Get ebook downloads in full at ebookmeta.

com

Kanji From Zero Proven Techniques to Learn Kanji

with Integrated Workbook 2nd Edition George
Trombley Yukari Takenaka Kanako Hatanaka

https://ebookmeta.com/product/kanji-from-zero-proven-
techniques-to-learn-kanji-with-integrated-workbook-2nd-
edition-george-trombley-yukari-takenaka-kanako-hatanaka/

OR CLICK BUTTON

DOWNLOAD NOW

Explore and download more ebook at https://ebookmeta.com

 





5HYLVLRQ































 ‹$OO5LJKWV5HVHUYHG)URP=HUR//&

35()$&(
.DQML)URP=HURLVD-DSDQHVHNDQMLERRNVHULHVEXLOWRQWKHLGHDWKDWOHDUQLQJ
NDQMLVKRXOGQ¶WEHPHFKDQLFDODQGVKRXOGQ¶WRQO\EHDERXWOHDUQLQJWKHUHDGLQJV
RIHDFKNDQML7KHUHODWLRQVKLSWR-DSDQHVHFXOWXUHDQGWKHZD\NDQMLLV
LQWHJUDWHGLQWR-DSDQHVHOLIHLVNH\LQHVWDEOLVKLQJDVWURQJIRRWKROGLQLQWHJUDWLQJ
NDQMLLQWR\RXU-DSDQHVHIOXHQF\

'(',&$7,21
7KLVERRNLVGHGLFDWHGWRDQGPDGHIRUWKRVHZKRZDQWWRWUXO\OHDUQ-DSDQHVH
-DSDQHVHFXOWXUHORYHUV-DSDQHVHODQJXDJHOHDUQHUV-DSDQHVHGUDPD
ZDWFKHUV-DSDQHVHEHJLQQHUV-323PXVLFIDQV-DSDQHVHDQLPHZDWFKHUV
-DSDQHVHPDQJDUHDGHUVSHRSOHRI-DSDQHVHKHULWDJHFRQQHFWLQJWRWKHLU
KLVWRU\DQGODVWEXWQRWOHDVWDQ\RQHSODQQLQJWUDYHOWR-DSDQ

7KLVEHJDQDVDSURMHFWWRFUHDWHDEHWWHUERRNWROHDUQNDQML,W¶VQRWHQRXJKWR
PHUHO\OHDUQKRZWRUHDGNDQML.DQMLOLNHWKHPHPEHUVRID-323JURXSRUWKH
FKDUDFWHUVRIDQanimeKDYHXQLTXHSHUVRQDOLWLHVDQGTXLUNVWREHH[SORUHG

6RPDQ\NDQMLERRNVDUHPHUHO\UHIHUHQFHPDWHULDOVOLVWLQJHYHU\NDQMLWKHLU
UHDGLQJVDQGPD\EHDIHZZRUGV7KLVEDUHO\VFUDWFKHVWKHVXUIDFHRIWKH
DPD]LQJGLVFRYHULHVDZDLWLQJ\RXZKHQ\RXIXOO\JUDVSWKHFRQQHFWLRQNDQMLKDV
ZLWK-DSDQDQGLWVFXOWXUH7KHHQWLUHKanji From Zero!WHDPZLVKHV\RXVXFFHVV

',675,%87,21
'LVWULEXWHGLQWKH8. (XURSHE\ 'LVWULEXWHGLQWKH86$ &DQDGDE\
%D\)RUHLJQ/DQJXDJH%RRNV/WG )URP=HUR//&
8QLW.LQJVPHDG3DUN)DUP)RONHVWRQH6(DVWHUQ$YH$
.HQW&7(8*UHDW%ULWDLQ +HQGHUVRQ1986$
VDOHV#ED\ODQJXDJHERRNVFRXN VDOHV#IURP]HURFRP

&23<5,*+7
&RS\ULJKW‹)URP=HUR//&$OO5LJKWV5HVHUYHG
3ULQWHGLQ86$(QJODQG$XVWUDOLD
,6%1
 
VWHGLWLRQ1RYHPEHU
QGHGLWLRQ)HEUXDU\ PLQRUDGGWLWLRQVDQGW\SRFRUUHFWLRQV 

 

7DEOHRI&RQWHQWV

-CPLK$CUKEU
z $:K\NDQMLDUHLPSRUWDQW 
z $/LVWHQLQJIRUNDQML
 
z $'LIIHUHQWUHDGLQJV 

z $ቘቭሯቍ 

z $ርሲቭሯቍ 
z $5HDGLQJLQVWLQFW 
z $7KHSRZHURINQRZLQJNDQML 
-CPLKNGUUQPʶɓʿࡈ̠ӹ
z :KDWLVDVWURNH" 
z :K\XVHEUXVKHVWRZULWH" 
z 'LIIHUHQWW\SHVRIEUXVKVWURNHV 
-CPLKNGUUQPʹӷ́١᫜٣
z &RPELQLQJNDQMLWRPDNHሻቨሲሷ 

z +RZVKRXOG◐EHUHDGZKHQLQRWKHUZRUGV" 

z 6RIWVRXQGVYHUVXVKDUGVRXQGV ◐  
-CPLK.GUUQPᅠሰ៥ᕮቆ⦘ࡽ
z )RQWGLIIHUHQFHVIRUNDQML 
z .DQMLDQGWKHSODQHWV 

z 7KHNDQMLIRU³-DSDQ´ 㡴㦻  
-CPLKNGUUQPΈˀˁఖۡ
.DQMLPHPRU\WHFKQLTXHVDQGPQHPRQLFV
z 
:RUGVXVLQJRSSRVLQJNDQML
z 
0HPRUL]LQJふ OHIW DQG⚂ ULJKW VWURNHRUGHU
z 
:KLFKRQHLVOHIWDQGZKLFKRQHLVULJKW"
z 
-CPLKNGUUQPগ˛ତԒ͆ᬶ
z .DQMLLQ-DSDQHVHVFKRROV ZKDWWKH\OHDUQDQGZKHQ  

z &RPPRQPLVWDNHZLWK ⅉ SHUVRQ YHUVXV⏴ HQWHU  

z 6DPHNDQMLWZLFHLQRQHZRUGXVLQJᇰ ሲቭሮራሺ  

z 6PDOOFDWV96NLWWHQV ⺞  
5WRGT4GXKGY
-CPLKNGUUQP⁄‫ۑ‬ཆ❣‫מ‬
z .DQMLRQ\RXUERG\ 
z ,VLWDOHJRUDIRRW""" 
z .DQMLDVSLFWRJUDSKV 
-CPLKNGUUQPᴗᨇ্੿᧯
z 3RZHULQWKHULFHILHOGV 
z .DQMLWRQJXHWZLVWHU 
z .DQMLLQ-DSDQHVHILUVWQDPHV 
-CPLKNGUUQPঙ᳧ᕧ⮾୮఍
z 7KH³UDLQ´UDGLFDO 楷 ሥቤሮቶባቭ 

z .DQMLRIWKHVRXODQGVSLULW 㺦  

z 7KLVNDQMLLVDYDLODEOH 䴉  

z 5HDGLQJWKHDLU"" 䴉  
-CPLKNGUUQPአ᎓᮸↻ᣔ⎧ᨊ
z 'RXEOLQJDQGWULSOLQJRINDQML 

z 7KH³WUHHZRRG´UDGLFDOሰቛቶ 
z 6PDOOFKDQJHVELJGLIIHUHQFH 
-CPLKNGUUQPቧᨀঊ❆Ⱂ᫛╀
z &RORUIXOH[SUHVVLRQV 
z -DSDQHVHQDPHRULJLQV 
5WRGT4GXKGY
-CPLKNGUUQPլӱӞᅤቊᄙ
z.QRZLQJDZRUGPHDQLQJEDVHGRQWKHNDQML 
z +RZGLG-DSDQJHWLWVQDPH"
 
-CPLKNGUUQP۵આકገᓺ౫᤽
z )LUVWQDPH/DVW1DPH 

z 7KHVWXG\RIWKLQJVⷵ 
-CPLKNGUUQPⱮṻ⟥⛡᤻∐ᵀ
%HVWLQYHQWLRQVLQFHWKHZKHHO慙
z 
ሩቶቤሧ ሥሮ ሧቋ
7KHUHGWKUHDGRIIDWH 拚 ✌ ቑ 忳 ሧ 侇 
z 
-CPLKNGUUQP⣡⡨ഁ೻ⶲᏱ
z :K\GRHVHDFKNDQMLKDYHPXOWLSOHZD\VWRUHDGLW" 

z *HWWLQJWKHPRVWRXWRI 浧  
-CPLKNGUUQP╕ᄽ‫ے‬এଦᅽ
z 2SSRVLWHVDWWUDFWLQFRPSRXQGNDQML 

z 6DPHNDQMLGLIIHUHQWUHDGLQJ 㢝㡴  
5WRGT4GXKGY
-CPLKNGUUQP౺চẫ˦⫧ә
7KLQJVWKDWKDYHDSDVW ⏒ 
z 
7KH³WKUHDG´UDGLFDOሧቋቛቶ
z 
7ZRW\SHVRIURXQG⃇ሧYV␕ሧ
z 
&RPSOHWHO\ ⃇ 
z 
 

