljoa paremmin kuin
valkopojat. Hänen ohjaamanaan ei Pierrette enää ajatellut
harjaantumattomuuttaan, — hän tunsi enää vain koskettavansa
hiukan maanpintaa valkoisten jalkineittensa kärjellä.

Täten he karkeloivat hetken, mitään puhumatta, ikäänkuin

hämmästyksen ja epämääräisen mielihyvän vallassa siitä, että
heidän liikkeensä sopeutuivat niin erinomaisesti toisiinsa. Pierrette
mietti mielessään, että valssi sentään oli harvinaisen viehättävää
huvia.

Lopuksi mustatakki — Roger Marçay nimeltään — keskeytti

äänettömyyden lausumalla pahoittelunsa synkän ikävästä
puvustansa. Mutta kun he samassa sivuuttivat kuvastimen, joka
jälleen totesi Pierrettelle hänen kuvansa viehkeyden, oli tyttönen
juuri ajatellut, että koruttoman mustan puvun ja kevyen, hohtoisan
silkkimusliinin vastakohta itse asiassa oli varsin miellyttävä. Hän oli
myöskin miettinyt, että niin komea ja hieno kuin nuorukaisten
valkoinen puku olikin, ei tuollainen tarjoilijan vaatetus kumminkaan
oikein sopeutunut hieman ylpeään itsetuntoon, joka kuuluu
arvostaan tietoisen nuoren miehen olentoon. Hän lausui nyt
avoimesti nuo ajatuksensa herra Roger Marçaylle, joka hymyili
tyytyväisen näköisenä, ikäänkuin hän juuri olisi ollut hiukan
kateellinen valkopojille ja nyt rauhoittunut asiaan nähden. Sitten hän
alkoi puhua noista tanssiaisista.

— En kysykään, onko teillä täällä hauskaa, neiti; sanoi hän, — se

olisi turha kysymys. Loistavat silmänne, hulmuava tukkanne,
hymyilevät huulenne, liitävät jalkanne vastaavat puolestanne. Hyvä
Jumala, kuinka onkaan ihanaa, että on vielä olemassa nuoria tyttöjä,
jotka voivat huvitella tuolla tavoin!

Pierrette vastasi helmeilevällä naurulla, joka viehkeästi suli valssin

säveliin.

— Jospa tietäisitte… Nämähän ovat minun ensimmäiset

tanssiaiseni!

— Mutta senhän tiesinkin, neiti!

He olivat lakanneet karkeloimasta ja menivät nyt talvipuutarhaan.

Pierretten katseessa oli kysyvä ilme.

— Niin, tiesin sen, toisti nuori mies hilpeästi. — Tiesin nimenne,

neiti, vaikka minun nimeni oli teille outo, ja tiesin että te olisitte
tänään, tänä iltapäivänä, Prévelien tanssiaisissa, — ensimmäisissä
tanssiaisissanne!

— Tuon kaikki tiesitte — jo ennen tuloanne tänne?

— Niin kyllä, neiti! Älkää vaivautuko arvailemaan, — tämän

ihmeen selitys on varsin yksinkertainen: tätini on teidän tätinne
vanhoja ystävättäriä…

Pierrette huudahti ehdottomasti:

— Rouva Saugékö?

— Juuri niin, rouva Saugé on tätini, myönsi nuori mies levollisesti.

— Rouva Saugé, joka nyt on Cannes'issa, mutta oli kuullut rouva
Charlier'ilta, että te aioitte noudattaa tämän hänelle varsin tutun,
mutta minulle jokseenkin vieraan perheen kutsua, kehoitti minua
välttämättömästi pitämään mielessäni nämä kauniit pukutanssiaiset
ja pyytämään täällä karkeloon hänen nuoren ystävättärensä neiti
Hémont'in. Huomautus tanssiaisista oli kylläkin tarpeellinen, sillä
käyn niissä vain harvoin, mutta karkeloon nähden en olisi
tarvinnutkaan tuota erityistä kehoitusta.

