Experience Seamless Full Ebook Downloads for Every Genre at ebookluna.

com

(eBook PDF) Data Structures & Algorithm Analysis

in C++ 4th Edition

https://ebookluna.com/product/ebook-pdf-data-structures-
algorithm-analysis-in-c-4th-edition/

OR CLICK BUTTON

DOWNLOAD NOW

Explore and download more ebook at https://ebookluna.com

 Instant digital products (PDF, ePub, MOBI) available
Download now and explore formats that suit you...

Data Structures & Algorithm Analysis in C++ 4th Edition

(eBook PDF)

https://ebookluna.com/product/data-structures-algorithm-analysis-
in-c-4th-edition-ebook-pdf/

ebookluna.com

(eBook PDF) Starting Out with Java: From Control

Structures through Data Structures 4th Edition

https://ebookluna.com/product/ebook-pdf-starting-out-with-java-from-
control-structures-through-data-structures-4th-edition/

ebookluna.com

Data Structures - eBook PDF

https://ebookluna.com/download/data-structures-ebook-pdf/

ebookluna.com

C++ Programming. Program Design including Data Structures

8th Edition D.S. Malik - eBook PDF

https://ebookluna.com/download/c-programming-program-design-including-
data-structures-ebook-pdf/

ebookluna.com
(eBook PDF) Data Structures and Abstractions with Java 4th
Edition

https://ebookluna.com/product/ebook-pdf-data-structures-and-
abstractions-with-java-4th-edition/

ebookluna.com

(eBook PDF) Data Structures and Abstractions with Java 4th

Global Edition

https://ebookluna.com/product/ebook-pdf-data-structures-and-
abstractions-with-java-4th-global-edition/

ebookluna.com

(eBook PDF) Data Structures and Other Objects Using Java

4th Edition

https://ebookluna.com/product/ebook-pdf-data-structures-and-other-
objects-using-java-4th-edition/

ebookluna.com

(eBook PDF) Data Structures and Problem Solving Using Java

4th Edition

https://ebookluna.com/product/ebook-pdf-data-structures-and-problem-
solving-using-java-4th-edition/

ebookluna.com

Data Structures & Algorithms in Python 1st Edition John

Canning - eBook PDF

https://ebookluna.com/download/data-structures-algorithms-in-python-
ebook-pdf-2/

ebookluna.com
 CO NTE NTS

Preface xv

Chapter 1 Programming: A General Overview 1

1.1 What’s This Book About? 1
1.2 Mathematics Review 2
1.2.1 Exponents 3
1.2.2 Logarithms 3
1.2.3 Series 4
1.2.4 Modular Arithmetic 5
1.2.5 The P Word 6
1.3 A Brief Introduction to Recursion 8
1.4 C++ Classes 12
1.4.1 Basic class Syntax 12
1.4.2 Extra Constructor Syntax and Accessors 13
1.4.3 Separation of Interface and Implementation 16
1.4.4 vector and string 19
1.5 C++ Details 21
1.5.1 Pointers 21
1.5.2 Lvalues, Rvalues, and References 23
1.5.3 Parameter Passing 25
1.5.4 Return Passing 27
1.5.5 std::swap and std::move 29
1.5.6 The Big-Five: Destructor, Copy Constructor, Move Constructor, Copy
Assignment operator=, Move Assignment operator= 30
1.5.7 C-style Arrays and Strings 35
1.6 Templates 36
1.6.1 Function Templates 37
1.6.2 Class Templates 38
1.6.3 Object, Comparable, and an Example 39
1.6.4 Function Objects 41
1.6.5 Separate Compilation of Class Templates 44
1.7 Using Matrices 44
1.7.1 The Data Members, Constructor, and Basic Accessors 44
1.7.2 operator[] 45
vii
viii Contents

1.7.3 Big-Five 46
Summary 46
Exercises 46
References 48

Chapter 2 Algorithm Analysis 51

2.1 Mathematical Background 51
2.2 Model 54
2.3 What to Analyze 54
2.4 Running-Time Calculations 57
2.4.1 A Simple Example 58
2.4.2 General Rules 58
2.4.3 Solutions for the Maximum Subsequence
Sum Problem 60
2.4.4 Logarithms in the Running Time 66
2.4.5 Limitations of Worst-Case Analysis 70
Summary 70
Exercises 71
References 76

Chapter 3 Lists, Stacks, and Queues 77

3.1 Abstract Data Types (ADTs) 77
3.2 The List ADT 78
3.2.1 Simple Array Implementation of Lists 78
3.2.2 Simple Linked Lists 79
3.3 vector and list in the STL 80
3.3.1 Iterators 82
3.3.2 Example: Using erase on a List 83
3.3.3 const_iterators 84
3.4 Implementation of vector 86
3.5 Implementation of list 91
3.6 The Stack ADT 103
3.6.1 Stack Model 103
3.6.2 Implementation of Stacks 104
3.6.3 Applications 104
3.7 The Queue ADT 112
3.7.1 Queue Model 113
3.7.2 Array Implementation of Queues 113
3.7.3 Applications of Queues 115
Summary 116
Exercises 116
 Contents ix

Chapter 4 Trees 121

4.1 Preliminaries 121
4.1.1 Implementation of Trees 122
4.1.2 Tree Traversals with an Application 123
4.2 Binary Trees 126
4.2.1 Implementation 128
4.2.2 An Example: Expression Trees 128
4.3 The Search Tree ADT—Binary Search Trees 132
4.3.1 contains 134
4.3.2 findMin and findMax 135
4.3.3 insert 136
4.3.4 remove 139
4.3.5 Destructor and Copy Constructor 141
4.3.6 Average-Case Analysis 141
4.4 AVL Trees 144
4.4.1 Single Rotation 147
4.4.2 Double Rotation 149
4.5 Splay Trees 158
4.5.1 A Simple Idea (That Does Not Work) 158
4.5.2 Splaying 160
4.6 Tree Traversals (Revisited) 166
4.7 B-Trees 168
4.8 Sets and Maps in the Standard Library 173
4.8.1 Sets 173
4.8.2 Maps 174
4.8.3 Implementation of set and map 175
4.8.4 An Example That Uses Several Maps 176
Summary 181
Exercises 182
References 189

Chapter 5 Hashing 193

5.1 General Idea 193
5.2 Hash Function 194
5.3 Separate Chaining 196
5.4 Hash Tables without Linked Lists 201
5.4.1 Linear Probing 201
5.4.2 Quadratic Probing 202
5.4.3 Double Hashing 207
5.5 Rehashing 208
5.6 Hash Tables in the Standard Library 210
x Contents

5.7 Hash Tables with Worst-Case O(1) Access 212

5.7.1 Perfect Hashing 213
5.7.2 Cuckoo Hashing 215
5.7.3 Hopscotch Hashing 227
5.8 Universal Hashing 230
5.9 Extendible Hashing 233
Summary 236
Exercises 237
References 241

Chapter 6 Priority Queues (Heaps) 245

6.1 Model 245
6.2 Simple Implementations 246
6.3 Binary Heap 247
6.3.1 Structure Property 247
6.3.2 Heap-Order Property 248
6.3.3 Basic Heap Operations 249
6.3.4 Other Heap Operations 252
6.4 Applications of Priority Queues 257
6.4.1 The Selection Problem 258
6.4.2 Event Simulation 259
6.5 d-Heaps 260
6.6 Leftist Heaps 261
6.6.1 Leftist Heap Property 261
6.6.2 Leftist Heap Operations 262
6.7 Skew Heaps 269
6.8 Binomial Queues 271
6.8.1 Binomial Queue Structure 271
6.8.2 Binomial Queue Operations 271
6.8.3 Implementation of Binomial Queues 276
6.9 Priority Queues in the Standard Library 282
Summary 283
Exercises 283
References 288

Chapter 7 Sorting 291

7.1 Preliminaries 291
7.2 Insertion Sort 292
7.2.1 The Algorithm 292
7.2.2 STL Implementation of Insertion Sort 293
7.2.3 Analysis of Insertion Sort 294
7.3 A Lower Bound for Simple Sorting Algorithms 295
 Contents xi

7.4 Shellsort 296

7.4.1 Worst-Case Analysis of Shellsort 297
7.5 Heapsort 300
7.5.1 Analysis of Heapsort 301
7.6 Mergesort 304
7.6.1 Analysis of Mergesort 306
7.7 Quicksort 309
7.7.1 Picking the Pivot 311
7.7.2 Partitioning Strategy 313
7.7.3 Small Arrays 315
7.7.4 Actual Quicksort Routines 315
7.7.5 Analysis of Quicksort 318
7.7.6 A Linear-Expected-Time Algorithm for Selection 321
7.8 A General Lower Bound for Sorting 323
7.8.1 Decision Trees 323
7.9 Decision-Tree Lower Bounds for Selection Problems 325
7.10 Adversary Lower Bounds 328
7.11 Linear-Time Sorts: Bucket Sort and Radix Sort 331
7.12 External Sorting 336
7.12.1 Why We Need New Algorithms 336
7.12.2 Model for External Sorting 336
7.12.3 The Simple Algorithm 337
7.12.4 Multiway Merge 338
7.12.5 Polyphase Merge 339
7.12.6 Replacement Selection 340
Summary 341
Exercises 341
References 347

