Download Full Version ebook - Visit ebookmeta.

com

RISC OS 5 User Guide 2nd Edition Acorn Computers

https://ebookmeta.com/product/risc-os-5-user-guide-2nd-
edition-acorn-computers/

OR CLICK HERE

DOWLOAD NOW

Discover More Ebook - Explore Now at ebookmeta.com

 Instant digital products (PDF, ePub, MOBI) ready for you
Download now and discover formats that fit your needs...

Start reading on any device today!

BBC Basic Reference Manual 3rd Edition Risc Os Open Ltd

https://ebookmeta.com/product/bbc-basic-reference-manual-3rd-edition-
risc-os-open-ltd/

ebookmeta.com

OS Internals User space by Jonathan Levin 2nd Edition

Jonathan Levin

https://ebookmeta.com/product/os-internals-user-space-by-jonathan-
levin-2nd-edition-jonathan-levin/

ebookmeta.com

OS Internals: Kernel Mode: 2nd Edition Jonathan Levin

https://ebookmeta.com/product/os-internals-kernel-mode-2nd-edition-
jonathan-levin/

ebookmeta.com

House of Chaos (The Devil Rose up from Georgia #2) 1st

Edition K. R. Alexander [Alexander

https://ebookmeta.com/product/house-of-chaos-the-devil-rose-up-from-
georgia-2-1st-edition-k-r-alexander-alexander/

ebookmeta.com
The Selected Works of Edward Said 1st Edition Edward Said

https://ebookmeta.com/product/the-selected-works-of-edward-said-1st-
edition-edward-said/

ebookmeta.com

The Edge of Everything The Edge of Everything 1 1st

Edition Jeff Giles Giles Jeff

https://ebookmeta.com/product/the-edge-of-everything-the-edge-of-
everything-1-1st-edition-jeff-giles-giles-jeff/

ebookmeta.com

Core Curriculum for Transplant Nurses 2nd Edition Sandra

A. Cupples

https://ebookmeta.com/product/core-curriculum-for-transplant-
nurses-2nd-edition-sandra-a-cupples/

ebookmeta.com

Pro Serverless Data Handling with Microsoft Azure:

Architecting ETL and Data-Driven Applications in the Cloud
1st Edition Benjamin Kettner
https://ebookmeta.com/product/pro-serverless-data-handling-with-
microsoft-azure-architecting-etl-and-data-driven-applications-in-the-
cloud-1st-edition-benjamin-kettner/
ebookmeta.com

The Anointed Evangelical Truth in a Secular Age 1st

Edition Randall J Stephens Karl W Giberson

https://ebookmeta.com/product/the-anointed-evangelical-truth-in-a-
secular-age-1st-edition-randall-j-stephens-karl-w-giberson/

ebookmeta.com
Joseph Portraits Through the Ages 1st Edition Alan T.
Levenson

https://ebookmeta.com/product/joseph-portraits-through-the-ages-1st-
edition-alan-t-levenson/

ebookmeta.com
RISC OS 5
User Guide
Copyright © 1996 Acorn Computers Limited. All rights reserved.
Updates and changes copyright © 2018 RISC OS Open Ltd. All rights reserved.
Issues 1 and 2 published by RISC OS Open Ltd.
No part of this publication may be reproduced or transmitted, in any form or by
any means, electronic, mechanical, photocopying, recording or otherwise, or
stored in any retrieval system of any nature, without the written permission of the
copyright holder and the publisher, application for which shall be made to the
publisher.
The product described in this manual is not intended for use as a critical
component in life support devices or any system in which failure could be expected
to result in personal injury.
The product described in this manual is subject to continuous development and
improvement. All information of a technical nature and particulars of the product
and its use (including the information and particulars in this manual) are given by
the publisher in good faith. However, the publisher cannot accept any liability for
any loss or damage arising from the use of any information or particulars in this
manual.
If you have any comments on this manual, please complete the form at the back of
the manual and send it to the address given there.
All trademarks are acknowledged as belonging to their respective owners.

Published by RISC OS Open Ltd.

Issue 1, April 2018 (updates by RISC OS Open Ltd).

Issue 2, October 2020 (updates by RISC OS Open Ltd).

ii
 Contents

Introduction xvii
About this Guide xvii
The RISC OS operating system xviii
Conventions used in this manual xviii
Important tips xix
Getting help xxi
Additional documentation xxii

Part 1 – Beginner’s concepts 1

Chapter 1: The RISC OS desktop 3
What is the RISC OS desktop? 3
Windows 4
Icons 4
Menus 6
The pointer 6

Chapter 2: Using the mouse 7

What is a mouse? 7
Holding the mouse 7
The mouse buttons 8
Basic mouse techniques 8
Clicking 9
Double-clicking 9
Dragging 10

Chapter 3: Using the keyboard 11

A quick tour of the keyboard 11
When to use the keyboard 12
The computer control keys 12
Moving around a document 13
Typing special characters 14

iii
Contents

Chapter 4: Windows 15
Features of windows 15
Practising manipulating windows 17
Changing a window’s size 17
Moving a window 17
Toggling window size 18
Bringing windows to the front 18
Closing windows 19
Scrolling 19
Practising scrolling 21
Scrolling step by step 22
Moving through a file 22

Chapter 5: Menus and dialogue boxes 23

Menu basics 23
Displaying a menu 23
Choosing from a menu 24
Keeping a menu on the screen 24
Choosing from a submenu 25
Choosing menu options – conventions in this Guide 26
What is a dialogue box? 26

Chapter 6: Using applications 29

What are applications? 29
Starting an application 29
Using applications 30
Using more than one application window 31
Quitting applications 31
The Boot application 32

iv
 Contents

Chapter 7: Files and directories 33

What are files and directories? 33
Opening directory displays 33
Double-clicking on an application 34
Building a file structure 34
Creating a new directory 35
Saving a file 35
Loading a file 37
Copying a file to another directory 37
Moving a file 38
Deleting files and directories 38
Pinboard 39

Chapter 8: Switching off the computer 41

Normal shut down procedure 41

Part 2 – Managing the desktop 43

Chapter 9: The desktop 45
Manipulating windows 45
Directory displays 47
The Filer 52
Advanced Filer operations 55
Desktop colours and resolution 62
The pinboard 67

Chapter 10: Managing the desktop 73

Introducing the Task Manager 73
Controlling tasks and memory 74
Launching Configure 79
Saving a Desktop settings file 80
Shutting the computer down 80

v
Contents

Chapter 11: Changing the computer’s configuration 81

Introduction 81
Changing configuration settings with Configure 84
Merging updates using Configure 84
Boot setup plug-in 85
Discs setup plug-in 87
Filer setup plug-in 89
Fonts setup plug-in 91
Help setup plug-in 93
Keyboard setup plug-in 94
Lock setup plug-in 95
Mouse setup plug-in 98
Pinboard setup plug-in 100
Screen setup plug-in 101
Sound setup plug-in 103
System setup plug-in 105
Theme setup plug-in 105
Time and date setup plug-in 107
Windows setup plug-in 109

Chapter 12: The Boot application 111

Introduction 111
Getting out of a mess 111
Inside the Boot application 112
PreDesktop boot 114
Desktop boot 115
Desktop settings file 116
Other names for the Boot application 118

Chapter 13: Using discs 121

Fixed and removable discs 121
Mounting and dismounting discs 121
Naming discs 122
Formatting discs 123
Backing up discs 128
Checking for disc defects (verifying) 131
Checking the amount of free space on a disc 132
Using several removable discs at once 133
What to do if something goes wrong 134

vi
 Contents

Chapter 14: Other storage devices and filing systems 137

Types of filing systems 137
Using DVD-ROMs and CD-ROMs 138
Using DOS and Windows discs 140
Using spare RAM as a disc 143
Using read-only resources 144
Using USB connected drives and SCSI discs 145
Using removable memory cards 146

Part 3 – Networking 147

Chapter 15: Local networks 149
Types of network 149
Configuring networking 150
Disc sharing on an Access network 151
Printing over an Access network 157
File sharing on an Econet network 159
Printing over an Econet network 166
File sharing using other protocols 166

Chapter 16: Setting up networking 167

Introduction 167
Configuring connection to an Econet network 168
Configuring connection to an Access network 169
Configuring connection to the Internet 169
Saving your Network Configuration 175

Chapter 17: OmniClient 177

Selecting OmniClient’s protocols 177
Starting OmniClient 177
Using OmniClient 178
Icon bar menu 181
Printing through an OmniClient protocol 182
Quitting OmniClient 183
Advanced OmniClient configuration 184

vii
Contents

Part 4 – Printing 187

Chapter 18: Setting up printers 189
Setting up the printer 189
Loading the Printer Manager 191
Configuring the printer 193
Configuring the printer connection 200
Activating the printer 203
Editing paper sizes 204
Saving your choices 206
Creating your own Printer definition file 206