Neiti Hémont kuunteli häntä, hymyilyn häive suupielissään.

Mustatakki, Roger Marçay, oli siis rouva Saugén sisarenpoika,

joka tädiltään saamiensa tietojen perusteella luuli karkeloivansa
Marcelle Hémont'in kanssa! Tuo tiedonanto tuntui perin
hullunkuriselta Pierrettestä, joka toden totta ei olisi uskonut
osaavansa niin oikeaan ivallisissa ennusteluissaan… Rouva Saugé
ei ollut hukannut aikaa, enemmän kuin hänen sisarenpoikansakaan!
He halusivat ensimmäisiksi perijättären pyydystelyssä!

Pierretten huvista hurmaantuneissa silmissä näkyi välkähdys.

Kiusoiteltuaan tätiänsä hän nyt tunsi kiihkeää halua tehdä hieman
pilkkaa tuosta vaaleaviiksisestä mustatakista.

»Tämä on epäilemättä ainoa tilaisuus, jolloin voin tutustua

runsaille myötäjäisille omistettuun uhrisuitsutukseen», ajatteli hän.
»Minun on käytettävä sitä hyväkseni, kuten käytin mahdollisuutta
päästä näihin ensimmäisiin tanssiaisiini, jotka kenties samalla ovat
myös viimeiseni.»

Heidän sitten jatkaessaan jälleen karkeloa kysyi Roger:

— Tehän asutte Normandiassa, neiti?

Tuo oli suoranainen kysymys, ja silmänräpäystäkään epäröimättä

vastasi
Pierrette:

— Niin kyllä, Normandiassa…

Arpa oli heitetty. Keskustelu kävi nyt siihen tapaan, kuin sitä
olisivat jatkaneet Roger Marçay ja Marcelle Hémont. Mutta Pierretten
oli mahdoton pysyä siitä aivan syrjässä, ja Marcellen puheissa
kuvastui jossakin määrin Pierretten elämä, ajatukset ja tunteet ja
niitä säesti Pierretten raikas ja viehkeä nauru…

Roger Marçay ei tyytynyt yhteen ainoaan valssiin, vaan halusi

useampia karkelolta, ja Pierrette täytti hänen pyyntönsä. Lopuksi hän
tuskin enää muistikaan näyttelevänsä toista henkilöä, karkelo viehätti
häntä aina enemmän, hän oli hilpeä, tunsi tyydytystä, nautti
osaksensa tulevasta ihailusta, — sillä niin kokematon kuin hän olikin,
totesi hän kumminkin herkällä käsityskyvyllään, että rouva Saugén
sisarenpoika osoitti hänelle suurta huomaavaisuutta, ettei hän
välittänyt kenestäkään muusta — karkeloi muutaman ainoan kerran,
sovinnaisuuden takia, neiti Prévelin ystävättärien kanssa.

»Kuinka ihastunut hän on Marcelle Hémont'iin!» ajatteli Pierrette.

»Ei ihmekään! Kahdeksansadantuhannen myötäjäiset vapauttavat
kyllä turhasta harkinnasta!»

Mutta vähitellen, illan jatkuessa, tuo ajatus alkoi herättää hänen

mielessään katkeruutta. Tuo nuori mies oli kieltämättä miellyttävä!
Hänen hymyilyssään, hänen katseessaan oli nuorteaa raikkautta ja
vilpittömyyttä, hän vaikutti hyväsydämiseltä, lahjakkaalta. Ja
kumminkin hän nuoruutensa päivinä, tuona kaikkea ylevää ja suurta
unelmoivana aikana, omisti elämänsä suurten myötäjäisten
pyydystämiselle! Ja ensi kerran elämässään Pierrette harkitsi, oliko
maailma todellakin niin ruma ja rahanhimoinen, kuin miksi täti
Gertrude sitä useinkin kuvaili.

Lähtöhetken tultua tiedusteli herra Marçay, oliko rouva Charlier'illa

vastaanottonsa maanantaisin.

— On kyllä, aina maanantaisin, totesi Pierrette.