Chapter 8 The Disjoint Sets Class 351

8.1 Equivalence Relations 351
8.2 The Dynamic Equivalence Problem 352
8.3 Basic Data Structure 353
8.4 Smart Union Algorithms 357
8.5 Path Compression 360
8.6 Worst Case for Union-by-Rank and Path Compression 361
8.6.1 Slowly Growing Functions 362
8.6.2 An Analysis by Recursive Decomposition 362
8.6.3 An O( M log * N ) Bound 369
8.6.4 An O( M α(M, N) ) Bound 370
8.7 An Application 372
xii Contents

Summary 374
Exercises 375
References 376

Chapter 9 Graph Algorithms 379

9.1 Definitions 379
9.1.1 Representation of Graphs 380
9.2 Topological Sort 382
9.3 Shortest-Path Algorithms 386
9.3.1 Unweighted Shortest Paths 387
9.3.2 Dijkstra’s Algorithm 391
9.3.3 Graphs with Negative Edge Costs 400
9.3.4 Acyclic Graphs 400
9.3.5 All-Pairs Shortest Path 404
9.3.6 Shortest Path Example 404
9.4 Network Flow Problems 406
9.4.1 A Simple Maximum-Flow Algorithm 408
9.5 Minimum Spanning Tree 413
9.5.1 Prim’s Algorithm 414
9.5.2 Kruskal’s Algorithm 417
9.6 Applications of Depth-First Search 419
9.6.1 Undirected Graphs 420
9.6.2 Biconnectivity 421
9.6.3 Euler Circuits 425
9.6.4 Directed Graphs 429
9.6.5 Finding Strong Components 431
9.7 Introduction to NP-Completeness 432
9.7.1 Easy vs. Hard 433
9.7.2 The Class NP 434
9.7.3 NP-Complete Problems 434
Summary 437
Exercises 437
References 445

Chapter 10 Algorithm Design Techniques 449

10.1 Greedy Algorithms 449
10.1.1 A Simple Scheduling Problem 450
10.1.2 Huffman Codes 453
10.1.3 Approximate Bin Packing 459
10.2 Divide and Conquer 467
10.2.1 Running Time of Divide-and-Conquer Algorithms 468
10.2.2 Closest-Points Problem 470
 Contents xiii

10.2.3 The Selection Problem 475

10.2.4 Theoretical Improvements for Arithmetic Problems 478
10.3 Dynamic Programming 482
10.3.1 Using a Table Instead of Recursion 483
10.3.2 Ordering Matrix Multiplications 485
10.3.3 Optimal Binary Search Tree 487
10.3.4 All-Pairs Shortest Path 491
10.4 Randomized Algorithms 494
10.4.1 Random-Number Generators 495
10.4.2 Skip Lists 500
10.4.3 Primality Testing 503
10.5 Backtracking Algorithms 506
10.5.1 The Turnpike Reconstruction Problem 506
10.5.2 Games 511
Summary 518
Exercises 518
References 527

Chapter 11 Amortized Analysis 533

11.1 An Unrelated Puzzle 534
11.2 Binomial Queues 534
11.3 Skew Heaps 539
11.4 Fibonacci Heaps 541
11.4.1 Cutting Nodes in Leftist Heaps 542
11.4.2 Lazy Merging for Binomial Queues 544
11.4.3 The Fibonacci Heap Operations 548
11.4.4 Proof of the Time Bound 549
11.5 Splay Trees 551
Summary 555
Exercises 556
References 557

Chapter 12 Advanced Data Structures

and Implementation 559
12.1 Top-Down Splay Trees 559
12.2 Red-Black Trees 566
12.2.1 Bottom-Up Insertion 567
12.2.2 Top-Down Red-Black Trees 568
12.2.3 Top-Down Deletion 570
12.3 Treaps 576
xiv Contents

12.4 Suffix Arrays and Suffix Trees 579

12.4.1 Suffix Arrays 580
12.4.2 Suffix Trees 583
12.4.3 Linear-Time Construction of Suffix Arrays and Suffix Trees 586
12.5 k-d Trees 596
12.6 Pairing Heaps 602
Summary 606
Exercises 608
References 612

Appendix A Separate Compilation of

Class Templates 615
A.1 Everything in the Header 616
A.2 Explicit Instantiation 616

Index 619
 P R E FAC E

Purpose/Goals
The fourth edition of Data Structures and Algorithm Analysis in C++ describes data structures,
methods of organizing large amounts of data, and algorithm analysis, the estimation of the
running time of algorithms. As computers become faster and faster, the need for programs
that can handle large amounts of input becomes more acute. Paradoxically, this requires
more careful attention to efficiency, since inefficiencies in programs become most obvious
when input sizes are large. By analyzing an algorithm before it is actually coded, students
can decide if a particular solution will be feasible. For example, in this text students look at
specific problems and see how careful implementations can reduce the time constraint for
large amounts of data from centuries to less than a second. Therefore, no algorithm or data
structure is presented without an explanation of its running time. In some cases, minute
details that affect the running time of the implementation are explored.
Once a solution method is determined, a program must still be written. As computers
have become more powerful, the problems they must solve have become larger and more
complex, requiring development of more intricate programs. The goal of this text is to teach
students good programming and algorithm analysis skills simultaneously so that they can
develop such programs with the maximum amount of efficiency.
This book is suitable for either an advanced data structures course or a first-year
graduate course in algorithm analysis. Students should have some knowledge of inter-
mediate programming, including such topics as pointers, recursion, and object-based
programming, as well as some background in discrete math.

Approach
Although the material in this text is largely language-independent, programming requires
the use of a specific language. As the title implies, we have chosen C++ for this book.
C++ has become a leading systems programming language. In addition to fixing many
of the syntactic flaws of C, C++ provides direct constructs (the class and template) to
implement generic data structures as abstract data types.
The most difficult part of writing this book was deciding on the amount of C++ to
include. Use too many features of C++ and one gets an incomprehensible text; use too few
and you have little more than a C text that supports classes.
The approach we take is to present the material in an object-based approach. As such,
there is almost no use of inheritance in the text. We use class templates to describe generic
data structures. We generally avoid esoteric C++ features and use the vector and string
classes that are now part of the C++ standard. Previous editions have implemented class
templates by separating the class template interface from its implementation. Although
this is arguably the preferred approach, it exposes compiler problems that have made it xv
xvi Preface

difficult for readers to actually use the code. As a result, in this edition the online code
represents class templates as a single unit, with no separation of interface and implementa-
tion. Chapter 1 provides a review of the C++ features that are used throughout the text and
describes our approach to class templates. Appendix A describes how the class templates
could be rewritten to use separate compilation.
Complete versions of the data structures, in both C++ and Java, are available on
the Internet. We use similar coding conventions to make the parallels between the two
languages more evident.

Summary of the Most Significant Changes in the Fourth Edition

The fourth edition incorporates numerous bug fixes, and many parts of the book have
undergone revision to increase the clarity of presentation. In addition,

r Chapter 4 includes implementation of the AVL tree deletion algorithm—a topic often
requested by readers.
r Chapter 5 has been extensively revised and enlarged and now contains material on
two newer algorithms: cuckoo hashing and hopscotch hashing. Additionally, a new
section on universal hashing has been added. Also new is a brief discussion of the
unordered_set and unordered_map class templates introduced in C++11.
r Chapter 6 is mostly unchanged; however, the implementation of the binary heap makes
use of move operations that were introduced in C++11.
r Chapter 7 now contains material on radix sort, and a new section on lower-bound
proofs has been added. Sorting code makes use of move operations that were
introduced in C++11.
r Chapter 8 uses the new union/find analysis by Seidel and Sharir and shows the
O( M α(M, N) ) bound instead of the weaker O( M log∗ N ) bound in prior editions.
r Chapter 12 adds material on suffix trees and suffix arrays, including the linear-time
suffix array construction algorithm by Karkkainen and Sanders (with implementation).
The sections covering deterministic skip lists and AA-trees have been removed.
r Throughout the text, the code has been updated to use C++11. Notably, this means
use of the new C++11 features, including the auto keyword, the range for loop, move
construction and assignment, and uniform initialization.