Chapter 19: Printing your files 207

Starting Printer Manager 207
Printing a file 207
Things you can’t print 209
Using more than one printer 209
Print queue control 210
Text printing and graphics printing 211
Using PostScript printers 213
Hints and tips 214

Chapter 20: PrintEdit 215

Starting PrintEdit 216
The PrintEdit window 216
Graphics mode 218
Text modes 222
Saving and quitting 225

Chapter 21: FontPrint 227

Starting FontPrint 227
Mapping 228
Downloading 229
Advanced information 231

viii
 Contents

Part 5 – RISC OS applications 233

Chapter 22: RISC OS applications 235
Where to look for applications 235
Starting applications 237
Loading any file into Edit 237
Transferring data between applications 238
Setting application options in Boot files 238
Adding more applications to a hard disc 238

Chapter 23: Using colour in applications 239

Colour models 239
Using colour in Draw 240
Colour and the desktop 244

Chapter 24: Using fonts in applications 245

RISC OS fonts 245
Choosing and using fonts in applications 247
How the Font Manager works 248
Matching font performance to your needs 250
Printing with fonts 251
Changing the desktop font 251
Troubleshooting 252

Chapter 25: Edit 253

Starting Edit 253
Typing in text 254
Editing text 255
Formatting text 265
Changing the display font 268
Saving text files 269
Printing text files 269
Other features of Edit 270
Writing and editing BASIC programs 271
Quitting Edit 272
Saving Edit application preferences 272
Keystroke equivalents 273

ix
Contents

Chapter 26: Draw 277

Starting Draw 277
Basic ideas 278
Draw tutorial 281
Draw reference section 309
Undoing and redoing operations 309
Using the Grid to place objects accurately 310
Zooming in and out of your drawing 312
Displaying two views of the same file 313
Creating objects (Enter mode) 313
Manipulating objects (Select mode) 316
Creating special effects in Draw (interpolation and grading) 320
Defining a path object’s style 325
Defining text style 329
Editing Draw objects (Path edit mode) 330
Importing (loading) files into Draw 336
Exporting (saving) files from Draw 337
Printing Draw files 338
Text areas 340
DXF files 346
JPEGs (photo-quality images) 347
Working with multiple Draw files 348
Saving Draw application preferences 348
Keyboard shortcuts 350

x
 Contents

Chapter 27: Paint 353

Starting Paint 353
Basic ideas 354
Paint tutorial 355
Painting with a sprite 364
Painting with the mask of a sprite 365
Paint reference section 367
Creating a new sprite 367
Handling sprite files 369
Manipulating sprites within a sprite file 370
Handling JPEG images 371
Choosing and using colours 372
Zooming in and out (scaling a sprite window) 376
Using a grid 376
Using Paint’s tools 377
Changing a sprite’s size, shape and orientation 381
Taking screen snapshots 384
Printing a sprite 385
Saving Paint application preferences 385
Types of sprite that can be created by Paint 387
Keyboard shortcuts 388

Chapter 28: Alarm 391

Starting Alarm 391
Setting the time and date 391
Setting an alarm 392
Saving alarms 394
When an alarm goes off 395
Browsing through your alarms 395
Configuring the Alarm choices 397
Alarm files 399
Quitting Alarm 399
Time and date display formats 400

Chapter 29: Help 401

Starting Help 401
Seeing what help is available 401
Controlling Help 402

xi
Contents

Chapter 30: Chars 403

Starting Chars 403
Inserting a character 404
Using fonts 404
Keyboard entry 406
Icon bar menu 407
Choices 408

Chapter 31: CloseUp 409

Starting CloseUp 409
CloseUp options 409

Chapter 32: Maestro 411

Starting Maestro 411
Playing a tune 411
Editing the score 412
The Maestro menu 414
Setting up your own score 416
Some tips 416
Maestro’s use of memory 417

Chapter 33: SciCalc 419

Starting SciCalc 419
Entering numbers 419
Arithmetic functions 420
Memory functions 421
Advanced functions 421
Changing the number base and angle unit 423
Keyboard shortcuts 425
Icon bar menu 425
Choices 426
Technical notes 427

xii
 Contents

Chapter 34: Squash 429

Starting Squash 429
Compressing a file 429
Decompressing a file 429
Compressing a directory or application 430
Decompressing a directory or application 430
Icon bar menu 430
Checking your archive 431
Exceptions 431

Part 6 – RISC OS diversions 433

Chapter 35: Blocks 435
Starting Blocks 435
Keys 436
Blocks menus 436

Chapter 36: Flasher 437

Starting Flasher 437
Icon bar menu 437

Chapter 37: Hopper 439

Starting Hopper 439
Keys 440
Icon bar menu 441
Choices 441

Chapter 38: Madness 445

Starting Madness 445
Quitting Madness 445

Chapter 39: MemNow 447

Starting MemNow 447
Compact display 447

Chapter 40: Meteors 449

Starting Meteors 449
Keys 450

xiii
Contents

Chapter 41: MineHunt 451

Starting MineHunt 451
Playing MineHunt 451
Choices 454
Icon bar menu 454

Chapter 42: Patience 455

Starting Patience 455
The rules 456
Playing Patience 456
Choices 457

Chapter 43: Puzzle 459

Starting Puzzle 459
Puzzle menu 460

Part 7 – RISC OS utilities 461

Chapter 44: T1ToFont 463
Converting a font 463
Using Macintosh and MS-DOS type 1 fonts 465

Chapter 45: HForm 467

Formatting your existing hard disc 467

Chapter 46: ChangeFSI 473

Starting ChangeFSI 473
Using ChangeFSI 473
Icon bar menu options 476
Image menu options 480
Image file conversion 480

Chapter 47: Usage 483

Starting Usage 483
Detailed display 483

Chapter 48: Patch 485

Starting Patch 485
Applying or removing patches 485

xiv
 Contents

Chapter 49: SparkFS 487

Archives 487
Read-only edition 487
Starting SparkFS 487
Icon bar menu 488
Archive handling 488
Converting archives 489
Choices 490

Appendices 493
Appendix A: The command line 495
Accessing the command line 495
Using the task window 497
Getting Help 500
Using the command line 501
Command line syntax 501
System devices 506
!Run and !Boot files within applications 507
System variables 507
Command and application options and other variables 513
Command scripts 515
Using GS formats in scripts 520

Appendix B: BBC BASIC 523

BBC BASIC V and VI 523
Entering BASIC 524
Leaving BASIC 524
Writing and editing BASIC files 524
Command line syntax for BASIC 525

Appendix C: RISC OS file types 529

Generic file types 530
Commercial software file types 532
Public domain software file types 532

Appendix D: Old-type screen modes 533

Display Manager 533
Numbered screen modes 533

xv
Contents

Appendix E: Removing a disc defect 539

What is a defect? 539
Removing a defect 539
Technical details 540

Appendix F: Character sets 543

Loading an alphabet 543
How alphabets are initially set up 543
Keyboard shortcuts 544
Typing special characters 545
Latin1 alphabet (ISO 8859-1) 545
Latin2 alphabet (ISO 8859-2) 546
Latin3 alphabet (ISO 8859-3) 547
Latin4 alphabet (ISO 8859-4) 548
Cyrillic alphabet (ISO 8859-5) 549
Welsh alphabet (ISO IR-182) 550
Greek alphabet (ISO 8859-7) 551
Hebrew alphabet (ISO 8859-8) 552
Latin5 alphabet (ISO 8859-9) 553
Latin6 alphabet (ISO 8859-10) 554
Latin7 alphabet (ISO 8859-13) 555
Latin8 alphabet (ISO 8859-14) 556
Latin9 alphabet (ISO 8859-15) 557
Latin10 alphabet (ISO 8859-16) 558

Appendix G: Error messages 559

Error messages 561

Index 567

xvi
 Introduction

T his Guide describes the RISC OS 5 operating system. If you are new to your
computer, you should first read its Welcome Guide, which tells you how to set it
up and start using it.

About this Guide

This book is divided into the following parts and appendices:
Part 1 – Beginner’s concepts starts out describing some of the terms used throughout
this Guide, alongside using the keyboard and mouse to interact with your
computer. You can skip this part if you’ve used RISC OS before, as you’re not a
beginner.
Part 2 – Managing the desktop tells you more about manipulating files, directories and
applications. It shows you how to use the Filer and the pinboard, and how to select
the colours and resolutions used on the desktop. There’s information on changing
the way the desktop behaves and changing the start-up procedure so that the most
frequently-used applications are started automatically. There’s also help if things
go wrong. Finally there’s a description of the filing and storage systems.
Part 3 – Networking describes how to get connected to a network of other computers
on the same site as you and how to exchange files with them. It also covers the
settings needed to connect to a wide area network – the internet.
Part 4 – Printing shows you how to set up your printer correctly, and how to
configure your printer to make the most of the computer’s capabilities.
Part 5 – RISC OS applications introduces you to the applications supplied with your
computer, and describes how to use different colours and fonts. It gives tutorial
information on how to use the painting, drawing and editing applications, and
follows this with detailed reference material about the other RISC OS applications
provided.
Part 6 – RISC OS diversions takes a look at some of the more fun applications
supplied with your computer including games and puzzles that you can play.
Part 7 – RISC OS utilities describes applications designed to assist with specific
tasks, such as formatting a new hard disc, file conversion to RISC OS native formats
for use with the main applications, and updating existing applications.

xvii
The RISC OS operating system

The Appendices tell you about the Command Line Interface. This provides you with
an additional way of communicating with the computer, one which programmers
and experienced users will find especially useful. They also contain reference
material on subjects such as BBC BASIC, file-types, character sets and error
messages.
At the end you’ll find a Reader’s Comment Form to return with your comments or
suggestions for this Guide.