»Poikaparka, hän haluaa tavata Marcellea!» ajatteli hän,

ajaessaan hetkistä myöhemmin tätinsä palvelijattaren seurassa
hänen asunnollensa.

Vaivuttuaan hetkiseksi haaveisiinsa hän sitten pudisti kevyesti

päätänsä päättäväisin elein.

»Se oli oikein hänelle!» mietti hän. »Hän ansaitsi hyvin pilani!»

*****

Pierrette oli kertonut paljonkin tanssiaisista, mutta varsin vähän

Roger Marçaysta. Hänellä oli hämärä tunne, että oli parasta pitää
rouva
Charlier'ilta salassa tuo pieni kepponen, johon hän oli syypää.

— Tehän tiedätte, täti, oli hän sanonut kuin ohimennen, — että

rouva
Saugén sisarenpoika myöskin oli noissa tanssiaisissa.

— Vai niin, oli täti vastannut lyhyesti, kirjanpitolaskujansa

tarkastellen.

Pierretten mielihyväksi oli keskustelu katkennut siihen. Kumminkin

muisto tuosta pilasta, joka huvittelun, saavutetun ihailun huumeessa
oli ollut hänestä niin hauskaa, nyt jälkeenpäin tuotti hänelle
levottomuutta, sillä heti kuin rouva Charlier joutuisi keskusteluun
herra Marçayn kanssa, täytyisi kaiken käydä ilmi. Ja olihan herra
Marçay melkein ilmaissut aikeensa tulla vierailulle!

»Kunpa hän pysyisi poissa vielä muutaman päivän ja tulisi vasta

lähdettyäni!» tuumiskeli Pierrette itseksensä.

Mutta ei ollut olemassa juuri suuria edellytyksiä, että tuo hänen

toiveensa toteutuisi. Kun hän tanssiaisten jälkeisenä päivänä oli
lähtenyt tätinsä asunnosta hänen palvelijattarensa saattamana, oli
Roger Marçay tullut talon läheisyydessä häntä vastaan. Hän oli
tervehtinyt mitä kunnioittavimmin, jatkaen matkaansa, ja Pierrette oli
olettanut tuon hänelle harmillisen kohtaamisen johtuneen pelkästä
sattumasta, mutta seuraavina päivinä oli sama seikka jälleen
toistunut, ja tuo sattuman uudistuminen tuntui hänestä tosiaankin
ihmeelliseltä.

Ivallisena oli hän miettinyt: »Kuinka hullunkurista, — Marcelle

potee influensaansa, aavistamatta että kaunis nuori mies haikaillen
uneksii onnesta päästä osalliseksi hänen omaisuudestaan!»

Sitten tuli hän ajatelleeksi: »Mitähän hän piti minusta

kävelypuvussa?» Mutta nopeasti seurasi jatko: »Mitä minuun
koskee, miellytänkö häntä vai olen miellyttämättä, kun hän
tavoittelee ainoastaan myötäjäisiäni… tarkoitan Marcellen
myötäjäisiä… Mitäpä muusta, kun vain olisin jälleen kotona,
ennenkuin hän tulee!»

Mutta maanantaina, hyvissä ajoin, jo ennen vierasten tavallista

tuloaikaa, saapui Roger.
 — Oi kuinka kiltisti! huusi vanha rouva. — Te tuotte minulle
terveisiä tädiltänne?

Rouva Charlier oli tänään erinomaisella tuulella, kasvot ja mieli

pelkkää päivänpaistetta.

Roger esitti tätinsä terveiset, puhui sitten Cannes'in keväästä ja

Pariisin keväästä, — sitten hän äkkiä keskeytti keskustelun, luoden
rouva Charlier'iin lempeät, vilpittömät silmänsä, joissa kuvastui
liikutusta ja samalla hilpeätä halua laskea leikkiä tuosta tunteesta.

