Get the full ebook with Bonus Features for a Better Reading Experience on ebookmeta.

com

Introduction to C++ : 500+ Difficulty-Scaled

Solved Programming Exercises. 1st Edition George
S. Tselikis

https://ebookmeta.com/product/introduction-
to-c-500-difficulty-scaled-solved-programming-exercises-1st-
edition-george-s-tselikis/

OR CLICK HERE

DOWLOAD NOW

Download more ebook instantly today at https://ebookmeta.com

 Recommended digital products (PDF, EPUB, MOBI) that
you can download immediately if you are interested.

Mnemonics for Radiologists and FRCR 2B Viva Preparation A

Systematic Approach Aug 15 2013 _ 1908911956 _ CRC Press
1st Edition Yoong
https://ebookmeta.com/product/mnemonics-for-radiologists-and-
frcr-2b-viva-preparation-a-systematic-approach-
aug-15-2013-_-1908911956-_-crc-press-1st-edition-yoong/
ebookmeta.com

Introduction to C Programming 2nd Edition Purdue Univ

https://ebookmeta.com/product/introduction-to-c-programming-2nd-
edition-purdue-univ/

ebookmeta.com

An Introduction to C GUI Programming Simon Long

https://ebookmeta.com/product/an-introduction-to-c-gui-programming-
simon-long/

ebookmeta.com

Oaken s Invention Disney Books

https://ebookmeta.com/product/oaken-s-invention-disney-books/

ebookmeta.com
Mechanical and industrial measurements 3rd Edition R. K.
Jain

https://ebookmeta.com/product/mechanical-and-industrial-
measurements-3rd-edition-r-k-jain/

ebookmeta.com

Birth of a White Nation The Invention of White People and

Its Relevance Today 2nd Edition Jacqueline Battalora

https://ebookmeta.com/product/birth-of-a-white-nation-the-invention-
of-white-people-and-its-relevance-today-2nd-edition-jacqueline-
battalora/
ebookmeta.com

Specworld: Folds, Faults, and Fractures in Embedded

Creator Industries 1st Edition John Thornton Caldwell

https://ebookmeta.com/product/specworld-folds-faults-and-fractures-in-
embedded-creator-industries-1st-edition-john-thornton-caldwell/

ebookmeta.com

Complementary and Alternative Medicine Sourcebook, 7th Ed.

7th Edition James Chambers

https://ebookmeta.com/product/complementary-and-alternative-medicine-
sourcebook-7th-ed-7th-edition-james-chambers/

ebookmeta.com

Youth Economy Crisis and Reinvention in Twenty First

Century China Morning Sun in the Tiny Times 1st Edition
Hui Faye Xiao
https://ebookmeta.com/product/youth-economy-crisis-and-reinvention-in-
twenty-first-century-china-morning-sun-in-the-tiny-times-1st-edition-
hui-faye-xiao/
ebookmeta.com
Raising a Humanist Conscious Parenting in an Increasingly
Fragmented World 1st Edition Manisha Pathak-Shelat

https://ebookmeta.com/product/raising-a-humanist-conscious-parenting-
in-an-increasingly-fragmented-world-1st-edition-manisha-pathak-shelat/

ebookmeta.com
 Introduction to C++

This book is primarily for students who are taking a course on the C++ language, for those who wish to
self-study the C++ language, and for programmers who have experience with C and want to advance to
C++. It could also prove useful to instructors of the C++ course who are looking for explanatory program-
ming examples to add in their lectures.

The focus of this book is to provide a solid introduction to the C++ language and programming knowledge
through a large number of practical examples and meaningful advice. It includes more than 500 exercises
and examples of progressive difficulty to aid the reader in understanding the C++ principles and to see
how concepts can materialize in code.