The RISC OS operating system

RISC OS stands for Reduced Instruction Set Computer Operating System. RISC OS
consists of three layers:
● The core, containing the programs that actually make the computer work.
● The command line interface, which is a text-based interface used to write programs
and scripts. Most people never need to use the command line.
● The desktop, which is the outermost layer. This manual is mostly about the
desktop, which uses icons to represent files, directories and applications, and
runs applications in windows. You can have many windows on the screen at
once.
RISC OS allows you to load an application from a disc, for example, and then
determines how that program is run, using your input from the mouse and
keyboard. When you’ve finished, it lets you save your work back to a disc, in a file.
In some places this Guide assumes your computer has a hard disc. If you’re using a
network machine, your network manager or IT coordinator will help you out.

Conventions used in this manual

The following conventions are used in this Guide:

Mouse techniques
Usually, you’ll perform the following techniques with the Select (lefthand) mouse
button, unless instructed otherwise in the text:
● clicking – pressing a button just once and then releasing it immediately.
● double-clicking – pressing and releasing twice in quick succession. This is most
commonly used to load an application.
● dragging – moving an object from one place to another whilst holding down a
button.

xviii
 Often, you’ll be told to ‘press Menu over’ an object. This means move the pointer over
the object and press the Menu (middle) mouse button.
Menu names and options are shown in bold type. The path you need to take
through a series of submenus to reach an option is described like this:

‘Choose Filer/Options/Newer’ means:

‘Press Menu to display the

Filer menu and choose Newer
from the Options submenu’

These techniques are covered in greater depth in the chapter Using the mouse on
page 7, and the chapter Menus and dialogue boxes on page 23.

Other conventions
● Often you’ll be told to ‘press Return’ (to enter a command, or confirm an action).
This is the key marked with the following symbol: ↵
● The Shift key is marked with this symbol:
● Sometimes you will need to press one key while holding down another. For
example, ‘press Ctrl-F9’ means hold down the Control (Ctrl) key and press the
function key F9. Your keyboard may have two Control keys, one on each side,
either can be used in these situations.

Important tips

Freeing up more disc space

If you require more hard disc space, you can free up space by deleting directories
that you don’t often use; refer to the section Deleting files and directories on page 38 for
details of how to do this. Before deleting them, you should always take a backup of
any files, directories or applications that you may wish to keep (see Backing up hard
discs on page 128).
If your computer halts at the command line when you switch it on (the screen is
blank except for a ∗ prompt and a flashing cursor), it may be because your hard disc
is full. Type *Desktop to display the desktop. Free up some space on your disc
then reboot the computer.

xix
Important tips

Unexpected behaviour
If the screen goes blank
If your screen goes blank while you are not using it, it’s probably because the
screen saver has automatically switched off the display to save electricity and wear
on the screen. You can restore the display by moving the mouse or pressing any
key on the keyboard (e.g. the Shift key).
Check that the computer and monitor are connected to the mains supply and that
the connectors between the monitor and the computer are tight.

Pointer won’t move

If moving the mouse does not move the pointer, check that
● the mouse is firmly connected to the socket on the computer
● the surface you are using the mouse on is not shiny or covered in a pattern that
would confuse the position sensor if the mouse is an optical type
● the surface you are using the mouse on is firm enough to allow the mouse ball
to move if the mouse is a roller ball type.

The pointer is not visible on the RISC OS desktop

If the pointer is not visible at all, check whether the command line (with * prompt)
is at the bottom of the screen (you might have accidentally pressed F12):

Star
prompt

If it is, press ↵ (Return) to get back to the Desktop.

If the computer powers up in Supervisor mode

If the computer powers up in Supervisor mode (the word Supervisor will appear
near the top of a black screen), it is possible that the configuration settings in
!Boot are incorrect. You will need to restore !Boot from a known good backup copy,
created by following the steps in the section Getting out of a mess on page 111.
Type Desktop after the star (∗), then press ↵ (Return). This will start the desktop,
although you will find that many things will not work correctly. Locate your copy of
!Boot (ignore any error messages you see when opening directory displays), and
copy it back to the root directory of your hard disc (making sure it is called !Boot).
Shut down the machine and switch it back on.

xx
 If this does not work, performing a Delete power on (switching the computer on
while holding down the Delete key) will restore the configuration settings to their
factory default values.
If this still does not cure the problem, ask your supplier for help.

Getting out of a mess (resetting the computer)

Very occasionally your computer may ‘hang up’ – where pressing a key or mouse
button has no effect. You can normally cure this by resetting the computer. To do
this, first try pressing Alt-Break or, if that fails, Ctrl-Break. If this fails, press the
Reset button. Alternatively, turn the computer off, wait a short while (20 seconds)
and turn on again. When you reset the computer, any unsaved data is lost.

Getting help

The Help application

The Help application provides on-screen information as you use your computer.
You can use this to get help on the desktop and most applications. For information
refer to Help on page 401.
This is what a typical help message looks like:

The Help option on the Filer menu

You can get help on some applications by clicking Menu over an application’s icon
in a directory display and choosing App./Help. For example, here is the help text
for the Alarm application (for more information, see Information and help on page 54).

xxi
Additional documentation

Additional documentation
Your supplier should have the following products available:
BBC BASIC Reference Manual A reference manual for BBC BASIC V and VI.
The BBC BASIC programming language is
provided with RISC OS. If you plan to write
BASIC programs on your computer, you will
find the BBC BASIC Reference Manual
invaluable.
RISC OS Programmer’s A multi-volume reference manual for the
Reference Manual RISC OS operating system. Essential
reading for all serious RISC OS
programmers explaining all of the
programmer interfaces to communicate
with the operating system.
RISC OS Style Guide This sets out any user interface design
guidelines application authors should
follow.
User Interface Toolbox Information for application authors on
writing powerful desktop applications,
using the Toolbox to perform much of the
work for you.
Technical Reference Manuals These are available for most RISC OS
computers. They give the technical
specifications of all interfaces used in the
computer. These manuals are essential if
you are developing hardware add-ons and
enhancements for the computer.
Desktop Development If you are developing desktop applications
Environment for RISC OS, you’ll need the DDE. This
contains the Acorn C/C++, Acorn Assembler,
and Desktop Tools books.

xxii
Part 1 –
Beginner’s concepts

1
2
1 The RISC OS desktop

T his chapter introduces some of the basic concepts behind the RISC OS
desktop, what they are for, and how they are used. These terms will be referred
to throughout the rest of this Guide.

What is the RISC OS desktop?

RISC OS is the name of the operating system of your computer. It controls the way the
computer screen appears, and how the computer performs various actions and
tasks.
Having turned the computer on, you should be able to see the RISC OS desktop on
your screen.

The icon bar

Icon bar icons

The desktop is your working area. At first it is clear, except for the bar across the
bottom of the screen. As you perform tasks and use applications, things will be
added to the desktop. You can move them around, change their size, hide and
remove them to make room for others.
The desktop is a graphical user interface which uses Windows, Icons, Menus and a
Pointer – or WIMP.

3
Windows

Windows
A window is an area of the screen displaying an activity or application. It shows only
the portion of the information that you choose to view, like looking through a
window to a larger scene outside.

Icons
The small pictures at the bottom of the screen represent the tools, applications
and storage devices available. The pictures are called icons. The area they occupy is
called the icon bar.

Device icons
The icons on the left of the icon bar represent the devices which are available – that
is, the discs and other places where you can load information from, and save it to:

CD-ROM drive Apps directory

Hard disc drive Floppy disc drive
USB flash drive Memory card
You will see a combination of the following icons, depending on which devices are
available on your computer.
CD-ROM drive. If your computer has a CD-ROM drive installed, you will see the
icon shown on the left. This gives you access to information on any CD-ROMs
placed in the drive.

4
 The RISC OS desktop

Hard disc drive. The hard disc drive, if one is fitted, is where you can store all of
your work.
USB flash drive. If there are USB sockets on your computer, you can put a flash
drive in any USB socket and it will appear here.
Memory card. If your computer has a memory card socket then you will see an
icon here. The shape of the socket determines which types of card can be used to
store your work.
Floppy disc drive. The floppy disc drive, if one is fitted, stores your work on
removable 3.5” plastic discs which you put into the slot in the front of the
computer.
Apps. Gives you quick access to some useful applications which are available on
the computer.
Battery Manager. This icon will only be present if your computer is powered from
a rechargeable battery.
If your computer is fitted with a network interface, there may also be a Discs icon or
Net icon shown. These are used to let you share information or equipment
connected to other computers on the network. You’ll find more information about
networking later on in the chapter Local networks on page 149.

