100% found this document useful (4 votes)
74 views

Resilient and Sustainable Cities: Research, Policy and Practice 1st Edition - eBook PDF 2024 scribd download

eBook

Uploaded by

linogsonig
Copyright
© © All Rights Reserved
We take content rights seriously. If you suspect this is your content, claim it here.
Available Formats
Download as PDF, TXT or read online on Scribd
100% found this document useful (4 votes)
74 views

Resilient and Sustainable Cities: Research, Policy and Practice 1st Edition - eBook PDF 2024 scribd download

eBook

Uploaded by

linogsonig
Copyright
© © All Rights Reserved
We take content rights seriously. If you suspect this is your content, claim it here.
Available Formats
Download as PDF, TXT or read online on Scribd
You are on page 1/ 69

Visit https://ebookluna.

com to download the full version and


explore more ebooks

Resilient and Sustainable Cities: Research, Policy


and Practice 1st Edition - eBook PDF

_____ Click the link below to download _____


https://ebookluna.com/download/resilient-and-
sustainable-cities-research-policy-and-practice-ebook-
pdf/

Explore and download more ebooks at ebookluna.com


Here are some recommended products that might interest you.
You can download now and explore!

Smart, Resilient and Transition Cities: Emerging


Approaches and Tools for A Climate-Sensitive Urban
Development 1st Edition Adriana Galderisi - eBook PDF
https://ebookluna.com/download/smart-resilient-and-transition-cities-
emerging-approaches-and-tools-for-a-climate-sensitive-urban-
development-ebook-pdf/
ebookluna.com

(eBook PDF) American Corrections: Theory, Research, Policy


and Practice 3rd Edition

https://ebookluna.com/product/ebook-pdf-american-corrections-theory-
research-policy-and-practice-3rd-edition/

ebookluna.com

Water and Climate Change: Sustainable Development,


Environmental and Policy Issues 1st edition - eBook PDF

https://ebookluna.com/download/water-and-climate-change-sustainable-
development-environmental-and-policy-issues-ebook-pdf/

ebookluna.com

Smart Cities Cybersecurity and Privacy 1st edition - eBook


PDF

https://ebookluna.com/download/smart-cities-cybersecurity-and-privacy-
ebook-pdf/

ebookluna.com
Heritage Language Teaching: Research and Practice 1st
Edition - eBook PDF

https://ebookluna.com/download/heritage-language-teaching-research-
and-practice-ebook-pdf/

ebookluna.com

Eco-Cities and Green Transport 1st Edition Huapu Lu -


eBook PDF

https://ebookluna.com/download/eco-cities-and-green-transport-ebook-
pdf/

ebookluna.com

(Original PDF) Development Economics: Theory, Empirical


Research, and Policy Analysis

https://ebookluna.com/product/original-pdf-development-economics-
theory-empirical-research-and-policy-analysis/

ebookluna.com

Algae and Aquatic Macrophytes in Cities: Bioremediation,


Biomass, Biofuels and Bioproducts 1st Edition - eBook PDF

https://ebookluna.com/download/algae-and-aquatic-macrophytes-in-
cities-bioremediation-biomass-biofuels-and-bioproducts-ebook-pdf/

ebookluna.com

(eBook PDF) Issues and Trends in Nursing: Practice, Policy


and Leadership 2nd Edition

https://ebookluna.com/product/ebook-pdf-issues-and-trends-in-nursing-
practice-policy-and-leadership-2nd-edition/

ebookluna.com
RESILIENT AND SUSTAINABLE
CITIES
This page intentionally left blank
RESILIENT AND
SUSTAINABLE
CITIES
RESEARCH, POLICY AND
PRACTICE

Edited by

ZAHEER ALLAM
DIDIER CHABAUD
CATHERINE GALL
FLORENT PRATLONG
CARLOS MORENO
Chaire Entrepreneuriat Territoire Innovation (ETI),
IAE Paris e Sorbonne Business School,
Université Paris 1 Panthéon-Sorbonne, Paris, France
Elsevier
Radarweg 29, PO Box 211, 1000 AE Amsterdam, Netherlands
The Boulevard, Langford Lane, Kidlington, Oxford OX5 1GB, United Kingdom
50 Hampshire Street, 5th Floor, Cambridge, MA 02139, United States
Copyright © 2023 Elsevier Inc. All rights reserved.

No part of this publication may be reproduced or transmitted in any form or by any means, electronic or
mechanical, including photocopying, recording, or any information storage and retrieval system, without
permission in writing from the publisher. Details on how to seek permission, further information about the
Publisher’s permissions policies and our arrangements with organizations such as the Copyright Clearance
Center and the Copyright Licensing Agency, can be found at our website: www.elsevier.com/permissions.
This book and the individual contributions contained in it are protected under copyright by the Publisher
(other than as may be noted herein).
Notices
Knowledge and best practice in this field are constantly changing. As new research and experience broaden
our understanding, changes in research methods, professional practices, or medical treatment may become
necessary.
Practitioners and researchers must always rely on their own experience and knowledge in evaluating and
using any information, methods, compounds, or experiments described herein. In using such information or
methods they should be mindful of their own safety and the safety of others, including parties for whom
they have a professional responsibility.
To the fullest extent of the law, neither the Publisher nor the authors, contributors, or editors, assume any
liability for any injury and/or damage to persons or property as a matter of products liability, negligence or
otherwise, or from any use or operation of any methods, products, instructions, or ideas contained in the
material herein.

ISBN: 978-0-323-91718-6

For information on all Elsevier publications visit our website at


https://www.elsevier.com/books-and-journals

Publisher: Joseph P. Hayton


Acquisitions Editor: Kathryn Eryilmaz
Editorial Project Manager: Ali Afzal-Khan
Production Project Manager: Sreejith Viswanathan
Cover Designer: Matthew Limbert
Typeset by TNQ Technologies
Contents

Contributors xi 3. Measuring the 15-Minute City in


Barcelona. A geospatial three-method
comparison
Section I Guillem Vich, Irene Gómez-Varo and Oriol Marquet

The ‘15-minute city’ concept: sustain- 1. Introduction 40


ability, resilience, and inclusivity 2. Materials and methods 42
3. Results 47
1. Coworking and the 15-Minute City 4. Discussion 51
Guillaume Chanson and Evelyn Sakka 5. Conclusions 55
6. Appendix 56
1. Working in the 15-Minute City: the commuting Acknowledgements 57
time issue 4 References 57
2. Coworking: the development of a new way of
working 6 4. The Paris urban plan review : an
3. The new urban functions of coworking: third
opportunity to put the 15-Minute City
place and amenity 7
4. The location of coworking spaces: a spatial concept into the perspective of the
network 8 Parisians desire for nature
5. Conclusion 12 Amélie Dakouré, Lise Bourdeau-Lepage and Jean-Yves Georges
References 13
1. Introduction 62
2. The theoretical grid. An antifragile 2. Materials and method 64
strategy for Rome post-COVID mobility 3. Conclusion 73
References 74
Mario Cerasoli, Chiara Amato and Chiara Ravagnan
Further reading 75
1. Introduction. Context, methodology, and goals of
the research 16 5. Exploring the relationship of time
2. Urban form and mobility models. An integrated keeping and urban morphology within the
approach in the post-COVID era 18 economic renaissance and the
3. Mobility post-COVID emergency planning in postmodern era
great European cities. Experiences and
Zaheer Allam, Didier Chabaud, Catherine Gall, Florent Pratlong
strategies 22 and Carlos Moreno
4. The theoretical grid. Guidelines and
experimentation 26 1. Introduction 77
5. Conclusions. Perspectives of the proposed 2. Time keeping and economic growth 79
strategy 34 3. Modernism, the industrial revolution and the
6. Author’s contributions 35 car 81
References 36 4. The challenge of car dependent cities 83

v
vi CONTENTS

5. The contemporary urban state, criticisms, and 2. The 15-minute city and notable
future directions 85 benefits 123
References 87 3. Traditional financing of urban infrastructure and
the challenge for developing economies 125
6. Enter the 15-minute city: revisiting the 4. Modern monetary theory and its inaplicability to
smart city concept under a proximity based developing nations 126
5. Fiscally accelerating infrastructural
planning lens
development 128
Zaheer Allam, Didier Chabaud, Catherine Gall, Florent Pratlong References 129
and Carlos Moreno

1. Introduction 93 9. Redefining investable infrastructure in


2. On the smart city and its impact on the societal developing nations in a postpandemic era:
fabric 95 the case of the 15-Minute City
3. Proximity-based urban Philosophies and its Zaheer Allam, Didier Chabaud, Catherine Gall, Florent Pratlong
regenerative potential 96 and Carlos Moreno
4. Chrono-urbanism under a technological
blanket 98 1. Introduction 136
5. The 15-minute city; aka the smart city 2. Urban economic policy in the post pandemic
2.0 100 era 137
References 101 3. Infrastructure investment structuring in
developing nations 139
7. On proximity-based dimensions and 4. The need to refedine “investable
urban planning: historical precepts to the infrastructure” 140
5. Toward a model for quantifying indirect
15-minute city
economic benefits for investable
Zaheer Allam, Didier Chabaud, Catherine Gall, Florent Pratlong infrastructure 142
and Carlos Moreno
References 143
1. Introduction 107 Further reading 146
2. On proximity based planning 109
3. Leon Krier’s city within a city 112
4. On the evolution of cities and the application of
technology 113
Section II
5. The 15-minute city as an evolutive process: Cities, technology, and sustainability
discussions and conclusion 114
References 116 10. Smarter cities, smarter planning: an
Further reading 119 exploration into the role of planners within
the smart city movement
8. Financing the 15-minute city concept Aisling Friel, Ruth Potts and Sina Shahab
and its infrastructural ecosystem in
developing nations through fiscal 1. Introduction 150
mechanisms 2. Literature review 151
3. Methodology 155
Zaheer Allam, Didier Chabaud, Catherine Gall, Florent Pratlong
4. Results and discussion 156
and Carlos Moreno
5. Conclusions 165
1. Introduction 121 References 166
CONTENTS vii
11. A smart territory, the key to resilient 14. Developing a composite indicator for
territory evaluating urban sustainability
Thierry Antoine-Santoni, Oumaya Baala, Manuele Kirsch-Pinheiro, Parsa Arbab
Fabien Mieyeville, Bertrand Mocquet and Luiz Angelo Steffenel
1. Introduction 245
1. Introduction 172 2. Approach and methodology 246
2. Smartization of territories 173 3. Results 248
3. Resilience concept 178 4. Conclusion 260
4. Smart territory towards resilient References 261
territory 183
5. Conclusion 188 15. Scrutinizing sustainable mobility
References 189
strategies in integrated urban development:
12. Re-assessing urban sustainability in the perspectives from Copenhagen and
digital age: a new SWOT methodology for Curitiba
Maria Natalia Paulino Araujo Alcantara
cities
Pavnesh Kumar and Devina Lobine 1. Introduction 264
2. Literature review 266
1. Introduction 194 3. Research design and methods 272
2. Cities and parameters 195 4. Data analysis and results 284
3. SWOT analysis 203 5. Discussions 287
4. SWOT methodology for cities 219 6. Conclusion 288
5. Adaptation and application 221 References 289
6. Conclusion 222
References 222
Further reading 224
Section III
13. Charrette! An urgent response toward
Culture, liveability, and identity
resilient and sustainable cities and
landscapes 16. For a close and livable public space:
Simon Kilbane and Phillip B. Roös four proposals in Barcelona
Miguel Y. Cárdenas Mayorga and Maria Pia Gravante Fontana
1. Crisis and the charrette 228
2. Aims 230 1. Introduction 296
3. Method 230 2. Four proposals in Barcelona 297
4. Findings/results 231 3. Conclusions 303
5. Discussion 232 Bibliography 304
6. Can charrettes deliver on their promise of
desinging for sustainable and resilient cities and 17. Will future smart cities be liveable?
landscapes? 238
Alain Bouvier and Laurent Rieutort
7. Limitations and further research
directions 240
1. Introduction 305
8. Conclusion 240
2. Quality of life issues in smart cities 306
Acknowledgments 240
3. A disappointing record in terms of the good
References 241
life 310
viii CONTENTS

4. Learning cities and smart cities: towards an hybrid 21. The next level up is down: exploring
model? 315 the subsurface for our common future
5. Conclusion 319
Mahak Agrawal, Antonia Cornaro and Han Admiraal
References 320
1. Introduction 398
18. Third places as catalysts of resilience 2. Historical approaches to using underground
Stela Raytcheva, Gilles Rouet and Thierry Côme spaces 399
3. Value of underground spaces 401
1. Introduction 323 4. Investing in underground spaces 402
2. Third places: evolution, characteristics, and 5. Key challenges and barriers 410
overview 324 6. Conclusion 413
3. Third places, hybridities, and resilience References 414
capacities 333
4. Conclusion 340 22. A collective of resilient organizations
References 341
together to build a resilient city: issues and
19. Health impact assessment: an perspectives
innovative approach for 15-minute cities Delphine François-Philip de Saint Julien and Aline Courie-Lemeur

Meelan Thondoo, A. Ramos, N. Mueller, S. Khomenko and Mark 1. Introduction 417


J. Nieuwenhuijsen
2. Collectively resilient organizations: issues of
absorption, renewal, and appropriation in the face
1. Introduction 344
of multiple challenges. 419
2. The 15-minute city model and health 345
3. Becoming collectively learning organizations:
3. Health impact assessment 346
multiple challenges 421
4. How can HIAs help make the 15-minute city
4. Conclusion 422
vision become a reality? 348
References 423
5. The challenges ahead 349
6. HIAs and practical way forward for 15-minute
cities 350 23. City wild: how making space for nature
7. Conclusion 351 might help achieve the sustainable and
References 351 resilient city
Simon Kilbane and Phillip B. Roös

1. Crisis 428
Section IV 2. Time to go wild? 433
Climate change and resilient cities 3. The future city 436
4. Conclusion 437
20. The influence of climate change on Acknowledgments 437
the design strategies of the built References 437
environment: the heterogeneous climate of
Italy analyzed in future scenarios 24. Predictive modeling for reforestation of
cities to mitigate climate change impacts
Krizia Berti, David Bienvenido-Huertas and Carlos Rubio-Bellido
Ali Jalali, Phillip B. Roös, Murray Herron, Paras Sidiqui and
1. Introduction 358 Emma Duncan

2. Materials and method 359


1. Introduction 441
3. Conclusion 395
2. Materials and method 443
References 396
3. Results 446
CONTENTS ix
4. Discussion 446 28. Re-envisaging cities: biophilic and First
Acknowledgments 452 Nations strategies from Australia
References 453
David S. Jones and Phillip B. Roös