Overview
Chapter 1 contains review material on discrete math and recursion. I believe the only way
to be comfortable with recursion is to see good uses over and over. Therefore, recursion
is prevalent in this text, with examples in every chapter except Chapter 5. Chapter 1 also
includes material that serves as a review of basic C++. Included is a discussion of templates
and important constructs in C++ class design.
Chapter 2 deals with algorithm analysis. This chapter explains asymptotic analysis
and its major weaknesses. Many examples are provided, including an in-depth explana-
tion of logarithmic running time. Simple recursive programs are analyzed by intuitively
converting them into iterative programs. More complicated divide-and-conquer programs
are introduced, but some of the analysis (solving recurrence relations) is implicitly delayed
until Chapter 7, where it is performed in detail.
 Preface xvii

Chapter 3 covers lists, stacks, and queues. This chapter includes a discussion of the STL
vector and list classes, including material on iterators, and it provides implementations
of a significant subset of the STL vector and list classes.
Chapter 4 covers trees, with an emphasis on search trees, including external search
trees (B-trees). The UNIX file system and expression trees are used as examples. AVL trees
and splay trees are introduced. More careful treatment of search tree implementation details
is found in Chapter 12. Additional coverage of trees, such as file compression and game
trees, is deferred until Chapter 10. Data structures for an external medium are considered
as the final topic in several chapters. Included is a discussion of the STL set and map classes,
including a significant example that illustrates the use of three separate maps to efficiently
solve a problem.
Chapter 5 discusses hash tables, including the classic algorithms such as sepa-
rate chaining and linear and quadratic probing, as well as several newer algorithms,
namely cuckoo hashing and hopscotch hashing. Universal hashing is also discussed, and
extendible hashing is covered at the end of the chapter.
Chapter 6 is about priority queues. Binary heaps are covered, and there is additional
material on some of the theoretically interesting implementations of priority queues. The
Fibonacci heap is discussed in Chapter 11, and the pairing heap is discussed in Chapter 12.
Chapter 7 covers sorting. It is very specific with respect to coding details and analysis.
All the important general-purpose sorting algorithms are covered and compared. Four
algorithms are analyzed in detail: insertion sort, Shellsort, heapsort, and quicksort. New to
this edition is radix sort and lower bound proofs for selection-related problems. External
sorting is covered at the end of the chapter.
Chapter 8 discusses the disjoint set algorithm with proof of the running time. This is a
short and specific chapter that can be skipped if Kruskal’s algorithm is not discussed.
Chapter 9 covers graph algorithms. Algorithms on graphs are interesting, not only
because they frequently occur in practice but also because their running time is so heavily
dependent on the proper use of data structures. Virtually all of the standard algorithms
are presented along with appropriate data structures, pseudocode, and analysis of running
time. To place these problems in a proper context, a short discussion on complexity theory
(including NP-completeness and undecidability) is provided.
Chapter 10 covers algorithm design by examining common problem-solving tech-
niques. This chapter is heavily fortified with examples. Pseudocode is used in these later
chapters so that the student’s appreciation of an example algorithm is not obscured by
implementation details.
Chapter 11 deals with amortized analysis. Three data structures from Chapters 4 and
6 and the Fibonacci heap, introduced in this chapter, are analyzed.
Chapter 12 covers search tree algorithms, the suffix tree and array, the k-d tree, and
the pairing heap. This chapter departs from the rest of the text by providing complete and
careful implementations for the search trees and pairing heap. The material is structured so
that the instructor can integrate sections into discussions from other chapters. For example,
the top-down red-black tree in Chapter 12 can be discussed along with AVL trees (in
Chapter 4).
Chapters 1 to 9 provide enough material for most one-semester data structures courses.
If time permits, then Chapter 10 can be covered. A graduate course on algorithm analysis
could cover chapters 7 to 11. The advanced data structures analyzed in Chapter 11 can
easily be referred to in the earlier chapters. The discussion of NP-completeness in Chapter 9
xviii Preface

is far too brief to be used in such a course. You might find it useful to use an additional
work on NP-completeness to augment this text.

Exercises
Exercises, provided at the end of each chapter, match the order in which material is pre-
sented. The last exercises may address the chapter as a whole rather than a specific section.
Difficult exercises are marked with an asterisk, and more challenging exercises have two
asterisks.

References
References are placed at the end of each chapter. Generally the references either are his-
torical, representing the original source of the material, or they represent extensions and
improvements to the results given in the text. Some references represent solutions to
exercises.

Supplements
The following supplements are available to all readers at http://cssupport.pearsoncmg.com/

r Source code for example programs

r Errata

In addition, the following material is available only to qualified instructors at Pearson

Instructor Resource Center (www.pearsonhighered.com/irc). Visit the IRC or contact your
Pearson Education sales representative for access.

r Solutions to selected exercises

r Figures from the book
r Errata

Acknowledgments
Many, many people have helped me in the preparation of books in this series. Some are
listed in other versions of the book; thanks to all.
As usual, the writing process was made easier by the professionals at Pearson. I’d like
to thank my editor, Tracy Johnson, and production editor, Marilyn Lloyd. My wonderful
wife Jill deserves extra special thanks for everything she does.
Finally, I’d like to thank the numerous readers who have sent e-mail messages and
pointed out errors or inconsistencies in earlier versions. My website www.cis.fiu.edu/~weiss
will also contain updated source code (in C++ and Java), an errata list, and a link to submit
bug reports.
M.A.W.
Miami, Florida
 C H A P T E R 1

Programming: A General
Overview

In this chapter, we discuss the aims and goals of this text and briefly review programming
concepts and discrete mathematics. We will . . .

r See that how a program performs for reasonably large input is just as important as its
performance on moderate amounts of input.
r Summarize the basic mathematical background needed for the rest of the book.
r Briefly review recursion.
r Summarize some important features of C++ that are used throughout the text.

1.1 What’s This Book About?

Suppose you have a group of N numbers and would like to determine the kth largest. This
is known as the selection problem. Most students who have had a programming course
or two would have no difficulty writing a program to solve this problem. There are quite a
few “obvious” solutions.
One way to solve this problem would be to read the N numbers into an array, sort the
array in decreasing order by some simple algorithm such as bubble sort, and then return
the element in position k.
A somewhat better algorithm might be to read the first k elements into an array and
sort them (in decreasing order). Next, each remaining element is read one by one. As a new
element arrives, it is ignored if it is smaller than the kth element in the array. Otherwise, it
is placed in its correct spot in the array, bumping one element out of the array. When the
algorithm ends, the element in the kth position is returned as the answer.
Both algorithms are simple to code, and you are encouraged to do so. The natural ques-
tions, then, are: Which algorithm is better? And, more important, Is either algorithm good
enough? A simulation using a random file of 30 million elements and k = 15,000,000
will show that neither algorithm finishes in a reasonable amount of time; each requires
several days of computer processing to terminate (albeit eventually with a correct answer).
An alternative method, discussed in Chapter 7, gives a solution in about a second. Thus,
although our proposed algorithms work, they cannot be considered good algorithms, 1
2 Chapter 1 Programming: A General Overview

1 2 3 4

1 t h i s
2 w a t s
3 o a h g
4 f g d t

Figure 1.1 Sample word puzzle

because they are entirely impractical for input sizes that a third algorithm can handle in a
reasonable amount of time.
A second problem is to solve a popular word puzzle. The input consists of a two-
dimensional array of letters and a list of words. The object is to find the words in the puzzle.
These words may be horizontal, vertical, or diagonal in any direction. As an example, the
puzzle shown in Figure 1.1 contains the words this, two, fat, and that. The word this begins
at row 1, column 1, or (1,1), and extends to (1,4); two goes from (1,1) to (3,1); fat goes
from (4,1) to (2,3); and that goes from (4,4) to (1,1).
Again, there are at least two straightforward algorithms that solve the problem. For each
word in the word list, we check each ordered triple (row, column, orientation) for the pres-
ence of the word. This amounts to lots of nested for loops but is basically straightforward.
Alternatively, for each ordered quadruple (row, column, orientation, number of characters)
that doesn’t run off an end of the puzzle, we can test whether the word indicated is in the
word list. Again, this amounts to lots of nested for loops. It is possible to save some time
if the maximum number of characters in any word is known.
It is relatively easy to code up either method of solution and solve many of the real-life
puzzles commonly published in magazines. These typically have 16 rows, 16 columns, and
40 or so words. Suppose, however, we consider the variation where only the puzzle board is
given and the word list is essentially an English dictionary. Both of the solutions proposed
require considerable time to solve this problem and therefore might not be acceptable.
However, it is possible, even with a large word list, to solve the problem very quickly.
An important concept is that, in many problems, writing a working program is not
good enough. If the program is to be run on a large data set, then the running time becomes
an issue. Throughout this book we will see how to estimate the running time of a program
for large inputs and, more important, how to compare the running times of two programs
without actually coding them. We will see techniques for drastically improving the speed
of a program and for determining program bottlenecks. These techniques will enable us to
find the section of the code on which to concentrate our optimization efforts.