Discs icon (Access) Net icon (Econet)

Application icons
On the righthand side are the application icons. These represent things you can do,
such as word-processing and drawing programs. Initially there are only two or
three:

Display Manager
Task Manager

Display Manager. This enables you to change the screen resolution (the amount
of data you can display) and the numbers of colours or grey scales displayed on the
screen.

5
Menus

Task Manager. This enables you to look at and control your computer’s memory,
amongst other things. You don’t need to worry about this for now since the chapter
Managing the desktop on page 73 explains its facilities in full. It is always the
rightmost application icon, though it may look very different to a coloured cog.
Any other applications which you load will normally be represented by icons
displayed on the righthand side of the icon bar.

Menus
A menu on the desktop is similar to a menu in a restaurant: it’s a list of things to
choose from. In a foreign restaurant, if you can’t actually speak the language, you
can point at the menu with your finger to tell the waiter which dish you want
(assuming that you know what the menu means!). On the computer, you move the
mouse to point at your choice from the menu.
This is the main way of doing things on the RISC OS desktop.

Menu options shown in grey (like Clear selection above) are not available at that
time. Often you must perform another action before the option becomes available.

The pointer
The arrow on the screen is the pointer. It is used to point at things you want to use
or move, and is itself moved by sliding the mouse around on the desk with your
hand. The pointer can have a number of different shapes, which you will come
across as you become more familiar with your computer.

6
2 Using the mouse

T his chapter tells you how to use the mouse to select and move things
displayed on the screen.

What is a mouse?
The mouse is the main way of interacting with the computer, apart from the
keyboard (see page 11 for an introduction to the keyboard). As you move the
mouse on a flat surface, so the pointer moves around on the screen. Using the
mouse and its three buttons you control much of what the computer does.

Holding the mouse

Hold the mouse so that your fingers rest easily on the three buttons. For example,
if you are right-handed, you should hold it like this:

Move the mouse around and watch the pointer move around the screen. If you run
out of space to move the mouse, lift it up and put it down again in a more
convenient position. While the mouse is lifted, the pointer will not move, and
when you put it down again you can carry on where you left off.
Use the mouse on a smooth but non-slippery surface such as a mouse mat
(available from your supplier). Other surfaces on which the mouse works well are
wood and coarse paper.
The mouse will not work well on painted metal or highly polished surfaces, and
optical mice in particular will not work well on regularly patterned surfaces.

7
The mouse buttons

The mouse buttons

The mouse has three buttons, known as Select, Menu and Adjust.

Menu

Select Adjust

You use the Select button to select and move icons displayed on the screen, or to
choose from menus.
You use the Menu button to make a menu appear. Menus are described in the
chapter Menus and dialogue boxes on page 23. Some mice incorporate a scroll wheel in
the centre position to give a third axis of movement to the user; pressing the wheel
down will emit an audible click as the button is built into the wheel mechanism.
The Adjust button does a variety of things. It is most often used to choose from
menus without removing the menu from the screen. Keeping a menu on the screen on
page 24 shows you this. The Adjust button is also sometimes used to perform the
opposite action to the Select button. See Practising scrolling on page 21 for an
example of this.

Basic mouse techniques

The following mouse techniques are all you need to know to start using your
computer:
clicking – pressing a mouse button just once and then releasing it immediately.
double-clicking – pressing and releasing twice in quick succession. This is most
commonly used to load an application.
dragging – moving an object from one place to another whilst holding down the
Select (or Adjust) mouse button.
Clicking and dragging techniques are summarised on the following pages. You can
try out the examples in italic text.

8
 Another Random Document on
Scribd Without Any Related Topics
paikkani olisi täyttänyt. Ja kun sellainen sitten 20 vuoden päästä
ilmestyi, erosin minä empimättä teatterista.

— Ensimmäistä suurempaa iloaniko tällä uralla vielä tiedustelette?

virkkoi taiteilijatar. Jotakin sentapaista tunsin teatterista erotessani,
en senvuoksi, etten siellä olisi viihtynyt, vaan siksi, että silloin näin
selvästi, kuinka tyytyväisiä kaikki olivat minuun ja miten tyytyväinen
itse olin kaikkeen. Ja nyt olen palannut jälleen, kuten itsekin näette,
takaisin lapsuuteni leikkitoverien, kukkojen, kanojen ja koirien pariin.
Ja samalla on myös lyhyt tarinanikin lopussa.

Ja ikäänkuin vahvistukseksi kiekahti pihamaalla ylväänä

astuskeleva kukko tähän komean kiekauksensa.

Aurora Aspegren.

— Elämäni on ollut hyvin kirjava ja vaiherikas, alkoi rouva

Aspegren häntä haastatellessamme kertoa, yhtä kirjava kuin minäkin
tyytymätön. Minä suorastaan kadun, että ollenkaan antauduin
näyttelijäuralle, toisissa olosuhteissa ja toisessa ympäristössä
minusta olisi tullut paljon onnellisempi ihminen. Mihin ikänä olen
päässytkin asettumaan, sieltä on heti kohta pitänyt siirtyä muualle.
Jos jonkun päämaalin saavuttaminen on ruvennut tuntumaan
mahdolliselta, niin on suunta aina ollut toisaalle käännettävä. Alati
esteitä, yhäti vastuksia, milloin missäkin muodossa.

— Mutta tahdon kuitenkin alkaa alusta, jatkoi taiteilijatar

kertomustaan. Syntynyt olen Helsingissä, vaikka ihmiset melkein
yksimielisesti väittävät, että asian laita ei niin olisi, ties mistä syystä.
Jotakuinkin suurella varmuudella ja nojautumalla sangen päteviin
todistuskappaleihin luulen kuitenkin itse olevani lähinnä totuutta ja
käytän nyt hyväkseni tilaisuutta tämän totuuden julistamiseksi.
Ollessani kahdeksanvuotias isäni muutti Sipooseen, missä sain
tietopuolisen sivistykseni rouva Olinin sikäläisessä pensioonissa.
Pääasiallisesti olen kuitenkin opiskellut kotona isäni johdolla, sillä
hän sai itse opettaa lapsensa varojen niukkuuden vuoksi.

— Joko elämässänne tällöin oli näyttäytynyt merkkejä, jotka

olisivat viitanneet tulevaan elämänuraanne? Tai ehkäpä jo
itsetietoinen halu antautua teatterialalle?

— Merkkejä mahdollisesti, jos sellaisina voi pitää lapsuuteni

leikkejä. Muistan hyvin, kuinka äitini aina päivitteli, että mikähän
ihminen tuostakin tytöstä tulee, joka alati vain kulkee ja kuvittelee
olevansa milloin kreivitär, milloin markiisitar, milloin mikäkin outo
olento. Itsetietoinen halu antautua näyttelijäuralle minussa heräsi
vasta kolmetoistavuotiaana, jolloin jälleen olimme asettuneet
Helsinkiin, asuttuamme sillä välin kuitenkin vielä Saimaan kanavalla.
Helsingissä sitten näin Ruotsalaisessa Teatterissa Schillerin
"Kavaluuden ja rakkauden", jonka Louisen osa tuli elämäni
ensimmäiseksi ja suureksi unelmaksi.

— Kuinka pian tämä unelmanne sitten toteutui?

— Tämäkin unelma kyllä toteutui, sillä kerran, vaikka paljon

myöhemmin, sain todella esittää Louisen osan, mutta unelmalla
tarkoittanette kai liittymistäni teatterin palvelukseen?

— Sitä tarkoitimme.
 — Pitkät ajat kului senkin unelman toteutumiseen. Muutimme
Helsingistä parin vuoden päästä Hämeenlinnaan, sieltä takaisin
Helsinkiin 1856, ja toiminpa vielä kotiopettajanakin Kuortaneella,
missä oppilaanani oli neiti Eva Vettberg, maisteri Heikki Klemetin
tuleva äiti. Vasta vuonna 1862 pääsin silloiseen Ruotsalaiseen
teatterikouluun, joka kuitenkin paloi seuraavan vuoden toukokuussa,
ja siihen myös loppuivat ensimmäiset teatteriyritykseni.

— Joko teillä tähän mennessä oli milloinkaan ollut tilaisuutta

esiintyä näyttämöllä?

— Juuri tämän koulun oppilaana esiinnyin ensi kerran talvella

1863 kappaleessa "De små fåglarna" näytellen siinä kamarineitsyen
osaa.

— Olitteko sitten kokonaan ulkopuolella teatterielämän, kunnes

suomalainen näyttämömme perustettiin?