25. Neighborhood’s scale resilience facing 1. Introduction 520


heatwave events. Metropolitan area of 2. Cities and noncities 520
3. Wadawurrung country re-envisaging
MendozadArgentina as an study case cities 522
María Belén Sosa, María Alicia Cantón and Erica Correa 4. Values of deep connections to
naturedBiophilia 526
1. Introduction 458 5. Biophilic cities in the Australian
2. Materials and method 460 context 527
3. Results 465 6. Re-envisaging Geelong as a Biophilic
4. Conclusion 469 City 528
References 470 7. Conclusions 534
Acknowledgments 534
26. A GIS-based tool for planning resilient References 534
climate cities Further reading 535
Carmela Gargiulo, Rosaria Battarra, Carmen Guida and
Maria Rosa Tremiterra
29. Building urban resilience through
infrastructure exaptation
1. Introduction 474 Jose Antonio Lara-Hernandez
2. Literature review 474
3. Methodology 476 1. Introduction 537
4. Case study: implementation of a GIS-based tool 2. Understanding urban resilience 539
for the eastern neighborhood of Naples 483 3. Exaptation 540
5. Results and discussion 486 4. National health services enhancement strategy in
6. Conclusions 491 Mexico 542
References 492 5. Discussion and conclusion: exaptation of the city
a means to counter pandemics 544
References 546
27. Citizens and local administration in
climate change mitigation. Urban strategies
and local actions applicable to
neighborhoods Section V
Maria-Jose Marquez-Ballesteros, Daniel Navas-Carrillo, Llanos Mora- Urban management and sustainable
López, Mariano Sidrach-de-Cardona, Elena Enciso-Martínez and
Pablo Rico-Pinazo resource optimization
1. Introduction 496 30. Management of city vulnerability to
2. The environment and sustainability legal bushfire risk using advanced GIS-based
framework in the European context 500 spatial tools
3. Case study. People-centric projects 504 Murray Herron, Ali Jalali, Phillip B. Roös, Paras Sidiqui and
4. Results 508 Emma Duncan
5. Conclusion 515
Acknowledgments 515 1. Introduction 553
References 515 2. Materials and method 554
3. Results 562
Visit https://ebookluna.com
now to explore a diverse
collection of ebooks available
in formats like PDF, EPUB, and
MOBI, compatible with all
devices. Don’t miss the chance
to enjoy exciting offers and
quickly download high-quality
materials in just a few simple
steps!
x CONTENTS

4. Conclusion 564 3. Tools of overall performance 609


Acknowledgments 566 4. The methodology 612
References 566 5. Results and discussion 613
6. Conclusion 618
31. Adaptive reuse of abandoned urban Appendix 619
assets for cultural and social innovative Bibliography 621
Further readings 623
development
Marialuce Stanganelli, Carlo Gerundo, Gianluca Coppola and
Giovanni Laino
33. Sustainable development in
hydro-drought regions by improving
1. Introduction 570 hydro-indicators
2. State-of-the-art 575 Abdol Aziz Shahraki
3. Methodology 580
4. Case study: application to the Municipality of 1. Introduction 626
Naples 581 2. Literature review 627
5. Conclusive remarks 600 3. Case studies 630
References 602 4. Modeling hydro-drought trend in
Mirjaveh 637
32. Sustainability in public administration: 5. Findings and discussions 642
governance and accountability in French 6. Conclusions 645
metropolitan area Acknowledgments 645
References 646
Aurélia Heurteux

1. Introduction 606 Index 649


2. The concept of sustainable development, or the
quest for the legitimacy of metropolises 607
Contributors

Han Admiraal ITACUS, Enprodes and Man- (LAREQUOI), Université de Versailles Saint-
agement Consultance BV, Delft, The Quentin-en-Yvelines, Guyancourt, France
Netherlands María Alicia Cantón Instituto de Ambiente,
Mahak Agrawal International Tunneling Asso- Hábitat y Energía (INAHE-CONICET), Men-
ciation’s Committee on Underground Spaces doza, Argentina
(ITACUS) and Consultant (Climate Change Miguel Y. Cárdenas Mayorga Department of
and Disaster Risk Management), World Bank, Urbanism and Regional Planning UOT/Barce-
New York, NY, United States lona School of Architecture ETSAB/Poly-
Maria Natalia Paulino Araujo Alcantara technic University of Catalonia UPC,
Politecnico di Milano, Milan, Italy Barcelona, Spain
Zaheer Allam Chaire Entrepreneuriat Territoire Mario Cerasoli Department of Architecture,
Innovation (ETI), IAE Paris e Sorbonne Busi- Roma Tre University, Rome, Italy
ness School, Université Paris 1 Panthéon-Sor- Didier Chabaud Chaire Entrepreneuriat Terri-
bonne, Paris, France toire Innovation (ETI), IAE Paris e Sorbonne
Chiara Amato Department of Architecture, Business School, Université Paris 1 Panthéon-
Roma Tre University, Rome, Italy Sorbonne, Paris, France
Thierry Antoine-Santoni Università di Corsica, Guillaume Chanson PRISM Sorbonne, Uni-
UMR CNRS LISA 6240, Corte, France versité Paris 1 Panthéon-Sorbonne, Paris,
Parsa Arbab School of Urban Planning, Uni- France
versity of Tehran, Tehran, Iran Thierry Côme Université Paris-Saclay, LAR-
Oumaya Baala Department of Computer Sci- EQUOI, Guyancourt, France
ence (DISC), Université de Technologie de Gianluca Coppola University of Naples Feder-
Belfort Montbéliard, FEMTO-ST UMR CNRS, ico II, Department of Civil, Building and
Belfort, France Environmental Engineering, Naples, Italy
Rosaria Battarra National Research Council, Antonia Cornaro ITACUS and Expert at
Institute for Studies on the Mediterranean Amberg Engineering, Zurich, Switzerland
(ISMed), Naples, Italy Erica Correa Instituto de Ambiente, Hábitat y
Krizia Berti University of Seville, Department of Energía (INAHE-CONICET), Mendoza,
Building Construction II, Seville, Spain Argentina
David Bienvenido-Huertas University of Gran- Aline Courie-Lemeur Université Versailles
ada, Department of Building Construction, Saint Quentin en Yvelines, ISM-IAE, Larequoi,
Granada, Spain France
Lise Bourdeau-Lepage Université Jean-Moulin, Amélie Dakouré Université Jean-Moulin,
CNRS, EVS UMR 5600, Lyon, France CNRS, EVS UMR 5600, Lyon, France; Uni-
Alain Bouvier University of Sherbrooke, Labo- versité de Strasbourg, CNRS, IPHC UMR 7178,
ratoire de Recherche en Management Strasbourg, France

xi
xii CONTRIBUTORS

Emma Duncan Live+Smart Research Labo- David S. Jones Monash Indigenous Studies
ratory, Biophilia Lab, School of Architecture Centre, Monash University, Clayton, VIC,
and Built Environment, Deakin University, Australia; Wadawurrung Traditional Owners
Geelong, VIC, Australia Aboriginal Corporation, Geelong, VIC,
Elena Enciso-Martínez Departamento de Arte y Australia
Arquitectura, Universidad de Málaga, Málaga, S. Khomenko Barcelona Institute for Global
Spain Health (ISGlobal), Centre for Research in
Delphine François-Philip de Saint Environmental Epidemiology (CREAL) Barce-
Julien Université Versailles Saint Quentin en lona, Spain
Yvelines, ISM-IAE, Larequoi, France Simon Kilbane Biophilia Lab, School of Archi-
Aisling Friel Cardiff University, School of Geog- tecture & Built Environment, Faculty of Sci-
raphy and Planning, Cardiff, United Kingdom ence, Engineering & Built Environment, Deakin
University, Geelong, VIC, Australia
Catherine Gall Chaire Entrepreneuriat Terri-
toire Innovation (ETI), IAE Paris e Sorbonne Manuele Kirsch-Pinheiro Université Paris 1
Business School, Université Paris 1 Panthéon- Panthéon-Sorbonne, Centre de Recherche en
Sorbonne, Paris, France Informatique, Paris, France
Carmela Gargiulo University of Naples Feder- Pavnesh Kumar New Delhi, India
ico II, Department of Civil, Building and Envi- Giovanni Laino University of Naples Federico
ronmental Engineering (DICEA), Naples, Italy II, Department of Architecture, Naples, Italy
Jean-Yves Georges Université de Strasbourg, Jose Antonio Lara-Hernandez School of Archi-
CNRS, IPHC UMR 7178, Strasbourg, France tecture University of Porto, Porto, Portugal
Carlo Gerundo University of Naples Federico Devina Lobine Faculty of Life sciences, The JSS
II, Department of Civil, Building and Environ- Academy of Higher Education & Research,
mental Engineering, Naples, Italy Bonne Terre, Mauritius
Irene Gómez-Varo Department of Geography, Oriol Marquet Institute of Environmental Sci-
Universitat Autònoma de Barcelona, Cerda- ence and Technology (ICTA-UAB), Universitat
nyola del Vallès, Barcelona, Spain Autònoma de Barcelona, Cerdanyola del
Maria Pia Gravante Fontana Department of Vallès, Barcelona, Spain
Architectural Design/Barcelona School of Maria-Jose Marquez-Ballesteros Departamento
Architecture ETSAB/Polytechnic University de Arte y Arquitectura, Universidad de
of Catalonia UPC, Barcelona, Spain Málaga, Málaga, Spain
Carmen Guida University of Naples Federico II, Fabien Mieyeville Polytech Lyon - Université
Department of Civil, Building and Environ- Claude Bernard Lyon 1, Laboratoire Ampère -
mental Engineering (DICEA), Naples, Italy UMR CNRS 5005, Villeurbanne, France
Murray Herron LiveþSmart Research Labo- Bertrand Mocquet Université Bordeaux-Mon-
ratory, Biophilia Lab, School of Architecture taigne, Laboratoire MICA, Bordeaux, France
and Built Environment, Deakin University, Llanos Mora-López Departamento de Len-
Geelong, VIC, Australia guajes y Ciencias de La Computación, Uni-
Aurélia Heurteux Université de Reims-Cham- versidad de Málaga, Málaga, Spain
pagne-Ardenne, Regards, EA, France Carlos Moreno Chaire Entrepreneuriat Terri-
Ali Jalali LiveþSmart Research Laboratory, toire Innovation (ETI), IAE Paris e Sorbonne
Biophilia Lab, School of Architecture and Built Business School, Université Paris 1 Panthéon-
Environment, Deakin University, Geelong, Sorbonne, Paris, France
VIC, Australia
CONTRIBUTORS xiii
N. Mueller Barcelona Institute for Global Science, Deakin University, Geelong, VIC,
Health (ISGlobal), Centre for Research in Australia
Environmental Epidemiology (CREAL) Barce- Gilles Rouet Université Paris-Saclay, LAR-
lona, Spain EQUOI, Guyancourt, France
Daniel Navas-Carrillo Departamento de Arte y Carlos Rubio-Bellido University of Seville,
Arquitectura, Universidad de Málaga, Málaga, Department of Building Construction II, Sev-
Spain ille, Spain
Mark J. Nieuwenhuijsen Barcelona Institute for Evelyn Sakka PhD Finance, Université Paris 1
Global Health (ISGlobal), Centre for Research Panthéon-Sorbonne, Paris, France
in Environmental Epidemiology (CREAL) Bar-
Sina Shahab Cardiff University, School of
celona, Spain; Department of Biomedicine,
Geography and Planning, Cardiff, United
University Pompeu Fabra (UPF) Barcelona,
Kingdom
Spain; Department of Environmental Epidemi-
ology, Municipal Institute of Medical Research Abdol Aziz Shahraki kungliga tekniska hög-
(IMIM-Hospital del Mar) Barcelona, Spain; skolan, KTH. Skolan för arkitektur och
Department of Epidemiology and Public samhällsbyggnad, Avdelningen för samhälls-
Health, CIBER Epidemiología y Salud Pública planering och miljö, Stockholm, Sweden
(CIBERESP) Madrid, Spain Paras Sidiqui LiveþSmart Research Laboratory,
Ruth Potts Cardiff University, School of Geog- Biophilia Lab, School of Architecture and Built
raphy and Planning, Cardiff, United Kingdom Environment, Deakin University, Geelong,
VIC, Australia
Florent Pratlong Chaire Entrepreneuriat Terri-
toire Innovation (ETI), IAE Paris e Sorbonne Mariano Sidrach-de-Cardona Departamento de
Business School, Université Paris 1 Panthéon- Física Aplicada II, Universidad de Málaga,
Sorbonne, Paris, France Málaga, Spain
A. Ramos Barcelona Institute for Global Health María Belén Sosa Instituto de Ambiente, Háb-
(ISGlobal), Centre for Research in Environ- itat y Energía (INAHE-CONICET), Mendoza,
mental Epidemiology (CREAL) Barcelona, Argentina
Spain Marialuce Stanganelli University of Naples
Chiara Ravagnan Department of Planning, Federico II, Department of Architecture,
Design and Technology of Architecture, Sapi- Naples, Italy
enza University of Rome, Rome, Italy Luiz Angelo Steffenel Université de Reims
Stela Raytcheva Université Paris-Saclay, LAR- Champagne-Ardenne, LICIIS, Reims, France
EQUOI, Guyancourt, France Meelan Thondoo Barcelona Institute for Global
Pablo Rico-Pinazo Departamento de Arte y Health (ISGlobal), Centre for Research in
Arquitectura, Universidad de Málaga, Málaga, Environmental Epidemiology (CREAL) Barce-
Spain lona, Spain; MRC Epidemiology Unit, Uni-
versity of Cambridge, Cambridge, United
Laurent Rieutort UMR Territoires, Université
Kingdom
Clermont Auvergne, AgroParisTech, INRAE,
VetAgro Sup, Clermont-Ferrand, France Maria Rosa Tremiterra Brescia Municipality,
Urban Transformation Department, Brescia,
Phillip B. Roös Biophilia Lab, School of Archi-
Italy
tecture and Built Environment, Deakin Uni-
versity, Geelong, VIC, Australia; LiveþSmart Guillem Vich ISGlobal (Barcelona Institute for
Research Laboratory, Biophilia Lab, School of Global Health), Barcelona, Spain
Architecture & Built Environment, Faculty of
This page intentionally left blank
S E C T I O N I

The ‘15-minute city’ concept:


sustainability, resilience, and
inclusivity
This page intentionally left blank
C H A P T E R

1
Coworking and the 15-Minute City
Guillaume Chanson1 and Evelyn Sakka2
1
PRISM Sorbonne, Université Paris 1 Panthéon-Sorbonne, Paris, France; 2PhD Finance,
Université Paris 1 Panthéon-Sorbonne, Paris, France

O U T L I N E

1. Working in the 15-Minute City: the 3. The new urban functions of


commuting time issue 4 coworking: third place and amenity 7
1.1 Theoretical perspectives 4 3.1 Coworking as a third place 7
1.2 Empirical data: the commuting time 3.2 Coworking as an amenity 8
in Paris 5
4. The location of coworking spaces: a
2. Coworking: the development of a spatial network 8
new way of working 6 4.1 Theoretical perspectives 9
2.1 Theoretical perspectives 6 4.2 Empirical data 9
2.2 Empirical data: the development of
5. Conclusion 12
coworking spaces in Paris 7
References 13

Almost a century after the Athens Charter (1933), there is an evident need of a new vision
of the city for the 21st century. In 2003, the New Charter of Athens (European council of
Town Planners, 2003) proposed a renewed approach of a connected city, based on polycentric
networks of cities relying on communication technologies. In 2016, the French-Colombian sci-
entist Carlos Moreno developed another urban planning the 15-Minute City according to
which citizens can access their daily necessities on foot or by bike within 15 min.
In this chapter, we focus on the commuting time (between home and work) that consti-
tutes the biggest issue, when it comes to the time citizens spend on their social tasks. It con-
stitutes one of the main challenges for the town planning. Reducing the use of cars in the city
cannot be sufficient to reach the 15 min goal, which would be very difficult to achieve, even
by improving public transportation. Then, this chapter addresses an original lever to reduce

Resilient and Sustainable Cities


https://doi.org/10.1016/B978-0-323-91718-6.00003-7 3 © 2023 Elsevier Inc. All rights reserved.
4 1. Coworking and the 15-Minute City

drastically the commuting time: the coworking spaces. How the network of coworking spaces
could contribute to the success of the 15-Minute City?
To answer this question, this chapter will present through theoretical and empirical lenses
the commuting time issue (first part), the development of coworking (second part), the new
urban functions of coworking (third part), and the spatial network of coworking (fourth part).