-CPLKNGUUQP⢡❒ᔀ⒅ቻై
&RQQHFWLQJZLWK抩
z 
7KH³FURVVURDGV´UDGLFDOሱቪሩ቎ቶቜቶ
z 
-CPLKNGUUQPථჹᄋᓧॹ⛷
7KHUHOLJLRQRINDQML 㟨 
z 
-DQLKNGUUQP⁞╵◼◊▉╹
7KHRULJLQRIWKLQJV ☮ 
z 
1XFOHDUNDQML ☮ 
z 
-DQLKNGUUQPⳒΉ‬ሤᵼ⺈
7KHIRUPDOLW\RIHDWLQJ 歮 
z 
7KH³VXQ´UDGLFDOቕቛቶ቎ቄቛቶ
z 
5XSHU5GXKGY
-DQLKNGUUQPΰ̰չ೟ոࡋ
([FKDQJLQJLGHDV ℳ 
z 
6XEWOHGLIIHUHQFHVELJFKDQJHV
z 
([FKDQJLQJDYDULHW\RIWKLQJV ℳ 
z 
-DQLKNGUUQP۰ᓹ᧸ӟഝᘍ
8VLQJ 䞷 
z 
-DQLKNGUUQPᬼᇉ᮪‫⅋ھ‬ൺॷ
.DQMLDQG\RXUVHOI 呹 
z 
7KHKHDUWEHKLQGNDQML ㉒ 
z 
-DQLKNGUUQPᢜᕂӚ৾೩৵
7KH³ZRPDQ´UDGLFDOⰂ ርቶቍቛቶ 
z 
-DQLKNGUUQPΧⲨ⴨ⲗᕐ⁺
$KDLU\VLWXDWLRQ 㹪 
z 
7KHIDFHRI-DSDQHVHODQJXDJH 櫣 
z 
5WRGT4GXKGY
-CPLKNGUUQPᢲⴴ⸂⹹ḗ⼦
z 7KDQN\RXIRUDOOWKHILVK±OLWHUDOO\ 淩  

z 7KDQNVIRUDOOWKHILVKDQGWKHILVKUDGLFDO 淩  
z )LVKWKDWDUHQ¶WDFWXDOO\ILVK 
.DQMKNGUUQP۞ẻᨋᨯ᠊◭
z 6SHDNLQJLQNDQML 崭  

z *HWWRWKHSRLQW 䍈  

z 7LPHWROHDUQPRUHDERXW 䟹  
-CPLKNGUUQP ⢲ሓ཈ᕃ٪
z 7KHJHQLXVEHKLQG 㓜  
 z %LUGVDQGUDEELWV 剌  
-DQLKNGUUQPኇ┴‫لٷ‬ᅀ╦
z 7UDLQVWDWLRQH[LWVWUDWHJ\ ◦▦㨀導  

z 5HJLRQVLQ-DSDQ ◦▦㨀導  

z 2WKHUGLUHFWLRQZRUGV ◦▦㨀導  

-DQLKNGUUQPⳃ⯀⯄ᆈᘬ⚱஀
z 7KHZDWHUUDGLFDOሸቶሽሧ 

z $Q\ZD\WKHZLQGEORZV 欷  
6XSHU4GXKGY
-DQLKNGUUQPૐଏ⫨ಅࡰई
z 3URIHVVLRQVXVLQJ⹅ 

z 7KHURRIUDGLFDOሩሮቶባቭ 

z -DSDQHVH1HZ<HDU¶VGHFRUDWLRQ 栏㨍  
-DQLKNGUUQP‫⦕⦓ڤ‬⣔ࢄᖆ
z 7KHZD\拢 

z 7KHVRLOUDGLFDO ቇቄቛቶ  

-DQLKNGUUQP࡛ల̸Ӹԑঋ
z 2WKHUZD\VWRJR 

z &RPPHQWDU\)RUHLJQHUV⮥ⅉ 
-DQLKNGUUQP↠⼶⼽∇ẜỞἠ
z &RORUIXOSHRSOH 

z 7KHPDQ\WHDW\SHV 嗅  
z 6DPHNDQMLGLIIHUHQWUHDGLQJ-DSDQHVHLVKDUG" 
-DQLKNGUUQPᆎঈᲆԸᆣ⫻
z 6HDVRQDOSKUDVHV 㢴⮞䱚␻  

z ,W¶VDERXWWLPH 㣑  
6XSHT4GXKGY
-DQLKNGUUQPቁᆝ঑֭ൖ٨͑
z 3DUW\DOOQLJKWORQJ ⮫  

z %HIRUHZHWDONWRRPXFK« ⓜ  

z $IWHUDOOLVVDLGDQGGRQH« ㈛  
-DQLKNGUUQPకᥴᶟࡖ᰷ᲇ
z 6XEMHFWV 䱠 DQG ⷵ  

z ,QJRRGFRPSDQ\ 䯍  
-CPLKNGUUQP⯍Ↄᖔೝᮧബ
$UHሩVHULRXV"
z 
(OHFWULFFXOWXUH 榊 
z 
 

6KDSHV屡 ሮሲ DQG屡ㇱ ሮቆሴሧ 

z 
$QHOHFWULI\LQJVLWXDWLRQ 榊 
z 
-CPLKNGUUQPʽ༸ૅղΩ۴
z PRUHFRROWKLQJV ₖ  
z 0RUHVPDOOFKDQJHVELJGLIIHUHQFHV 
5WRGT4GXKGY

‰)NQUUCT[#5GCTEJD[4GCFKPI

‰)NQUUCT[$5GCTEJD[5VTQMG%QWPV

‰)NQUUCT[%5GCTEJD['PINKUJ/GCPKPI

‰1VJGT(TQO<GTQ$QQMU


























 9GNQXGDQQMTGXKGYU

5HYLHZVKHOS1RWRQO\GRWKH\KHOSVSUHDGWKHZRUGWKH\DOVRKHOSXVWR
LPSURYHWKHERRN3OHDVHYLVLWDQ\RIWKHPDMRUERRNVHOOHUZHEVLWHVDQGSRVWD
UHYLHZRIKanji From Zero! :HDUHIDQDWLFDODERXWPDNLQJWKHEHVWERRNVIRU
VWXGHQWVZKRGRQ¶WKDYHDFFHVVWRD-DSDQHVHWHDFKHU<RXUUHYLHZVKHOSPDNH
QHZERRNVSRVVLEOH

<RXFDQKHOSZLWKIHHGEDFN
,I\RXORYHKDWHRUDUHFRQIXVHGDERXWDQ\FRQFHSWLQWKLVERRNSOHDVHHPDLOXV
DWIHHGEDFN#IURP]HURFRP:LWK\RXUIHHGEDFNZHFDQLPSURYHIXWXUH
HGLWLRQV

$OVRGRQ¶WIRUJHWWRZDWFKWKH+81'5('6RIYLGHRVDYDLODEOHDWRXU<RX7XEH
FKDQQHOKWWSZZZ\RXWXEHFRP\HVMDSDQ



6SHFLDOWKDQNVWRRXUWHDP
6WHYHQ*ROGLQJ
6DUDK'XQODS
)UDQN/LQ
:LOORZ+XWFKLQVRQ
-HVVH*RRGEXUQH



093$ZDUG

6WHYHQ*ROGLQJ

6WHYHQZHQWDERYHDQGEH\RQGRXUH[SHFWDWLRQVLQGHGLFDWLQJ
WLPHDQGHQHUJ\WRPDNLQJKanji From Zero!DVHUURUIUHHDVSRVVLEOH
 /HVVRQ$±.DQML%DVLFV9


A


-CPLK$CUKEU

A -CPLK$CUKEUǚȢǧǽǜȊȢ


z $:K\NDQMLDUHLPSRUWDQW
:HOFRPHWR.DQMLIURP=HURDQGFRQJUDWXODWLRQVIRUFRPLQJWKLVIDULQ\RXU
TXHVWWROHDUQ-DSDQHVH0DQ\VWXGHQWVDVN³,VLWUHDOO\QHFHVVDU\WROHDUQ
NDQML"´7KHDQVZHULVyes

.DQMLDUHQRWMXVWSKRQHWLFV\PEROVOLNHKLUDJDQDDQGNDWDNDQD(DFKNDQML
KDVPHDQLQJ%\OHDUQLQJNDQML\RXZLOOEHDEOHWRPDNHVHQVHRIKRZZRUGV
DUHUHODWHGWRHDFKRWKHUDQG\RXUDELOLW\WRXQGHUVWDQG-DSDQHVHZLOO
LQFUHDVHVXEVWDQWLDOO\DV\RXOHDUQQHZFKDUDFWHUV

)RUH[DPSOHWKHNDQML歮FDQEHUHDGDVሺቪሲRUቂGHSHQGLQJRQWKH
ZRUG7KHNDQML歮PHDQV³IRRG´DQGZRUGVZLWKWKLVNDQMLLQWKHPWHQGWR
KDYHPHDQLQJVUHODWHGWRIRRG(YHQLI\RXGLGQ¶WNQRZWKHZRUG\RXZRXOG
NQRZWKDWLWLVUHODWHGWRIRRGLIWKLVNDQMLZHUHLQLW

&RQVLGHUWKHIROORZLQJZRUGVWKDWXVHWKLVNDQML

 歮⪑  ሺቪሲቌሩ  FDIHWHULD
 歮◢  ሺቪሲቂሲ  GLQQHUWDEOH
 歮㷁  ሺቪሲቫሲ  DSSHWLWH
 歮❐  ሺቪሲቕቶ  IRRGSURGXFWV
 ⮤歮  ቩሩሺቪሲ  GLQQHU
 歮₼㹡  ሺቪሲቄቨሩቌሲ IRRGSRLVRQLQJ
 ⮫歮  ቧሺቪሲ  PLGQLJKWVQDFN