1.2 Mathematics Review

This section lists some of the basic formulas you need to memorize, or be able to derive,
and reviews basic proof techniques.
 1.2 Mathematics Review 3

1.2.1 Exponents
XA XB = XA+B
XA
= XA−B
XB
(XA )B = XAB
XN + XN = 2XN = X2N
2N + 2N = 2N+1

1.2.2 Logarithms
In computer science, all logarithms are to the base 2 unless specified otherwise.
Definition 1.1
XA = B if and only if logX B = A
Several convenient equalities follow from this definition.
Theorem 1.1

logC B
logA B = ; A, B, C > 0, A = 1
logC A

Proof
Let X = logC B, Y = logC A, and Z = logA B. Then, by the definition of loga-
rithms, CX = B, CY = A, and AZ = B. Combining these three equalities yields
B = CX = (CY )Z . Therefore, X = YZ, which implies Z = X/Y, proving the theorem.
Theorem 1.2

log AB = log A + log B; A, B > 0

Proof
Let X = log A, Y = log B, and Z = log AB. Then, assuming the default base of 2,
2X = A, 2Y = B, and 2Z = AB. Combining the last three equalities yields
2X 2Y = AB = 2Z . Therefore, X + Y = Z, which proves the theorem.
Some other useful formulas, which can all be derived in a similar manner, follow.

log A/B = log A − log B

log(AB ) = B log A

log X < X for all X > 0

log 1 = 0, log 2 = 1, log 1,024 = 10, log 1,048,576 = 20

4 Chapter 1 Programming: A General Overview

1.2.3 Series
The easiest formulas to remember are

N
2i = 2N+1 − 1
i=0

and the companion,


N
AN+1 − 1
Ai =
A−1
i=0

In the latter formula, if 0 < A < 1, then


N
1
Ai ≤
1−A
i=0

and as N tends to ∞, the sum approaches 1/(1 − A). These are the “geometric series”
formulas. 
We can derive the last formula for ∞i=0 A (0 < A < 1) in the following manner. Let
i

S be the sum. Then

S = 1 + A + A2 + A3 + A4 + A5 + · · ·
Then
AS = A + A2 + A3 + A4 + A5 + · · ·
If we subtract these two equations (which is permissible only for a convergent series),
virtually all the terms on the right side cancel, leaving
S − AS = 1
which implies that
1
S=
1−A

We can use this same technique to compute ∞ i
i=1 i/2 , a sum that occurs frequently.
We write
1 2 3 4 5
S = + 2 + 3 + 4 + 5 + ···
2 2 2 2 2
and multiply by 2, obtaining
2 3 4 5 6
2S = 1 + + + 3 + 4 + 5 + ···
2 22 2 2 2
Subtracting these two equations yields
1 1 1 1 1
S=1+ + + 3 + 4 + 5 + ···
2 22 2 2 2
Thus, S = 2.
 1.2 Mathematics Review 5

Another type of common series in analysis is the arithmetic series. Any such series can
be evaluated from the basic formula:


N
N(N + 1) N2
i= ≈
2 2
i=1

For instance, to find the sum 2 + 5 + 8 + · · · + (3k − 1), rewrite it as 3(1 + 2 + 3 +

· · · + k) − (1 + 1 + 1 + · · · + 1), which is clearly 3k(k + 1)/2 − k. Another way to remember
this is to add the first and last terms (total 3k + 1), the second and next-to-last terms (total
3k + 1), and so on. Since there are k/2 of these pairs, the total sum is k(3k + 1)/2, which
is the same answer as before.
The next two formulas pop up now and then but are fairly uncommon.


N
N(N + 1)(2N + 1) N3
i2 = ≈
6 3
i=1

N
Nk+1
ik ≈ k = −1
|k + 1|
i=1

When k = −1, the latter formula is not valid. We then need the following formula,
which is used far more in computer science than in other mathematical disciplines. The
numbers HN are known as the harmonic numbers, and the sum is known as a harmonic
sum. The error in the following approximation tends to γ ≈ 0.57721566, which is known
as Euler’s constant.


N
1
HN = ≈ loge N
i
i=1

These two formulas are just general algebraic manipulations:


N
f(N) = Nf(N)
i=1

N 
N 0 −1
n
f(i) = f(i) − f(i)
i=n0 i=1 i=1

1.2.4 Modular Arithmetic

We say that A is congruent to B modulo N, written A ≡ B (mod N), if N divides
A − B. Intuitively, this means that the remainder is the same when either A or B is
divided by N. Thus, 81 ≡ 61 ≡ 1 (mod 10). As with equality, if A ≡ B (mod N), then
A + C ≡ B + C (mod N) and AD ≡ BD (mod N).
6 Chapter 1 Programming: A General Overview

Often, N is a prime number. In that case, there are three important theorems:

First, if N is prime, then ab ≡ 0 (mod N) is true if and only if a ≡ 0 (mod N)

or b ≡ 0 (mod N). In other words, if a prime number N divides a product of two
numbers, it divides at least one of the two numbers.
Second, if N is prime, then the equation ax ≡ 1 (mod N) has a unique solution
(mod N) for all 0 < a < N. This solution, 0 < x < N, is the multiplicative inverse.
Third, if N is prime, then the equation x2 ≡ a (mod N) has either two solutions
(mod N) for all 0 < a < N, or it has no solutions.

There are many theorems that apply to modular arithmetic, and some of them require
extraordinary proofs in number theory. We will use modular arithmetic sparingly, and the
preceding theorems will suffice.

1.2.5 The P Word

The two most common ways of proving statements in data-structure analysis are proof
by induction and proof by contradiction (and occasionally proof by intimidation, used
by professors only). The best way of proving that a theorem is false is by exhibiting a
counterexample.

Proof by Induction
A proof by induction has two standard parts. The first step is proving a base case, that is,
establishing that a theorem is true for some small (usually degenerate) value(s); this step is
almost always trivial. Next, an inductive hypothesis is assumed. Generally this means that
the theorem is assumed to be true for all cases up to some limit k. Using this assumption,
the theorem is then shown to be true for the next value, which is typically k + 1. This
proves the theorem (as long as k is finite).
As an example, we prove that the Fibonacci numbers, F0 = 1, F1 = 1, F2 = 2, F3 = 3,
F4 = 5, . . . , Fi = Fi−1 + Fi−2 , satisfy Fi < (5/3)i , for i ≥ 1. (Some definitions have F0 = 0,
which shifts the series.) To do this, we first verify that the theorem is true for the trivial
cases. It is easy to verify that F1 = 1 < 5/3 and F2 = 2 < 25/9; this proves the basis.
We assume that the theorem is true for i = 1, 2, . . . , k; this is the inductive hypothesis. To
prove the theorem, we need to show that Fk+1 < (5/3)k+1 . We have

Fk+1 = Fk + Fk−1

by the definition, and we can use the inductive hypothesis on the right-hand side,
obtaining

Fk+1 < (5/3)k + (5/3)k−1

< (3/5)(5/3)k+1 + (3/5)2 (5/3)k+1
< (3/5)(5/3)k+1 + (9/25)(5/3)k+1
which simplifies to
Random documents with unrelated
content Scribd suggests to you:
 Hän alkoi tuntea vilunväreitä ehkä juuri siksi, että oli tuo puute, jota
hän ei itselleen myöntänyt eikä määritellyt. Se saattoi myöskin johtua
yöilmasta, vaikka olikin elokuu, ehkäpä pelkästä hermostumisesta tai
kreivi Hannibalin hymyn muistamisesta. Mistä se lieneekin johtunut,
seurasi se häntä vuoteeseenkin. Hän makasi kauan valveilla, kauan
vielä senkin jälkeen kun koko talo jo nukkui, kun kauppahallien
ahdinkoinen kortteli oli alkanut liikehtiä ja Sorbonne ruvennut
purkamaan sisästään mustamekkoista ihmisvirtaansa, vielä kauan
senkin jälkeen, kun akkunarivit olivat syttyneet säteilevään valoon
suurissa taloissa, joiden päädyt olivat kadulle päin ja joita ulottui St.
Antoinesta Montmartrelle ja pohjoispuolella olevasta St. Denisistä
etäiseen St. Jaquesiin asti, — niin, vieläpä sittenkin, kun ainoastaan
Louvren kortteli pysyi pimeänä tämän omituisen sydänöisen
kirkkauden ympäröimänä. Lopuksi hänkin nukahti uneksien
kodistaan, Poitoun avarasta taivaanlaesta ja Vrillac-linnastaan, jota
yötä ja päivää huuhteli Biskajanlahden vuorovesi.
II.

HANNIBAL DE SAULX, KREIVI DE TAVANNES.

— Tavannes!

— Teidän majesteettinne.

Kuten tiedämme, oli Tavannes ollut hidas tottelemaan kutsua.

Astuessaan esille joukosta hän näki kuninkaan vetäytyneen salin
perälle Retzin ja hovimestarinsa Rambouilletin seurassa. Kaarle oli
nähtävästi unohtanut kutsuneensa kreiviä. Hän näytti kuuntelevan
pää hiukan painuksissa, sillä hän oli pitkä ja sen vuoksi hiukan
kumara, matalaäänistä keskeytymätöntä puhelua, joka kuului hänen
työhuoneensa ovelta.