— Rakas rouva Charlier, sanoi hän, — minun täytyy tunnustaa

teille näin jyrkällä, järjettömällä tavalla eräs järkyttävä seikka…
muutoin tukehdun tähän tunnustukseeni… jota pyydän etukäteen
anteeksi… Ihastuin rajattomasti veljentyttäreenne, heti kuin näin
hänet Prévelien tanssiaisissa, — ja puhellessani teidän kanssanne,
ovat ajatukseni koko ajan hänen tykönänsä.

Hän lausui tuon kaikki niin teeskentelemättömällä suoruudella, että

rouva Charlier hymyili hymyä niin lempeätä, että sen täytyi
hämmästyttää noilla huulilla, — hymyä, joka tuntui kuuluvan
menneisiin aikoihin, kuten nuo hänen nuoruutensa aikaiset vaaleat,
sulotuoksuiset puvut, jotka hän väliin otti esille, veljentyttäriänsä
huvittaakseen.

— Te rakastatte Pierretteä?

— Hänen nimensä on siis Pierrette — en tiennyt sitä… Kuinka

hyvin tuo nimi sopii hänelle, jatkoi nuori mies. — Niin, rouva Charlier,
— rakastan häntä… ja pelkään niin kovin, että joku ottaa hänet
minulta… haluaisin siksi heti puhua asiasta herra Hémont'in kanssa.
 — Heti kohta? Kylläpä te pidättekin kiirettä! tuumi rouva Charlier
nauraen. — Mutta herra Hémont ei ole Pariisissa.

— Sen tiedän kyllä, — siksi käännyinkin ensiksi teidän puoleenne,

rakas rouva Charlier. Oi, tahtoisin niin mielelläni tietää — luuletteko
että minulla on ollenkaan onnistumisen toiveita? Varallisuuteni on
varsin vähäinen, ja herra Hémont…

— Mitä siihen tulee, keskeytti hänet rouva Charlier, — on veljeni

omaa laatuansa oleva henkilö, jolle rahakysymys ei merkitse mitään
ja joka katselee kaikkea tyttärensä silmin… Siis on teidän
huolehdittava vain Pierretten suosiosta. Hän antoi äskettäin rukkaset
eräälle, jolla oli kaksikymmentätuhatta korkoja, siksi että tuo tarjokas
ei oikein muistuttanut mitään satuprinssiä… Mitä nyt, Berthe? kysyi
hän sitten äkkiä, käännähtäen ovelle päin, joka oli avattu varovasti.

— Herra tohtori on täällä.

Rouva Charlier oli noussut paikaltaan.

— En pyydä anteeksi poistumistani, sanoi hän, — sillä aion olla

kovin kiltti… ja pyytää Pierretten tänne seuraksenne. Hän on nämä
päivät hoitanut hyvin uskollisesti sairasta serkkuansa, toisen veljeni
Etienne Hémont'in tytärtä, häntä, joka asuu maalla. Marcelle-parka
joutui täällä heti vuoteeseen. Tiedätte että hän aikoi Prévelien
tanssiaisiin, — minähän puhuin siitä tädillenne. Viime hetkenä
päätimme, että Pierrette käyttäisi hyväkseen kutsua ja hänen
pukuansa… No niin, palaan heti.

Jättäen Roger'in niin suunnattoman hämmästyksen valtaan, ettei

hän saanut sanaakaan huuliltaan, lähti rouva Charlier ottamaan
vastaan lääkäriä.
 — Marcelle, Marcelle Hémont! toisteli nuori mies itseksensä.
Niin kyllä, Marcellehan hänen nimensä piti olla… mutta hän oli
Pierrette… Mutta Pierrette oli puhunut elämästään Normandiassa,
Pierrette, tuo viaton pikku maalaistyttö… Oi, Pierrette, Pierrette…