— En ihan. Vuotta ennen Suomalaisen Teatterin perustamista

liityin oppilaana Westermarkin ruotsalais-suomalaiseen
käytännölliseen teatterikouluun, ja siellä ollessani esiinnyin ensi
kerran Turussa 1872 Malinin osassa näytelmässä "Eevan sisaret".
Samana vuonna tohtori Bergbom perusti sitten kansallisen
näyttämömme, ja minä allekirjoitin ensimmäisenä naisnäyttelijänä
näyttelijävälikirjan tähän teatteriin. Ensimmäinen kappale, jonka
sitten esitimme, oli nimeltään "Kukka kultain kuusistossa" ja siinä
minä näyttelin nimiosan. Ja tämän teatterin palveluksessa sitten
pysyin, kunnes mieheni näyttelijä August Aspegrenin kanssa
yhdessä perustimme oman teatterimme.

— Kysytte vielä unelmiani näyttelijäurasta. Nehän olivat tietysti

minulla, kuten kaikilla muillakin, hyvin korkeat, mutta pettymykset
sitten olivat vain sitä suuremmat. Mainitsinhan jo alussa, että olen
aina ollut kovin tyytymätön — ja etupäässä omaan itseeni. Esiripun
laskettua rupesin heti miettimään, miksi tein niin, miksi en näin,
vaikka sen nyt aivan selvästi huomasin. Minulla oli ihan liian suuri
itsekritiikki voidakseni iloisesti antautua tehtävääni, melkeinpä
ainoana ilonani oli "Daniel Hjortissa" Katrin osa, jonka näyttelin
sellaisella inspiratsioonilla, että en ennättänyt esitykseni vikoja
mietiskelemään. Tyytymätön olin alussa myöskin osiini, sillä minä
sain näytellä pelkkiä suloisia pikku tytön osia, ja kun siitä valitin toht.
Bergbomille ja pyysin jotakin luonnetehtävää, hän vain naurellen
selitti, että olin ihan mahdoton sellaiseen, olin kerta kaikkiaan vain
suloinen pikku tyttö. Koetteeksi sain kuitenkin pitkien pyyntöjen
perästä Johannan osan näytelmässä "Työväen elämästä", ja siinä
osassa sain myöskin ensi kerran osoittaa mihin kykenin. Tyytymätön
olen myöskin siihen, että en sitten myöhemmin enää voinut lainkaan
kehittää taiteellisia lahjojani, sillä omassa teatterissamme oli minun
hartioillani kaikki käytännölliset hommat mieheni ohjatessa
näyttämön taiteellista puolta ja harjoittaessa kappaleet näyteltäviksi.

— Täydellisyyden vuoksi tahdon vielä mainita, että olen tehnyt

kerran viisi kuukautta kestäneen opintomatkan Parisiin, lopetti
taiteilijatar haastattelun.

August Aspegren.

Lukijamme ovat varmasti huolestuneina tehneet sen huomion, että

eivät ole lehdessämme [Haastattelut ovat alkujaan julaistut Helsingin
Kaiku nimisessä kuvallisessa viikkolehdessä] nähneet koko elo- ja
syyskuun aikana haastattelua ainoastakaan näyttämötaiteilijasta.
Viivästyksen syitä ei ole kuitenkaan sälytettävä lehden toimituksen
eikä allekirjoittaneen niskoille, vaan ovat ne paljon kauempaa
etsittävissä — aina Vaasan tuolta puolen. Kesäkuun alussa saimme
sieltä näet seuraavat rivit:

"Maksamaa, Tottesund Kesäk. 7 p:nä 1910.

K. Herra Aarni Kouta, Helsinki.

Tunnustaen saaneeni vastaanottaa arvoisan kirjeenne kuin myös

kaksi numeroa "Helsingin Kaikua", tahdon ilmoittaa että huomenna
lähden pitemmälle matkalle joka ulottuu aina Helsinkiin asti.

Tultuani sinne, mikä tapahtuu noin 15 p. tienoilla, tahdon heti

antaa
tietoja itsestäni eli itse käydä luonanne.

Kunnioittaen
Aug. Aspegren."

Runsaampia tietoja ei herra Aspegren kuitenkaan ole tahtonut

meille itsestään antaa, sillä ei ainakaan toistaiseksi ole valjennut
vielä sitä 15:ttä päivää, jolloin hän olisi meitä käynnillään
kunnioittanut. Myöhemmin kesällä koetimme sitten kirjeellisesti
häneltä urkkia uupuvia sanoja kirjoitustamme varten, mutta emme
ole sanaakaan saaneet siihen vastaukseksi. Onpa siis käytävä tässä
vain veikaten venehen veistäntään, kuten ennen muinoin vaka
vanhan Väinämöisen, jonka pelkällä laulun mahdilla täytyi sotapursi
suoria ja se käsin koskematta vesille viedä. Mutta pari, kolme sanaa
puuttui meiltäkin, kuten tietäjältä iän ikuiselta ennen, ja niitä sitten
läksimme etsimään, emme juuri Tuonelasta ja vanhan Antero
Vipusen vatsasta, vaan — Yliopiston kirjastosta ja lehtemme
julkaisijalta, joka on herra Aspegrenin vanhoja ystäviä.

Hänen luokseen saapuessamme saimme kuulla m.m. seuraavaa:

"August Alfred Aspegren syntyi Uudessakaarlepyyssä

ruotsalaisista vanhemmista ja sai myöskin kasvatuksensa tällä
kielellä. Palveltuaan ensin aliupseerina ruotuväessä hän liittyi 1871
viisikolmattavuotiaana Westermarkin teatteriseurueeseen, joka laitos
on jo ennen mainittu rouva Aspegrenin haastattelun yhteydessä.
Täällä hän näytteli pääasiallisesti ruotsalaisia kappaleita, mutta
kokeili toisinaan myöskin suomenkielisissä, josta myöhemmin oli
sitten tuleva hänen yksinomainen näyttämökielensä. Seuraavana
vuonna Aspegren siirtyi vasta perustettuun Suomalaiseen Teatteriin,
jossa toimi vuoteen 1887, jolloin perusti vaimonsa kanssa
Suomalaisen Kansanteatterin. Tämä aie oli Aspegrenissa jo kauan
kytenyt. Yhdessä hän sitä oli pohtinut näyttelijä Vilhon kanssa, mutta
tämän kuolema ja hänen oma sairautensa estivät aatteen
aikaisemman toteuttamisen."

"Missähän osassa herra Aspegren mahtoi ensi kerran esiintyä?"

"Sitä en todellakaan tiedä. Mutta sen muistan varsin hyvin, että

hän itse esiintyi oman teatterinsa avajaisnäytöksessä Tampereella
syysk. 11 p:nä 1887 Topeliuksen kappaleessa 'Sotavanhuksen joulu'.
Mitä hänen näyttelemiseensä muutoin tulee, niin saattoi todella
sanoa häntä näyttelijäksi 'jumalan armosta'. Hänen osansa eivät
olleet juuri koskaan harkinnan ja tarkkojen erittelyjen tuloksia eivätkä
todistaneet myöskään suurempaa kouliintumista, mutta ne
kumpusivat suorastaan ja välittömästi luontaisista lahjoista, ja
varsinkin koomillisella alalla hän saavutti ennätyksiä, joiden yli meillä
ei hevin ammuta. Hyvin tyypillisenä mainitsisin ennen kaikkea hänen
juopon Sakeri enonsa Nummisuutareissa. — Myöskin oopperassa
Aspegren esitti aikoinaan pienempiä sivuosia."

Pyysimme sitten vielä jonkinlaista luonnekuvaa.

"Ennen kaikkea oli August Aspegren tarmokas mies. Teatterinsa

hän perusti pelkästä harrastuksesta, hänen tulonsa siitä eivät
vastanneet edes sitä pientä kuukausipalkkaa, jonka hän sai
Suomalaisesta teatterista. Omin voimin, ilman valtionapua hän piti
sitä pystyssä ja levitti siten taiteenrakkautta kansan keskuuteen. —
Muistuu tässä sivumennen mieleeni pieni kasku, joka on omiaan
sekin todistamaan Aspegrenin tarmoa ja sitkeyttä. Teatteri oli
saapunut Kuopioon ja harjoitteli parhaillaan esitettäviä kappaleita.
Silloin johtaja katoo äkkiä eikä edes näyttäydy kahteen päivään.
Kiireelliset harjoitukset keskeytyvät. Miestä etsitään kaikkialta,
ravintoloista, tuttavista, mutta turhaan. Vihdoin viimein hänet
tavataan erään seppämestarin luota, jossa hän kiihtyneenä pelaa
nakkia. Oli mies alussa hävinnyt siksi paljon, että oli uhallakin
päättänyt voittaa rahansa takaisin. — Näyttelijöitään kohtaan
Aspegren oli ankara, vieläpä toisinaan tyrannimainenkin, mutta ken
pinnan alle pääsi tunkeutumaan, hän löysi sieltä hyvän sydämen,
kuten asian laita yleensä on ihmisten joukossa."

Sen mekin kernaasti uskomme, vaikka hän meitä näin karusti

kohteli haastatteluasiassa.