$V\RXFDQVHHDOORIWKHZRUGVKDYH歮LQWKHPDQGDUHVRPHKRZUHODWHG
WRIRRG

10-DSDQHVH)URP=HURFRP

z $/LVWHQLQJIRUNDQML
.DQMLDUHJUHDWEHFDXVHWKH\JLYH\RXDOHYHORIFRPSUHKHQVLRQQRWDYDLODEOH
IURPKLUDJDQDDQGNDWDNDQDDORQH)RUH[DPSOHLI\RXKHDUWKHZRUG
቎቞ቶሺቪሲHYHQWKRXJK\RXKDYHQHYHUKHDUGWKHZRUGEHIRUH\RX
PLJKWEHDEOHWRXQGHUVWDQGZKDWLWPHDQVEDVHGRQWKHNDQML\RXKDYH
DOUHDG\³KHDUG´

%HFDXVH\RXNQRZWKDW቎቞ቶPHDQV-DSDQDQG\RXNQRZWKDWሺቪሲLV
RQHRIWKHUHDGLQJVIRUWKHNDQML³IRRG´\RXFRXOGDVVXPHWKDWWKHZRUG
PHDQV³-DSDQHVHIRRG´

2IFRXUVHLWLVSRVVLEOHWKDWWKHሺቪሲSRUWLRQRI቎቞ቶሺቪሲZDVQRWWKH
NDQMLIRUIRRGEXWWKHNDQMLIRUFRORU唁ZKLFKFDQDOVREHUHDGDVሺቪሲ
<RXFDQUXOHRXWRWKHUNDQMLSRVVLELOLWLHVE\WKHFRQWH[WRIWKHFRQYHUVDWLRQ

.QRZLQJKRZZRUGVDUHZULWWHQLQNDQMLKHOSVFRPSUHKHQVLRQEHFDXVH\RX
FDQJXHVVZKDWVRPHWKLQJPHDQVEDVHGRQZKDWWKHSRVVLEOHNDQMLDUH

/HDUQLQJNDQMLLVQRWDVHDV\DVOHDUQLQJKLUDJDQDRUNDWDNDQDEXWWKH
EHQHILWVRINQRZLQJNDQMLIDURXWZHLJKWKHHIIRUWUHTXLUHGWROHDUQWKHP

z $'LIIHUHQWUHDGLQJV
8QOLNHKLUDJDQDDQGNDWDNDQDNDQMLDOPRVWDOZD\VKDYHPRUHWKDQRQH
UHDGLQJ7KHEHVWZD\WROHDUQWKHGLIIHUHQWUHDGLQJVLVWROHDUQDZRUGWKDW
XVHVWKDWSDUWLFXODUUHDGLQJ7KHNDQMLVHFWLRQRIWKHOHVVRQZLOOSURYLGH\RX
ZLWKVDPSOHZRUGVIRUHDFKUHDGLQJ

7KHUHDUHWZRW\SHVRIUHDGLQJV

ሲቶቫቢLVWKH-DSDQHVHUHDGLQJRIWKHNDQML,WLVQRUPDOO\XQLTXHWRWKH
-DSDQHVHODQJXDJH

ርቶቫቢLVWKH&KLQHVHUHDGLQJRIWKHNDQML,I\RXHYHUVWXG\&KLQHVH\RX
ZLOOQRWLFHWKHVLPLODULW\LQWKHZD\WKHNDQMLLVUHDGLQERWKODQJXDJHV

+RZHYHUVLQFHQHDUO\DOO-DSDQHVHርቶቫቢ UHDGLQJVRULJLQDWHIURPDQ
ROGHUYHUVLRQRI&KLQHVHVRPHWLPHVWKHርቶቫቢRIWKHNDQMLVRXQGV
nothingOLNHLWGRHVLQ&KLQHVH
 /HVVRQ$±.DQML%DVLFV11

z $ቘቭሯቍ
7KURXJKRXWWKLVERRN\RXZLOOVHHVPDOOKLUDJDQDFKDUDFWHUVDERYHNDQML
ZRUGVMXVWOLNHLWVKRZVEHORZ7KHVHDUHFRPPRQO\UHIHUUHGWRDVቘቭሯቍ
ቘቭሯቍLVQRWDQHZZD\RIZULWLQJLW¶VMXVWQRUPDOቕቬሯቍXVHGWRKHOS
WKHUHDGHUSURSHUO\UHDGWKHNDQML


ቘቭሯቍLVFRPPRQO\XVHGZKHQWKHUHDGLQJRIWKHNDQMLLVXQXVXDORU
GLIILFXOW$OVR\RXZLOOVHHቘቭሯቍLQቡቶሯ FRPLFERRNV DQGERRNV
WDUJHWHGIRUHOHPHQWDU\VFKRROVWXGHQWV

ቘቭሯቍLVDOVRXVHGLQVRQJO\ULFVSRHPVRUDQ\SULQWHGPDWHULDOZKHUH
HLWKHUWKHNDQMLLVUHDGZLWKDXQLTXHUHDGLQJRUZKHQWKHNDQMLLVQ¶W
FRPPRQO\NQRZQ


z $ርሲቭሯቍ
+LUDJDQDWKDWIROORZVWKHNDQMLLVUHIHUUHGWRDVርሲቭሯቍ



ርሲቭሯቍLVXVHGWRFRQMXJDWHYHUEVDQGDGMHFWLYHV7KHFRQMXJDWLRQRID
YHUERUDGMHFWLYHZLOO1(9(5EHZULWWHQLQNDQML$VDPDWWHURIIDFWSDUWLFOHV
DUHDOVRQHYHUZULWWHQLQNDQML


z $5HDGLQJLQVWLQFW
0DQ\VWXGHQWVVWUXJJOHZLWKNDQMLEHFDXVHWKH\DUHQRWVXUHZKHWKHUWKH
NDQMLLQWKHZRUGVKRXOGEHUHDGZLWKWKHርቶቫቢ &KLQHVHUHDGLQJ RU
ሲቶቫቢ -DSDQHVHUHDGLQJ %XW\RXVKRXOGQ¶WEHWRRKDUGRQ\RXUVHOILI
\RXPDNHDPLVWDNHVLQFHHYHQ-DSDQHVHSHRSOHPLVWDNHQO\UHDGNDQMLIURP
WLPHWRWLPH
12-DSDQHVH)URP=HURFRP

$OWKRXJKWKHUHLVQRIRROSURRIZD\WRNQRZZKLFKUHDGLQJWRXVH\RXZLOO
XVXDOO\EHFRUUHFWLI\RXIROORZWKHVHVLPSOHJXLGHOLQHV

:KHQNDQMLLVFRPELQHGZLWKቕቬሯቍLQDZRUGXVHሲቶቫቢ
,IDZRUGKDVWZRRUPRUHNDQMLLQDURZDQGQRKLUDJDQDXVHርቶቫቢ
:KHQNDQMLLVDOOE\LWVHOIWKHሲቶቫቢ UHDGLQJLVPRVWFRPPRQ






 /HVVRQ$±.DQML%DVLFV13

z $7KHSRZHURINQRZLQJNDQML
,I\RXFDQOHDUQWRXWLOL]H\RXUNDQMLNQRZOHGJHZLWKQHZZRUGV\RXU
-DSDQHVHFRPSUHKHQVLRQZLOOLQFUHDVHH[SRQHQWLDOO\/HW¶VORRNDWD
VFHQDULRZKHUH\RXKHDUDIDPLOLDUZRUGZLWKWKHVRXQGሰቪሲLQLW

3DUW
7KHVHQH[WWKUHHNDQMLDOOVKDUHWKHVDPHVRXQG<RXGRQ¶WKDYHWROHDUQ
WKHVHNDQMLEXWLQVWHDGIRFXVRQWKHFRQFHSWRI³UHIHUULQJ´WRNDQML

.DQMLZLWKVDPHUHDGLQJRIሰቪሲ
VWDWLRQGHSDUWPHQW
SROH VRQJWXQH
RIILFH

ޭ! ޫ! ެ!
ሰቪሲ ሰቪሲ ሰቪሲ

3DUW
$IWHU\RXVWXG\-DSDQHVHIRUDZKLOH\RXZLOONQRZ0$1<ZRUGVDQGVRPH
RIWKRVHZRUGVZLOOKDYHWKHVRXQGሰቪሲLQWKHP

VRXWKSROH GUXJVWRUH QHZVRQJ

ධޭ!࿪ޫ!૧ެ!
ቍቶዘሰቪሲ ቧቆዘሰቪሲ ሺቶዘሰቪሲ

3DUW
1RZ\RXKHDUDZRUGWKDW\RXKDYHQHYHUKHDUGEHIRUH


̧̠͍̩ͭ͠͡!