*****

Kun rouva Charlier oli levollisesti ja varsin luonnollisena asiana

pyytänyt Pierretteä menemään hänen sijaansa hetkiseksi vieraalle
seuraksi, oli Pierrette tuntenut mielensä rauhoittuvan. Tuo erehdys,
josta hän oli ollut levoton, ei ollut vielä tuottanut mitään haittaa, ja nyt
oli hänellä tilaisuus sen selvittämiseen. Niin, hänen tuli nyt vain
tunnustaa kepposensa. Hän pyytäisi kiltisti ja nöyrästi anteeksi, sillä
itse asiassa oli hän menetellyt pahoin, varsin pahoin. Eihän ollut
hänen tehtävänsä arvostella herra Marçayta. Olipa tuolla
muukalaisella aikomus naida perijätär taikka ei, pysyi kumminkin
kieltämättömänä tosiseikkana että hän puolestansa oli esiintynyt
toisen tytön nimellä, oli pettänyt herra Marçayn, valehdellut hänelle.

Tullessaan nyt vierashuoneeseen, hänen täytyi vastoin tahtoansa

luoda katseensa maahan ja hänen kätensä vapisivat hiukan.

Arasti hän alkoi puhua:

— Herra Marçay, tätini…

Mutta äkkiä tyly ja tuikea ääni, joka hänestä kuulosti varsin

vieraalta, ajoi väristyksen kautta koko hänen olentonsa.

— Tekisittekö hyvin, neiti, ja selittäisitte minulle, mitä menettelynne

viime torstaina oikeastaan tarkoitti! Rouva Charlier'in mainitessa,
että hänen piti mennä serkkunne Marcellen luo (hän korosti ivallisesti
noita sanoja), joka oli kotoisin maalta (uusi ivallinen korostus),
huomasin olleeni tanssiaisissa teidän pilantekonne esineenä… ja
että te olitte valehdellut minulle…

Mutta tuon nuhdesaarnan keskeytti äkkiä kysymys:

— Tätinnekö teidät on kasvattanut noin huonosti, hyvä herra?

Pierrette seisoi pää pystyssä. Vai niin, hän kävi epäkohteliaaksi,

käsitteli asiaa tuolla tavoin!

Roger oli niin varmasti odottanut anteeksipyyntöä tämän ripeän

vastaiskun asemesta, että hän nuhteesta joutui aivan
hämmennyksiinsä.

— Niin kyllä, herra, jatkoi Pierrette, — tädilläni on kaksi

veljentytärtä. Minun nimeni ei ole Marcelle, vaan Pierrette, enkä
myöskään asu maalla, vaan Batignolles-kadulla. Kun te luulitte
minua serkukseni, huvitti minua laatia nuo juttuni, — siinä koko
rikokseni! Ken tahansa voi teille todistaa että sellaista pidetään
luvallisena karnevaali- tai laskiaispilana. Ehdittyänne jälleen
rauhoittua, huomaatte itse, kuinka aiheettomat nuo mahtipontiset
sananne ja tuikea suuttumuksenne ovat… kun kysymyksessä on
pelkkä leikillinen kuje, jota te, luvallanne sanoen, käsittelette
suorastaan hullunkurisen juhlallisesti…

— Hullunkurisen juhlallisesti! toisti Roger. — Vai katsotte te minun

käsittelevän tuota asiaa hullunkurisen juhlallisesti! Arvostelkaa itse
tilannetta, neiti! Hetkenä, jolloin huomasin teidän tehneen minusta
pilaa, olin juuri tädiltänne pyytänyt teitä vaimokseni…
 Tuo ei tosin ollut täysin totuudenmukaista, mutta Roger ei ollut
siinä mielentilassa, että olisi pystynyt täsmälleen punnitsemaan
sanojansa.

Nyt joutui Pierrette vuoroonsa mielenhämmennyksen valtaan.

Puna kohosi hänen poskillensa, mutta hän hillitsi lujalla
tahdonponnistuksella liikutuksensa, ja puhuen samaan hyökkäävään
ja ivalliseen sävyyn kuin keskustelun alusta saakka, hän jatkoi:

— Olen pahoillani, että olen aiheuttanut tällaisen erehdyksen. En

voinut aavistaa, se minun täytyy tunnustaa, noin kiireellistä kosintaa.
Mutta rauhoittukaa! Olette erehtynyt henkilöstä, — näin ollen
katsotaan kosintanne peruutetuksi. Tätini saa heti paikalla siitä
tiedon, — minulta itseltäni.