Taavi Pesonen.
 — Tiedättekö vieläkö lakitieteen professori Lang elää? kysäisi
meiltä hra Pesonen hiukan aikaa istuttuamme ja Helsingin terveisiä
lueteltuamme hänen pienoisessa huoneessaan Kirkkonummella.

— Prof. Lang oli siis tuttavianne?

— Oli kuin olikin. No niin, elääpä tai ei, sehän ei kuulu teidän
tiedonhakuihinne, mutta minun alkuvaiheisiini tuo samainen
professori kuuluu sangen läheisesti. Häntä saan suorastaan kiittää
siitä, että jouduin sille uralle, johon aina olen ollut hyvin tyytyväinen.

— Kertokaahan nyt enemmän tuosta professorista! pyysimme.

— Ka miksei, sehän on tarkoituksenikin. — Vuonna 1863 pääsin

Kuopion lukioon, josta minun kuitenkin täytyi erota jo seuraavana
vuonna varojen puutteesta. Elätin sitten itseäni kotiopettajana, ensin
eräässä Schwartzin perheessä, myöhemmin piirilääkäri Ringbomin
luona Hollolassa, jonne edellämainittu perhe oli minua suosittanut.
No niin, tässä ammatissa eleskelin sitten armon kesään 1874, jolloin
silloisessa Lahden kauppalassa oli jonkinlaiset juhlat tai mitkä
näyttelyt ne nyt olivat. Sinne tietysti minäkin. Illalla meitä sitten oli
koolla eräs pienempi seurue, jossa saman totipöydän ääressä istui
paitsi minua m.m. ruununvouti Palmgren ja jo mainitsemani prof.
Lang. Siellä seuran ratoksi rupesin sitten lausuilemaan runoja ja
esitin m.m. Frithiofin sadusta laulun Frithiof på sin faders hög. En
tuota pitkää runoa kokonaisuudessaan muistanut ulkoa, mutta se ei
ollutkaan esitykseni päätarkoitus, tahdoin vain humoristisesti matkia
erään entisen opettajani deklamoimista, jota tämä suuresti harrasti.
No, seurani mieltyi pikku karrikatyyriini niin kovin, että alkoivat heti
toimittaa minua teatteriin, minkä seikan onnistumista suuresti helpotti
se, että prof. Lang tunsi mieskohtaisesti toht. Bergbomin. Hän kirjoitti
asiasta tohtorille, joka käski minun saapumaan Helsinkiin
kokeilemaan. Silloin olin kahdeksankolmattavuotias.

— Ettekö sitä ennen ollut milloinkaan itse ajatellut näyttelijäksi

antautumista?

— En. Minulla nähkääs on itsekritiikki aina ollut tavattoman suuri,

jopa haitallisenkin suuri. Arvostelin alati itseäni, vieläpä liiankin
ankarasti, ja se tietysti etupäässä oli omiaan tukahuttamaan noita
halujani. Sitäpaitsi minua vaivasi hirvittävästi n.s. "ramppikuume",
josta en milloinkaan päässyt vapaaksi, en edes viime vuosinanikaan.
Ja se sairaus kesti esityksen alusta ihan loppuun saakka.

— Olettehan sanomalehdistä lukenut, että tuo tauti julmasti kidutti

itse suurta Josef Kainziakin.

— Niinpä niinkin, ja olen sitäpaitsi kuullut erään etevän

saksalaisen väittävän, että ilman tuota kuumetta ei synny yhtään
suurta taideluomaa näyttämöllä. Mutta minä tunnen monta hyvin
hyvää näyttelijää, jotka eivät ole poteneet tuota tautia milloinkaan.
Siis ei sääntöä ilman poikkeusta, kuten on tapana sanoa.

— Entäs jos nyt taas lähtisimme teatterimatkallenne.

— Lähdemme, lähdemme. Niin, sille minä sitten todellakin läksin

syksyllä 1874. Tohtori Bergbom otti minut ystävällisesti vastaan ja
antoi minun lukea ääneen kappaleen Yökausi Lahdella ja oli hän
esitykseeni varsin tyytyväinen. "Onko teillä lauluääntä?" hän sitten
kysäisi. — "Onpa tietenkin." — "No koetamme, koetamme." Ja niin
sitä sitten pianon ääressä koetettiin ja kelvolliseksi havaittiin, ja minä
pääsin kuin pääsinkin — oopperaan.
 — Ettekö sitten toiminut aluksi lainkaan puheosastolla?

— En lainkaan, ennenkuin ooppera lakkasi 1878. Silloin tietysti

siirryin suoraan puheosastolle, vaikkakaan se ei viehättänyt minua
milloinkaan siihen määrin kuin ooppera. Lauluopintojani olisin
kernaasti jatkanutkin, mutta ei vain ollut varoja kalliisiin
ulkomaanmatkoihin.

— Mikä sitten oli ensimmäinen osa, jonka oopperassa ollessanne

esititte?

— Se oli Fiorillon osa Sevillan parturissa, puheosaston jäsenenä

taas esitin ensi kerran ruukinpatruunaa kappaleessa Hän ei ole
mustasukkainen. Silloin oli seurueemme Turussa ja armon vuosi
1878 oli kulumassa.

— Ettekö esiintynyt milloinkaan muualla ennen teatteriin

liittymistänne?

— Näyttelinhän minä muutamia osia konventissa lukiota

käydessäni.
Ensimmäinen niistä oli vanginvartijan osa kappaleessa Riita—asia.

— Mutta Kuopion lukiohan oli ruotsinkielinen oppilaitos, miten

siellä suomenkielisiä kappaleita esitettiin?

— Ruotsalainenhan se lukio oli, kuten minäkin, mutta siihen

aikaan nähkääs oltiin paljon suvaitsevampia kieliasioissa kuin
nykyään. Kenessäkään ei herättänyt pahaa verta se, että
ruotsalaisessa oppikoulussa suomenkieltä harrastettiin. Esitimme
tietysti ruotsinkielisiäkin kappaleita, mutta niiden nimiä en nyt enää
muista; Riita-asia oli joka tapauksessa ensimmäinen.
 — No, ettekö lapsuutenne ajoilta muista mitään merkkejä tai
luonteenominaisuuksia, jotka olisivat viitanneet tulevaan
elämänuraanne?

— Enpä juuri, ellei sellaisena voi pitää pappina esiintymistäni.

Lapsena lukea paukutin vanhemmilleni postillasta esiliina hartioilla.
Jouduinpa sitten kerran aikamiehenä ihan kirkkoonkin saarnaamaan,
mutta unohdin seurakunnan närkästykseksi isämeitästä pois
jokapäiväisen leivän. Lukioaikana taas tulin huomatuksi
humorististen taipumusteni vuoksi.

— Tiedustelisin vielä, millaiseksi näyttelijäuran uneksitte.

— No unelmathan ovat kaikilla suuret ja korkeat, ja minulla ne

kyllä täyttyivätkin. Vastuksia ei milloinkaan ollut, ei ainakaan
suurempia. Päinvastoin. Palkka oli alusta alkaen suhteellisesti hyvä,
menestykset sangen nopeat ja ilahuttavat, kuten esim. oopperassa
esittäessäni Papagenon osaa Taikahuilussa ja nimiosaa oopperassa
Pasquale. Ääniasteikkoni laajuutta etenkin ihmeteltiin, sillä minä
kykenin esittämään sekä tenori- että basso-osia. Se vain on
murheeni, että en ollut tilaisuudessa jatkamaan rakkaita
lauluopintojani.

Axel Ahlberg.

— Lapsuudestaniko kertoa? alotti Axel Ahlberg haastattelun.

Sehän on mahdotonta, sillä minä olen yhä vielä sama lapsi kuin
vuosikymmeniä sitten. Eilen illalla istuin kauan keskustellen Kaarle
Halmeen kanssa, ja hän ihmetteli moneen kertaan sitä, että en
milloinkaan vanhene ja viisastu, pysyn aina vain lapsena, joka
kulkee silmät ummessa muulle maailmalle.

— Mutta lapsuudessakin on eri asteita ja kehityskausia, koetimme

lepytellä. Tahtoisimme kuulla lapsuutenne varhaisimmista vuosista,
niistä, jolloin kaikki alkoi käydä, ensimmäiset liikunnot väreillä
sielussa ja siitä edelleen kehittyä.

— Onnellisilla kansoilla ei ole milloinkaan mitään historiaa,

keskeytti taiteilija jyrkästi.

— Olette siis urallanne ollut hyvin onnellinen?

— Olen tietysti aina ollut kuin orpo piru helvetissä, saanut kulkea
rataani ihan yksin, mutta en kadu sittenkään. Äidilleni, joka jyrkästi
vastusti teatteriin liittymistäni, sanoin aina: Me olemme kuin
vallihautaan viskattavia risukimppuja, mutta näin me autamme
kuitenkin tulevaisuuden peitsenkantajat rajan toiselle puolen. —
Onnellinenhan minä olen ollut, sillä onnellista on näyttämöllä
hetkeksi unhoittaa koko muu maailma, unhoittaa ja antaa. Antaa ja
yhä vain antaa, siinä taiteilijan ainoa elämänmäärä ja onni. Harvat
minua tietysti ovat täysin ymmärtäneet, mutta ken aikansa parhaille
elää, hän elää myös tulevaisuudelle.