1. Working in the 15-Minute City: the commuting time issue

1.1 Theoretical perspectives


In 1933, Le Corbusier (1941) published the Athens Charter (with other architects and urban
planners). Through this modernist manifesto, they were proposing a new vision of the city of
the future, which had a major influence on urban planning. Considering four functions of the
city (dwelling, recreation, work, and transportation), they propose to separate industrial sec-
tors and residential sectors. The separation of functions has quickly emerged as responsible of
the dormitory towns (Albers & Papageorgiou-Venetas, 1985). A century later, the sustainable
development requires a new vision for Cities in the 21st century.
A 15-Minute City is a concept for a city in which citizens can access their daily necessities
by foot or by bike within 15 min. The concept was developed by French-Colombian scientist
Carlos Moreno to help tackle car hegemony and create more sustainable human-centric urban
environments. Based on six social functions (living, working, commerce, healthcare, educa-
tion, and entertainment), this approach proposed a mixed-use development of neighbor-
hoods, opposite to the separated functions of the Charter of Athens. Working close to
home constitute a daily necessity. Thus, commuting time is a crucial factor in choosing hous-
ing location.
The commuting habits depend on several microeconomic factors such as gender, age, level
of education, personal income, presence and number of children, home ownership, or car
availability/ownership. On the one hand, some of those factors have a positive relationship
with commuting time such as personal income (Dargay & Clark, 2012; Gutiérrez-i-Puigarnau
& Van Ommeren, 2012; Östh & Lindgren, 2012; Sandow & Westin, 2010), education (Östh &
Lindgren, 2012; Sandow, 2008; Susilo & Maat, 2007), home ownership (Deding et al., 2008;
Groot et al., 2012), and car ownership (Dargay & Clark, 2012; Schwanen et al., 2004). On
the other hand, there are other factors that have a negative relationship with commuting
such as age (Dargay & Clark, 2012; Östh & Lindgren, 2012; Susilo & Maat, 2007) and children
(Gutiérrez-i-Puigarnau & Van Ommeren, 2012; Sandow, 2008). In addition, women generally
have shorter commutes than men (Dargay & Clark, 2012; Groot et al., 2012; Gutiérrez-i-Pui-
garnau & Van Ommeren, 2012). However, this gender difference in commuting decreases
when income and occupation are taken into consideration, but it does not disappear (Hanson
and Johnston, 1985; Sandow & Westin, 2010).
Moreover, commuting habits are affected by land use and geographical variables. There
are several studies that demonstrate a negative relationship between commuting and popu-
lation/residential density (Dargay & Clark, 2012; Sandow, 2008; Schwanen et al., 2004;
Susilo & Maat, 2007) and job density (Johansson et al., 2002; Rouwendal & Nijkamp, 2004).
However, there are factors that can positively affect the commuting behavior of individuals

I. The ‘15-minute city’ concept: sustainability, resilience, and inclusivity


1. Working in the 15-Minute City: the commuting time issue 5
such as the urban/rural residence (Schwanen et al., 2004; Susilo & Maat, 2007; Östh & Lindg-
ren, 2012), residential region (Pucher and Renne; 2003; Sandow & Westin, 2010), housing
price (Rouwendal & Nijkamp, 2004), and intensity of land use (van Acker & Witlox, 2011).
Despite commuting time playing an important role in households’ residential location de-
cisions, most people are willing to accept longer commute times to live closer to amenities
(Ng, 2008). For example, Merriman and Hellerstein (1994) observe that factors other than
accessibility, such as school quality and population density, have an impact on the choice
of residential and job location. Rouwendal and Meijer (2001) show that Dutch workers are
willing to accept longer commutes in order to achieve specific housing types and neighbor-
hood settings (e.g., small-town or country).

1.2 Empirical data: the commuting time in Paris


The commuting time for the majority of European workers is less than 30 min (Eurostat,
2019). Before the start of the COVID crisis, more than half of employed persons in the EU-
27 traveled less than 30 min from home to work, that is, commuted one-way and without
any detours (61.3% in 2019). Their average commuting time was 25 min. Finally, only 4.3%
of employed persons did not need to travel at all to get to their main place of work. Neverthe-
less, the situation is quite different in metropolises (Fig. 1.1). Due to longer commuting dis-
tances (the area is wider) and the traffic congestion, the commuting time is much higher in
large cities.

FIGURE 1.1 Average daily commuting time for different European metropolises. The figure represents the
average daily commuting time for different European metropolises. From Eurofound. (2016). What makes capital cities
the best places to live? European Quality of Life Survey. Source: Eurofound. (2020) ‘What makes capital cities the best places to
live?’, European Quality of Life Survey 2016 series. Publications Office of the European Union, Luxembourg.

I. The ‘15-minute city’ concept: sustainability, resilience, and inclusivity


Visit https://ebookluna.com
now to explore a diverse
collection of ebooks available
in formats like PDF, EPUB, and
MOBI, compatible with all
devices. Don’t miss the chance
to enjoy exciting offers and
quickly download high-quality
materials in just a few simple
steps!
6 1. Coworking and the 15-Minute City

With approximatively 70 min each day, Paris occupies the second place among the Euro-
pean Union capitals behind Budapest (Eurofound, 2020) in terms of high commuting time,
despite having one of the most developed transport networks in Europe. This network cannot
be the solution to the 15-Minute City challenge. As a matter of fact, the average amount of
time people in Paris spend commuting with public transit, on a weekday is 50 min (Moovit
Public Transit Index, 2021). The average amount of time people in Paris wait at a stop or sta-
tion for their Light Rail, Metro, Train, Bus and RER line on a weekday is 11 min (Moovit Pub-
lic Transit Index, 2021). Then, if one considers the time to reach the station, the waiting time at
the station, the travel time (sometimes including interconnexions), and the time to reach the
workplace, this model cannot support the principles of the 15-Minute City.
The percentage of people in Paris who wait for over 20 min on average for their transit line
every day, for example to and from work is 32%. The average distance people in Paris usually
ride in a single trip, for example to or from work, with public transit including Light Rail,
Metro, Train, Bus and RER is 9.9 km. The percentage of people in Paris that usually travel
for over 12 km in a single direction, for example to or from work, each day with public transit
is 55%. The average distance people in Paris walk every day in one direction, for example on
their way home or to work is 9.9 km. The percentage of people in Paris who walk for over
1 km each day to reach a specific destination, for example to or from work is 55%.
As we saw in the first part of this chapter, following the 15-Minute City concept,
commuting time plays an important role in households’ decision. For most Europeans, there
is no issue of commuting time in their daily life. Nevertheless, Paris, like many other metro-
polises, is affected by this issue, despite a highly developed transportation system. Cowork-
ing constitutes a way to address this challenge.

2. Coworking: the development of a new way of working

2.1 Theoretical perspectives


There are several definitions for coworking. According to DeGuzman and Tang (2011),
coworking refers to the set-up and dynamics of a diverse group of people who do not neces-
sarily work for the same company or on the same project, working alongside each other,
sharing the working space and resources, such as Internet connection, office equipment,
and coffee. Spinuzzi (2012) considers coworking space as “a place to get work doned
specifically, knowledge or service work that originates outside the site in other intersecting
activities. Although coworkers work together, that work involves different, contradictory ob-
jectives, attached to and pulled by the network of activities in which each coworker engages.
These intersecting activities perturbed the development of the object at each coworking site.”
Gandini (2015) describes coworking spaces as shared workplaces utilized by different sorts of
knowledge professionals, mostly freelancers, working in various degrees of specialization in
the vast domain of the knowledge industry. According to Waters-Lynch et al. (2017), a cow-
orking space is a “shared physical workspace and (often) intentional cooperation between in-
dependent workers.” Summarizing, the common of those definitions for coworking is that
they refer to “individuals who work together” with other people of differing attributes and
“places” that are shared by the working people.

I. The ‘15-minute city’ concept: sustainability, resilience, and inclusivity


3. The new urban functions of coworking: third place and amenity 7
Coworking space proximity is an appeal of the 15-Minute City concept, especially nowa-
days given the worldwide rethinking of how we move and work in the city due to the
COVID-19 pandemic. Coworking spaces not only provide flexible office space and infrastruc-
ture, such as information technology and furniture, but also facilitate access to a wealth of
know-how and networking opportunities (Jakonen et al., 2017). In particular, they benefit
firms seeking an environment that fosters social support, innovation, creativity, knowledge
sharing, and collaboration (Bouncken et al., 2020; Fuzi, 2015). Finally, the concept of cowork-
ing space helps people discipline themselves and maintain work-related routines (Cook, 2020;
Reichenberger, 2018).

2.2 Empirical data: the development of coworking spaces in Paris


In Paris, the first space opened in 2008. In 2011, there were only 40 coworking spaces in
France, while in 2017, there were 600. In 2019, the number has tripled, and there were
1700 coworking spaces. Coworking is a growing part of office real estate: in 2019, coworking
monopolized nearly half of the deals on areas of more than 5000 m2. The 35% of coworking
spaces of France are located in Paris and Île-de-France. In 2019, the average price for a closed
office workstation is 470 euros in Paris, with a very wide price range, from 350 euros in small
spaces, to 1000 euros in the most premium spaces.
Moreover, the profiles of coworkers are evolving over the years. Initiated by startups and
freelancers, coworking is now attracting mid-size companies and even a few large groups.
These companies see it as an opportunity to benefit from the synergies and dynamism of
these work environments. Many entrepreneurs are turning away from traditional offices
(lease 3, 6, 9) to move toward the flexibility that coworking offers. Contracts typically have
a minimum term of one to 3 months, although some companies offer longer terms and others
offer shorter terms, including “pay as you go” services. In general, short-term leases are
thought to reduce the investment risk associated with the fixed costs of traditional leasing ar-
rangements (Foster, 1989; Harrison, 2002). In addition, these services can provide access to
strategic, attractive, low-cost, or prestigious locations that would be too expensive for indi-
vidual users to lease privately. The opportunity to reduce these costs arises from the eco-
nomic fact that the space and amenities are shared by multiple users, what is referred to in
economic theory as the “club good” (Buchanan, 1965; Cornes & Sandler, 1996).

3. The new urban functions of coworking: third place and amenity


Coworking, conceived originally as a solution for independent workers, has experienced a
rapid development. This development has urban impacts that will be analyzed in the next
parts of this chapter.

3.1 Coworking as a third place


The third space concept has been proposed by Ray Oldenburg. Oldenburg and Brissett
(1982, p.269) defined it as “places where people gather primarily to enjoy each other’s com-
pany”. Etymologically, third place derives from the French concepts of the third world and
the third state. The third state was used during the French Revolution to designate every

I. The ‘15-minute city’ concept: sustainability, resilience, and inclusivity


8 1. Coworking and the 15-Minute City

person who did not belong to the first state (clergy) or the second state (nobility). In the same
way, Oldenburg considered third places as urban spaces not devoted to the home (“first
place”) or the workplace (“second place”). In this original meaning, cafes, parks, or churches
constitute emblematic third places, as anchors of community life “where unrelated people
relate” (Oldenburg, 1989).
The start of coworking phenomenon began in 2005 in the United States, and it is credited
to Brad Neuberg, who organized a coworking 2 days a week in the Spiral Muse (a collective
feminist space) in San Francisco (Botsman & Rogers, 2011). The San Francisco Coworking
Space and the other pioneering coworking spaces (The Hat Factory and Citizen Space)
were conceived as a place where independent workers could work with other persons and
avoid social isolation. In this way, coworking initially corresponds to the third space concept
“where unrelated people relate”. Even if its development through private companies differs
from the idea of a public setting accessible to its inhabitants and appropriated by them as
their own” Oldenburg and Brissett (1982, p.269).

3.2 Coworking as an amenity


Considering its social impact (create relations between people and reduce commuting
time), it might be interesting to consider coworking spaces as neighborhood amenities.
Here, we follow the definition of amenities proposed by Goe and Green (2005, p.95) as “qual-
ities of a locality that make it an attractive place to live and work”. Previous research studies
have considered various instances of amenities: for example, schools (Sah et al., 2016), rail-
transit system (Billings, 2015), or bars, clubs, and restaurants (Moeller, 2018). These amenities
constitute determinants of the attractivity of a neighborhood for residential location and work
location.
In this way, coworking spaces appear as amenities, since they increase the attractiveness of
the places to live and work. As far as work is considered, they foster social interaction and
knowledge spillovers (compared to telecommuting). Regarding residential location, they
represent a way to eliminate commuter travel (compared to conventional offices), since it
is far easier for a resident to have a coworking space within walking distance than an office
of his/her employer.
As seen in this part of the chapter, coworking spaces constitute third places and amenities,
due to their social role. They play an important role in the possibility of a 15-Minute City.
These two statements encourage us to analyze the location of coworking spaces.

4. The location of coworking spaces: a spatial network

To our knowledge, there are no empirical studies that have analyzed the location of cow-
orking spaces in a city to understand the spatial network they represent. In the absence of a
public policy, their position results from the location decision made by the coworking com-
panies. There may be two competing goals for these companies in their location decisions:
avoid competitors and benefit from localization externalities.

I. The ‘15-minute city’ concept: sustainability, resilience, and inclusivity


4. The location of coworking spaces: a spatial network 9

4.1 Theoretical perspectives


Since the pioneering work of Hotelling, geographical economists have investigated the de-
terminants of firms’ location strategy according to the customers’ location. Depending on
various factors, such as complete information or transportation and consumer storage costs
(Ingene and Ghosh, 1990), a firm may choose a location close to or far from other competitors.
In the case of transportation costs, an isolated location provides captive demand and the abil-
ity to fix higher prices than competitors as long as the price difference remains lower than the
cost for a customer to switch providers. In the 15-Minute City approach, one can consider that
the users opt for coworking spaces very close to their home. Following the transportation
costs argument, one should expect the coworking spaces to open spaces in every neighbor-
hood so as to benefit from the captive demand.
However, since the original work of Alfred Marshall at the end of the 19th century, econ-
omists have also considered externalities due to localization (Brounen & Jennen, 2009). When
a firm is established in a dense neighborhood of economic activities, it may benefit from a
pooled market for specialized workers (limiting the risk of labor shortage) (Krugman,
1991). It may also benefit from input sharing and knowledge spillovers. This is especially rele-
vant for coworking, as social interactions are one of the main expectations for customers.
Considering real estate strategies (Chanson 2022) and following localization externalities,
one should expect the coworking spaces to open more particularly in central business districts
to benefit from knowledge spillovers.

4.2 Empirical data


We use the database Cartographies interactive- CARTOVIZ of the Institute of the Paris re-
gion, which provides data for the name and the address of the coworking spaces in each
arrondissement of Paris. The location of each coworking space is depicted in Fig. 1.2.

FIGURE 1.2 Map 1. Location of coworking spaces in Paris. The map represents the location of coworking spaces
in Paris.