Hän puhui harkitulla tyyneydellä, hänen pikku nenänsä kohosi

halveksivasti pystyyn. Tämä nenäkkään, kielevän tyttöletukan kuva
oli hullunkurisuudestaan huolimatta kaunis, yhtä kaunis kuin
tanssiaisten viehkeä impi. Roger katsoi katsomistaan
riitakumppaniansa.

— Kun ajattelen, sanoi hän, — että se, mikä minua viehätti, oli
lapsellinen viattomuus, tunteitten raikkaus, jonka olin teissä
havaitsevinani… Ja tuo kaikki, hämmästelevä ihastus, luottoisa
hilpeys, olikin vain keimailevan neitosen temppuja!

— Temppuja! toisti Pierrette, aivan suunniltaan

mielenjärkytyksestä.

— Niin, keimailijattaren temppuja, käsittämätöntä teeskentelyä,

vastasi Roger. — Niin, käsittämätöntä tosiaankin, sillä miksi te
oikeastaan huvittelitte minun kustannuksellani, — missä
tarkoituksessa?

— Missä tarkoituksessa? sanoi nuori tyttö, jota tuo kysymys ei

suinkaan saattanut lempeämmälle mielelle. — Missä tarkoituksessa?
Sen voin teille kyllä sanoa. Serkullani Marcellella on suuret
myötäjäiset, ja minua, joka olen varsin köyhä, huvitti kerrankin
kokea, millä tavoin nuoret miehet käyttäytyvät, rakastuessaan
komeihin myötäjäisiin… Siinä kaikki!

Roger'in otsaan kohosi puna.

— Siis luulitte…

— Ajattelin, että tätinne; rouva Saugé, oli suunnitellut

sisarenpojalleen ihanan tulevaisuuden… ja että tuo suunnitelma
viehätti rouva Saugén sisarenpoikaa… niin kyllä, hyvä herra! Mutta
joskin olen ollut ajattelematon, niin en silti ole mikään keimailijatar, ja
minun tarvinnee tuskin mainitakaan, etten ole omistanut itselleni
ihailuanne, enempää kuin kosintaannekaan, jotka tarkoittivat
Marcelle Hémont'ia.

— No niin, — mutta te olette väärässä, neiti, vastasi nuori mies,

kiukun ja tuskan vallassa. — Sen voin teille todistaa muutamalla
sanalla… Hetki sitten ilmaisin rouva Charlier'ille haluavani mennä
avioliittoon tuon nuoren tytön kanssa, jonka näin Prévelien
tanssiaisissa. Mieleni ei ole siitään muuttunut… Tahdotteko tulla
vaimokseni?

Mutta tänä hetkenä ei Roger-parka enää tiennyt, rakastiko hän

Pierretteä, vai vihasiko hän häntä, ja tuo aviotarjous, jossa väreili
tuskan kiihdyttämä suuttumus, muistutti pikemmin sodanjulistusta,
kuin lemmentunnustusta.

— Te olette auttamattomasti erehtynyt minusta, vastasi neiti

Hémont jäätävän kylmästi. — Toistan, ettei minulla ollut mielessä
muuta kuin huvitella — hiukan huimapäisesti, se myönnettäköön —,
mutta jos olenkin menetellyt huonosti kasvatetun lapsen tavoin, ei
minulla silti ollut mitään miestä pyydystelevän neidin aikeita… eikä
minulla ole pienintäkään halua mennä kanssanne naimisiin.

Roger yritti puhua, Pierrette esti sen.

— Vastaukseni on täysin harkittu, jatkoi hän, — ja aivan

riippumaton niistä kiusallisista olosuhteista, joissa olemme toisiimme
tutustuneet. Olen itse aina tehnyt työtä, ja oma tottumukseni sekä
ympäristöni suoma esimerkki ovat opettaneet minua… hiukan
halveksimaan niitä, jotka elelevät toimettomina. En menisi ikinä
avioliittoon tyhjäntoimittajan kanssa.