Eräs ääni, joka usein kuului ylinnä, oli epäilemättä naisen. Eräällä
toisella, tasaisella ja pehmeällä äänellä, oli vieras ääntämistapa.
Kolmas oli kuninkaan veljen, Katariina de Medicin lemmikkipojan,
kiihkeä ja käskevä ääni.

Seisten kunnioittavasti parin askelen päässä kuninkaan takana

Tavannes ei sanottavasti kuullut, mitä puhuttiin, mutta Kaarle
nähtävästi kuuli jonkun verran enemmän, sillä hän alkoi äkkiä nauraa
hurjaa, ilotonta naurua ja taputti Rambouilletia olalle.

— Kas niin! — sanoi hän kamalasti kiroten tapansa mukaan. — Se

on siis päätetty! Se on päätetty! Menkää, mies, ottamaan vastaan
määräyksenne! Ja te, herra de Retz, — jatkoi hän äänessään julmaa
pilkkaa, — menkää ja antakaa määräykset!

— Minäkö, teidän majesteettinne? — sanoi italialainen marski

rukoilevasti torjuen. Nuori kuningas osoitti ajoittain
kärsimättömyyttään italialaista piiriä kohtaan, jolla hänen äitinsä
ympäröi häntä ja johon kuuluivat Retzit ja Biraguet, Strozzit ja
Gondyt.

— Niin, juuri te! — vastasi Kaarle. — Te ja minun rouva äitini! Ja

Jumalan nimessä vastatkaa siitä tuomiopäivänä! — jatkoi hän
kiivaasti. — Te sitä tahdotte! Te ette anna minulle rauhaa, ennenkuin
olette saaneet tahtonne täytetyksi. Siis tehkää niin, mutta
huomatkaa, se on tehtävä perinpohjin! Ei saa jäädä henkiin
ainoakaan, joka voisi sen heittää vasten kuninkaansa silmiä ja
huutaa: »Et tu, Carole» (sinäkin, Kaarle)! — Rypekää, rypekää
veressä, jos teitä haluttaa, — jatkoi hän yhä pahemmin raivostuen.
— Oi, siitäpä tulee hauska yö! Ja sen verran siinä on totta, että
saatte tappaa kirppuja vaikka koko päivän, mutta jos poltatte takin,
niin leikki loppuu siihen. Koettakaa vain polttaa, niin silloin… Hän
säpsähti ja keskeytti puheensa huomatessaan Tavannesin likellään.
— Piru vieköön! — huusi hän raa'asti, — kuka teidät on kutsunut
tänne?

— Teidän majesteettinne kutsui minua, — vastasi Tavannes,

muiden pujahtaessa kuninkaan työhuoneeseen, osaksi kuninkaan
käden kehoituksesta, osaksi pakenemishalusta, jättäen heidät
kahden kesken.

— Minäkö olisin kutsunut teitä? Huusin veljeänne, marskia.

— Hän on tuolla sisällä, teidän majesteettinne, — vastasi

Tavannes, osoittaen työhuonetta. — Kuulin hänen äänensä hetki
sitten.

Kaarle varjosti silmiään vapisevalla kädellään. — Onko hän siellä?

— mutisi hän. — Niin näkyy olevan. Sitäpaitsi kuulin hänen äänensä.
Ja… ja ihminen voi olla vain yhdessä paikassa yhdellä kertaa. —
Hurjan katseen harhaillessa pitkin huonetta hän laski kätensä kreivi
Hannibalin rinnalle. — He eivät suo minulle vähääkään rauhaa, äitini
ja Guiset, — kuiskasi hän, hivutustautisen punan kohotessa
kiihtyneille poskille. — He vaativat lakkaamatta. He sanovat, että
Coligny… he sanovat, että hän solvaisee minua täällä omassa
palatsissani. Ja… mordieu, se onkin totta. Ja vielä tänään hän tahtoi
sopia kanssani. Minun, kuninkaan kanssa! Esittää ehtoja! Ja siksi
saakin niin käydä, Jumalan ja perkeleen nimessä, se pannaan
toimeen! Mutta ei ainoastaan kuusi tai seitsemän kappaletta. Ei, ei,
vaan kaikki, kaikki! Ei yksikään saa jäädä henkiin sanoakseen
minulle: »Te sen teitte.»

— Hiljaa, teidän majesteettinne, — vastasi Tavannes, sillä Kaarle

oli vähitellen korottanut ääntänsä. — Te herätätte huomiota.

Nyt vasta nuori kuningas — hän oli vain kahdenkymmenenkahden

vanha,
Jumala häntä armahtakoon! — katsahti ensimmäisen kerran
seuralaiseensa.
 — Aivan niin, — kuiskasi hän, ja hänen katseensa kävi kavalaksi.
— Sitäpaitsi, sittenkin vielä toinen mahdollisuus, jos vain tahdon. Voi,
kuinka viimeksi olen tuumimistani tuuminut; soisin, että tietäisitte. —
Ja kohottaen olkapäitään melkein korvien tasalle hän vuoroin nosti ja
laski kämmeniään, jolloin selkä peitti tämän liikkeen läsnäolijoilta. —
Hypi lautaa! Hypi lautaa! — mutisi hän. — Ja kuningas on
kummankin välillä, nähkääs. Se on äitini hallitustaitoa. Sen hän on
sadasti minulle osoittanut. Mutta, katsokaa, yhtä helppoa on antaa
toisen painua kuin toisenkin, — hän katsahti Tavannesiin viekkaasti,
— taikka hakata poikki oikea tai vasen puoli. Ja…ja amiraali on
vanha mies ja kuolee pian, ja sitäpaitsi minusta on hauskaa kuulla
hänen puhuvan. Hän puhuu hyvin. Sitävastoin nuo toiset, Guise ja
hänen heimolaisensa, ovat nuoria, ja minä olen ajatellut, — niin, olen
ajatellut… mutta mitäpä siitä! — Hän naurahti äkkiä katkerasti. —
Minun rouva äitini tahtoo tehdä oman päänsä mukaan. Ja olkoon
menneeksi tällä kertaa, mutta kaikki, kaikki! Myös Foucauld, kas niin!
Oletteko huomannut: hän sekoittaa kortteja. Näettekö hänet…
sellaisena kuin hän on huomenna, haava kurkussa ja hampaat
irvissä? Mitä ihmettä, jumalani! — huusi hän miltei kirkuen, —
kynttilät hänen ympärillään palavat sinisin liekein. — Ja vapisevin
käsin, kasvot suonenvetoisesti vavahdellen, nuori kuningas tarrautui
seuralaisensa käsivarteen ja puristi sitä.

Kreivi Hannibal kohautti olkapäitään, mutta ei vastannut mitään.

— Luuletteko, että näemme heitä jäljestäpäin? — jatkoi Kaarle

kiihkeää kuiskettaan. — Unissamme, vai mitä? Taikka silloin, kun
yövartija huutaa ja me heräämme, ja munkit rukoilevat ja veisaavat
St. Germainissa, ja… ja vahakynttilä palaa himmeästi?
 Ivahymy väreili Tavannesin huulilla. — Minä en uneksi, teidän
majesteettinne, — vastasi hän kylmästi, — ja valvon harvoin. Muuten
en pelkää vihollisiani, olkoot eläviä tai kuolleita.

— Ettekö? Lempo soikoon, toivoisin, etten minäkään pelkäisi, —

huudahti nuori hallitsija. Hänen otsansa oli hiestä kostea. —
Toivoisin, etten pelkäisi. Mutta sehän on päätetty. He ovat niin
päättäneet, ja soisin, että se olisi jo tehty. Mitä te ajattelette… siitä,
mies? Mitä te itse ajattelette siitä?

Kreivi Hannibalin ilme oli selittämätön. — En ajattele mitään,

teidän majesteettinne, — vastasi hän kuivasti. — Ajatteleminen on
teidän majesteettinne ja teidän neuvostonne asia. Minulle riittää, että
se on kuninkaani tahto.

— Mutta ettehän peräydy? — mutisi Kaarle katsahtaen häneen

äkkiä epäluuloisesti. — Mutta tiedänhän — hän kirosi hirmuisesti —
että te ette peräydy. Uskon, että yhtä mielellänne tappaisitte
munkin… vaikka siitä ei, Jumalan kiitos — hän teki hurskaasti
ristinmerkin — ole lainkaan puhetta… kuin tavallisen miehen. Ja
mieluummin kuin tytön.

— Paljon mieluummin, teidän majesteettinne, — vastasi Tavannes

yrmeästi. — Jos teillä on joitakin määräyksiä munkkien suhteen…
eikö? Siinä tapauksessa teidän majesteettinne ei tarvitse jutella
minulle kauempaa. Herra de Rochefoucauld alkaa jo ihmetellä, mikä
pidättää teidän majesteettianne niin kauan pelistänne. Ja muutkin
alkavat kiinnittää huomiotaan teidän majesteettiinne.