I. The ‘15-minute city’ concept: sustainability, resilience, and inclusivity


10 1. Coworking and the 15-Minute City

Moreover, we use the database Demande de Valeur Foncière (DVF) of the French govern-
ment, which provides data of all real estate transactions in France for the year 2019. The DVF
database contains 34,994 transactions for apartments in Paris for the year 2019. Based on the
selling prices and other information relative to the property for each transaction, we exclude
the transactions with missing data and multiple transactions. Moreover, we remove transac-
tions lower than 5000V per m2 and we eliminate transactions with surface lower than 9 m2,
which are not considered as apartments according to the French law. Most of them constitute
attic rooms. Our final sample consists of 26,331 transactions for apartments. Finally, DVF pro-
vides data for the coordinates (latitude and longitude) of the real estate transactions.
Knowing the coordinates of the real estate properties and coworking spaces, we can locate
them in the arrondissements and cadastral sections (subdivisions of arrondissements) and
calculate the Euclidean distances. Table 1.1 shows the maximum distance between coworking
and apartments. This maximum distance should be compared to the maximum distance that
can be covered in 15 minutes on foot (1.2 km or 0.75 miles) or bicycle (4.8 km or three miles)
(Duany & Steuteville, 2021). Thus, the access to each coworking space is possible within
walking distance in each arrondissement in Paris following the 15-Minute City principles.
We have seen that a dense network of coworking spaces has emerged in Paris (like in
many other metropolises) in approximatively 10 years. This development could be compared
with the first six lines of subway constructed in Paris between 1900 and 1910. Two differences
could be noted: first, the development of this network has been completely realized by pri-
vate actors without any public momentum. Second, the actual coworking spaces are the sur-
vivors of a long process of Darwinian selection. These specific features explain that this
development results more from a business competition than from an urban logic. Conse-
quently, one could expect more spatial inequalities than in a public network conceived
through an urban planning.
Table 1.2 shows spatial inequalities in coworking proximity. Rich downtown arrondisse-
ments (second and eighth) often have 10 times more coworking per 100,000 habitants than
cheap arrondissements of the outskirts (13th, 14th, 19th, and 20th). We find similar results
for the number of coworking per companies.
Regarding real estate prices, we have first assessed the property price per m2 for each
cadastral section (CS). Then, we have calculated in each arrondissement the average price
per m2 of all cadastral sections with and without coworking spaces. It highlights the impact
of the coworking proximity on real estate prices by comparing prices per m2 in cadastral sec-
tions with or without coworking spaces. This reveals a contrasting situation. Considering all
arrondissements, the average ratio price per m2 in cadastral sections with/without cowork-
ing spaces is 0.99. However, this apparent absence of global impact reveals different effects
depending on the arrondissement. There is a premium real estate price for coworking prox-
imity in poor arrondissements on the outskirts. For example, in the cheapest arrondissements
(19th and 20th), there is a premium price of 3%e10% for real estate prices in cadastral sections
with coworking spaces.
Based on these results, we show that the network of coworking spaces established in the
last 10 years has significantly impacted the urban structure of Paris. In the poor arrondisse-
ments of the outskirts, the opening of a coworking space revitalizes a neighborhood. It at-
tracts people eager to work within walking distance. Independent and white-collar
workers are the more affected.

I. The ‘15-minute city’ concept: sustainability, resilience, and inclusivity


4. The location of coworking spaces: a spatial network 11
TABLE 1.1 Distances coworking-home and metro-home by arrondissement.
Max distance Average distance Max distance Average distance
Arrondissement coworking-home (m) coworking-home (m) metro-home (m) metro-home (m)

1 464,28 152,76 209,32 95,44


2 221,69 106,60 197,16 98,96

3 490,46 193,28 221,07 102,19


4 678,19 327,05 205,63 94,31
5 657,54 246,00 276,05 93,45
6 599,72 323,59 223,41 81,50
7 656,48 311,47 274,43 97,80
8 530,75 182,57 290,91 104,05

9 545,73 207,20 186,92 85,83


10 460,16 168,18 295,24 106,69
11 658,89 240,00 235,22 99,32
12 693,07 283,74 232,39 95,38
13 864,66 397,12 328,86 100,23
14 931,49 475,15 330,18 107,64

15 934,58 404,56 309,19 100,41


16 882,29 307,21 322,65 109,43
17 922,29 220,05 301,27 101,65
18 828,35 355,22 272,72 93,42
19 1211,43 392,06 274,69 104,35
20 1250,07 506,68 303,45 101,76

This dynamic contributes to a gentrification process. This concept coined by the German
sociologist Ruth Glass in the 1960s could be defined as a transformation process of
working-class neighborhoods, through the arrival of better-off households (Clerval, 2008).
Laska and Spain (1980) describe gentrification as a back to the city movement of middle-
class suburbanites wanting better proximity to jobs and the kind of cultural and recreational
infrastructure that were hard to find on city peripheries. Such a movement should be consid-
ered for Paris, which has been hit by a declining population. Through the network of
coworking spaces erected during the last 10 years, Paris has built the foundations for the
15-Minutes City. This network offers the possibility to almost anyone to work within walking
distance of their home, on condition that the work could be done remotely.

I. The ‘15-minute city’ concept: sustainability, resilience, and inclusivity


12 1. Coworking and the 15-Minute City

TABLE 1.2 Real estate prices and coworking by arrondissement.


Price/m2 in CS without Price/m2 in CS with Nb of coworking/ Nb of coworking/
Arrondissement coworking coworking residents*100,000 firms*100,000

1 13694,05 16255,38 67,68 75,77


2 11661,53 11820,34 118,46 161,76

3 13185,84 12458,42 34,49 109,36


4 14436,35 13140,36 7,28 26,14
5 13025,69 13171,67 11,84 66,57
6 15885,32 15500,75 12,22 46,12
7 15738,45 13342,08 9,52 34,20
8 13972,24 12173,48 120,70 81,36

9 11872,80 11635,98 35,22 86,83


10 10111,78 10421,32 27,19 101,31
11 10193,97 9886,44 12,24 64,23
12 9526,83 10064,39 14,13 101,36
13 9202,02 8630,24 4,41 47,73
14 10384,06 9968,09 3,65 30,67

15 10225,82 10150,17 6,00 52,69


16 11689,61 12268,49 10,88 50,73
17 11111,29 11028,50 10,72 54,85
18 9641,61 9438,34 5,64 45,05
19 8346,72 9160,81 4,83 49,97
20 8707,20 8980,81 2,56 20,43

5. Conclusion

In the last decade, many metropolises have built a dense network of coworking spaces. In
comparison with the construction of the subway network, few observers have noticed it,
because of the iterative nature of the openings of private coworking spaces without any pub-
lic momentum. Nevertheless, this network provides a powerful basis for the 15-Minute city,
in terms of work. This issue has previously been theoretically analyzed through the lens of
the commuting time. With an average daily commuting time of 70 mn (second place among
the European Union capitals), Paris is particularly concerned by this issue. This network en-
ables 100% of Parisians to have a coworking-home distance inferior to 1.250 m corresponding

I. The ‘15-minute city’ concept: sustainability, resilience, and inclusivity


References 13
to the 15-Minute City concept. A more detailed analysis highlights the differences between
arrondissements, contrasting rich arrondissements in the city center and cheap arrondisse-
ments in the outskirts. In the latter, the coworking proximity attracts independent and
white-collar workers, contributing to a gentrification process.

References
van Acker, V., & Witlox, F. (2011). Commuting trips within tours: How is commuting related to land use? Transpor-
tation, 38(3), 465e486. https://doi.org/10.1007/s11116-010-9309-6
Albers, G., & Papageorgiou-Venetas, A. (1985). Town planning 1945-1980: An attempt toward a synoptic view. Ekis-
tics, 52(311), 116e130.
Billings, S. B. (2015). Hedonic amenity valuation and housing renovations. Real Estate Economics, 43(3), 652e682.
https://doi.org/10.1111/1540-6229.12093
Botsman, R., & Rogers, R. (2011). ‘What’s mine is yours: How collaborative consumption is changing the way we live. New
York: Collins.
Bouncken, R., Ratzmann, M., Barwinski, R., & Kraus, S. (2020). Coworking spaces: Empowerment for entrepreneur-
ship and innovation in the digital and sharing economy. Journal of Business Research, 114, 102e110.
Brounen, D., & Jennen, M. (2009). Local office rent dynamics. The Journal of Real Estate Finance and Economics, 39(4),
385e402. https://doi.org/10.1007/s11146-008-9118-2
Buchanan, J. M. (1965). An economic theory of clubs. Economica, 32(125), 1e14.
Chanson, G. (2022). Stratégies immobilières en pratiques (pp. 1e410). Paris: Ellipses.
Clerval, A. (2008). La gentrification à paris intra-muros: Dynamiques spatiales, rapports sociaux et politiques publi-
ques. Thèse Université Paris, 1.
Cook, D. (2020). The freedom trap: Digital nomads and the use of disciplining practices to manage work/leisure
boundaries. Information Technology & Tourism, 22, 439e453.
Cornes, R., & Sandler, T. (1996). The theory of externalities, public goods, and club goods. Cambridge University Press.
Dargay, J. M., & Clark, S. (2012). The determinants of long distance travel in Great Britain. Transportation Research Part
A: Policy and Practice, 46(3), 576e587. https://doi.org/10.1016/j.tra.2011.11.016
Deding, M., Filges, T., & Van Ommeren, J. (2008). Spatial mobility and commuting: The case of two-earner house-
holds. Journal of Regional Science, 49(1), 113e147.
DeGuzman, G., & Tang, A. (2011). Working in the “UnOffice”. New York: Night Owls Press.
Duany, A., & Steuteville, R. (2021). Defining the 15-minute city. Public SquaredA CNU Journal. https://www.cnu.
org/publicsquare/2021/02/08/defining-15-minute-city.
Eurofound. (2020). What makes capital cities the best places to live?. In European quality of life Survey 2016 series.
Luxembourg: Publications Office of the European Union.
European council of Town Planners. (2003). Lisbonn. The New Charter of Athens 2003. Vision for cities in the 21st cen-
tury. Available at: https://patterns.architexturez.net/doc/az-cf-172768. (Accessed 18 January 2021).
Eurostat. (2019). Majority commuted less than 30 minutes in 2019. Available at: https://ec.europa.eu/eurostat/web/
products-eurostat-news/-/ddn-20201021-2. (Accessed 18 January 2021).
Foster, J. (1989). The provision of small starter units and the creation of a profitable Development. Property Manage-
ment, 7(4), 337e342.
Fuzi, A. (2015). Co-working spaces for promoting entrepreneurship in sparse regions: The case of South Wales.
Regional Studies, Regional Science, 2(1), 462e469.
Gandini, A. (2015). The rise of coworking spaces: A literature review. Ephemera, 15(1), 192e205.
Goe, W. R., & Green, G. P. (2005). Analyzing the relation-ship between amenities and change in the well-being of
nonmetropolitan localities. In G. P. Green, S. C. Deller, & D. W. Marcouiller (Eds.), Amenities and rural development:
Theory, methods and public policy. Northampton, MA: Edward Elgar.
Groot, S. P., de Groot, H. L. F., & Veneri, P. (2012). The educational bias in commuting patterns: Micro- evidence for The
Netherlands. Tinbergen Institute.
Gutiérrez-i-Puigarnau, E., & Van Ommeren, J. N. (2012). Do rich households live further away from their workplace?
Amsterdam: Free University. Unpublished manuscript.

I. The ‘15-minute city’ concept: sustainability, resilience, and inclusivity


14 1. Coworking and the 15-Minute City

Hanson, S., & Johnston, I. (1985). Gender differences in work trip lengths: Implications and explanations (Vol. 6, pp.
193e219). Urban Geography.
Harrison, A. (2002). Accommodating the new economy: The SANE space environment model. Journal of Corporate Real
Estate, 4(3), 248e265.
Ingene, C. A., & Gosh, A. (1990). Consumer and producer behavior in a multipurpose shopping environment.
Geographical Analysis, 22, 70e93.
Jakonen, M., Kivinen, N., Salovaara, P., & Hirkman, P. (2017). Towards an economy of encounters? A critical study of
affectual assemblages in coworking. Scandinavian Journal of Management, 33(4), 235e242. https://doi.org/
10.1016/j.scaman.2017.10.003
Johansson, B., Klaesson, J., & Olsson, M. (2002). Time distances and labor market integration. Papers in Regional Sci-
ence, 81, 305e327.
Krugman, P. (1991). Increasing returns and economic geography. Journal of Political Economy, 99, 483e499.
Laska, S. B., & Spain, D. (1980). Back to the city: Issues in neighborhood renovation. New York: Pergamon Press.
Le Corbusier, C. E. (1941). La charte d’Athènes. Edition de Minuit.
Merriman, D., & Hellerstein, D. (1994). Compensation for commutes in the land and labor markets: Some evidence
from the Tokyo metropolitan area. Journal of Regional Science, 34, 297e324.
Moeller, K. (2018). Culturally clustered or in the cloud? How amenities drive firm location decision in Berlin. Journal
of Regional Science, 58(1), 726e758.
Moovit Public Transit Index. (2021). Paris public transit statistics [Online].Available at: https://moovitapp.com/
insights/en/Moovit_Insights_Public_Transit_Index_France_Paris-662. (Accessed 18 January 2021).
Ng, C. F. (2008). Commuting distances in a household location choice model with amenities. Journal of Urban Eco-
nomics, 63(1), 116e129. https://doi.org/10.1016/j.jue.2006.12.008
Oldenburg, R. (1989). The great good place: Cafes, coffee shops, bookstores, bars, hair salons, and other hangouts at the heart of
a community. New York: Paragon Books.
Oldenburg, R., & Brissett, D. (1982). The third place. Qualitative Sociology, 5, 265e284.
Östh, J., & Lindgren, U. (2012). Do changes in GDP influence commuting distances? A study of Swedish commuting
patterns between 1990 and 2006. Tijdschrift voor economische en sociale geografie, 103(4), 443e456.
Pucher, J., & Renne, J. L. (2003). Socioeconomics of urban travel: Evidence from the 2001 NHTS. Transportation Quar-
terly, 57, 49e77.
Reichenberger, I. (2018). Digital nomadsea quest for holistic freedom in work and leisure. Annals of Leisure Research,
21(3), 364e380.
Rouwendal, J., & Meijer, E. (2001). Preferences for housing, jobs, and commuting: A mixed logit analysis. Journal of
Regional Science, 41(3), 475e505.
Rouwendal, J., & Nijkamp, P. (2004). Living in two worlds: A review of home-to-work decisions. Growth and Change,
35(3), 287e303. https://doi.org/10.1111/j.1468-2257.2004.00250.x
Sah, V., Conroy, S. J., & Narwold, A. (2016). Estimating school proximity effects on housing prices: The importance of
robust spatial controls in hedonic estimations. Journal of Real Estate Finance and Economics, 53(1), 50e76. https://
doi.org/10.1007/s11146-015-9520-5
Sandow, E. (2008). Commuting behavior in sparsely populated areas: Evidence from northern Sweden. Journal of
Transport Geography, 16(1), 14e27.
Sandow, E., & Westin, K. (2010). Preferences for commuting in sparsely populated areas: The case of Sweden. Journal
of Transport and Land Use, 2, 87e107.
Schwanen, T., Dieleman, F. M., & Dijst, M. (2004). The impact of metropolitan structure on commute behavior in The
Netherlands: A multilevel approach. Growth and Change, 35, 304e333.
Spinuzzi, C. (2012). Working alone together coworking as emergent collaborative activity. Journal of Business and Tech-
nical Communication, 26(4), 399e441.
Susilo, Y. O., & Maat, K. (2007). The influence of built environment to the trends in commuting journeys in The
Netherlands. Transportation, 34, 589e609.
Waters-Lynch, J., & Potts, J. (2017). The social economy of coworking spaces: A focal point model of coordination.
Review of Social Economy , Taylor & Francis Journals, 75(4), 417e433.