14-DSDQHVH)URP=HURFRP

3DUW
/HW¶VDVVXPHWKDW\RXDOUHDG\NQRZWKHZRUGቩሩቖቶZKLFKPHDQV³PDLO´
EXW\RXGRQ¶WNQRZZKLFKሰቪሲLVLQቩሩቖቶሰቪሲ<RXFDQDVN\RXU
-DSDQHVHIULHQGZKLFKሰቪሲWKH\PHDQE\DVNLQJOLNHWKLV

岄岭屧岡屩
 ◦㰄ቑᇷሰቪሲᇸቊሼሮ᧻
 ,VLWWKHሰቪሲIURPቍቶሰቪሲ᧻

岞屽屧岡屩
 堻⻏ቑᇷሰቪሲᇸቊሼሮ᧻
 ,VLWWKHሰቪሲIURPቧቆሰቪሲ᧻

山岭屧岡屩
 㠿㦁ቑᇷሰቪሲᇸቊሼሮ᧻
 ,VLWWKHሰቪሲIURPሺቶሰቪሲ᧻

<RXUIULHQGZLOODQVZHUWKDWLWLV

岞屽屧岡屩 屧岡屩
 堻⻏ቑ⻏ ቊሼᇭ
 ,W¶VWKHሰቪሲIURPቧቆሰቪሲ

1RZ\RXFDQUHOLDEO\DVVXPHWKDWቩሩቖቶሰቪሲPHDQV³SRVWRIILFH´
,IWKH\KDGVDLGLWZDV㠿㦁ቑሰቪሲWKHQ\RXPLJKWWKLQNLW¶VVRPHVRUWRI
VRQJDERXWPDLO

.QRZLQJNDQMLJLYHV\RXDEXLOWLQGDWDEDVHLQ\RXUEUDLQWKDWOHWV\RXOLQNXS
ZRUGVLQZD\VWKDW\RXFRXOGQ¶WGRZLWKRXWWKHP7KHFRQWH[WRIWKH
FRQYHUVDWLRQ3/86NQRZLQJWKHSRVVLEOHNDQMLLQWKHZRUGZLOOHYHQWXDOO\
DOORZ\RXWRNQRZZKDWDZRUGPHDQV7+(020(17\RXKHDULW

SRVWRIILFH

ဍ༒ޫ! ቩሩዘቖቶዘሰቪሲ
 /HVVRQ$±.DQML%DVLFV15

A *QY-CPLKKUKPVTQFWEGFKPVJKUDQQM

7KHIROORZLQJNH\VKRZVWKHVHFWLRQVRIHDFKQHZNDQMLLQWURGXFHG


Other documents randomly have
different content
taisi ennen vanhaan olla toinenki, josta paikon hallinta ja ylehensä
muut monikon siat ovat johdettuna.

Hallinta äskenmainitusta kadonneeksi ajatellusta monik.

nimennästä johdettu kuuluu siltojen, vesien, elojen, valkamien,
huonehien ja muuten monellaki tavalla, josta ehkä vasta tulemma
lausumaan.

Kohdintaan ja sitä seuraaviin siohin sopii monikossaki, mitä niistä

yksikköluvussa mainittiin.

Satuja.

1. Jalopeura ja Kettu.

Jalopeura vanhoillaan ei voinut enää metsän kapeita ajamalla

tavata, jonka tähden hänen piti uusi keino miettiä, millä elatusta
saada. Pani tien viereen maata ja teeskelihen sairaaksi. Ja sano, kun
näki jonkun sivukulkevan, "voi vaivanen kun päätäni kivistää ja
polttaa sisuksiani! Tuskin onkan minusta huomisen näkiätä, niin anna
siis anteeksi, jos mitä olen sinua vaston rikkonut. En tahtoisi tuntoni
vaivalla täältä erota." Näin sano hän, vaan moni sivukulkevista
surkutellen astu lähemmäksi katsomaan, jos millä voisi lievittää
hänen viimmesiä tuskiansa ja ilmanki mielisuosioansa osottamaan.
Ja jalopeura söi heidät suuhunsa, jalan liikuttamatta kauan sillä
keinon eläen. Niin tuli viimmen kettuki paikalle. Hällenki piti
jalopeura vanhan puheensa ja kysy viimmen, mitä arveli, kun ei
lähemmäksi luotunut. Kettu vastasi kielellänsä:
 "Jälkiä oudostun; moni mennyt on, ei palannunna" Tuhmalle tuli
vahinko, sen viisas opiksi otti.

2. Hevonen.

Wanha laiska hevonen veti suolakuormaa ja vierähti muutamassa

paikassa kuormanensa veteen. Jällen ylös päästyä havatsi hän
kuormansa paljo kevenneen, sillä suoloja oli veteen sulanut. Sepä
hyvä, arveli hän ja pani mieleensä toisteki sillä tavalla kuormiansa
kevennellä. Niin toisella kertaa jommoistaki pellavakuormaa vetävä
hyppäsi hän mielen taiten itsestänsä veteen. Waan pellavat
vettyneenä painovat paljo entistänsäki enemmin.

Niin on palkkaki pahalla, kuni työnsäki typerät.

Suomen kansan Sanalaskuja.

1. Kovin kielti Wäinämöinen, epäsi suvannon sulho, atroa poron

perästä, Lapin maasta taikinoa.

Tällä verraillaan kaikkia tapauksia, joista ei mitänä nähdä

syntyvän, jos kohta ken yrittäisiki. Alkuansa mahtaa tämä sanalasku,
ynnä monen muun, olla jostai pitemmästä runosta, joka nyt, paitsi
näitä sanoja, on tullut unhotuksiin, taikka ei vielä kerätyksi saatu.

2. Lintu laulaa kielellänsä, kurja kuki kurkullansa.

 Ei pidä parempata keltään toivoa, kun saada voipi. Jopa siinäki
itsekunki tekemistä, saantoansa myöten työt toimitella.

3. Niin on hännätön hevonen, kuni pirtti porstuaton tahi piika

pintilätön, esiliinaton emäntä.

Näyttää mitä talonpoikanen rahvas paikon emäntiensä ja tyttöjen

somuudeksi vaatii.

4. Nuorra naista kiitetähän, vanhana sotaurosta.

Ei yksi, eikä toinen ikä ole itsestänsä kiitettävä, vaan sen mukaa,
mitä kultaki iältä vaaditaan.

5. Petäjäinen peikoleipä lapsen laihana pitävi, kaitana miniän

kasvon, pojan kasvon joukeana.

Niin toki nähdäänki erittäin näillä pohjasilla mailla. Talonpoikanen

rahvas katsoo usein lihavuuttaki kaunistavaksi, ei aina muistaen
toista sanalaskuansa: sika lihavasta kaunis on. Sentähden vertailevat
laihat ihmiset tällä sanalaskulla itsiänsä ja samate sopii se ilmanki
kaikenlaisen voimattomuuden kuvailemiseksi, jonka syytä auttaa ei
voi.

6. Rikkahat hyvin elävät, köyhät kiljuen perässä.

Tämä kyllä onki tosi. Rikkaampain esimerkki vetää usein

köyhempiäki samaan laatuun etsimään niin vaatteissa, kun muussaki
elämän kohdassa. Waan kummalla on syy toista moittia rikkaillako,
jotka esimerkeillänsä turmelisivat toisia, vaan köyhillä, jotka,
ajattelematta mikä heille käyttää, tunkevat rikasten jälkiin?

7. Sykysyinen suuri kakku kevähäksi keiattapi.

 Sentähdenpä pitäisiki syksystä aikain katsottaman, et- tei liian
tavaroita meneteltäisi. Eläjänki talon pitäisi aina muistaa, että
köyhempiäki aikoja saattaa tulla ja näiden varaksi talteen panna,
mitä saattaa.

8. Monta vääreä vakoa kiviteillä kynnetähän; monta vääreä valoa

lakiteillä lasketahan.

Toivoisimma maamme ja Suomen kansan kunniaksi jälkimmäisen

puolen tästä sanalaskusta valheeksi, emmekä voi oikein
ymmärtääkän, miten se voisi tosi olla.

MEHILÄINEN W. 1836.
Huhtikuulta.

Neitsen rosvo.

Tuoll' on neitoset kisassa,

Kaunokaiset karkelossa,
Noilla Wäinölän ahoilla,
Kalevalan kankahilla.
Kullervo Kalevan poika, 5
Sinisukka äiön lapsi,
Sinisukka, hienohelma,
Hivus keltanen koria,
Kengän kauto kaunokainen,
Lähtiäksensä käkesi, 10
Hyvällä ison orilla,
Noien neitojen kisahan,
Kaunokaisten karkelohon.

Hyppäsi hyvän selälle,

Hyvän laukin lautasille, 15
Ajo päivän, ajo toisen,
Ajo kohta kolmannenki.
Niin päivänä kolmantena
Pääsi neitojen kisahan,
Kassapäien karkelohon, 20
Noille Wäinölän ahoille,
Kalevalan kankahille.

Ken ihanin impyista,

Kassapäistä kaunokaisin,
Sen hän koppo koprihinsa, 25
Itse tuon sanoiksi virkki:
"Elkäte sinä ikänä
Ilmottako immet milma;
Ettei äiti ääntä saisi,
Emo etsivä olisi, 30
Jos ma vuoenki viruisin,
Tahi kaksi kalkettaisin,
Tuolla Tuomivaaran päällä,
Kasvaisi'n kataikossa."
Ajavi kahattelevi 35
Immen itkevän keralla,
Ajo Wäinölän ahoilta,
Kalevalan kankahilta.

Niin etsi emo tytärtä,

Wanhin lasta vaikerteli; 40
Etsivi kisasioilta,
Noilta karkukankahilta:
"Ettekö nähny mun tytärtä,
Kuullut kullan lapsukaista?"
Niin sanovi poika pieni, 45
Lapsi lausu ja pakasi:
Oli täss' eräs uroita,
Kullervo Kalevan poika,
Sinisukka äiön lapsi,
Sinisukka, hienohelma, 50
Hivus keltanen koria,
Kengän kauto kaunokainen;
Koppo neien koprihinsa,
Pani laukin lautasille.
Niin itse ajohon lähti 55
Immen itkevän keralla,
Sanan virkki, noin nimesi:
"Elkäte sinä ikänä
Ilmottako immet milma;
Ettei äiti ääntä saisi, 60
Emo etsivä olisi,
Jos ma vuoenki viruisin,
Tahi kaksi kalkuttaisin,
Tuolla Tuomivaaran päällä,
Kaukana kataikossa." 65

Niin emo sanoiksi virkki,

Äiti ääntäen panevi:
"Woi polonen päiviäni,
Onneton olelmiani!
Sinne meni siitelmäni, 70
Sinne kannettu katosi."