Roger oli käynyt hyvin kalpeaksi, mutta vihanpurkaus, jota

Pierrette oli odottanut jonkunmoisen taisteluhuumeen vallassa, jäi
tulematta.

Roger oli kumartanut syvästi.

— Olette oikeassa, neiti, vastasi hän, — mutta jos hiukan

ansaitsenkin moitteenne velttoudesta, nautittuani kolmivuotisen
opiskelun ja yksivuotisen asevelvollisuuden jälkeen muutaman
kuukauden vapautta, virkistävää joutenoloa, niin olen nyt juuri
täydelleen korjannut tuon virheeni.
 Rouva Charlier tuli sisään. Pierrette pujahti pois, palaten Marcellen
tykö. Hetkisen kuluttua kuului eteisestä askeleita, sitten ovi sulkeutui
ja rouva Charlier palasi veljentytärtensä luo.

— Uusi rajuilma on tulossa, ajatteli Pierrette.

Mutta hän huomasi heti, ettei Roger ollut puhunut mitään heidän
riidastansa.

— Marçay-parka, tuo houkkio, puhui vanha rouva.

— Hän on pahanpäiväisesti rakastunut sinuun, Pierrette. Mutta

hän tunnusti minulle, että välinpitämättömyytesi oli vienyt häneltä
kaiken rohkeuden. Mitä sinulla oikeastaan on hänestä
muistuttamista?

Pierrette kohautti hartioitaan.

— Ei mitään, — mutta en välitä hänestä.

Ja jättäen sikseen tunnustuksen, joka hänestä oli tuntunut

välttämättömältä pakkotyöltä, hän vaikeni koko asiasta, kuten herra
Marçay.

Eikö ollutkin parasta unohtaa koko tuo huikea seikkailu — nuo

inhottavat tanssiaiset — tuo sietämätön Roger?

Rauhoittuneena ja tyytyväisenä — oi, kuinka tyytyväisenä, sitä ei

kukaan saisi epäillä! — hän kertoi Marcellelle ostavansa papukaijan
ja koiran ja alkavansa viettää oikeata vanhanpiian elämää, — sitten
hän kertoi niin hemaisevia juttuja, että molemmat nauroivat
katketaksensa.
 Mutta jäätyään illalla yksin pieneen huoneeseensa, hän huomasi
että karkoitetut muistot uhkasivat kavalasti käydä hänen
kimppuunsa.

»Hyvä Jumala», ajatteli hän, »jos hän olisi luullut minun esittäneen
tuota näytelmää miehen pyydystämiseksi! Ja niin hän kenties luulikin
hetken aikaa!»

Ja äkkiä hän tyrskähti hillittömään itkuun.

*****

Vogeseilla suoritetut kokeilut eivät olleet täysin vastanneet toiveita,

ja tuskin oli herra Hémont ehtinyt takaisin Pariisiin, kun hän jo jälleen
oli syventynyt työhönsä, päästäksensä selville tuon puolittaisen
epäonnistumisensa syistä.

Marcelle, joka oli suuresti heikontunut sairaudestansa, toipui siitä

vain vähitellen, ja rouva Charlier oli lähtenyt kummityttönsä mukana
Normandiaan.

Rouva Charlier'ilta ei tullut kirjeitä, herra Hémont tuli

työhuoneestaan ainoastaan aterioille, ja Pierrette kärsi
yksinäisyydestä tuossa suuressa talossa, joka hänen tädistänsä oli
tuntunut niin synkältä. Hän maalaili tarmotta, innostuksetta. Päivät
kävivät hänestä pitkiksi, väliin häntä olisi haluttanut itkeä.