I. The ‘15-minute city’ concept: sustainability, resilience, and inclusivity


C H A P T E R

2
The theoretical grid. An antifragile
strategy for Rome post-COVID
mobility
Mario Cerasoli1, Chiara Amato1 and Chiara Ravagnan2
1
Department of Architecture, Roma Tre University, Rome, Italy; 2Department of Planning,
Design and Technology of Architecture, Sapienza University of Rome, Rome, Italy

O U T L I N E

1. Introduction. Context, methodology, 3.1 For a polycentric, compact, and


and goals of the research 16 complex city. The case of Barcelona 22
3.2 For an inclusive, vital, and
2. Urban form and mobility models. An
integrated city. The case of Milan 24
integrated approach in the post-
3.3 For a sustainable, intermodal,
COVID era 18
connected city. The case of Bologna 25
2.1 Urban forms, ways of living, and
mobility models 18 4. The theoretical grid. Guidelines and
2.2 Urban mobility and pandemic 20 experimentation 26
2.3 Postpandemic urban scenarios: 4.1 A “grammar” for the reorganization
sustainability, resilience, and of urban mobility: the theoretical
antifragility 21 grid 26
4.2 Guidelines for the theoretical grid 28
3. Mobility post-COVID emergency
4.3 An experimentation for post-
planning in great European cities.
COVID mobility in Rome 32
Experiences and strategies 22

Resilient and Sustainable Cities


https://doi.org/10.1016/B978-0-323-91718-6.00036-0 15 © 2023 Elsevier Inc. All rights reserved.
Visit https://ebookluna.com
now to explore a diverse
collection of ebooks available
in formats like PDF, EPUB, and
MOBI, compatible with all
devices. Don’t miss the chance
to enjoy exciting offers and
quickly download high-quality
materials in just a few simple
steps!
Other documents randomly have
different content
"Mitä teillä on mielessä? Antaa kuulua uljas herra!" sanoi kreivi
Henrik. "Vihollinen on oven takana eikä meillä ole aikaa pitkiin
neuvotteluihin."

"Linnaa ette voi puolustaa sillä kourallisella väkeä, mikä teillä on",
lausui sotataitoinen arkkipiispa nyt rauhallisena ja järkevänä. "Se on
huonosti varustettu, varsinkin itäpuolelta, eikä kreivi Albertin kanssa
käy leikitteleminen. Jättäkää jälelle vähälukuinen miehistö
neuvottelemaan vihollisen kanssa kohtuullisista antaumisehdoista,
mutta lähtekää itse viivyttelemättä Bambergiin! Kun te siellä
rohkaisette keisari Fiilippiä ja yllytätte häntä ratkaisevaan retkeen
Tanskalaista ja keisari Ottoa vastaan, riennän minä vanhojen
saksilaisteni ja bremeniläisteni kanssa Hampuria kohden; minä
valloitan kaupungin, ja sieltä päin minä hankin ensin Valdemar-
kuninkaalle muuta ajattelemista, Schwerinin hävittämisen tielle. Minä
tiedän paremmin kuin kukaan, että keisari Otto suosii häntä vain
näön vuoksi. Hän aikoo nyt hakea Englannin apua, mutta ennenkuin
se apu tulee, täytyy tanskalaisen tyranniuden olla lopussa.
Tietänette, että ylimielinen serkkuni on sekaantunut myös Ruotsin
kruununperimysriitoihin. Reippaat Sunenpojat, mukanaan kuusitoista
tuhatta tanskalaista ja böömiläistä, ovat lähteneet auttamaan
Sverker-kuningasta prinssi Eerikkiä vastaan. Nyt on onnellinen hetki.
Jos nyt voin pidättää kuninkaan Hampurin luona, ja ruotsalaiset
lyövät Sunenpojat ja te keisari Fiilipin ja herttua Bernhardin kera
työnnätte kreivi Albertin tälle kulmalle — niin Tanskan valtaistuimen
täytyy sortua; ja silloin minä näytän kuningas Valdemarille ja
ankaralle Innocentiukselle, mitä pannanalainen kuninkaan poika voi!"

"Arvoisa herra veli!" lausui Hildesheimin piispa säpsähtäen. "Ette


tietysti aijo vaihtaa piispanhiippaanne tavalliseen ritarikypärään —
jos ymmärrän teidät oikein, tahdotte kultarenkaan sen ympärille.
Mutta ajatelkaahan, se on yltiön teko! Ilman sovintoa pyhän isän
kanssa pannanuoli musertaa kruunun kuten piispanhiipankin."

"Se olkoon minun asiani, herra!" keskeytti arkkipiispa hänet


ylpeänä ja itsetietoisena. "Jos olette harkinnut suunnitelmaani, kreivi
Henrik, niin elkää miettikö kauempaa, nyt ovat hetket kalliit."

"Minä seuraan teitä, uljas herra", sanoi kreivi Henrik varmasti. "Te
olette syntynyt kruunun ja valtikan kantajaksi." Tuskin tämä päätös
oli tehty ennenkuin se toteutettiin, ja tunnin kuluessa olivat
Schwerinin kreivit perheineen ja aarteineen lähteneet linnasta ja
matkasivat ystävineen ja liittolaisineen Bambergiin.

*****

Samaan aikaan oli kuningas Valdemarilla ollut keisari Otto vieraana


Riibessä suurissa voittojuhlissa. Kansa oli huumaantunut sotaonnesta
ja ylpeili voitokkaasta kuninkaastaan. Runoniekat ylistivät hänen
voittojaan ja pilkkailivat keisari Fiilipin ja Saksan ruhtinasten pakoa ja
tappiota. Rauhallinen, hiljainen Thorgeirkin näytti juopuneen
kuninkaansa onnesta ja antoi kansalle voittokulun, ylistäen siinä isien
miehuutta ja kuntoa sekä mainiten kuninkaan suuren Valdemarin
voittamattomaksi pojaksi. Vaikka ne, joiden pakoa ja tappioita
ivailtiin, olivatkin keisari Oton vihollisia, ei Henrik Löven poikaa
kuitenkaan miellyttänyt kuulla saksalaista miehuutta halveksittavan
Tanskassa. Otto keisarilla ei ollut isänsä sankarimuotoa, hän oli
mitätön vartaloltaan, hänen epämääräiset, hiukan hurskaannäköiset
kasvonsa olisivat paremmin sopineet papille kuin keisarille, ja missä
hän esiintyi kookkaan Valdemarin rinnalla, ei hänen
keisariprameutensakaan korvannut sitä, mitä häneltä puuttui voimaa
ja arvokkuutta vaikuttamaan kansaan.
Vaikka Valdemar osoitti keisarillista vierastaan kohtaan kaikkea
asianomaista kunnioitusta ja ulkonaista kohteliaisuutta, oli kuningas
kuitenkin liian rehellinen voidakseen täysin salata epäröintinsä häntä
kohtaan; ja keisari jätti hänet sekä Tanskan kansan, sydämessään
salainen kauna ja päätös olla säilyttämättä rauhaa ja
liittolaissuhdetta Tanskan voitoistaan ylpeän kuninkaan kanssa
kauemmin kuin välttämätöntä oli.

Kun keisari oli mennyt, olivat Valdemarin kasvot täysin tyynet ja


tyytyväiset. Hän näytti voittaneen myös kaikki salaiset surunsa ja
unohtaneen kauniin Berengariankin; ainakin hänen ilonsa oli tosi ja
vilpitön, kun hurskas, rakastettava Dagmar kohta hänen
kotiuduttuaan ilmoitti hänelle hänen ja Tanskan toiveen
kruununperillisestä toteutuvan.

Keskellä tätä iloa ja ennenkuin voitonhuumaus oli ohi, kuningas sai


nyt sen odottamattoman ja ikävän tiedon, että pannanalainen
Valdemar-piispa oli elokuun 3 päivänä valloittanut Hampurin ja mitä
tylyimmin ryöstänyt avuttoman kaupungin. Samaan aikaan hän kuuli
kreivi Albertin ja Oton vallanneen Schwerinin linnan, kohtaamatta
mitään erikoisempaa vastustusta. Kreivi Henrik ystävineen oli
kuitenkin Fiilip-keisarin luona Bambergissa, missä puuhattiin ankaria
varustuksia. Ruotsista saapui myös tieto, että prinssi Eerikin voima
oli ylen suuri, mutta että piispa Pietari veljineen kuitenkin aikoi
ryhtyä ratkaisevaan taisteluun.

"Urhea piispamme on mielestäni kovin kiihkeä!" lausui kuningas


kulkien edestakaisin kuningattaren huoneessa, kädessään viimeinen
viesti. "Rooman matkalla hän suoriutui mestarillisesti; täällä pelkään
hänen kiihkeytensä vievän hänet itsensä ja hänen urheat veljensä
onnettomuuteen."
Hän lähetti nyt nopeasti joukon käskyjä. Kuningatar istui hiljaisena
ompelupöytänsä ääressä, katsellen alakuloisen näköisenä kiihkeätä
puolisoaan.

"No hyvä, minä lähden Hampuria vastaan", lausui kuningas nyt


ääneen ja päättävästi, seisottuaan hetken käsi otsallaan ääneti ja
miettiväisenä. "Mutta niin totta kuin olen suuren Valdemarin poika,
turhaan minä en pukeudu haarniskaan. Lähden taas luotasi, rakas
Dagmar, ja sinä näet minut vasta voittajana. Kysymys on maasta ja
valtakunnasta."

"Ah rakas herrani ja kuninkaani!" huokasi Dagmar, Valdemarin


pukeutuessa sotapukuunsa. "Eikö siis koskaan tule aika, jolloin te
rauhassa voitte huolehtia maasta ja valtakunnasta? Ja pitääkö minun
aina nähdä teidät ihanana, ilahduttavana unikuvana, joka tulee ja
katoaa, mutta ei koskaan voi jäädä luokseni nauttimaan Herran
rauhaa ja iloa?"

"Kun minä vanhenen ja harmaannun", vastasi sotainen kuningas,


lepuuttaen kättään suuren miekan kahvalla, "silloin saamme minä ja
Tanska vielä rauhaakin, ja silloin minulla on suoritettavana suuri
rauhantyö, jota minä nyt en voi ajatella! Viisaan, hyvän kuninkaan
tulee rakentaa maata lailla; mutta ensin täytyy huolehtia kruunun
turvallisuudesta ja kunniasta. Niinkauan kuin viholliseni valvovat, en
minä voi levätä ja ajatella rauhan töitä. Jumala kanssasi, sinä rauhan
ja tyyneyden hurskas perikuva! Sinun lempeässä läheisyydessäsi
minä en tohdi viipyä uinaillen; voittoon ja onneen syntyi Wolmar,
mutta onni voi kääntyä hädäksi — niin on eräs vanha ennustaja
sanonut minulle. Siksipä minä tahdonkin tarttua onnen siipiin, kun ne
vielä suhisevat pääni seutuvilla. Jumala vahvistakoon sinua, rakas
Dagmar, voi hyvin!"
Näin sanoen Valdemar jätti lempeän kuningattarensa ja Riiben
linnan. Dagmar istui taas yksin autiossa linnassa, mutta pian hän sai
tietoja kuninkaalta.

*****

Eräänä päivän kuningatar istui naistuvassa neuloen somaa myssyä


ja ristiäisvaatteita pienelle, odotetulle kruununperilliselle. Hänen
oikealla puolellaan istui kreivitär Ida surullisena ajatellen veljiensä
onnetonta taistelua kuningasta vastaan, ja usein putosi neula hänen
kädestään; hänellä oli sama rakas salainen työ kuin kuningattarella,
ja hänen olentonsa ilmaisi täysin hänen tilansa. Riiben Kristiina
heitteli iloisena kultasukkulaa pieneen silkkikankaaseen ja hyräili
tanskalaisrunoilija Thorgeirin voittolaulua, joka enimmäkseen ylisti
kuningasta, mutta jossa mainittiin myös kuninkaan urheimmat ritarit
kreivi Albert ja ritari Otto. Jakkaralla kuningattaren jalkojen juuressa
istui pikku Rigmor kuunnellen laulua.

"Kuninkaat ja ritaritko vain ansaitsevat mainetta ja kiitosta?" kysyi


Rigmor. "Eivätkö asemiehetkin voi kunnostautua?"

"Kyllä", sanoi Kristiina, "mutta sittenpähän heistä tuleekin ritareita,


ja jos kuullaan heidän tehneen rohkeita tekoja, niin heistä tehdään
laulukin. Nyt kyllä tulee laulettavaa, kun piispa Pietari Sunenpoika
urheine veljineen palaa voittajana Ruotsista."

"Kunpahan sanoisit sen oikeaan aikaan, rakas Kristiina!


Kysymyksessä on moni kallis henki; monet minun rakkaista,
uskollisista maanmiehistänikin lähtivät sinne. Jumala tietää,
palaavatko he enää."
"Mutta mitä he tekevät Ruotsissa?" kysyi Rigmor kärsimättömästi.
"Saksassahan meillä on sota, siellä missä isä ja ritari Otto ja Riisen
Kaarlo ovat."

"Kuningas ei tahdo suojella vain itseään ja valtakuntaansa",


vastasi Dagmar, "vaan myöskin ystäviään ja sukulaisiaan. Näit kai
sen vieraan, onnettoman kuninkaan, joka oli täällä, hänet joka näytti
niin kalpealta ja hyvältä istuessaan pöydän ääressä keisarin rinnalla.
Hän oli Ruotsin Sverker-kuningas, hänet oli ajettu pois maastaan, ja
hän pyysi kuninkaalta apua; ja hädässä ystävää koetellaan. Siksipä
kuningas lainasikin hänelle monta parhaista ritareistaan; isäni
Böömissä teki samoin. Ah, he tarkoittivat hyvää, nuo rakkaat
ihmiset; mutta onni ja voitto ovat Herran kädessä."

"Mutta Herrahan tarkoittaa myös hyvää", sanoi Rigmor, "niin ettei


ole hätää ensinkään".

"Niinpä kyllä, hyvä lapsi!" vastasi Dagmar, taputtaen tyttöä


liikutettuna poskelle. "Mitä hän suo meille, olipa se vaikka surua ja
ahdistusta, se on hyväksemme; hänen aikomuksensa ja tiensä ovat
tutkimattomat."

Dagmarin äidillinen keskustelu rakkaiden morsiusneitojensa kanssa


keskeytyi, kun herra Ib Urne toi uutisia kuninkaalta.

"Teidän kuningaspuolisonne, jalo kuningatar, on Jumalan kiitos


täysin terve", sanoi hän. "Oikeassa vihassaan hän on rakentanut
sillan Elben yli ja tehnyt hirmuisen hyökkäyksen ratsuväen ja
sotavaunujen kera Bremenin alueelle, luultavasti houkutellakseen
Bremenin pannanalaisen arkkipiispan Hampurista; mutta tuo
paatunut maailmanlapsi ei eksy ansaan. Hän jää lujaan
huuhkajanpesäänsä ja varustautuu ikäänkuin aikoen uhata Tanskaa
ja uhmailla kuningasta ja pyhää isää sieltä ikuisesti. Vastapainoksi ja
suojaksi tuota Belialin piispaa vastaan kuningas nyt rakentaa vahvaa
varustusta Elben rannalle vastapäätä Hampuria. Kreivi Albertilla on
määrä liittyä joukkoineen kuninkaaseen, sillä nyt odotetaan joka
päivä keisarillisia filistealaisia suurin sotavoimin Bambergista."

"Jumala suojelkoon kuningasta ja oikeaa asiaa!" lausui Dagmar.


"Eikö
Ruotsista ole mitään uutisia?"

"Puhutaan suuresta Lenen luona suoritetusta tappelusta, ylevä


kuningatar, mutta huhut sen päättymisestä ovat monenlaisia, eivätkä
kaikki kajahda Liibanonin tuoksuilta."

"Se ei ole minusta mikään hyvä merkki", huokasi kuningatar.