Itse eillehen menevi,

Astua tihuttelevi,
Tuonne Luomimaaran päälle,
Kataikkokankahalle, 75
Kujerrellen kuusikossa,
Kaikkuen kataikossa:
"Tule tänne tyttäreni,
Lähe pois polonen lapsi,
Miehen tuhmasen tulilta, 80
Warattoman valkioilta;
Tule turvihin emosi,
Oman vanhemman varohin."

Lapsi lausuen pakasi,

Tytär varsin vastaeli: 85
"Emminä emoni pääse,
Kun et tulle päästämähän;
Olin ma kisakeolla,
Noilla karkukartanoilla,
Niin tuli eräs uroita, 90
Sinisukka äiön lapsi,
Otti mun oron selälle,
Pani laukin lautasille;
Ajoa kahattelevi,
Saloja samottelevi, 95
Yöt, päivät piättelevi,
Wuorokauet kantelevi,
Marjoilla menettelevi,
Mustikoilla mustuttavi,
Wilussa viluttelevi. 100
Pakkasessa paistelevi.
Wet lähe oma emoni,
Jouvu kaunis kantajani,
Lähe lapsesi otolle,
Tyttäresi lunnahille, 105
Näiltä paikoilta pahoilta,
Waaramailta vaikioilta."

Niin emo sanoiksi virkko,

Itse innon lausueli:
"Lähen mä lapseni otolle, 110
Tyttäreni lunnahille;
Tuon Ukon tuliset nuolet,
Kannan vaskiset vasamat."
"Oi Ukko yli jumala,
Tahi taatto taivahinen! 115
Jouvuta'pa jousi moinen,
Kaari kaunehin valios,
Pane vaskinen vasama
Tuon tulisen jousen päälle,
Niin työnnä tulinen nuoli, 120
Ammu vaskinen vasama,
 Ammu kautta kainalojen,
Halki hartiolihojen,
Tuo paha Kalevan poika.
Laske lapseni polonen, 125
Auta tielle tervehenä."

Se Ukko yli jumala,

Itse taatto taivahinen,
Jopa jousen jouvutteli,
Katso kaaren kaunehimman, 130

Tuon tulisen jousen päälle,

Niin lyönti tulisen nuolen,
Ampu vaskisen vasaman,
Ampu kautta kanalojen, 135
Halki hartiolihojen,
Tuon pahan Kalevan poian.

Toisintoja. v. 5. Ikutiera Lieron poika, Tiivun tihku äiön lapsi. v.

21,22. Noille Wäinön kankahille, Ammon raatuille ahoille. v. 29—34.
Ettei etsisi emonsa, Eli äiti tietä saisi, Jos ma vieläki viruisin,
Wuosikausia kahenki, T, T, p. Kaukana kataikossa. v. 47. O. t. uroita
yksi. v. 112, 113. Katson ma Ukolta kaaren, Panen vaskisen
vasaman, Ammun surman suusta halki, Pahan leuoista levitän.

Jälkimaine. Tämä muinasaikain runo on täydellisinnä Kellovaaran

kylästä, Wenäjän Kemijoen varrelta, kirjotettu. Loppupuolta laulaja ei
sanonut oikein samoilla sanoilla osaavansa, joilla äitin sitä ennen oli
laulelevan kuullut, vaan muisteli kuitenki sillä tavalla Kalevan pojan
käyneen, mielestänsä mentyä, mitä vielä erittäin tytöstäki olisi ollut
lausumista. Enkä ole sitä muiltakan laulajilta vielä saanut.
 Moni on sanonut olevan näissä runoissa paljo outoja sanoja, jonka
tähden koemma muutamia senlaisiksi arvatuita, nykysessä runossa
löytyviä, selvittää: v. 1. kisassa s.o. hypyssä eli tansissa, v. 2.
karkelossa yksi kun kisassa, v. 6. äiön, ukon, vaarin, äiän. v. 9.
kauto, varmasten päällinen, perota, förföti. v. 10. käkesi, aiko,
valmisteli, sonnusteli. v. 11. ison, isän. v. 20. kassapäien,
kaunistukkain. v. 23. impyistä, neitsyistä. v. 25. koprihinsa,
kourihinsa. v. 26. virkki, lausu, puhu. v. 28. milma, minua, v. 30.
emo, äiti. v. 31. viruisin, jorottelisin, makaisin, viipyisin. v. 32.
kalkettaisin y.k. viruisin, v. 35. kahattelemi, menee joutuen. v. 36.
immen, neitsyen, v. 40. vaikerteli, valitellen kyselee, v. 46. pakasi,
puhu, lausu, sano. v. 47. eräs, muutama, joku, yksi, monas, monias,
moniahta, monikas, monikahta. v. 68. polonen, onneton, vaivanen,
raukka, koito, katala, v. 69. olelmiani, olojani, päiviäni, elämätäni. v.
70. siitelmäni, sikiöni, lapseni, v. 73. tihuttelevi, menee (tekee jokai)
viriästi, hellittämättä, v. 80. tulilta, elopaikoilta. v. 95. samottelevi,
kuljettelee. v. 102. vet, tosi. v. 105. lunnahille, lunastukselle, v. 113.
vasamat, nuolet, piikit, v. 116. moinen, hyvä, kelpaava. v. 117.
valios, valikoitse.

Härjän ampuja.

Läksi Lauri laitumelle,

Meni turmio metälle:
"Anna nyt jalo Jumala,
Tuo varsin vakainen luoja,
Anna ampujan aloa, 5
Pyssyn pyytäjän ereä!"
 Niin tuli salon sisälle,
Kulki korven kainalohon,
Siinä ennätti eränsä,
Sattu luotsi saalihinsa: 10
"Liekö ahmo tahi ilves,
Waiko korpikontikainen."

Pisti ruutia pivosen,

Puolen koproa kopisti,
Puisti putkensa sisähän. 15
Luotti luoin liukkahasti,
Päälle ruutien rutosti,
Anto pyssyn pyykähellä,
Pahat jauhot paukkahella.
Olipa ahmo tahi ilves, 20
Tahi korven kontikainen,
Jo nyt kaatu kaunihisti,
Kuusen juurehen kumohon;
Kaatu korven kainalohan,
Riitavaaran rintasuolle. 25

Kävi kohta kahtomahan,

Wikevästi viipotteli:
"Woi polonen päiviäni!
Häiykö härän se tuotti,
Lempo lehmän kannetuisen, 30
Wääräsäären väilähytti;
Kun on juuri julkisesti
Tuohon kaatunut kumohon,
Kompastunut kuoliaksi."
Läksi Lauri laitumelta 35
Allapäin, pahoilla mielin,
Matin matkalla tapasi.
Huusi Matti matkan päässä:
"Tule tänne tuttavani!
Sanomahan saalistasi — 40
Ahmanko Jumala anto,
Ilveksenkö maan isäntä?"

Lauri varsin vastoapi:

"Ei ollut ahmo, eikä ilves;
Ammuin korpikoppeloa, 45
Mehtomuoria mänösin."

"Etkö nähnyt härkeäni,

Koukkusormea tavannut;
Katehessa on kauan ollut,
Kontion kotitiloilla." 50

"Hiis on nähnyt häkkiäsi,

Lempo lehmäsi vasoja."

Tuli turmio metältä,

Huuru hurjalta viralta,
Häiy härän ammunnalta; 55
Akka päältä arvelepi,
Waimo varsinki sanopi:
"Mi lie tullut miesparalle,
Kun on huuru huolissansa,
Miesparka pahoilla mielin; 60
On kun Tuonelta tulisi,
Manalalta matkoaisi,
Wähän kuollutta parempi,
Kaonnutta kaunihimpi."
Oli aikoa vähäsen, 65
Piti tuuman tultuansa
Akan kanssa kahenkesken,
Sano ainosen asian:
"Hävitin härän Matilta,
Kaasin korven kainalohon, 70
En luullut häiyä häräksi,
Katoin korven kontioiksi."

Sitte kielsi kiivahasti,

Warotteli vaimoansa,
Puhumasta kellenkänä. 75
"Ei piä Eskolle sanoa,
Ollille ei ollenkana,
Eikä virkota väheä,
Emännälle ensinkänä;
Tuosta Tahvo tietä saisi, 80
Marketta mahin pitäisi."

Woiko vaimo vaiti olla,

Akka suunsa aukomatta;
Mutso munalle sanopi,
Kuren kaula kauemmaksi; 85
Tuli se Ollille tutuksi,
Siitä ilmi Eskollenki.

Matti mielellä pahalla

Hakemass' on härkeänsä,
Eläintänsä etsimässä; 90
Sunna kulki suorämehet,
Kontiona korpinotkot,
Karhuna pahimmat paikat,
Waan ei löynnyt härkeänsa,
Palasi pahoilla mielin, 95
Nuuksun lammelle nuristen. —

Olli aamulla sanopi

Kaiken mahtinsa Matille,
Wielä neno viisahasti,
Olli Mattia opetti: 100
"Ala sie astua kylälle,
Wiikiölle viipotella,
Eikö saisi suinimiestä.
Ota Yrjänä yheksi,
Tuomas toiseksi valios; 105
Miestä kaksi kahtomahan,
Kolmansi kohottamahan,
Neljäs tietä neuomahan,
Tuonne korven kainalohon,
Riitavaaran rintasuolle, 110
Ahon puolelle puroa."

Läksi Matti marsimahan,

Alko astua kylälle,
Wiipotella Wiikiölle:

"Ain' on nähty nuita näitä, 115

Kyllä kuultu kummiaki,
Täm' on kumma kuulematta,
Näkemättä näihin asti —
Lauri härkäni hävitti,
Ampu varsin vainajaksi, 120
Tuonne korven kainalohon,
Riitavaaran rintasuolle."
"Lähe nyt Yrjänä yheksi,
Tuomas toiseksi tulepi,
Koonnutta kahtomahan, 125
Hävinnyttä härkeäni."