— Jumalan nimessä! — huudahti Kaarle, äänessään ihmetyksen

ja kauhun kaiku, — jos he tietäisivät, mitä on mielessämme, niin he
kiinnittäisivät vielä enemmän huomiotaan meihin. Ja sentään,
katsokaa Nancayta tuolla ovella? Hän on välinpitämätön. Hän on
tänään saman näköinen kuin eilenkin. Ja kuitenkin joutuu hänen
osalleen työ täällä palatsissa…

Ensimmäisen kerran pääsi Tavannesilta hämmästyksen merkki.

— Palatsissa? — mutisi hän. — Tullaanko täälläkin tekemään

jotakin?

— Sallisitteko muutamien paeta ja sitten vähitellen palata

leikkaamaan kurkkumme poikki? — vastasi kuningas jyrkästi,
raivonpuuskan vallassa. Hänen horjuvan luonteensa vaarallisin
heikkous oli kykenemättömyys säilyttää samaa mielentilaa kahta
minuuttia kauempaa. — Ei. Kaikki, kaikki! — kertasi hän kiihkeästi.
— Eikö Noakin kahdeksanhenkinen perhe kansoittanut maata?
Mutta minä en jätäkään kahdeksaa henkeä! Serkkuni saavat elää,
sillä he ovat kuninkaallista verta, jos muuttavat mielensä. Ja vanha
hoitajani, jos kukaan. Ja Paré, sillä kukaan muu ei osaa hoitaa
ihoani. Ja…

— Ja Rochefoucauld, epäilemättä, teidän majesteettinne?

Kuningas, joka oli silmillään etsinyt suosikkiseuralaistaan, iski nyt

katseensa Tavannesiin.

— Foucauld? Kuka niin on sanonut? — mutisi hän luulevaisesti. —

En ainakaan minä. Mutta se nähdään sitten. Saadaan nähdä. Ja
muistakaa olla säästämättä ainoatakaan ilman määräystä. Siinä on
teidän tehtävänne, herra kreivi.

— Ymmärrän, teidän majesteettinne, — vastasi Tavannes

kylmästi. Ja hetken äänettömyyden jälkeen, nähdessään, että
kuninkaalla ei enää ollut hänelle mitään sanottavaa, hän kumarsi
syvään ja poistui hovimiespiirin tarkastelemana, kuten pidettiin
silmällä kaikkia kuningasta ympäröiviä sellaisena aikana, jolloin
kuninkaan henkäys merkitsi elämää tai kuolemaa ja hänen hymynsä
loi ihmisten onnen. Hänen astuessaan Rochefoucauldin ohi tämä
katsahti häneen ja nyökkäsi.

— Mitähän nyt on veli Kaarlen mielessä? — mutisi hän. — Tänä

iltana hän on entistään hullumpi. Suunnitteleeko hän naamiohuveja
vai murhaa?

— Oikkuja, — vastasi Tavannes halveksivasti. — Täynnä vanhoja

taruja, joita hänen entinen hoitajansa on hänelle syöttänyt. Kyllä hän
kohta tointuu, ja hyvä on, jos voitte huvittaa häntä.

— Koetan, jos hän vain tulee, — vastasi Rochefoucauld sekoittaen

kortteja. — Jos en onnistu, jää se Chicotin velvollisuudeksi, ja hänen
pitäisi se huomata. Minä olen väsynyt ja menen maata.

— Kyllä hän tulee, —selitti Tavannes ja liikahti ikäänkuin

mennäkseen eteenpäin, mutta pysähtyi sanoakseen vielä jotakin. —
Kyllä hän tulee, — mutisi hän kumartaen ja kuiskaten hiljaa ja katsoi
toista kiinteästi silmiin. — Mutta älkää salliko hänen menettää suuria
summia. Hän on ilkeällä tuulella. Olkaa hänelle mieliksi, jos voitte;
siitä voi olla teille hyötyä.

Molempien miesten katseet yhtyivät tuokioksi, ja Foucauld — niin

kuningas nimitti hugenotti-suosikkiaan — ilmaisi lievää
hämmästystä, sillä kreivi Hannibal ja hän eivät olleet läheisiä tuttuja,
mutta nähdessään toisen puhuvan vakavasti hän kohotti
kulmakarvojaan ilmaistakseen, että oli käsittänyt. Tavannes nyökäytti
huolimattomasti päätään vastaukseksi, katsoi hetken pöydälle
levitettyjä kortteja, jatkoi matkaansa työntäytyen piirin läpi ja saapui
ovelle. Hän nosti juuri oviverhoa mennäkseen ulos, kun Nancay,
henkivartion kapteeni, kosketti hänen hihaansa.

— Mitä te sanoitte Foucauldille, herra de Tavannes? — kuiskasi

hän.

— Minäkö?

— Niin, —ja kapteeni loi häneen epäluuloisen katseen, — juuri te,

herra kreivi.

Kreivi Hannibalin silmäykseen tuli nyt sitä äkillistä julmuutta, joka

teki tämän miehen sananparreksi hovissa.

— Juuri mitä halusin, herra sveitsiläisten kapteeni! — sähisi hän,

ja hänen kätensä puristautui toisen ranteen ympäri kuin pihdit. —
Juuri mitä mieleni teki, muistakaa se! Ja muistakaa ensi kerralla, että
minä en ole hugenotti ja sanon mitä tahdon.

— Mutta varovaisuus on erikoisesti tarpeen, — puolusteli Nancay

änkyttäen ja vältellen. — Ja… ja minulle on annettu määräykset,
herra kreivi.

— Teidän määräyksenne eivät liikuta minua, — vastasi Tavannes

päästäen ylenkatseellisesti otteensa hänen ranteestaan. — Ja
muistakaa, mies, ettette tänä yönä tule minun tielleni. Te tunnette
vaalilauseemme? Joka loukkaa veljeäni, loukkaa Tavannesia!
Ottakaa onkeen!

Nancay näytti jurolta. — Mutta papit sanovat: »Jos kätesi on

sinulle pahennukseksi, niin leikkaa se poikki», — mutisi hän.
 Tavannes nauroi kolkosti. — Jos te olette minulle pahennukseksi,
niin leikkaan kurkkunne poikki, — sanoi hän mennen tervehtimättä
ulos ja laskien oviverhon takanaan.

Nancay katseli raivosta kalpeana hänen jälkeensä. — Olkoon hän

kirottu! — kuiskasi hän hieroen rannettaan. — Jos hän olisi joku
toinen, kyllä minä opettaisin hänet! Mutta hän lävistäisi minut yhtä
mielellään kuninkaan läsnäollessa kuin Pre aux Clercsissä, ja
kuningas kuuntelee hänen veljeään, marskia, ja mikä on vieläkin
pahempi, rouva Katariina myöskin!

Hän oli vielä vihansa vimmassa, kun eräs upseeri, puettuna

kuninkaan veljen sotilaspukuun, astui kiireesti sisään ja käsi
oviverholla silmäili levottomasti ympärilleen. Kun hänen katseensa
osui Nancayhin, kirkastuivat hänen kasvonsa.

— Onko teillä luettelo? — mutisi hän.

— Palatsissa on seitsemäntoista hugenottia, paitsi heidän

kuninkaallisia korkeuksiaan, — vastasi Nancay samalla varovalla
äänellä. — Ottamatta lukuun paria kolmea, jotka eivät ole sitä eikä
tätä. Lisäksi nuo molemmat Montmorencyt, mutta heidät on jätettävä
rauhaan veljensä tähden, joka ei ole satimessa. Hän tulee liian
paljon isäänsä, vanhaan Penkinpolttajaan, jotta olisi viisasta loukata
häntä. Ja sitten on vielä Paré, jonka tulee mennä kuninkaan
työkammioon heti kun portit on suljettu. Jos kuningas vielä päättää
pelastaa jonkun, lähettää hän hänet työkammioonsa. Näin on täällä
siis kaikki selvillä ja kunnossa. Jos te olette ulkona etumaisena, niin
hyvä on. Kuka huolehtii hammaspuikko-herrasta?

— Amiraalista? Monsieur, Guise ja pääpriori. Cosseins ja Besme

vartioivat. Se toimitetaan aivan ensimmäiseksi. Sitten pormestari
herättää kaupungin. Hänellä on valmiina joukko vankkoja miehiä
kolmessa tai neljässä paikassa, niin että tuli heti leimahtaa liekkiin
kaikkialla. Marcel, entinen pormestari, on saanut saman tehtävän
virran eteläpuolella. On annettu määräys, että kaupunki on
valaistava kuin kansanhuveja varten, ja hallit ovat valmiina.

Nancay nyökäytti päätään, mietti hetkisen, ja vaistomainen

väristys puistatti häntä.