"Hankkikaa minulle ensi tilassa varmat tiedot, rakas herra
hovimestari. Minä pelkään etten näe enää koskaan rakkaita,
uskollisia böömiläisiä. Ah, minähän olen vastoin tahtoani syypää
moneen onnettomuuteen. Minun takiani tulivat nuo kunnon
maamieheni tänne pohjolaan; ja nyt heidän luunsa ehkä lepäävät
vieraassa maassa. Entä tuo kiittämätön piispa Valdemar, joka
valallaan vakuutti minulle, ettei tahdo kostaa! Jos en olisi häntä niin
säälinyt ja niin hartaasti rukoillut hänen puolestaan, hän varmaan
vieläkin istuisi vankina Sjöborgissa."

"Jos Herra sillä tavalla kävisi arvioimaan meidän hyviä töitämme",


sanoi herra Ib Urne, "miten meidän kävisikään silloin pahojen
tekojemme tähden?"

"Ah, paha ja mitätön on meidän työmme aina", lausui Dagmar.


"Mutta Hän, joka tuntee sydämet antaa armonsa. Kiiruhtakaa, rakas
herra hovimestari, elkääkä jättäkö minua pitemmäksi aikaa
epätietoisuuteen."

Herra Ib Urne meni. Pian saivatkin Dagmar ja kuningas tuon


surullisen tiedon tappiosta Lenen luona, joka on niin syvästi ja
pysyväisesti vaikuttanut kaikkiin tanskalaisiin sydämiin, että muisto
siitä on kansan keskuudessa säilynyt viime aikoihin asti
unohtumattomassa surulaulussa. Vaikkakin tuon onnettoman
taistelun päätös oli häviö, jonka rohkean, kiihkeän piispa Pietarin ja
hänen kolmen veljensä johtamat tanskalaiset kärsivät, ei kuningas
Valdemar kuitenkaan saanut häpeää miehistään; sillä
todenmukaisesti lauloi kansa runoilijan sanoilla:

"Pojat Tanskan urhoina taisteli, kovin ruotsalaista he löivät;


he ennen kaatuivat paikalleen kuin kunniansa möivät.

Oli ruotsea kolme, kun heitä yks: oli kaukana leikki siitä;
niin paljon sinne kalvenikin ja kuoli urhoja niitä."

Tässä taistelussa kaatuneiden ja Ruotsiin haudattujen urhojen


joukossa oli kaksi piispa Pietarin ja arkkipiispa Anteron veljeä,
Knardrupin kuuluisa herra Ebbe Sunenpoika, kuningas Sverkerin
appi, sekä herra Laurids Sunenpoika, samoin kuin Gleichenin reipas
kreivi Engelbrekt, herra Karl Grå ja ritari Ove Dyre, jonka kilvessä oli
kultasarvi. Piispa Pietari itse ja hänen veljensä Jaakko Monelainen
olivat päässeet hengissä pakoon ja tuoneet surullisen viestin
kuninkaalle. Onneton kuningas Sverker säilytti myös henkensä,
mutta kaatui sitten uudesta taistelussa Gestiren luona, vähän
matkan päässä Lenen onnettomalta taistelukentältä. Niistä lukuisista
tanskalaisista ja böömiläisistä sotilaista, jotka olivat seuranneet
häntä ja Sunenpoikia tässä tuhoisassa taistelussa, palasi vain
muutamia takaisin, ja surullista oli tanskalaisten nähdä tuon uljaan
sotajoukon repaleiset jäännökset. Tästä sanotaan surumielisesti
tuossa kansan surulaulussa:

"Kai kahdeksantuhatta Tanskasta läks heitä sotahan: nyt


tuskin viittäkymmentä näemme palaavan.

He saaliiks korppein, huuhkaajain


jäi vuorten rotkoihin.
Moni itkee täällä morsian,
kun pois on ainoisin.

Ja rouvat linnojen parvilla ne vuottivat herrojaan: palas


orhit yksin, ja hyytynyt oli verta satulaan."

Valdemar istui valkoisen sotaoriinsa selässä Hampurin edustalla,


kehoitellen holsteiniläisiä talonpoikiaan uutteraan työhön valleilla ja
suojakaivoksilla, kun piispa Pietari ja Jaakko Sunenpoika saapuivat
vanhan Martin saattamina alakuloisina, verisinä ja tomuisina tuoden
hänelle tuon Jobin viestin.

Kuningas puraisi huultaan vaieten, jotta ei yhdelläkään


moitteensanalla vielä syvemmin haavoittaisi Pietari-piispaa ja hänen
veljeänsä; he olivat nähneet veljensä kaatuvan sivullaan, eivätkä
olleet lähteneet taistelukentältä, ennenkuin viimeisten vastustelevain
tanskalaisten ja böömiläisten soturien kera.

"Se on vanhurskaan Jumalan rangaistus minulle ja minun


suvulleni", sanoi piispa Pietari. "Me emme taistelleet tälläkertaa
kuninkaan ja isänmaan tähden, vaan itsemme ja onnettoman
lankomme takia. Minä käytin väärin teidän jaloa suosiotanne, herra
kuningas, teidän ja maan turmioksi, ja sellaisena aikana, jolloin te
itse olisitte tarvinnut meidän kättämme ja kilpeämme. Kas siksi Herra
luopui meistä. Minä en kysynyt neuvoa Häneltä, kun sokeassa
kiihkossani luotin omaan mitättömään voimaani; siksi hän antoi
minun nähdä veljieni veriset otsat ja ajoi minut voitettuna,
häväistynä pakolaisena tänne, jotta minä tunnustaisin syyllisyyteni
edessänne, ankara herra kuninkaani. Rangaiskaa minua nyt ansioni
mukaan, herra kuninkaani! Mutta tulkoon teidän oikeutettu vihanne
vain minun kannettavakseni — minun kiivauteni ja
kärsimättömyyteni oli koko onnettomuuden syy."

"Jos minä vielä voisin olla vihainen sinulle, uskollinen, kunnon


piispa Pietari", lausui nyt kuningas laskien kätensä osanottavasti
hänen olkapäälleen, "niin minä en ansaitsisi mitään lohdutusta,
silloin kun minä itse kerran menetän voiton, — ja voihan sekin päivä
tulla. Tänään Herra lähettää sinun kauttasi minulle varoituksen
huomaamaan onnen vaihtelevaisuutta. Rohkeiden veljiesi
kaatuminen surettaa minua, minulla ei ollut parempia eikä
uskollisempia ystäviä! — Reipas, rohkea Engelbrekt, Karl Grå, — Ove
Dyre, kirkkaan torven ritari — ei yksikään heistä enää taistele
rohkeana ja iloisena rinnallani. Haudattiinko heidät taistelutantereelle
vai joutuivatko heidän ruumiinsa vihollisten käsiin."

"Me hautasimme heidät, herra kuningas, kun meillä vielä oli


ympärillämme rohkeita sotureita. Tämän nuolen minä vedin Esbern
veljeni uskollisesta rinnasta."

"Antakaa tänne!" sanoi Valdemar. "Se talletetaan hänen


muistokseen niiden voittomerkkien joukossa, jotka hän toi minulle
parempina päivinään."

"Minä rukoilin heidän sielujensa puolesta", jatkoi piispa ja hänen


voimakas äänensä värähti, "minä heitin multaa heidän ylleen
verisellä miekallani. Jumala suokoon heille autuaan
ylösnousemuksen ja elköön heidän verensä tulko minun syntisen
pääni päälle!"

"Olkaa huoleti, hurskas herra!" sanoi kuningas liikutettuna. "Te


olette kyllä, kuten pyhä kaimannekin, kiivas vetämään miekan esiin,
mutta myöskin nopea katumaan kuten hän. Mistä te voinettekin
moittia itseänne tähän retkeen nähden, sen antakoon Jumala
armossaan anteeksi, niinkuin minä säälien teitä annan teille
anteeksi! — Mutta nyt ei ole aikaa vaikerteluun; häviö on häviö,
eivätkä kuolleet palaa takaisin." Kuningas sanoi myös pari
ystävällistä sanaa äänettömälle, murheelliselle Jaakko-herralle ja
kertoi hänelle sitten asiaintilan, että ennenkaikkea oli ajateltava vain
piispa Valdemarin pitämistä saarroksissa sekä varustauduttava
kohtaamaan ja lyömään pakoon se suuri sotajoukko, jonka kera
keisari Fiilippiä odotettiin Bambergista.

Arkkipiispa Antero, joka oli palannut Riiasta ja oleskeli kuninkaan


luona leirissä, kuuli nyt hiljaisena ja alistuvana kertomuksen veljiensä
kuolemasta; hän oli joka päivä piispa Pietarin ja kreivi Albertin
kanssa sotaneuvostossa ja otti innokkaasti osaa sotavarusteluihin.
Eräänä päivänä astui arkkipiispa piispa Pietarin kanssa kuninkaan
telttaan, ja Valdemar saattoi veljesten kasvoista nähdä, että heillä oli
hyvä tieto tuotavana hänelle.

"On varmaan tapahtunut jotakin erikoista ja tuhoisaa viholliselle,


herra kuningas", sanoi arkkipiispa. "Hampurissa on suuri sekaannus;
etuvartiamme ovat nähneet sotureitten heittävän pois aseensa ja
pakenevan varustuksista; teidän ripeä sisarennepoika, kreivi Otto ja
minun nuori, reipas holhottini Riisen Kaarlo käyttivät kohta
hyväkseen tätä epäjärjestystä ja hiipivät rohkeina valepuvussa
kaupunkiin urkkimaan, mitä on tekeillä. On levinnyt miltei uskomaton
huhu, että keisari Fiilip on kuollut ja piispa Valdemar kadonnut äkkiä
Hampurista."

"Sitä minä en voi mitenkään uskoa", sanoi kuningas, "mutta


yhdentekevää ovatko huhut tosia vai vääriä, meidän täytyy käyttää
eduksemme sekaannusta. On heti puhallettava hyökkäykseen!"

Arkkipiispan ja kreivi Albertin viittauksesta alkoivat torvet soida


leirissä. Nousi suuri touhu kun hevoset, sotaväki ja raskaat
ryntäyskoneet alkoivat liikkua. Kuningas ja kreivi Albert hypähtivät
hevostensa selkään. Piispa Pietari ratsasti jo paljastettu miekka
kädessään järjestyneiden sotilasrivien joukossa, kehoitellen
voimakkain sanoin, ja kohta ryntäsi koko sotajoukko hyvässä
järjestyksessä kaupunkia vastaan.

Keskellä viholliskaupunkia kuljeksivat samaan aikaan kreivi Otto ja


Riisen Kaarlo lyhyt miekka kauppiasviitan alla, sekaantuen suureen
joukkoon hampurilaisia porvareita, laivureita ja jätkiä, joita virtasi
parvittain raatihuoneelta.

"Hän on poissa", lausui eräs vakava porvari, "hän on voidellut


polvijänteensä ja kauniisti jättänyt meidät ansaan. Sitä minä
arvelinkin: tuollainen pannanalainen, vainottu piispa ei koskaan voi
tuottaa meille muuta kuin tuhoa ja kirousta."

"Uskokaahan, piru hänet on nähtävästi perinyt", mutisi eräs laivuri.


"Ja sen hän on hyvin ansainnut menettelyllään meitä kohtaan.
Emmekö ole saaneet raataa ja laahata hänen tähtensä kuin
luontokappaleet noilla kirotuilla varustuksilla, niin että veri pursui
kynsien alta!"
"Mutta olihan hän lempo mieheksi!" tuumi muuan jätkä, jolla oli
hurja ryövärinnaama. "Hän vähät välitti paavista ja uskalsi rakentaa
tornin aivan Tanskan kuninkaan nokan alle."

"Hän kai luotti siihen, että hänellä oli tuo vastaleivottu keisari
selkänojana", sanoi laivuri. "Mutta nythän piru on ottanut senkin
hyvän ystävän; hän avasi suunsa liian suureksi aikoessaan niellä
koko Saksan."

"Hän sai Pohjoisalbingin väärään kurkkuun, toveri", sanoi eräs


vahva, vanttera merimies, jonka puheenparsi ilmaisi hänen
syntyneen Elben toisella puolen, "taikka uskotteko, että hän on
kuollut niihin vatsanväänteisiin, jotka hän sai kun kuningas Valdemar
ruoski hänet takaisin Elben yli?"

"Ei, keisari Fiilip on saanut myrkytetyn tikarin kylkiluittensa väliin",


sanoi porvari, "ja huhutaanpa että se on tullut hänen hyvältä
ystävältään, pieneltä, hurskaalta Otto-keisarilta".

"Paremminkin se on Tanskan suurinenäisen kuninkaan oma!" sanoi


eräs kovakourainen kauppapalvelua. "Hänhän pistää nenänsä joka
paikkaan ja on saanut pippurin ja suolan hinnan nousemaan kovasti
täällä kaupungissa."

Nyt menetti kreivi Otto kärsivällisyytensä ja muistamatta


vaarallista asemaansa sivalsi hämmästynyttä kauppapalvelijaa
vasemmalla kädellään korvalle, niin että tämä keikahti maahan.

"Luuletteko Tanskan kuninkaan salamurhilla suoriutuvan


vihollisistaan", huusi Otto katkerana ja heilutti jo oikealla kädellään
miekkaa puolustuksekseen; sillä ankarasti huutaen syöksyi nyt koko
porvari- ja jätkäjoukko häntä vastaan.
"Tanskalainen urkkija, tanskalainen urkkija!" he huusivat. "Lyökää
maahan, hirttäkää, kivittäkää hänet, ruhjokaa!"

Hämmästyen näki Riisen Kaarlo nyt suuren vaaran, mihin ritari


Otto oli saattanut itsensä. Kaarlolla olisi ollut hyvä tilaisuus paeta
kenenkään huomaamatta; hän tekikin tahdottoman liikkeen
ikäänkuin lähteäkseen, mutta häpeästä punaisena hän nyt hypähti
aivan Oton rinnalle ja suojasi tämän selkää lyhyellä miekallaan minkä
taisi.

"Niitä on kaksi, niitä on useampia! Alas ne koirat! Nujertakaa


niskat niiltä", huusi kiihtynyt rahvas, alkaen heittää lokaa ja kiviä
heidän päälleen. Mutta mainittu pieni, vanttera merimies työntyi
useiden tanakkain toverien kanssa esiin puolustamaan heitä, ja
tämän temmellyksen kestäessä alkoi äkkiä kuulua suurta melua ja
huutoa kaikilta kaduilta ja kujilta: Tanskalaiset hyökkäävät, vihollinen
on kaupungin porttien luona! Ja hetkessä oli tuo suuri kansanjoukko
hajonnut. Kauppapalvelijan ja merimiehen, jotka jo olivat käyneet
toisiaan tukkaan, oli levoton ihmisvirta vienyt mukaansa, ja
kaupungissa oli sellainen melu ja sekaannus, ettei kukaan enää
huomannut Ottoa ja Kaarloa, jotka ymmärsivät piiloittaa miekkansa
viitan alle ja kiipesivät lähemmille varustuksille. Sieltä he näkivät
sotajoukon ryntäävän kaupunkia vastaan, mutta puolustusta ei
näytetty ajateltavan. Kaikkialla oli poisheitettyjä aseita, ja suuria
pakolaisjoukkoja tunkeili meluten ja huutaen kaduilla. Vihdoin hiljeni
sekava melu, ja raatihuoneelta asteli komea joukko mustapukuisia
herroja katujen läpi: siinä oli pormestari ja raati, jotka heidän
tyranninsa paettua olivat yksimielisesti päättäneet jättää kaupungin
Tanskan kuninkaan haltuun, ja sentakia he nyt kulkivat häntä
vastaan, antaakseen hänelle kaupungin avaimet ja pyytääkseen
hänen kuninkaallista suosiotaan ja suojelustaan.
Ritari Otto ja Kaarlo liittyivät tätä kulkuetta, saattavaan
väkijoukkoon, mutta kun he kohtasivat kuninkaan aivan avoimen
kaupunginportin luona ei heillä ollut hänelle mitään uutista; sillä hän
tiesi jo kaikki ja sai nyt Hampurin herroilta varman vakuutuksen, että
Pfalz-kreivi Otto Vitelsbachilainen oli todella murhannut keisari Fiilipin
Bambergissä, ja että silloin koko keisarin sotajoukko oli hajaantunut
kuin salamanhuumaamana sekä kaikki saksalaiset ruhtinaat
lähteneet kotiin omiin maihinsa. Piispa Valdemarin he sanoivat
olevan matkalla Roomaan antautumaan paavin armoille sekä
pyytämään vapautusta pannasta.