Miehet lähtevät metälle,

Käyvät korven kainalohon,
Riitavaaran rintasuolle;
Tuoss' on härkä turvillansa, 130
Kuusen juuressa kumossa.
Katellahan, käännellähän:
"Tuost' on luoti luiskahtanna,
Tinapalli paiskahtanna,
Saanut juuri julkisesti, 135
Mennyt sisähän sivusta,
Syössyt syämehen syvälti."

Kulu aikoa vähäsen,

Kulu tuskin puoli kuuta,
Jopa Matti mahtavasti 140
Käski Lauria lakihin,
Saatti tuonne Saastamoista,
Lieksan keskelle ketoa,
Kupehelle kuulun järven.
Tuolla Lauri tuomittihin, 145
Saastamoinen saatettihin,
Härkä maksaa Matille,
Ruunun sakko päälle saaha.
 Lauri laista tultuansa,
Härkäpeus hävittyänsä, 150
Alko Tahvolla tapella,
Eessä Eskon leimahua:
"Te sen saattia sanoiksi,
Te sen ilmi ilmottia;
Te oletta vielä viekkahammat, 155
Kun koko kyläni miehet.
Kaikki naiset naapurini."

Nousi tuosta juttu toinen,

Keräjissä uuet käynnit;
Lauri laissa voitettihin, 160
Taasen saatihin sakolle.

Sitte sieltä tultuansa

Ei hän tahtonut tapella,
Toiste lähteä toralle.

Sanain selvityksiä nykyseen runoon: v. 5. aloa s.o. osaa, saalista,

v. 6. ereä y.k. oloa. v. 10. sattu, yhty, tuli luoksi, tykö. v. 11. ahmo,
ahma, osma, komppi, metsässä elävä pienemmän koiran suuruinen,
ruoanahne, otus. v. 12. kontikainen, kontio, ohto, karhu. v. 15.
puisti, pudisti; putkensa, pyssynpiippunsa. v. 16. luotti, lähetti,
työnti, pani. v. 17. rutosti, äkisti, terävästi. v. 18. pyykähellä, ääntää,
paukkua. v. 27. vikevästi, terävästi, joutuen, viipotteli, juoksi pitkillä
askeleilla, v. 31. väilähytti, väläytti, vilautti. v. 45. koppeloa, naarasta
metsoa (metsästä), v. 46. mehtomuoria y.k. koppeloa, v. 49.
kadoksissa, eksyksissä. v. 52. vasoja, vasikoita. v. 54. huuru,
polonen, vaivanen, raukka. v. 58. mi, mikä. v. 78. mirkata, lausua, v.
84. mutso, pulskia vaimo, muori, v. 91. sunna, sutena, v. 98.
mahtinsa, voimansa, tietonsa. v. 103. suinimiestä, syynimiestä. v.
116. kummiaki, ihmeitäsi. v. 130. turvillansa, kuonollansa,
nokallansa, v. 140. mahtavasti, isosti, röykkiästi, pöykkiästi. v. 144.
kuulun, mainion, ulompanasi tutun, v. 152. leimahua, teiskaella,
loiskia, teparrella, tepastella. v. 153. saattia, saatitta, v. 154. ilmottia,
ilmotitta. v. 157. naiset, vaimot. v. 164. toralle, tappelolle, riidoille.

Suomalaisista.

Ettei nykynen Suomi aina ole Suomen kansalta asuttu, on varsin

epäilemätön asia; epätietosemmat olemma siitä, miltä paikoilta, mitä
teitä ja minä aikoina ensimmäisiä Suomalaisia maahan tuli ja mitä
ihmisiä maassa heitäki ennen asukseli. Näistä aineista otamma nyt
itsekustaki vähin tarinoitaksemme.

Ensiksi missä oli Suomen kansan alkuperänen koti? — Sanoisimma

Asiassa, mutta siitä tiedosta emme tulisi paljo entistä viisaammaksi,
jos emme kerällä armellenkan voisi osottaa niitä seutuloita eli
maisemia, joilla he Asiassa asuivat. Sillä Asian satakansanen
maaosa, länttä vasten Punamerestä, Keskimerestä ja Euroopan
itäsiltä rajoilta Turkin ja Wenäjän maasta alkava juoksee pituuttansa
tuhatki penikulmaa itään ja koilliseen, lemeyttänsäki pohjasesta
etelään eli Jäämerestä Indiamereen 800 penikulman paikoilla
ulottuen. Niin mitä jälkiä lähtisimmä Suomalaisten alkukotia Asian
avaralla mailla hakemaan ja onko meillä ees minkälaisia
johdajohdattavaisia jälkiä? On tosiaanki, vaikkei paljo tuntuvampia,
kun että niiltä kyllä voisi mies eksyäki. Senlaisina jälkinä pidämmä
esinnä vanhanaikuisten histori oitsiain lauseita, joista kuitenki
opimma, Euroopalaisten kansain Asiasta nykysille asemillensa
tulleen, vaikka muuten ne kyllä vähä antavatki tästä asiasta tietoja.
Osottavampia viittoja, saamma Suomen kielestä ja sen muiden
kielten rinnoin tutkimasta. Sillä etäällä ulompana Suomesta
löydämmä vieläki usiampia kansoja, jotka kielensä vuoksi ovat
Suomen heimolaisia ja mailman aikoina samasta pesästä lähteneitä,
kun Suomalaisetki. Näitä heimokansoja myöten tulee meidän
Suomalaisten alkukotia etsiessämme kulkea ja sen ohessa seurata
niitä maisemia, joita myöten esivanhempaimme, kerran liikkeelle
saatua, olis ollut sovelias ja luonnollisin edemmä siirtyä ja viimmen
tänne peräytä. Niin näitä tiedustelemaan lähtiessä virkamma vähän
esinnä

Suomalaisten nykysistä asunnoista ja erittäin rajoista.

Suomalaiset nykyään asuvat muotoansa kolmiloppisessa, pian

saareksi verrattavassa maassa, jonka on pohjana eli alana, lännestä
itään, Suomenlahti, Nevajoki, Laatokan meri ja Svirijoki; itäkoillisena
sivuna, eteläkaakosta pohjasluoteesen, Anuksen maa ja Oniegameri,
Wuigojärvi, Wienameren Oniegalahti ja Kantalahti ynnä Lappi
(Imandra, Nuotta ja Enari järviensä kanssa); länsiluoteisena sivuna,
etelälounasta pohjaskoilliseen, Pohjanlahti, Tornion, Muonion ja
Tenon joki. Etelästä pohjaseen eli alasivun keskipaikoilta, Haminan ja
Wiipurin kaupunkien tienoilta Utsujokeen, joka on viimmenen huippu
pohjan alla, taitaisi linnun lentää tulla 100 penikulmaa ja 75 Turun
edustalta Oniegameren eteläpäähän, jotka tämän
kolmilopenalasivussa ovat, toinen länteen, toinen itäänpäin,
äärimmäisiä paikkoja. Kumpanenki sivu suorinta ei tekisi täyttä
110:tä penikulmaa ja yhteen lukein koko maan rajat ei kolmeakan
sataa penikulmaa, vaikka, paljo enemmän mutkinensa. Lähdemmä
nyt eritellen näitä rajoja muutamin mutkinensaki tunnustelemaan.
 Penikulmain
ja virstain luku
Mitä suorinta tavallista
Ala- eli eteläsivussa. suuntaa tietä tietä

A. Ahvenamaan länsipuolelta
Turkuun Ikoi. 15 25
B. Turusta Eiknäisiin kaa. 8,3 14,1
Eiknäisistä Helsinkiin Ikoi. 8,5 10,6
Helsingistä Porkoon koi. 4,5 5,7
Porvosta Lovisaan Ikoi. 3 4,6
Lovisasta Haminaan. Ikoi. 4,8 6,8
Haminasta Wiipuriin Ikoi. 7,6 11
Wiipurista Pietariin kaa. 11 13,3
Pietarista Nemajoen seutua
Laatokan meren kaakkopäähän Ikoi. 3,5
Laatokan kaakkorantaa
Wolkkojoen suulle I. 6
Yhtärantaa eelleen Svirijoen
suulle Pkoi. 5,8
Svirijoen seutua Oniegameren
kaakkopäähän. Ikoi. 12

Itäkoillisessa sivussa.

A. Oniegameren halki päästä

päähän Poventsan linnan
seuduille Pluo. 23
Eelleen Anusselkosen
poikki Wuigo-joen suulle P. 4
Wuigojärven poikki
 Ontojoen niskalle luo. 7
B. Ontojoen vartta mainitun
joen suulle Oniegalahden
lounaskaarteessa
Wienameren rannalla. Pkoi. 4,5
Eelleen nimitetyn lahden
länsirantaa Karjalan
Kemijoen suulle. P. 8
Eelleen Wienameren
länsirantaa Kantalahden
kupeelle. P. 10
Kantalahden lounasrantaa
Koutajoen suulle. Pluo. 12
Eelleen Nivajoen suulle
lahden perässä. P. 9
C. Kantalahden perästä
Imandra järven etelä-
lounasten päähän. Pkoi. 2
Imandrajärven halki
päästä päähän. Pkoi. 10
Eelleen tunturin poikki
Kuolajärven rannoille. luo. 3
Kuolajärven poikki
luode'rannalle. luo. 1,5
Eelleen Enarijärven
kaakkorannalle. luo. 10
Enarin rantoja järven
pohjaspäähän. Pkoi. 10
Eelleen Skora- ja Tenojoen
 yhdyntä paikoille Utsujoen
pitäjän pohjassupussa. Pluo. 6

Länsiluoteisessa sivussa.