— Jumalani! —huudahti hän, — se tulee järkyttämään koko

maailmaa!

— Niinkö luulette?

— No aivan varmasti! — Hänen seuraavat sanansa osoittivat, että

hän muisti Tavannesin varoituksen. — Minä puolestani, ystäväni,
pukeudun rautapaitaan tänä iltana, — sanoi hän. — Paitsi hänen
majesteettinsa laskua tulevat monen muunkin saatavat ennen
aamunkoittoa maksetuiksi, ja moni salainen isku sattuu taistelun
tuoksinassa.

Toinen risti itsensä. — Jumala suokoon, ettei yksikään isku sattuisi

tänne! — sanoi hän hartaasti. Ja katsahtaen ympärilleen vielä kerran
hän nyökkäsi ja meni ulos.

Ovensuussa hän törmäsi yhteen juuri sisään astuvan henkilön

kanssa. Tämä oli herra de Tignonville, joka nähdessään likellä
Nancayn tervehti tätä ja jäi katselemaan ympärilleen. Nuoren miehen
kasvot punoittivat, ja hänen silmänsä olivat oudosta kiihtymyksestä
kirkkaat.
 — Missä on herra de Rochefoucauld? — kysyi hän innokkaasti. —
Ei suinkaan hän ole vielä lähtenyt?

Nancay kuuli värähdyksen hänen äänessään, huomasi nuoren

miehen punoittavat kasvot ja muuttuneen käytöksen, huomasi
sitäpaitsi rypistyneen paperipalan, joka oli melkein kätkössä hänen
kädessään. Kapteenin kasvot synkistyivät. Hän astui askeleen
lähemmäksi, ja hänen kätensä hapuili varovasti tikaria, mutta kun
hän puhui, oli hänen äänensä tyyni, kuten huvitteluhaluisen hovin
pinta, rauhallinen kuten kaikki näkyi olevan tänä kesäiltana
Pariisissa.

— Hän on yhä täällä, — vastasi hän. — Onko teillä uutisia, herra

de
Tignonville?

— Uutisiako?

— Herra de Rochefoucauldille?

Tignonville nauroi. — Ei, — sanoi hän. — Tulin tänne saattaakseni

hänet asuntoonsa, siinä kaikki. Vai uutisia, kapteeni? Mikä teidät
siihen luuloon saattoi?

— Se, mikä teillä on kädessänne, — vastasi Nancay

vapautuneena epäluulostaan.

Nuori mies punastui hiusrajaa myöten. — Ei tämä ole häntä

varten, — sanoi hän.

— Huomaan sen, herra, — vastasi Nancay kohteliaasti. — Hänellä

on tosin suuri menestys, mutta kaikki rakkauskirjeet eivät mene
yhtäälle.
 Nuori mies nauroi itsetietoista, imarreltua naurua. Hän oli kaunis ja
hänellä oli sellaiset kasvot, joita naiset ihailevat, mutta siitä tavasta,
kuinka hän piti hovipukuaan, puuttui luontevuus. Puku oli myös
hiukan hienompi kuin mikä oli hugenottien maun mukaista, tai näytti
ainoastaan hienommalta, johtuen siitä tavasta, kuinka hän sitä piti,
samoin kuin Telignyn ja Foucauldin samettiviitat ja hopeakudoksiset
silkkipuvut menettivät komeutensa ja muuttuivat vain sivuseikoiksi,
sopiviksi ja arvokkaiksi vaatekappaleiksi näille miehille. Vieläkin
omituisempaa oli, että kun Tignonville nauroi pitäen somaa,
hajuvedelle tuoksuvaa paperia kädessään samalla sitä sekä kätkien
että näytellen, tuntuivat hänen vaatteensa entistä komeammilta ja
hän itse tavallista kömpelömmältä.

— Tämä on tosin eräältä naiselta, — myönsi hän. — Mutta se

sisältää vain pientä pilaa, sen voin teille vakuuttaa.

— Tietenkin! — mutisi herra de Nangay kohteliaasti. — Onnittelen

teitä!

— Mutta…

— Minä onnittelen todellakin.

— Mutta tämähän ei ole kerrassaan mitään!

— Kyllä ymmärrän. Katsokaa, kuningas aikoo poistua. Astukaa

esiin, herra, — jatkoi hän ystävällisesti. — Nuoren miehen tulee
näyttäytyä. Sitäpaitsi hänen majesteettinsa on teille suosiollinen, —
lisäsi hän silmää iskien. Hänen majesteettinsa henkivartion
kapteenilla oli epämiellyttävä taipumus huumoriin, ja tänä iltana
hänellä oli tavallista enemmän tilaisuutta sitä näyttää.
 Tignonvillellä oli liian hyvä käsitys itsestään epäilläkseen toisen
tekevän pilaa, ja näin rohkaistuna hän työntäytyi piirin eturiviin.
Hänen ollessaan täältä poissa morsiamensa kanssa piiri oli
harventunut ja kynttilät haaraisissa jaloissaan olivat palaneet tuumaa
lyhemmiksi. Mutta vaikka monet olivatkin poistuneet, olivat kuitenkin
kuninkaan valituimmat ystävät jääneet sinne, ja kuningas oli vastoin
seurueensa luuloa istuutunut jälleen paikalleen.

Täällä vallitsi teeskennelty iloisuus, mikä oli hyvin tavallista hovin

turmeltuneessa elämässä. Kuningasta vastapäätä pelasivat erään
pöydän ääressä Montpensier ja marski Cossé noppapeliä ja
väittelivät, milloin huudahtaen ilosta, milloin kiroillen, joten saattoi
arvata, minne päin onni kulloinkin kääntyi. Kuninkaan tuolin takana
Chicot, hänen aatelissyntyinen narrinsa, nojasi hänen hartiaansa,
väliin tarkastellen kortteja, väliin irvistellen kamalasti, niin että
katsojat purskahtivat nauramaan. Kauvempana huoneessa,
seinäkomeron pään kohdalla, istui marski Tavannes —
Hannibalimme veli — matalalla tuolilla, joka oli asetettu vastapäätä
työhuoneen avointa ovea.

Tästä ovesta vilahti hento silkkisukkainen jalka silloin tällöin

näkyviin. Se pistäytyi esille, katosi ja ilmestyi jälleen ritarillisen
marskin yrittäessä joka kerta ryöstää siltä punasamettista tohvelia,
joka oli koristettu jalokivillä. Hän epäonnistui kolmasti saaden
palkakseen raikuvaa naurua. Neljännellä yrityksellä hänen tuolinsa
kaatui ja hän itse keikahti lattialle, mutta ei hellittänyt tohvelia, eikä
ainoastaan tohvelia, vaan ei jalkaakaan. Hän veti ensiksi liehuvien
silkkihameitten ja hienojen pitsien keskestä esille nilkan ja sitten
kauniin jalan, piilossa olevan kaunottaren kimakasti huutaessa.
 Seurue taputti käsiään osoittaen vilkkaasti mielihyväänsä, nuori
nainen tunsi jalkaansa yhä vedettävän ja kirkui yhä äänekkäämmin.
Kaikki, paitsi kuningas ja häntä vastapäätä istuva, kääntyivät
katsomaan. Äkkiä tämä leikki loppui kesken; jäntevä käsi ilmestyi
avuksi ja erotti, ja Guisen kauniit, tummat kasvot olivat hetken aikaa
ovella näkyvissä. Ne katosivat heti, kun olivat ilmestyneetkin, ne
olivat tuskin sekuntia näkyvissä, mutta moni ehti tuntea ne ja
ihmetteli, sillä eikö nuori ruhtinas ollut kuninkaan epäsuosiossa
murhayrityksestä amiraalia vastaan? Olihan hänet karkoitettu
Pariisista juuri tänä aamuna ja kielletty palaamasta?

He tuijottivat vielä kaikki hämmästyksen vallassa, kun Kaarle

kiivaasti, tapansa mukaan, työnsi tuoliaan taaksepäin.

— Foucauld, te olette minulle kymmenen kolikkoa velkaa! — huusi

hän ihastuksissaan ja löi kätensä pöytään. — Maksakaa,
ystäväiseni, maksakaa!

— Huomenna, pikku herra, huomenna! — vastasi Rochefoucauld

samaan sävyyn ja nousi seisomaan.

— Huomenna! — toisti Kaarle. — Huomenna? — Hänen leukansa

tutisi tätä sanoessa, ja hän katseli hurjana ympärilleen. Hänen
kasvonsa olivat aavemaisen kalpeat.

— Niin, teidän majesteettinne, miksi ei huomenna? — kysyi

Rochefoucauld hämmästyneenä ja kääntyi vuorostaan katsomaan
ympärilleen, ja samassa hän tunsi väristystä. — Miksikä ei
huomenna? — kertasi hän.

Vähään aikaan ei kukaan vastannut hänelle: huoneessa oli

kuolemanhiljaista. Minne hän katsoikin, kohtasi hän vakavia,
kummastelevia katseita, sellaisia, joita luodaan ruumisarkussa
makaavaan mieheen.