Hetken vaitiolon jälkeen hän jatkoi: "Älkää nyt kuitenkaan minua

enempää kiusatko menneen muistelemisella, sillä nykyinen aika on
niin harmaa ja ruma, että ei tee mieli enää kadonneeseen kauniiseen
katsettaan kääntää.. Kaikki suuri ja kaunis käy perikatoaan kohti,
lyriikka kuolee, jota vailla elämä on tyhjä ja alaston. Lyriikkahan yksin
on se oikea, oleellinen elämä, ken sen sanomatonta, kummallista
kieltä vain tajuaa. Tai oikeammin elämän kuva, hento, harsotettu
elämä, joiden harsojen sisässä se suuri tuntematon asuu."
 — Minkä tunnustähtien alla ensimmäisen huomattavan
näyttämöllisen voittonne voititte? uskalsimme vielä pikku-viekkaasti
kysyä.

— Tietysti romantiikan. Victor Hugon "Angelon" Rodolfon osan

esitettyäni tunsin yleisön ensi kerran päässeen minua lähemmäksi.
Romantiikan päivät näyttävät nyt muutoin olevan laskullaan, mutta
ne valkenevat vielä kerran uudelleen, uskokaa minua. — Minun
lapsuudenaikani yllä liihottelivat romantiikan hyvät henget kokonaan,
lämpeni taiteilija sitten kertomaan. Tiedättehän nuo vanhat
länsisuomalaiset herraskartanot ja sen gustavianisen hengen, mikä
niissä asui. Isoisäni esimerkiksi oli ollut niin lähellä sen hengen
alkuhetteitä, että hän, tosin viisitoistavuotiaana nuorukaisena, oli
mukana niissä "mustissa naamiaisissa", joissa Kustaa III
kuolettavasti haavoitettiin. Äitini äiti oli hänkin kasvatettu eräässä
Tukholman hienoimmassa pensioonissa, ja häntä saan kiittää siitä
rakkaudesta sanotun sanan selkeää ja kirkasta lausumista kohtaan,
minkä hän jo hamasta lapsuudesta kylvi sydämeeni. Kieli tosin oli
ruotsinkieltä, mutta ihan samahan se on, mikä kieli on ollut
kasvattamassa kunnioituksen sanaa kohtaan, jonka avulla kaikki
inhimilliset tunteet ja tunnelmat soitellaan. Jokainen huolimattomasti
ja rumasti lausuttu sana ja ajatus tuotti varman tukkapöllyn.
Ennenkuin opin lukemaan, sain myös jo oppia ulkoa runoja, etenkin
Anna Maria Lenngreniä, jota sitten koko lapsuuteni laususkelin.
Osaan vieläkin ne runot. Sitten lukemaan opittuani sain olla koko
talon esilukijana, vanhemmistani aina palkkapiikoihin saakka; ei
minua siis, hyvä kyllä, ole sanankäytöstä koskaan säästetty.

— Nämä palkkapiiat maksoivat kyllä vaivani runsaasti takaisin,

jatkoi taiteilija muistelmiaan. Suuressa palvelijainsuojassa, matalan,
avaran lieden ääressä me kaiket illat istuimme. Yhdeksän naista
takkavalkean loimussa rukkejaan polkemassa, minä taruja
lukemassa. Mutta niitä osasivat kehrääjätkin, eivät kirjasta,
ulkomuistista vain, mutta satuja sellaisia, että niitä kuunneltuaan ei
usein uskaltanut yksin poistua pimeiden huoneiden halki. Mutta
pääasia oli se, että heiltä opin suomenkielen, Turun murteen tosin,
mutta suomea on sekin suomi kuitenkin. Sitten myöhemmin
ajatellessani näyttelijäuralle antautumista, sanoin aina äidilleni, että
Suomen kansa on sivistettävä yksinomaan sen omalla kielellä. Ja
nyt paljon myöhemmin asioita ajatellessani olen tullut siitä yhä vain
varmemmaksi. Minun suomenkieleni ei mahdollisesti ole aivan sitä
samaa suomea, jota synnyltään kokonaan suomalaiset näyttelijät
puhuvat, mutta ajatellut olen myöskin, että Kaarola Avellanin ja
minun kielenkäyttöni ovat ehkä jossakin määrin nekin olleet omiaan
tämän kielen käyttelyä kehittämään. Ainakin ne ovat tuoneet joitakin
sivistyneitä, länsimaisia lisiä ja piirteitä siihen. Sen on tulevaisuus
näyttävä.

— Kuinka varhain ensimmäiset teatterielämään viittaavat piirteet

alkoivat teissä ilmetä? kysyimme.

— Hyvin varhain, muistaakseni jo kuusivuotiaana. Näiden

taipumusten ensi herätteen luulen saaneeni kirkossa, sillä kaiket
päivät olin seisonut kartanomme yläkerroksen ikkunassa ja, selässä
musta vaate, saarnannut pihamaalla liikkuville ihmisille.
Mielikuvitukseni sai kuitenkin varsinaiseen toimintaansa vasta n.s.
varjopeli, paperiin leikattujen kuvioiden varjojen liikkeet mustan,
pingoitetun kankaan pinnalla, jolla leikillä me lapset huvittelimme
professori Elfvingin perheessä, joka oli meidän perheemme lähimpiä
tuttuja. Siitä alkoi mielikuvieni maailma sitten vähitellen kehittyä ja
yhä suuremmassa määrässä vain kasvaa. Aluksi järjestin itsellenikin
kotona samallaisen varjopelin, jonka "näytelmiin" itse aina
sommittelin juonen; sitten, luullakseni noin 9 vuotiaana, rupesin itse
kirjoittamaan näytelmiä, tietysti mukaelmia lukemistani ja
näkemistäni kappaleista, toisinaan taas kansantaruista, joita seudun
rahvas kertoi.

— Olitte siis jo niin aikaisin käynyt oikeassa teatterissa?

— Olinpa tietenkin. Ja innokas teatterissa kävijä olinkin, kuten

äitinikin, vaikka hän ei voinut näyttelijän ammattia lainkaan käsittää,
tuollaisten ihmisten, joista ei tiennyt tokko ne oikeita kunnon ihmisiä
olivatkaan. Senvuoksi hän viime hetkeen saakka koetti minua
pidättääkin tältä alalta. Minähän jouduin seitsemännellä
ikävuodellani Turun kouluun ja siellä pääsin heti teatteria katsomaan.
Ensi kerran siellä istuessani olin herättänyt suurta huomiota, koko
yleisö oli minua katsellut. Katsokaahan tuota pikku poikaa, hänhän
ihan vavisten seuraa kappaleen kulkua, kuulin ympärilläni
kuiskailtavan.

— Milloinka sitten ensi kerran itse esiinnyitte lavalla?

— Saman kaupungin kimnaasioon päästyäni. Siellähän meillä

oppilailla oli oikein vakinainen teatterimme ja orkesterimme. Noin 15
vuotiaana näyttelin tämän teatterimme jäsenenä Katinkan osan
kappaleessa "Polen blöder", jonka kappaleen esitys sitten
valtiollisista syistä kiellettiin. Etenkin tämän esiintymisen jälkeen
minut valtasi ratkaiseva halu antautua teatterialalle, mutta äitini
ehdoton vastahakoisuus ohjasi kohtaloni polut pitkiksi ajoiksi toisille
urille. Ylioppilaaksi tultuani aloin opintoni korkeakoulussamme, mutta
niitä harjoitin vain täkäläisten — näyttelijäin seurassa. Täältä siirryin
mahdottomana ja kelvottomana tiedemiehenä takaisin Turkuun,
kävin siellä kauppakoulun ja sain konttoristinpaikan. Pelkät numerot
minua tympäisivät ja ajoivat minut "Åbo Underrättelser" nimisen
lehden toimitukseen, minkä uran sitten teatteri ratkaisevasti katkaisi.