Kuningas marssitti nyt Hampuriin vain varusväen, antaen sille


ankaran määräyksen kohdella kaupunkia kuin rauhallista aluetta.
Sitten hän päästi lempeästi luotaan Hampurin hallitusmiehet, ja
palasi leiriin. Täällä hän kohta piti salaisen neuvottelun kreivi Albertin
ja arkkipiispan kanssa; oli näet tullut tärkeitä tietoja Roomasta sekä
lähetystö Ruotsista. Suuret suunnitelmat heräsivät kuninkaan
mielessä.

"Onni siis ei ole poistunut luotani", sanoi hän. "Tuskin se on


koskaan ollut suosiollisempi kuin nyt. On aivan kuin joku mahtava
näkymätön käsi olisi lyönyt minun viholliseni ja tehnyt tyhjiksi heidän
aikeensa: Missä minä ryntään eteenpäin, siellä portit aukenevat ja
viholliseni pakenevat, ennenkuin miekkani ehtii koskettaa niitä.
Minulla on nyt koossa niin mahtava armeija, että sillä voitaisiin
valloittaa kuningaskunta. Minun ensimäinen ajatukseni oli Ruotsi:
Siellä minun kunniani on joutunut tappiolle, siellä ensi kerran onni
kääntyi selin ja siellä lepää hiekassa Lenen luona kostamatonna moni
kunnon tanskalainen ja böömiläinen ritari. Mutta katsokaas, jalot
herrat, mitä kuningas Eerik kirjoittaa minulle; kansa on valinnut
hänet kuninkaaksi, ja hän toivoo minun kunnioittavan kansan
oikeutta ja valtuutta siihen. Hän pyytää minua jalomielisesti
unhoittamaan viimeisen onnettoman taistelun, mikä oli tanskalaisille
yhtä suureksi kunniaksi kuin häviöksi. Hän tarjoaa minulle rauhaa ja
ystävyyttä ja pyytää sisartani Regitzaa kuningattarekseen."

"Jos jalo sisarenne suostuu tähän kunnialliseen tarjoukseen",


lausui kreivi Albert, "pidän minä sitä mitä suurimpana onnena
Tanskalle ja teille. Te voitte silloin turvallisesti, kuninkaallinen
sukulaiseni, kääntää aseenne minne päin tahdotte, mahtavan
vihollisen uhkaamatta selkäpuoltanne."

"Inhimillisesti katsoen asiaa ei näytä muuten voivan paremmin


käsittää, herra kuningas!" sanoi arkkipiispa. "Jos Jumalan tahto on
vakauttaa siten rauha Pohjolaan, voi kristikunta odottaa suuria
teidän hurskaan mielenne ja voittoisain aseittenne työn tuloksista."

"Viisaan sisareni puolelta en pelkää mitään vastaväitteitä", lausui


Valdemar, "hän on jo sen iän ohi, jolloin intohimo määrää valinnan.
Sitäpaitsi hän ei ole koskaan ollut minun kaltaiseni tässä asiassa.
Eerik-kuningas on urhea ja kunnioitettava herra. Minä en rakasta
häntä, mutta olisi kohtuutonta, jos minä kieltäisin sen mitä hän paha
kyllä on pakoittanut meidät tunnustamaankin. Sisareni rakkaus
Tanskaan ja minuun poistaa kaikki epäilyt."

Kuningas istuutui telttapöytänsä ääreen ja otti esiin kynän ja


pergamentin. Hän ei kirjoituttanut kirjurilla salaisia ja tärkeitä
kirjeitään. Hän oli itse harvinaisen taitava kaikissa kirjallisissa
taidoissa. Olipa hän vielä keksinyt uuden ja mukavamman keinon
riimujen kirjoittamiseen pisteitten avulla. Hän kirjoitti muutamia
tärkeitä sanoja sisarelleen, pani mukaan Ruotsin kuninkaan
kosintakirjeen ja kutsutti kohta Junkker Strangen. Hänen
tehtäväkseen tuli viedä tämä kirje Riibeen ja sieltä prinsessan
vastaus suoraa päätä Ruotsiin, sekä asianomaisella tavalla järjestää
lopullisesti tämä tärkeä asia.

"Ja katsokaahan", jatkoi kuningas Junkker Strangen mentyä.


"Katsokaahan, hyvät herrat, mitä pyhä isä kirjoittaa minulle! Sitä en
tohtinut toivoakaan. Ja minä saan siitä kiittää etupäässä teitä,
uskollinen, toimelias arkkipiispa Antero. Viisas ja voimakas
Innocentius tahtoo kaikin voimin tukea minun aikeitani Preussin ja
Liivinmaan uskottomia vastaan. Hän kutsuu minua rakkaimmaksi
pojakseen ja on lähettänyt kirjeitä kaikille kristityille ruhtinaille
Tanskan ympärillä, kieltäen heitä pannan uhalla ahdistamasta
Tanskaa, estämästä minun kristillisiä yrityksiäni sekä vähentämästä
minun ja tulevien perillisteni oikeuksia."

"Te olette onnen suosikki, herra kuningas!" sanoi kreivi Albert


hämmästyneenä. "Te osaatte suuren taidon, taistella sekä maallisin
että taivaallisin asein."

"Kirkko on valinnut teidät ritarikseen ja aseenkantajakseen, herra


kuningas", lausui arkkipiispa, ja "kaikkivaltiaan käsi ohjaa ilmeisesti
teitä. Niin suuri, niin tärkeä hetki, tulee harvoin useammin kuin
kerran. Elköön teitä nyt sokaisko mikään maallinen halu suurempaan
valtaan ja maineeseen! Jättäkää ylpeät aikeenne Britaniaan nähden,
Knuut suurihan, korkeasti kunnioittaen muistettu, mahtava Knuut,
jonka perilliseksi aiotte tulla herra kuningas, laski kruununsa pyhälle
Jumalan alttarille, kun tämän maailman kunnia ja turhuus tahtoi
houkutella häntä asettamaan oman kunniansa kaikkivaltiaan kunnian
yläpuolelle."

"Ristiretki siis ensiksi ja ristiretki viimeksi — se on nyt kuten


ennenkin teidän neuvonne ja ajatuksenne, arvoisa herra!" sanoi
Valdemar hillityllä äänellä ja näytti taistelevan suurta, houkuttelevaa
ajatusta vastaan. "Sillä, että minä komentaisin sotajoukon kotiin ja
itse asettuisin levolle Riiben linnaan, sitä te tuskin arvelette tämän
suuren tärkeän hetken vaatimaksi mainetyöksi. — No niin!" jatkoi
hän päättävästi lyhyen äänettömyyden jälkeen. "Huomenna me
lähdemme joukkoinemme Saksaa vastaan; minä tahdon näyttää
kristillisille vihollisilleni, että minä valvon ja tohdin laiminlyödä heidät
pakanain tähden. Minä en tahdo nähdä Riiben linnaa ennenkuin uusi
voittolaulu kaikuu Lenen taistelun surulaulun yli. Tanskalaisrunoilija
Thorgeir ja rohkea islantilainen seuraavat mukanamme. Sen
turhamaisuuden saatte lukea hyväkseni, hurskas sielunpaimeneni,
että pitäessäni huolta kirkon voitoista ja ristin kunniasta uskottomien
joukossa, minä samalla tahdon pitää huolta omasta ritari- ja
kuningaskunnastani sekä siitä, että uskoton jälkiaika muistelee
minun nimeäni."

Hurskas arkkipiispa kohautti harteitaan vaijeten. Mutta kreivi


Albert kohotti ylpeänä raskasmieliset kasvonsa, katsellen mielihyvin
reipasta, kunnianhimoista kuningasta. "Pyhän Mikaelin nimessä!"
lausui hän innostuneena. "Luvallinen ja kiittävä jälkimuisto on ainoa
maallinen onni, joka ei kuole ja häviä, ja jota rehellisen ritarin
kannattaa tavoitella. Jos jälkimuisto myös olisi katoavaa turhuutta,
en minä mielisi vetää teräskinnasta käteeni, voittaakseni
kuningaskunnan!"

"Niinpä niin, korkeat herrat!" lausui korkea arkkipiispa. "Missä


kerran evankeliumia saarnataan teidän ritarimiekkanne turvin
rauhassa, siellä lausuttakoon teidän muistoksenne, mitä te olette
tehnyt. Vanhurskaan nimi ei ole häviävä, hänen muistonsa tulee
siunaukseksi; mutta Jumalan ja ristiinnaulitun on kunnia."
Näin sanoen hän kiinnitti punaisen silkkiristin kuninkaan ja Albert-
kreivin hartioille. Uusi, tärkeä ristiretki oli siis päätetty. Seuraavana
päivänä koko sotajoukko oli varustettu tuollaisilla risteillä ja läksi
liehuvin lipuin ja soiton kaikuessa kaukaisia pakanamaita kohti.
KAHDEKSAS LUKU.

Kuninkaan ja kreivi Albertin taistellessa onnellisesti Saksassa ja


Puolassa ja valloitellessa maita meren rantaa pitkin Weikselistä
Samlantiin asti, läheni se aika, jolloin kuningatar Dagmarin piti tulla
äidiksi. Hän iloitsi siitä sydämestään, melkein lapsellisesti, mutta
välistä hän tuli murheelliseksi ja levottomaksi. Siksi hän koki
alituiseen Uikkua ulkoilmassa. Riisen Kristiinan saattamana hän
käveli joka päivä linnan puistossa ja istui siellä usein puolet päivät
mielipaikallaan joen viereisten leppäpensaitten välissä, missä hän oli
koroituttanut märkää suomaata ja rakennuttanut pienen lehtimajan
kaislaisen joen rannalle. Siellä oli aina valmiina pieni, soma vene,
jossa oli purppuraistuimet, ja kullatut airot ja jonka kuningas oli
rakennuttanut halutessaan tehdä kuningattaren kanssa pieniä
huviretkiä joelle.

Ollessaan yksin Kristiina-neidon kanssa tällä mielipaikallaan


Dagmar iloitsi lapsellisesti istuutuessaan kiinnisidottuun veneeseen ja
keinuessaan siinä korkeitten kaislojen ja ruokojen välissä, Kristiina
neidon laulaessa hänelle merimies Rosmerista, Villimetsän Eliinasta,
keijuista ja metsänneidoista sekä monista kummallisista
tapahtumista, joita vanhoissa tanskalaisissa kansanlauluissa on niin
paljon. Kun kuningatar kuunteli näitä lauluja näytti hän ikäänkuin
tulleen lumottuun maahan, missä koko luonto tuntui elävältä ja
sielulliselta, ja missä hänen kauniitten lapsuusunelmiensa enkelit
tuudittivat tuota täyskasvanutta lasta kultaisessa kehdossa,
yksinkertaisia, liikuttavia säveliä laulaen.

Eräänä iltana auringon laskiessa kuningatar istui noin keinuen ja


uneksien venheessään. Kristiina-neito istui häntä vastapäätä
ruohopenkillä laulaen:

"Näki peikkoja Villimetsän mies,


kun katsoi lasistaan.
'Nyt avuks, Jeesus ja Maaria!
Mua peikoilt vainotaan!'

Tuvan sopen käyden jokaisen


hän risti itseään;
ja peikot metsäin piilohon
ne pakeni hädissään.

Lens itään yksi ja länteen toinen,


joku kolmas pohjoiseen;
ja muiden laaksojen kätköihin
mä iäksi luulen painuneen — —"

"Mikä teidän on, jalo kuningattareni?" keskeytti Kristiina äkkiä


laulunsa. "Miksi te kalpenette ja mitä te niin kummallisesti
tuijotatte?"

"Oi, minä uneksin niin ihanasti ja ajattelin isääni ja äitiäni ja


lapsuusleikkejäni!" sanoi Dagmar. "Mutta kun sinä lauloit pahoista
peikoista, niin minusta näytti niinkuin ne olisivat pistäneet päänsä
esiin joka pensaasta ja uhanneet minua."
"Kristus varjelkoon!" lausui Kristiina katsoen puolipeloissaan
ympärilleen. "Mutta ettehän sentään usko, jalo kuningatar, sellaisia
pahoja peikkoja enään olevan maailmassa; niitähän oli vain
ikivanhoina aikoina, ennenkuin täällä oli kirkkoja ja pappeja ja
oikeata kristinuskoa."

"Itsehän lauloit, että talonpoika teki pyhän ristinmerkin peikkojen


edessä", sanoi Dagmar. "Minä en kyllä usko kaikkea, mitä noissa
lauluissa sanotaan, mutta varmaan on yhtähyvin pahoja kuin
hyviäkin henkiä, sitä ei voi kukaan kristitty epäillä, eikähän yksikään
ole aivan hyvä ja viaton, meidänhän täytyy joka ilta rukoilla rakasta
Herra Jumalaa päästämään meidät pahasta. Sano minulle, rakas
Kristiina, etkö näe myöskin kalpeiden naiskasvojen tirkistävän tuolta
kaislain välistä? Nyt ne minusta näyttävät liikkuvankin — ja näetkö
nuo märät kiharat ruohonseppeleineen?"

"Ah niin, jalo kuningatar, jotain sellaista minä näen. Ettekö tahdo
palata takaisin linnaan? Alkaa jo hämärtää — ja iltailma — —"

"Sanohan suoraan, että pelkäät, pikku Kristiina!" sanoi Dagmar.


"Nyt minä en enää pelkää; olemmehan kaikki Jumalan suojassa. Ei
tuo kalpea nainenkaan näytä meille aikovan mitään pahaa — hän
katsoo minua, niin kärsien ja surullisena. Ehkä se on joku onneton
tyttö, joka on piiloutunut sinne välittääkseen minulle tuskaansa
salaisesti. Ehkä minä voin auttaa häntä. Katso, nyt hän likenee!"

"Ah, se on varmaan joku mielipuoli ihmisraukka!" sanoi Kristiina


sekä peläten että säälien. "Katsokaa, kuinka kummasti hän vääntää
kasvojaan ja viittaa taivaaseen, — ja kuulkaa, kuulkaa, hän laulaa
—"
Hilliten pelkonsa ja tarkaten uteliaina, kuningatar ja Kristiina neito
nyt kuulivat selvään kirkkaan, väräjävän äänen laulavan
katkonaisesti ja surumielisesti kaislain välissä, vaikka tuo
salaperäinen laulajatar oli kokonaan piilossa heiltä.
Hämmästyksekseen kuningatar kuuli seuraavat sanat:

"Dagmar! Kuningatar hurskahin!


Sun osaas tähdiltä tiedustin.

Sä poian synnytät puhtoisen;


emo lämmin, kylmäpä isä sen.

Hiuskulta se poika on. Onni vaan


sill' ei ole kauan seuranaan.

Lelun kalliin — kruunun — se hetkeks saa,


mut teräskynsi-lintu sen tuhoaa.

Salatieto kirjassa yks viel' on:


hänen eestään nuorena kuolohon;
isäst', äidistä kaukana käyt sä."

"Kuuletko, Kristiina!" huokasi hurskas Dagmar itkien katkerasti.