— Mikä teitä kaikkia vaivaa? — huusi hän väkinäisesti. — En

todellakaan näe, mikä tässä asiassa on niin leikkisää, teidän
majesteettinne.

Kuninkaalta nähtävästi puuttui voimaa vastata, ja Chicot katkaisi

äänettömyyden.

— On jotakuinkin selvää, — sanoi hän raa'asti naurahtaen. —

Kukko munii ja Foucauld maksaa — huomenna!

Nuoren aatelismiehen poskille kohosi puna. Hän ja gasconjelainen

hovinarri olivat huonoissa väleissä.

— On olemassa eräitä velkoja, jotka maksan jo tänään, — huusi

hän ylpeästi. — Ja nyt hyvästi, pikku herrani! Kun joku ei ymmärrä
pilaa, on hänen aika lähteä.

Hän oli puolitiessä ovelle, kaikkien tarkastellessa häntä, kun

kuningas alkoi puhua.

— Foucauld! — huusi hän oudolla, tukehtuneella äänellä. —

Foucauld! — Hugenottilainen suosikki kääntyi takaisin ihmetellen. —
Odottakaahan hetkinen! — jatkoi kuningas samalla väkinäisellä
äänellä. — Jääkää aamuun asti — työhuoneeseeni. Nyt on jo
myöhäistä. Pelataan tämä loppuyö!

— Teidän majesteettinne suokoon minulle anteeksi, — vastasi

Rochefoucauld avomielisesti. — Olen jo aivan nukuksissa.
 — Te voisitte nukkua pukuhuoneessani, — väitti kuningas
itsepintaisesti.

— Kiitoksia tyhjästä! — oli iloinen vastaus. — Sen vuoteen tunnen

liiankin hyvin! Nukun kauvemmin ja paremmin omassani.

Kuningasta puistatti, mutta hän koetti salata sitä kohauttamalla

kevyesti olkapäitään ja kääntyi poispäin.

— Se on Jumalan tahto! — mutisi hän, kasvot huulia myöten

valkeina.

Rochefoucauld ei kuullut näitä sanoja. — Hyvää yötä, teidän

majesteettinne, — huusi hän. — Hyvästi, pikku herrani! —
Nyökäyttäen päätään ystävilleen hän jatkoi matkaansa ovelle
Mergeyn ja Chamontin, kahden seurueeseensa kuuluvan
aatelismiehen saattamana.

Nancay kohotti oviverhoa nöyrän näköisenä. — Suokaa anteeksi,

herra kreivi, — sanoi hän, — menettekö hänen korkeutensa luo?

— Ainoastaan hetkiseksi, Nancay.

— Sallikaa minun saattaa teitä. Vartiosto on ehkä jo asettunut

sinne.

— Tehkää niin, ystäväni, — vastasi Rochefoucauld. — Kas,

Tignonville, tekö se olettekin?

— Olen tullut saattamaan teitä asuntoonne, — sanoi nuori mies,

astellen toisen vieressä, kun oviverho oli laskeutunut heidän
takanaan ja he kulkivat pitkin pylväskäytävää.
 Rochefoucauld pysähtyi ja laski kätensä Tignonvillen käsivarrelle.

— Kiitoksia, poikaseni, —sanoi hän, — mutta minä menen

leskiprinsessan luo, vasta myöhemmin hänen korkeutensa puheille.
Voin viipyä tunnin tai ehkä enemmänkin, te ette viitsi odottaa niin
kauan.

Herra de Tignonvillen ilme nolostui hullunkurisesti. — Totta

puhuen, en, — sanoi hän. — En… en luule, että voin odottaa niin
kauan… tänä yönä.

— No niin, tulkaa sitten huomenillalla, — vastasi Rochefoucauld

hyväntahtoisesti.

— Hyvin mielelläni, — huudahti toinen sydämellisesti, ilmeisesti

keventynein mielin. — Tietysti tulen, se on minulle suuri ilo. — Ja
nyökäyttäen hyvää yötä toisilleen he erosivat.

Rochefoucauldin astuessa, rinnallaan Nancay ja aatelismiestensä

saattamana, pitkin kaikuvaa, nyt aivan tyhjää pylväskäytävää,
hyökkäsi nuorempi mies säteilevin kasvoin portaita alas siihen
suureen saliin, jossa oli naisenmuotoiset pilarit. Hän ainakaan ei ollut
uninen.
III.

KULTAISEN NEIDON VIEREINEN TALO.

Historia kertoo, että ennenkuin kreivi de la Rochefoucauld jätti

Louvren sinä yönä, hän sai mitä selvimpiä viittauksia siitä
perikadosta, joka häntä uhkasi, ja hän sai ainakin yhden kirjallisen
varoituksen, jonka hänelle toi outo, mustiin puettu mies, ja hän
puolestaan ilmoitti sen Navarran kuninkaalle. Lisäksi mainitaan, että
kun hän vihdoin kello yhdentoista tienoissa lähti, oli linnan piha
voimakkaasti valaistu ja kolme vartiokomppaniaa, sveitsiläinen,
skotlantilainen ja ranskalainen, seisoi riviin järjestettyinä alkaen
suuresta etusalista sille portille asti, joka avautui kadulle. Mutta, lisää
aikakirja, tämä varokeino, niin pahaa ennustavalta kuin se
muutamista hänen seuralaisistaan näyttikin, tai se vakava tapa, millä
portin luona paikallaan seisova Rambouillet hyvästeli erästä
seurueeseen kuuluvaa aatelismiestä, ei järkyttänyt hänen ritarillista
sieluaan eikä hävittänyt sen jaloa luottamusta.

Herra de Tignonville oli nuori ja vähemmän paatunut vaaroihin

kuin Rochellen maaherra; jos hän olisi nähnyt näin paljon, olisi asian
laita häneen nähden ehkä ollut toisin. Mutta hän lähti Louvresta
tuntia aikaisemmin, jolloin palatsissa ja sen ympäristössä ei ollut
mitään tavallisuudesta poikkeavaa, vaikka se meistä näyttää
synkältä tulevien tapahtumien valossa. Sitäpaitsi hän nyt ajatteli
aivan muita asioita mennessään linnan pihan poikki ja oli niin
syventynyt omiin mietteisiinsä, että viitatessaan kahta palvelijaansa
seuraamaan itseään hän tuskin oli tietoinen siitä mitä teki eikä
herännyt haaveistaan, ennenkuin oli ehtinyt Baillet-kadun
kulmaukseen. Siellä kuului selvästi niiden sveitsiläisten ääniä, jotka
seisoivat vahdissa vastapäätä Colignyn asuntoa Bethizy-kadun
päässä. He olivat sytyttäneet nuotion rautaiseen koriin keskelle
katua, ja edempänä saattoi nähdä pieniä joukkoja liikkuvan
edestakaisin pystytettyjen aseittensa ympärillä.

Tignonville pysähtyi, ennenkuin joutui valopiirin sisälle, ja kääntyen

palvelijoittensa puoleen kehoitti heitä menemään kotiin. — Seuraan
pian itsekin, mutta minulla on ensin vielä vähän asioita, — lisäsi hän
lyhyesti.

Vanhempi palvelijoista vastusteli. — Kadut eivät ole turvallisia, —

sanoi hän. — Parin tunnin kuluttua viimeistään on sydänyö, ja
silloin…

— Joutavia, mies, pidätkö minua lapsena? — tiuskaisi hänen

herransa vihaisesti. — Minulla on miekkani ja osaan käyttää sitä. En
viivy kauan. Ja muistakaapa, miehet, pitää suunne kiinni,
kuuletteko?

Miehet, hänen kotiseutulaisiaan, tottelivat vastahakoisesti, aikoen

hiipiä hänen jäljessään heti kun hän kääntäisi selkänsä, mutta hän
aavisti heidän aikeensa ja seisoi paikallaan, kunnes he olivat
sivuuttaneet nuotion eivätkä enää voineet hänen liikkeitään nähdä.
Sitten hän kiirehti Baillet-kadulle, meni sen poikki päästen Boule-
kadulle, sitten vielä tämänkin poikki ja kääntyi oikealle joutuen koko
Welcome to our website – the ideal destination for book lovers and
knowledge seekers. With a mission to inspire endlessly, we offer a
vast collection of books, ranging from classic literary works to
specialized publications, self-development books, and children's
literature. Each book is a new journey of discovery, expanding
knowledge and enriching the soul of the reade

Our website is not just a platform for buying books, but a bridge
connecting readers to the timeless values of culture and wisdom. With
an elegant, user-friendly interface and an intelligent search system,
we are committed to providing a quick and convenient shopping
experience. Additionally, our special promotions and home delivery
services ensure that you save time and fully enjoy the joy of reading.

Let us accompany you on the journey of exploring knowledge and

personal growth!

ebookluna.com