A. Turusta Naantaliin. Lluo. 1,3 1,9

Naantalista
Uuteen kaupunkiin. luo. 5 7,6
Uudesta kaupungista
Raumaan. P. 3,5 5,6
Raumasta Poriin. Pkoi, 3,9 6
Porista Kristiinaan. Pluo. 8,4 9,7
Kristiinasta Kasköön. luo. 1,3 3,8
Kasköstä Waasaan. Pkoi. 7,7 8,1
Waasasta Joensuuhun. luo. 6,7 8,7
Joensuusta Pietarsaareen. Pluo. 1,6 1,7
Pietarsaaresta Kokkolaan. luo. 2,5 5,4
Kokkolasta Braaheen. koi. 11,4 14
Braahesta Ouluun. koi. 5,7 8,4
Oulusta Tornioon. luo. 10,5 15,2
B. Torniosta Torniojoen
vartta Muoniohaaraan
asti. P. 14
Muoniojokea Muonio
niskaan ja
Kättösuantoon. P. 12

C. Eelleen Enaritunturin
poikki Karasjoen
(ja Enarijoen) päihin. Pkoi. 4,5
Eelleen Karasjoen ja
 Enarijoen Tenojoeksi
yhdyntään. koi. 10
Eelleen Tenojokea
Skorajoen yhdyntään
Utsujoen pitäjän
pohjasperukalla. koi. 10

Sanoimma voivan Suomen kansan nykyistä asuntopaikkaa saareksi

verrata ja millä ehdolla, sen näemmä seuraavasta näiden rajojen
yhteenlaskusta, joka osottaa pitkältäkö itsekussaki sivussa on merta
eli suurempia järviä, jokea, ja maataki.

Merta Jokea Maata Summa

Sivu P. W. P. W. P. W. P. W.
Eteläpuolinen 74 5 15 5 90
Itäkoillinen 90 5 4 5 25 120
Länsiluoteinen 69 5 46 4 5 120
Yhtehensä 234 5 66 29 5 330

Penik. = P. Wirst.= W.

Näitä rajoja pituuttansa myöten yhteen laskeissamme juuri

ihmeeksi havatsimma eteläsivun alkuperäistä arveloamme myöten
tekevän 90 penikulmaa 2 virstaa, itä-koillisen 119 penik. 5 v. ja
länsiluoteisen 120 penik. 5 virstaa, joita lukuja emme olle hitaat
oikasemaan, jotta tulivat täysikymmenluvulla 90 eteläsivu ja toisista
kumpanenki 120 penik. pitkiksi. Näin koko rajasta, joka yltä
ympäritse on 330 penik. täytetään 300 penik. meriltä, isommilta
järviltä eli jo'ilta, eikä kun 30 penik. mannermaalta ja ei tätäkän, jos
näillä maataipalilla löytyvät pienemmät järvet ja joet lukuun
ottaisimma. Waan 300 on kymmenen kertaa suurempi kun 30, jonka
tähden hyvin voimmaki Suomalaisten asuntomaata saareksi verrailla,
samate kun mitä muutaki paikkaa, joka kymmeneltä puolelta olisi
vesiltä piiritetty, vaan yhdellä manterehen liitettynä.

Emme kuitenkan ole näitä rajoja niin tarkon määrätä voineet, ettei
selvää suomenpuheellista kansaa paikottain asuisi ulompanaki ja
muukalaisia kansoja sisäpuolella, niin eteläsivussa C—rajan tienoilla
ja itäkoillisessa pitkin pituuttansa, joissa kummassaki asukselee,
missä Suomalaisia ulkopuolella, missä, jos kohta vähemminki,
Wenäläisiä meidän puolella. Jälkimmäisen sivun pohjasimmassa
päässä löydämmä taas Lapin kansan Suomalaisten seassa.
Länsiluoteisen sivun B—rajoilla elää pitkin pituuttansa muutaman
penikulman leveydeltä Suomalaisia Ruotsin alla kuuluvina ja sen
lopulla Kättösuannolta alkain pistäksen itse Suomen aluettaki
Könkämäjokea myöten Ruotsin ja Norjan väliin lähes 20 penik.
pitkältä, vaikkei kun juuri muutamaisen leviältä. Mainitun sivun C—
rajoilla tapaamme Suomalaisia ja Lappalaisia sekasin ja saman sivun
B—rajoilla ikäskun eteläsivunki A—rajoilla löytyy taasen merirannoilla
eräitä ruotsalaisia pitäjiä. Se myös pitää meidän nimittää, että tässä
on koko Suomen kansa rajotettu, eikä erityisesti niin kutsuttu
Suomen maa, jonka osa eteläsivusta, C—rajan kohdalta ja pian koko
itäkoillinen sivu tulisi paljo sisämpänä käymään.

[Sanan Saattajota Wiipurista pyydämmä jossai lehdessänsä

ilmottamaan, jos hänen paremmasta tiedostansa mitä erehdystä olisi
eteläsivun C— ja itäkoillisen sivun A—rajojen nimissä tapahtunut ja
sekä siltä että keltä hyvänsä toivomma muitaki oikasemia, erittäin
virstaja penikulma määrissäki. Wienamerelle, jota myös Selti-mereksi
ja Kemimereksiki sanotaan, taitais yhtähyvin sopia nimi Walkiameri.
Oniegamerta sanovat paikon Sunkumereksi ja Poventsan mereksiki,
vieläkö tuolla jotai muutaki nimeä olisi?]
 Ennen tämän rajakirjotuksen peräti heitettyä mainitsemma, jäävän
etelä sivulla Suomenlahden rannoille 2 Maaherran lääniä, Uuden
maan ja Wiipurin läänin, länsiluoteisille suvulle 3 lääniä Pohjanlahta
pitkin, Porin, Waasan ja Oulun läänin, viimmeksi nimitetty aina
Lappiinki asti Pohjanlahden perältä ulottuva. Näiden kummallasi
nimitetyillä sivuilla olevien läänien keskellä jääpi Turun lääni Suomen
lounaskulmaan, Pohjanja Suomenlahden kainaloon ja siitä halki
maan koillista suuntaa esinnä Hämeen lääni, sitte Mikkelin, sen
jälkeen Kuopion ja tästä Pohjoseen päin kääntyen viimmen Kajaninki
lääni.

Näiden itsekunki läänin rajoista emme tällä kerralla tee'kän

parempaa selvää, sen vaan nimittäen, olevan Turun ja Porin lääneillä
yhteisin Maaherran ja samate Oulun ja Kajanin lääneillä yhteisen,
josta maaherroja Suomessa ei tule olemaan usiampaa kun 8, ollen
läänejä 10.

Jo nimitetyistä kaupunkiloista ovat Turun lääniä Turku (13,500),

Naantali (800) ja Uusi kaupunki (2000); Uuden maan lääniä Eiknäisi
(1,500), Helsinki (11,000), Porko (3000) ja Lovisa (3000); Wiipurin
lääniä Hamina (2000), Wiipuri (4000), ennen nimittämättömiä:
Lappeenranta, Saiman rannalla (600), Käkisalmi (600) ja Sordavala
(300), molemmat viimmimainitut Laatokan rannalla; Porin lääniä
Rauma (2000), Pori (5000) ja ylempänä Tamperi (2000); Waasan
lääniä Kristiina (2000), Kasko (700), Waasa (3,500) Joensuu (1000),
Pietarsaari (1,500) ja Kokkola (2,500); Oulun lääniä Braahe (1,500),
Oulu (5,000) ja Tornio (700). Ennen nimittämättömiä ovat Hämeen
lääniä Hämeenlinna (2,300); Mikkelin lääniä Heinola (1000),
Savonlinna (400); Kuopion lääniä Kuopio (2000) ja Kajanin lääniä
Kajani (400).
 Itsekunki kaupungin asukasten luku, jota nimen jälkisellä
numerolla olemma kokeneet osottaa, ei niin ole kohdalleen voitu
saada, ettei toisinaan tämä meidän osotuslukumme oikiasta
varsinaisesta luvusta muutamilla sadoillaki isommissa kaupungeissa
eroaisi. Wiimmeisestä viisimuotisesta väenarvosta on nyt viisi vuotta
kulununnaki, jolla ajalla, semminki menneinä tautisina vuosina, on
väenluku paljoki taitanut muuttauta. Tänä vuonna toimitetun
väenarvon ilmitullen saamma tilan nähdä, joko paljonki näissä näin
osotetuissa kaupunkien asukasten luvuissa olemma erehtynnä.

Kaupunkeja Suomenmaassa nimiönsä myöten on 29 ja jos entisen

Taavitin kaupunginki, joka nyt on autiona, lukisimma, tulisi niitä
täyteen kolmekymmentä.