Hän ajatteli kiukustuneena: »Siitä saakka kun olin tanssiaisissa,

jolloin karkeloin, kuuntelin mielihyvällä kohteliaisuuksia, komeilin
valkoisessa puvussa, en ole enää välittänyt työstäni enkä mistään
muustakaan. Lisäksi olen vielä tullut ilkeäksikin, sillä syvinnä
mielessäni olen tyytymätön isääni siitä, että hän jättää minut niin
paljon yksin.» — —

Oli sunnuntai-ilta, kello lähenteli kahdeksaa, ja Thérèse oli

epätoivoisena vienyt liemen jälleen kuumenemaan, kun professori
vihdoinkin laskeutui työhuoneestaan.

— Voi sentään, isä, alkoi Pierrette.

Mutta professorin hymyilevät kasvot kuvastivat niin valtavaa iloa,

että hän jätti nuhteensa kesken.

— Tässä näet sinä onnellisen ihmisen, kultaseni, sanoi herra

Hémont, käyden ruokasalissa istumaan vastapäätä tytärtänsä. —
Olen vihdoinkin saanut apulaisen, tai paremminkin työtoverin,
ilmoituksen avulla, jonka olin panettanut »Kemistain
Neuvonantajaan». Tuo nuori mies, joka on suorittanut opintonsa
Teknillisessä Korkeakoulussa, ilmoitti minulle rehellisesti, että hän
tavoittelee suurempituloista paikkaa ja ottaisi tarjoamani toimen vain
väliaikaisesti, mutta me olemme työskennelleet koko päivän ja
yhdessä saavuttaneet hyviä tuloksia. Ajatteles, hän tuntee sisareni.
Hän on erään rouva Saugén sisarenpoika, ja tuo rouva…

Pierrette tunsi mielensä hieman järkytetyksi, mutta osoittaen

samanlaista rohkeutta kuin ihmiset, jotka laulavat pelkonsa
vaimentamiseksi, hän keskeytti isänsä puheen sanoen:

— Tiedän kyllä, — rouva Saugé on täti Gertruden ystävätär. Minä

tanssinkin tuon herran kanssa Prével-Desforges'ien tanssiaisissa.

— Hän on nimeltään Roger Marçay, jatkoi herra Hémont

levollisesti. — Hän on kunnon poika, hyvin lahjakas, erittäin
hienostunut. Hieman häpeissäni siitä, että olin pitänyt hänet täällä
niin myöhäiseen, — ja lisäksi vielä sunnuntaina — pyysin häntä
muitta mutkitta päivälliselle, mutta hän vastasi kieltävästi — pelkästä
kohteliaisuudesta — peläten häiritsevänsä sinua.

— Se oli oikein, tuumi Pierrette.

Päivällisen jälkeen hän avasi »Kemistain Neuvonantajan»,

hakeaksensa siitä isänsä mainitseman ilmoituksen.

»Nähtävästi tuo herra haluaa käydä perin vakavaluonteisesta

henkilöstä ja ilmeisesti hän pyrkii todistamaan, että olen arvostellut
häntä väärin», ajatteli hän.

Ensi hetkenä oli hänen mielensä täyttänyt riemukas liikutus. »Entä

jos hän on päättänyt alkaa toisenlaista elämää minun tähteni», oli
hän ajatellut. Mutta heti oli hän karaissut mielensä tuollaista
heikkoutta vastaan.

»Minunko tähteni! Mitä vielä! Hän on huomannut, että joutilaisuus

saattaa hänet huonoon valoon ja se on loukannut hänen ylpeyttänsä.
Minun tähteni! Eihän hän edes ole pyrkinyt minua tapaamaan, — ja
itse asiassa olen siitä perin hyvilläni!»

Pierrette sai tilaisuutta iloita tuosta seikasta vielä seuraavinakin

päivinä, sillä Roger Marçay ei tosiaankaan esiintynyt
tungettelevaisena. Ei sattuman oikku eikä mikään toimelias henkilö
ollut saattanut häntä tuon nuoren miehen seuraan, jota hän suvaitsi
katsoa jonkinlaiseksi vihamieheksensä, tietämättä itsekään syytä.

— Sinusta olisi kaiketi hyvin ikävää, jos pyytäisin Marçayn

päivälliselle? tiedusteli herra Hémont varovasti, arastellen tyttärensä