— Siihen aikaan käväisi silloinen suomalainen ooppera Turussa

vierailullaan, jatkoi taiteilija kertomistaan. Eräänä päivänä tuli prof.
Elfvingin sisar silloin luokseni ja sanoi: "Teillähän on hyvä lauluääni,
oopperan kuoro tarvitsee lisävoimia, ryhtykää heitä avustamaan!" No
niin, laulua, tuota hyvää ja kaunista taidetta vastaan ei äidillänikään
ollut mitään muistuttamista, ja niin jouduin minä varsinaiselle
näyttämölavalle. Ensimmäinen itsenäinen, vaikkakin pieni lauluosani
oli Lord Elfordin osa Auberin oopperassa "Musta Domino". Samalla
takerruin myös kokonaan teatterin lankoihin, mihin seikkaan ei
vähimmän syyllinen suinkaan ollut toht. Bergbom. Kohtaloni ratkaisi
kuitenkin oikeastaan neiti Lydia Lagus, oopperan silloinen
primadonna ja ehkä suurin ja ihanin ihminen, mitä milloinkaan olen
tavannut. Äitinikin hän pakotti suostumaan siihen, mikä ennen oli
ollut niin perin mahdotonta ja muodotonta tästä kunnon naisesta.
"Mene vain sitten, Axel, voit kyllä sinäkin toimia sellaisessa
laitoksessa, missä Lydian kaltainen ihminen saattaa viihtyä." —
Tämä ratkaisi kohtaloni, ja seuraavana syksynä, v. 1878, esiinnyin
ensi kerran Porissa näytellen Heiliön osan kappaleessa "Maantien
varrella".

— Siitä saakka on elämäni ollut pelkkää pyrkimystä yhä

suurempia päämääriä kohti, ja minä uskon, että en, iästäni
huolimatta, ole taiteeni viimeistä sanaa vielä sanonut. Taidehan ei
lähde ulkoapäin, se kasvaa aina ja yksinomaan vain sisimmästä
ihmisestä, lopetti taiteilija haastattelun.
 Adolf Lindfors.

— Ihan todenteolla, kyllä teidän täytyy sivuuttaa minut

sarjassanne, väitti herra Lindfors häntä teatterilla erään harjoituksen
jälkeen tavatessamme. Tiedättehän, kuinka paljon minulla on työtä,
vaivaa ja vastuksia, enhän minä jaksa, pienen lepohetkeni tarvitsen
niin hyvin itsekin.

— Saan ehkä tulla kotimatkalle saattamaan; voimmehan hiljalleen

kävellessä jonkun sanan vaihtaakin, eihän se liiaksi rasittane,
ehdotimme.

— Eipä tietenkään, kunhan emme vain noista haastatteluasioista

puhu — niin, niin, te ette saa sanomalehteen mitään kirjoittaa —
kaikkeen muuhun keskusteluun kyllä olen valmis… No, Tolstoihan on
nyt siis lähtenyt, vetäytynyt pois kaikesta…

— Ja Strindberg selittää olevansa valmis tekemään samoin

ensimmäisen sopivan tilaisuuden ilmestyessä, ja onhan hänen
tuotannossaankin kohtia, jotka voimakkaasti viittaavat sellaiseen
mahdollisuuteen, esim. "Damaskuksen" kolmas osa.

— Niinpä niin, ihmiset pitävät usein niin suurta melua itsestään

tullakseen huomatuiksi, sitä mieltä minä olen. Ja kuitenkin te nyt
kiven kovaan vaaditte, että minä rupeisin tässä kirjoittelemaan
itsestäni, minä, joka olen saarnannut sitä vastaan, kun muista on
ollut kysymys.

— Enhän toki sitä ole vaatinut. Minähän kirjoitan, ja tätä kirjoitusta

varten pyydän vain muutamia tietoja, muutamia piirteitä elämästänne
ja kehityksestänne, nostamatta siitä sen enempää melua.
 — Ikäänkuin nuo tiedot ja pienet piirteet sitten kiinnittäisivät
kenenkään mieltä. Minähän olen vain työmies, ei minulla ole mitään
sanottavaa, ei mitään kerrottavaa. Tehkäämme vain työtä, älkäämme
kirjoitelko itsestämme! Minä kertoisin, te kirjoittaisitte, sehän olisi
aivan samaa kuin että itse kirjoittaisin. Tuollaisella ajanvietteellä ei
ole mitään merkitystä, työllä vain on merkityksensä.

— Tuomionne on ehkä liian jyrkkä. Tekihän Benvenuto Cellinikin

työtä, hän jos kuka, mutta siitä huolimatta hän istuutui kirjoittamaan
neli-, viisisatasivuista kirjaa — itsestään ja elämästään. Ja tämän
ajanvietteen tulokset kiinnittivät itse suuren Goethenkin mieltä siihen
määrin, että hän omakätisesti käänsi kyseessä olevan teoksen
saksaksi.

— Kaikki eivät ole Cellinejä eivätkä Goethejä, siinäpä se. No niin,

nyt te vain ilmoitatte kauniisti lukijakunnallenne, että tämänkertaisella
haastateltavalla ei ollut yhtään mitään sanottavaa, sitenhän pääsette
itsekin paljon helpommalla ja jatkatte sitten vain seuraavasta.

— Sellaista en voi lukijakunnalle sanoa, sillä silloin en puhuisi

totta, ja antaisin heille tietysti päälle päätteeksi vielä ihan väärän
kuvan teistä.

— Kuinka niin, miksi se ei olisi totta?

— Siksi, että suunnitelmaamme kuuluu m.m. muutamien tosiasiain

muistiin merkitseminen, jotka ihan varmasti voisitte mainita. Milloin ja
missä osassa esim. ensi kerran eläissänne esiinnyitte?

— Siinäpä se, sitä nyt en todellakaan muista! Kyllähän me täällä

pienokaisina hyvin paljon näyttelimme Reinin lapsien kanssa,
jossakin Pikku-Roopertinkadulla, mutta kappaleita en vain muista,
enkä niitä milloinkaan kirjoittanut muistiin.

— Niinkö varhain teissä heräsi jo näyttämötaiteelliset harrastukset,

teatteri-into?

— Kaksitoistavuotiaana se innostus vasta heräsi, jolloin näin

Arkadiassa erään kappaleen. Nimeä en tietystikään taas muista,
mutta tonttuja siinä esiintyi paljon… Tästähän nyt näette, etten
mitään muista. Aspelin esim. tahtoi minusta tietoja teatterin
historiaansa varten, mutta ei hän minulta itseltäni ainakaan mitään
muuta saanut kuin kolme valokuvaa. Vanhat muistiinpanotkin ovat
sitäpaitsi jo kauan sitten poltetut.

— Minkä ikäisenä sitten jouduitte vakinaisesti teatterin

palvelukseen?

— Seitsentoistavuotiaana allekirjoitin näyttelijäsopimuksen

Ruotsalaisen teatterin kanssa.. Tietenkin tahtoisitte kuulla
ensimmäisestä esiintymisestäni tämän laitoksen palveluksessa,
mutta se ja jotkut seuraavatkin esitykset olivat siksi vähäpätöisiä,
että ne eivät ole painuneet mieleeni eivätkä muodostaneet mitään
ratkaisevaa kohtaa kehityksessäni.

— Mieluimmin tietysti kuulisimmekin jostakin merkittävämmästä

esityksestänne.

— Sen kyllä muistan, ja se oli tavallaan merkillinenkin. Näyteltiin

Frans Hedbergin kappaletta Dalkarlarne, jossa minulla oli muuan
vähäpätöinen osa. Näytäntö alkoi klo 7, mutta silloin Engelbrektin
osan esittäjä, hra Martinson, kieltäytyi näyttelemästä. Orkesterin
soittaessa vielä alkusoittoa sain viittä yli seitsemän määräyksen
esiintyä tässä pitkässä osassa, jota en milloinkaan ollut harjoitellut,
en edes lukenut ulkoa. Roolikirja kädessä astuin näyttämölle, en
vilkaissut kertaakaan siihen — olin kai harjoituksessa oppinut
tämänkin osan kuulemalta ulkoa — ja onnistuin erinomaisesti, paljon
paremmin kuin seuraavalla kerralla, johon mennessä olin jo
ennättänyt osaa tutkia. Nähtävästi siis häikäilemättömyys on parhain
hyveemme!

— Kauanko sitten olitte Ruotsalaisessa teatterissa, ennenkuin

siirryitte Suomalaiseen?

— Ruotsalaisessa teatterissa olin kuusi vuotta, mutta sieltä läksin

merille enkä suinkaan Suomalaiseen teatteriin.

— Mikä aiheutti niin jyrkän käänteen elämässänne?

— Kukapa ne kaikki asiat tietää. Tein kai itseni jollakin tavalla

naurettavaksi, kyllästyin ja läksin tieheni, mutta emme nyt siitä puhu.
Purjehdin sitten vesillä vuoden päivät ja jouduin Göteborgiin, jossa
taas liityin erääseen sikäläiseen teatteriin. Siellä opin niin pian
matkimaan ruotsalaisten lausumatapaa, että kaikki luulivat minua
synnynnäiseksi ruotsalaiseksi, vaikka olin vallan yksinkertaisesti
kunnon porvoolainen. Niiden kahden kuukauden aikana, jotka olin
tässä teatterissa, esiinnyin ainakin viidessä osassa, jotka olen tietysti
kaikki unohtanut.

— Sitten palasitte kotimaahan?

— Sitten palasin kotimaahan ja liityin italialaiseen oopperaan, joka

esiintyi täällä kokonaisen talven, ja jossa minäkin lauloin monta
merkittävää osaa.