*****

Kun ihminen eli luontokappale eksyy suunnaltaan, ettei löydä

mihinkän, vaan kiertelee yksiä jälkiään, sanovat Suomalaiset hänen
olevan metsän peitossa. Ja sillon pitää lukea Isä meidän, Herra
siunatkoon, Walmö Herra ja muita rukouksia, siitä seikasta päästä.
Auttaisivatko minuaki, en voi arvata, vaan senlaiseen metsän
peittoon jo lienenki joutununna. Sillä mieleni oli alusta, lähtiä
Suomalaisten jälkiä alkukotiinsa, vaan poikkesin tieltä ja tulin
kiertelemään Suomen metsissä, joita kaskipoltto, tervaruukki ja muu
huoleton menetys eivät vieläkän ole voineet niin tykkynänsä
hävittää, ettei niihin toisinaan peittäyisiki. Pitää siis tällä kerralla
heittää toimeni, Suomalaisia alkupesäänsä seurata, sen tieten, jos
konsa yrittäisinki, en kuitenkan pääsis ulos Suomesta, jonka
monisataset järvet, joet, vuoret ja tunturit kyllä vuodenki
pidättäisivät lähtöäni ja toinen eli kolmaski menisi muita seutuja,
kyliä, pitäjiä ja kaupunkeja katsellessa taikka kirkkoja, seurakuntia,
kihlakuntia, hippakuntia ja muita kuntia luetellessa. Ja niin aikanani,
ennen pahemmin eksymättä ja peittäymättä, lopetan tämän aineeni
mainion Ruotsalaisen Dumbomi nimisen viisaan tavalla, joka kerran
saarnaamaan yrittäessä, eikä esipuheesta edemmäksi tullen, ilman
pitempiä arveloita sihen päättiki saarnansa. Waan minkä olisin jo
päällenki voinut kirjottaa, kirjotan vasta viimmesiksi sanoikseni:

Parturiunt montes, nascetur — ridiculus mus.

Horatius.

suomeksi:

Wuori se synnyttää, oli syntyvä — melkiä hiiri.

Satuja.

1. Susi ja Akka.

Susi näljissään juoksenteli kylän tienoilla ruokaa etsimässä. Niin

muutamassa talossa kuuli äitin lastansa toruvan, uhkaamalla hukille
työntää, ellei vaikenisi ja muuten olisi kauniisti. Susirukka odotteli
kaiken päivän, vaan kuuli illalla äitin toisilla sanoilla lastansa
puhuttelevan. "Ka niin lapseni, sano sillon äiti, en enää hukalle sua
anna'kan, vaan jos hukka tulee, niin lyömmä kuoliaksi." Sen kuultua
juoksi hukka tiehensä ja sano: "siinä tuvassa toista puhutaan, toista
ajatellaan."
 Toinen kieli, toinen mieli.

2. Kaksi Hevoista.

Ruuna ja tamma olivat yhdellä taipalella kuormavedossa. Waan

tammalla oli raskaampi, ruunalla keviämpi. Niin muutamassa mäessä
rukoili tamma ruunalta apua, ellei peräti uupuisi. Toisen ei auttaessa
uupuki hän ja kuoli paikalla. Waan ajaja pani koko hänen kuormansa
ruunan vedettää ja päälliseksi kuolleen tammansa irtikiskotun
nahanki. Sillon sano ruuna: "Woi vaivanen, kun en toveriani ajallansa
auttanut! Nyt on minulla koko hänen kuormansa vedettävä ja
päälliseksi nahkaki."

Ellös kiellä killinkiä, taikka taalari menepi.

3. Talonhiiri ja Metsähiiri.

Talonhiiri kävi metsähiirtä tervehtimässä. Tämä hankki vieraallensa

ruokaa, mitä parahinta löysi, koottuja jyviä, tähkiä, terhoja ja muuta
senlaista. Toinen parempaan tottunut söi minkä vähäsen ja kysäsi:
"tämmönenkö se teillä elämä ainaki on?" Sitte kuultuansa, ei
paremmankan olevan, puhutteli hän toista taloon muuttamaan eikä
nälkään kuolemaan metsässä. Lähtiki toinen toisella päivällä
talonhiiren elämää katsomaan. Tämä vei hänen, isoon ruokapuotiin
ja käski syödä, mitä mielensä teki. Waan hiirten parahallansa
syödessä tuli väki puotiin. Talonhiiri kyllä sievästi lymyttihen
loukkohon, vaan metsähiiri luullen jo viimmesen päivänsä tulleen,
hyppäsi esinnä kauan pitkin seiniä ei tieten minne pistäytä piiloon.
Kuitenki jäi hän väeltä havatsematta. Sitte väen viimmenkän
puodista mentyä sano metsähiiri toiselle: "jää hyvästi taloinesi
tavaroinesi ja kiitä vastaki onneasi, minä sitä en kaipaa, enkä
kadehdi, enkä toiste toivottele." Ja niin läksi hän matkaan, vaikka
kyllä toinen kielsi häntä yön selkään pitkälle taipalelle lähtemästä.
Kotiin tultua kysy toinen metsähiiri: "hyväkö oli talonhiirellä elämä?"
Tähän vastasi hän vanhalla sanalaskulla:

"Hyvä herroissa elämä, vaan on päälle vaarallinen, kanssa kaulalle

kamala."

Suomen kansan Arvutuksta,

1. Illan ees, aamun taas.

2. Mies musta, nenä nykerä, perehen leipä takana.

3. Yks sano tous tous, toinen sano tous tous, kol- mas sano tous
tous, neljäs sano tous tous; viies sano viuh vauh.

4. Lyhyt mänty mättähällä, mesimöykky männyn päässä.

5. Punikki punanen lehmä, kevytsarvi, keikkoselkä, juoksi puhki

puiset salmet, halki vaarat haihatteli.

Osviittoja. 1. akkunan lauta (eli luuku). 2. Mies. s.o. avain; nenä

s.o. rengas (eli koukku). 3. Yks, toinen jne. s.o. hevosen jalat; viies
s.o. häntä. 4. Mänty s.o. Muuramen kasvu (eli varsi); mesimöykky
s.o. lakka (muurain, marja). 5. Punikki s.o. suksi; punanen s.o.
tervattu; lehmä s.o. salossa kulkeva; kevytsarvi s.o. hoikkaeli
pystöpäinen; keikkoselkä s.o. jalkava eli kaareva keskeltä; juoksi s.o.
hiihti.

Lisäyksiä suomalaiseen sanakirjaan.

P. nimukoita. Antiaiset, (monik.), häät morsiamen lähtö- eli

antipaikalla (Kaj.) hentuset lasten syödä, niink. nisuleivät, sämpylät,
rusinat jne (Häm.) Kattilakunta, talo, perhe, huonekunta; on sillä
maalla (paikalla) viisiki kattilakuntaa (Kaj.), koru, korunen, lasten
pideltavä, mielentehty kalu (Satak.) loma, rako, välipaikka (Karj.).
säidenliihe (-heen), rospuutta, kelirikko (Kaj.), tarhila, sepel, vanta,
vannikka, kranssi (Wien.). uppu, vaikia keli paljon lumen aikana
(Kaj.), vero, luku, nimi, puoli (T.Y.P.A.L.E. sioissa); kenen verolla sinä
täällä olet? (Kaj.).

M. nimukoita. Eräs (rään), muutama, monikas, monikahta, monas,

monias, moniahta, joku, yksi (An,), jäperä, upera, kestävä, yrittävä,
luja, vahva; j. hevonen (Kaj.), karu, huono, kehno, kolkko; k. maa,
tie, kylä, niitty, paikka jne (Kaj.), maukia, kupia, kuvukas, kuperias,
pullokas, pullerias; kellonlasi on m. (Karj.). säällinen, rehti,
rehellinen, pätevä, kelpo, varsinainen; s. mies, asia, työ (Häm.)
vapera, lujaton, vavahteleva, kiikahteleva, heiluva, pyöriä; v. puu,
porras, vene; on vapera tapulia salvata (Kaj.).

[Tähän laatuun aiomma miksi ei joka seuraavan kuun osaan

outoja eli jollai oudolla tavalla käytettäviä suomalaisia sanoja
selvityksillänsä panna. Hallintapäätettä ei ole kun epävertasissa
tapauksissa osotettu, esimerk. sanassa säidenliihe, (Hall, -heen, ei -
hteen). Monik. viittoo sanan vaan monikossa sillä osotuksella
käytettämän ja An. Anuksen (Olonetsin) maalta, Häm. Hämehestä,
Kaj. Kajanin seuduilta, Karj. Suomen Karjalasta, Satak. Satakunnan
tienneiltä, Wien. Wienan (Arkangelin) läänistä sanan esinnä
muistoksi kirjotetun, josta kuitenkan ei seuraa, sen ei muuallaki
käyvän. Tiettävästi on monella muullaki, kirjoista eli kansan suusta
kerätyitä, sanakirjassa ei löytyviä suomalaisia sanoja. Jos he niitä
minulle Kajaniin laittasivat, niin olisin mielelläni ne heidän nimillänsä
seuraavilla kuilla julkaseva ja samate minkä saisi outoja sanalaskuja,
arvutuksia, puheenparsia, tietoja Suomen maasta, elämästä ja
tavoista eripaikoilla, suomal. runoja ja muita senlaisia, kuitenkan ei
muita, kun kansan tehtyjä runoja. Ainaki olisi siitä hyvä hyödytys ja
päälliseksi tulisi kirjani lukioille mielusemmaksi.]

Suomen kansan Sanalaskuja.

1. Aura atroja parempi, kirnunmäntä tarpomia.

Atro eli atrain on raudasta tehty, moniväkänen, pitkävarrellinen

kalaniskuase, jota toisissa arinaksi ja ahinkaaksiki sanotaan. Tätä
sanalaskua myöten on siis maaviljelö ja karjapito kalastamista
etusampi, jota millä emme todeksi kiellä, vaan toivoenki, monen,
jonka pellot ja karja kalastamalta laihtuvat, paremmin tämän asian
varten ottavan, Joka kaikki kalastamisessa yhteen lukee, ensiksi työn
ja aineet pyydyksiä saadessa, sitte vaivat ja ajankulun pyytäessä ja
sentehtyä panee rinnottain saaliinsa ja sen hyödyn, minkä hän
kaikilla näillä töillä, vaivoilla ja kuluilla olisi voinut maallansa
toimittaa, hän helposti keksii kalapyynnin ei konsa olevan maatyöhön
verrattavana. Niin mikä onkan syynä, että hän ei kuitenkan