"Minun kuolemaani hän ennustaa. Tapahtukoon Jumalan tahto, —
mutta maailmassa on kuitenkin niin ihana elää!"

"Jumalan nimessä, tulkaa, jalo kuningatar ja paetkaamme! Se on


paha, mielipuoli vaimo, joka tahtoo ennustuksillaan peloittaa teidät
kuoliaaksi. Jumalan nimessä lähdetään täältä." Kuningatar nousi
horjuen, lähteäkseen venheestä; mutta taas tuo salaperäinen ääni
alkoi laulaa sydämellisen alakuloisesti:
"Turha, oi turha sun itkeäs
kun on auk' ovi taivaan edessäs.
— Ja Vellamo tanssien laulaa.

Koti taivaassa sulla on iäinen,


saat vasta siell' levon suloisen.
— Vaan Vellamo tanssien laulaa."

Vaivoin kuningatar pääsi veneestä ja vaipui kalpeana ja heikkona


kauhistuneen Kristiina-neidon syliin.

"Jesus Maria!" huusi tyttö, ja nyt hän kuuli selvään loiskinaa, kuten
airojen lyöntejä tai uivan liikkeitä; mutta tämä ääni heikkeni
heikkenemistään ja pian kokonaan häipyi sinne, missä joki alkaa
levetä merta kohti.

"Näinkö minä unta?" sanoi kuningatar avaten silmänsä ja nousten


hiljaa. "Tai olemmeko todella kuulleet ja nähneet vellamoisen, joka
ennusti pahaa lapselleni ja minulle itselleni katkeran kuoleman?"

"Ah, elkää ajatelko tuota kummallista tapahtumaa, hyvä hurskas


Dagmar!" rukoili Kristiina. "Se oli varmaankin se hullu Matleena, joka
kuuluu paenneen Riiben hullujenhuoneesta. Minä olen kerran nähnyt
hänet ja kuullut hänen laulavan. Hän kulkee mielellään seppele
tukassaan ja laulelee juuri tuollaisia kummallisia ja hurjia loruja ja
vanhojen laulujen pätkiä noidista ja peikoista. Minä en koskaan enää
laula tuollaisia lauluja teille; ellei meillä olisi ollut pää täynnä
tuollaisia juttuja, me olisimme kyllä nähneet, kuka se oli, emmekä
noin säikähtäneet."

Huolekkaan Kristiinan onnistui lopulta tyynnyttää kuningatar ja


saada uskomaan hänen luonnollinen selityksensä tästä oudosta
tapauksesta, jonka takia Kristiina sentään itsekin oli salaisesti
surullinen. Dagmar hyväksyi aluksi Kristiinan rauhoittavan oletuksen,
mutta pyysi häntä kuitenkin olemaan kertomatta kellekään mitä oli
tapahtunut; itse hän tahtoi hiljaisuudessa tutkia lähemmin sitä.

Seuraavana päivänä kuningatar voi hyvin ja näytti iloiselta kuten


tavallisesti; mutta hän ei sentään enää koskaan tohtinut illoin lähteä
joelle; ja kun hän oli ollut salakammiossaan, oli huolestunut Kristiina-
neito usein selvään näkevinään hänen silmistään, että hän oli
itkenyt.

Kun vaikea synnytyshetki läheni, kaipasi kuningatar usein syvästi


Valdemaria. Herra Ib Urnen täytyi joka päivä saapua kertomaan
hänelle kaikki, mitä oli kuulunut kuninkaasta ja hänen retkestään.
Viimeiset varmat tiedot, jotka häneltä olivat tulleet, kertoivat
puolalaisen herttuan Mistwinin lannistamisesta, sekä että tämän
mahtavan ruhtinaan oli täytynyt vannoa kuninkaalle uskollisuutta.
Kreivi Albertista ja ritari Otosta kerrottiin paljon rohkeita tekoja, ja
kaikki, jotka suosivat rohkeata ritari Ottoa ja olivat pelänneet,
seurauksia hänen kiihtymyksestään arkidiakoonia vastaan iloitsivat
nyt kuulleessaan että hän ristiritarina oli täyttänyt sen katumustyön,
mihin arkkipiispa oli hänet paavin kirjeen nojalla tämän teon vuoksi
velvoittanut, — hän oli nimittäin rohkealla urhoollisuudellaan
vapauttanut kymmenen kristittyä pappia pakanain käsistä. Ei kukaan
enemmin iloinnut tästä tiedosta kuin Riisen Kristiina, mutta hän
salasi huolellisesti ilonsa ja oli ihastelevinaan vain kuninkaan onnea
ja voittoja.

Riisen Kaarlosta kerrottiin, että hän oli Puolan rajoilla pelastanut


asemestarinsa kreivi Albertin hengen joutumasta väijyjäin uhriksi.
"Se reipas hyvä poika!" huudahti Rigmor lapsellisella
avomielisyydellä ja taputti käsiään kuullessaan tuon. Hän ei
muistanut muuta kuin että he molemmat olivat lapsia, mutta Rigmor
oli melkein puolikasvuinen tyttö, ja jos Riisen Kaarlo olisi kuullut
hänen nimittävän häntä pojaksi, hän olisi kovin suuttunut siitä; sillä
hän oli nyt ritari Oton pituinen ja paljon vahvempi, ja hän uneksi
kerrassaan ansaitsevansa kultakannukset tällä sotaretkellä.

Kuningattaren synnytys kävi sentään helpommin kuin hän oli


odottanut, ja Riiben linnassa ja koko maassa heräsi suuri ilo, kun
kuultiin, että hyvä kuningatar Dagmar oli lahjoittanut kuninkaalle
pojan ja kruununperillisen. Sillä vaikka kruunu ei ollut perinnöllinen,
vaan kansalla oli vaalioikeus, niin Tanskan kansa valitsi sentään
mieluimmin kuninkaan pojista esikoisen. Samoina päivinä oli myöskin
hiljainen, surumielinen kreivitär Ida synnyttänyt pojan, ja onnellinen
Klaus-kreivi, joka oli jäänyt Riiben linnaan, riensi itse viemään näitä
ilosanomia kuninkaalle.

Kuningatar Dagmar itki sydämensä onnesta ja ilosta pidellessään


pientä sinisilmäistä prinssiä helmassaan, mutta Hänen äidiniloaan
vähensi suuresti se, ettei Valdemar ollut läsnä ottamassa osaa hänen
onneensa, sekä etteivät hänen isänsä ja äitinsä voineet nähdä,
kuinka onnellinen hän oli. Hän suuteli lastaan tuhansin kerroin ja
kiitti Jumalaa tästä ihmeellisestä lahjasta sekä siitä sanomattomasta
rauhasta, jota hän ei ollut koskaan uneksinutkaan niin suureksi ja
lumoavaksi. Hän katseli lapsen hiljaisiin sinisilmiin ja hänestä tuntui
kuin olisi katsonut itseään sieluun. Hienot keltaiset silkkihiukset olivat
myös hänen, mutta hän näki kuitenkin lapsessa vain voitokkaan
Valdemarin pojan ja rukoili vain, että pojastaan tulisi hyvä ja hurskas
ja tuottaisi pelkkää iloa ja siunausta kuninkaalle ja kansalle.
Dagmarin ilo pikku Valdemarista, kuten hän sitä jo kutsui, oli niin
suuri, että se vei hänen voimansa. Tuonnoisen illan pelästys joen
rannalla sekä ne alakuloiset kuolemanajatukset, jotka tuo onneton
ennustus oli herättänyt hänen hiljaisessa mielessään, pidättivät
häntä vielä sairasvuoteella, kun hän sai kuninkaan kirjeen, missä
tämä ilmaisi suuren ilonsa saada nähdä hänet onnellisena äitinä ja
hänen käsistään ottaa esikoisensa.

Prinsessa Regitza, joka oli myöntynyt kuningas Eerikin kosintaan,


luki samalla aikaa tyynenä ja tyytyväisenä veljeltään saamaansa
kirjettä, missä tämä ilmoitti, kuten hän oli kuningattarellekin
kirjoittanut, aikovansa seuraavan kuun ensi päivänä, joka kirjeiden
saavuttua olikin aivan likellä, pitää Riiben linnassa suuret
voittojuhlat, joissa hän samalla tahtoi kastattaa poikansa ja viettää
rakkaan sisarensa häät suurella kunnialla ja loistolla. Siitä oli Ruotsin
Eerik kuningaskin saanut tiedon kirjeessä.

Suuren juhlapäivän aattona saapui kuningas Valdemar liehuvin


lipuin ja soiton kaikuessa Riiben linnaan, minne kansa tervehti hänet
meluisin ilohuudoin. Iloinen, utelias kansa virtasi suurina laumoina
ulos ja sisään Riiben portista, nähdäkseen ja tervehtiäkseen
voitokasta kuningastaan ja samalla katsellakseen vieraan kuninkaan
saapumista. Kuningas Eerikkiä vastaan oli nimittäin lähetetty lukuisa
joukko ritareita ja häntä voitiin odottaa joka hetki.

Valdemar hypähti sotaoriinsa selästä ja kiiruhti tomuisena ja


rautapukuisena suoraa päätä linnaan, missä hän toivoi nuoren
kukoistavan äidin kantavan häntä vastaan iloisena esikoistaan. Mutta
hänen ilonsa väheni kovin, kuullessaan Regitza-sisareltaan, että
kuningatar ei vielä ollut täysissä voimissaan eikä saanut jättää
makuukammiotaan. Kuningas meni silloin hänen luokseen hämärään
huoneeseen ja tunsi mielensä kohta kummallisen alakuloiseksi
keskellä voimakasta elämäniloa, ja häntä painosti se sisäilma, joka
tuulahti ovelta vastaan, niukka valo salli hänen nähdä terveen
kukoistavan äidin sijalla hiljaisen kalpean naisen, joka; piteli
vapisevissa käsissään hentoa lasta.

Dagmar lepäsi purppurapeittoisella leposohvalla, hän oli heikko ja


rasittunut, mutta ilo voimistutti häntä. Hän nousi ja ojensi lapsen
Valdemarille ylevällä, hiljaisella ilolla, mutta samalla tuntien syvää
kaihoa, sillä hän näki, minkä tuskallisen vaikutuksen hänen ilmeinen
heikkoutensa teki kuninkaaseen. Tämän ylpeissä silmissä välkkyi
väkisin pidätetty kyynel, ja hän levitti kiihkeästi sylinsä äitiä ja lasta
kohti, tuntien kuohuvaa iloa ja tuskaa. Mutta Dagmar peräytyi
väristen, hänen rautapukuaan peläten, ja lapsi äännähti. Valdemar
laski äkkiä rautahihaiset käsivartensa ja ojensi Dagmarille kätensä.

"Suo anteeksi ajattelemattomuuteni! En odottanut näkeväni sinua


noin; minä luulin sinun olevan reippaan ja iloisen ja synnyttäneen
minulle voimakkaan ja reiman pojan."

Näin sanoen hän heitti rautapaidan päältään ja istuutui nyt


tyynempänä kuningattaren viereen leposohvalle. Mutta Dagmar
nojautui lapsen yli ja itki.

"Elä itke, hyvä siunattu Dagmar!" lausui Valdemar nyt lempeästi.


"Elä itke sen tähden, että minä saavuin luoksesi kuin myrskytuuli!
Kiitos, sydämellinen kiitos siitä lahjasta, minkä olet antanut minulle
ja Tanskalle; kunpa sen hintana ei olisi sinun oma terveytesi ja
onnesi!"

"Rakas, voimakas Valdemar!" vastasi Dagmar taputtaen häntä


ystävällisesti kädelle. "Sinä tapaat minut suurena lapsena, joka
pelkää ja itkee vähimmän seikkasen tähden. Minun sydämeni ei ole
sairas, ainoastaan voimaton. Ja sinun sotapukusi helinä oli kyllin
peloittamaan minua ja saamaan minut itkuun. Mutta kun minä
tästäpuoleen näen sinut joka päivä, niin sinä huomaat, että minä
tulen voimakkaaksi ja iloiseksi!"

"Minun poissaoloni kai ei liene mitenkään syynä sinun


heikkouteesi?" kysyi Valdemar. "Kysymyksessä oli kansan ja
valtakunnan etu, ristin kunnia ja rauha. Minä pidin sanani; Herra
antoi pakanat minun käsiini, ja minä palasin nyt voittajana!"

"Jumala siunatkoon sinun urhouttasi ja voittojasi!" sanoi Dagmar.


"Jos kysymyksessä oli ristin kunnia ja rauha, niin minun ikäväni ja
kaipuuni oli vain vähäinen uhriropo rauhan ja rakkauden suurelle
Herralle, mutta elä nyt ajattele minua, rakas herra ja kuningas! —
Ottakaa nyt poika isänkäsiinne ja siunatkaa häntä! Nyt se ei enää
itke, kas, se hymyilee nyt levollisena ja ojentaisi mielellään
kätösensä teitä vastaan, jos voisi."

Kuningas otti lapsen syliinsä ja katseli sitä huolekkaalla ilolla.


"Jumala sinua vahvistakoon ja siunatkoon, poikani!" sanoi hän
liikutettuna. "Sinulla on äitisi hurskaat silmät ja varmaan sinulle tulee
hänen kaunis tukkansakin, mutta kantaaksesi kerran valtikkaa ja
kruunua sinä et saa pelätä minun rautapukuani. Jos en olisi tiennyt
sinun lahjoittaneen minulle prinssin, hyvä Dagmar", jatkoi hän
laskien lapsen varovaisesti takaisin äidin syliin, "niin olisinkin sitä
uskonut pieneksi, hienoksi prinsessaksi, jonka lempeä kuva kerran
voisi koristaa kirkkoja ja luostareita ja tehdä ruhtinaita ja nuoria
runoilijoita narreiksi."

Eerik-kuninkaan saapuminen pakoitti nyt kuninkaan lähtemään


äidin ja pojan luota sekä haihduttamaan sen alakuloisen
vaikutuksen, minkä kuningattaren heikkous ja hentoisen prinssin
näkeminen oli tehnyt häneen. Ensimäinen kohtaus kuninkaallisen
lankonsa kanssa oli hänelle epämieluisa, sillä ruotsalaisen kuninkaan
itsetietoinen ja rohkea olento johti kuninkaan mieleen Lenen
taistelun sekä sen, että hän nyt ojensi tälle miehelle kätensä
ystävänä ja lankona, vaikka tämä oli ollut syypäänä monen kunnon
tanskalaisen kuolemaan. Ensi kerran elämässään Valdemar näki
itsensä pakoitetuksi ottamaan vastaan vieraan, joka voi ylpeillä
vallanneensa taistelukentän häneltä ja laulaneensa Te Deumia
tanskalaisten laulaessa surulauluja. Mutta Valdemar hillitsi tämän
vastenmielisyyden ja loukatun ylpeyden tunteen ja otti kuninkaallisen
vieraansa ja lankonsa vastaan ritarillisella kohteliaisuudella ja
kunnioittavalla huomaavaisuudella.
Welcome to our website – the ideal destination for book lovers and
knowledge seekers. With a mission to inspire endlessly, we offer a
vast collection of books, ranging from classic literary works to
specialized publications, self-development books, and children's
literature. Each book is a new journey of discovery, expanding
knowledge and enriching the soul of the reade

Our website is not just a platform for buying books, but a bridge
connecting readers to the timeless values of culture and wisdom. With
an elegant, user-friendly interface and an intelligent search system,
we are committed to providing a quick and convenient shopping
experience. Additionally, our special promotions and home delivery
services ensure that you save time and fully enjoy the joy of reading.

Let us accompany you on the journey of exploring knowledge and


personal growth!

ebookluna.com

You might also like