The examples are designed to be short, concrete, and substantial, quickly giving the reader the ability
to understand how to apply correctly and efficiently the features of the C++ language and to get a solid
programming know-how. Rest assured that if you are able to understand this book’s examples and solve
the exercises, you can safely go on to edit larger programs, you will be able to develop your own applica-
tions, and you will have certainly established a solid fundamental conceptual and practical background to
expand your knowledge and skills.
Introduction to C++

George S. Tselikis
First edition published 2023
by CRC Press
6000 Broken Sound Parkway NW, Suite 300, Boca Raton, FL 33487-2742

and by CRC Press

4 Park Square, Milton Park, Abingdon, Oxon, OX14 4RN

CRC Press is an imprint of Taylor & Francis Group, LLC

© 2023 Taylor & Francis Group, LLC

Reasonable efforts have been made to publish reliable data and information, but the author and publisher cannot assume
responsibility for the validity of all materials or the consequences of their use. The authors and publishers have attempted to trace
the copyright holders of all material reproduced in this publication and apologize to copyright holders if permission to publish
in this form has not been obtained. If any copyright material has not been acknowledged please write and let us know so we may
rectify in any future reprint.

Except as permitted under U.S. Copyright Law, no part of this book may be reprinted, reproduced, transmitted, or utilized in any
form by any electronic, mechanical, or other means, now known or hereafter invented, including photocopying, microfilming, and
recording, or in any information storage or retrieval system, without written permission from the publishers.

For permission to photocopy or use material electronically from this work, access www.copyright.com or contact the Copyright
Clearance Center, Inc. (CCC), 222 Rosewood Drive, Danvers, MA 01923, 978-750-8400. For works that are not available on CCC
please contact [email protected]

Trademark Notice: Product or corporate names may be trademarks or registered trademarks and are used only for identification
and explanation without intent to infringe.

ISBN: 9781032136066 (hbk)

ISBN: 9781032136080 (pbk)
ISBN: 9781003230076 (ebk)
DOI: 10.1201/9781003230076

Typeset in Times
by KnowledgeWorks Global Ltd.
This book is dedicated to my family.
Contents

Preface ix
Acknowledgements xi
About the Author xiii

1 Introduction to C++ 1

2 Variables, Constants, and Arithmetic Conversions 11

3 Data Input/Output 31

4 Operators 45

5 Program Control 71

6 Loops 99

7 Arrays 133

8 Pointers 169

9 Characters 217

10 Strings 227

11 Functions 265

12 Searching and Sorting Arrays 343

13 Structures and Unions 365

14 Memory Management and Data Structures 403

15 Preprocessor and Macros 453

16 More about Functions 471

17 Classes and Objects 509

18 Operator Overloading 559

19 More about Classes 595

20 Inheritance 637

vii
viii Contents

21 More about Inheritance 689

22 Exceptions 717

23 Class Templates 745

24 Files 773

25 Namespaces, Type Cast Operators, and Smart Pointers 805

26 Introduction to Standard Template Library 835

27 Application Example 861

Epilogue 871
Annex A: Precedence Table 873
Annex B: ASCII Table 875
Annex C: Hexadecimal System 877
Bibliography 879
Index 881
Preface

This book is primarily addressed to students who are taking a course on the C++ language, to those who
wish to self-study the C++ language, as well as to programmers who have experience with C and want to
move on to C++. It could also prove useful to instructors of the C++ course, who are looking for explana-
tory programming examples to add in their lectures.
This book aims to introduce the reader to the basic principles of C++ and the philosophy of
object-oriented programming. It does not present all the technical and syntax details of the language,
but tries to present the fundamental concepts of the language in a simple and understandable way. So,
this book is not a reference book; its goal is to make the reader understand how to use a feature and
not to describe every syntax or technical detail of the feature. Understanding the technical details
comes with time and practice. After all, you don’t have to know all the details of C++ to write C++
programs.
Also, this book does not present in detail the services of the Standard Template Library (STL). It just
provides an overview of its most important features. A detailed presentation of STL would require an
entire book. However, because learning STL is an integral part of learning C++, you should, after read-
ing this book, read an STL reference book in order to get familiar with the numerous useful services and
tools that STL offers.
So what, exactly, differentiates this book from the others in the field? This book tests the skills of the
reader by providing a solid introduction to the C++ theory enriched with tips and advice accompanied by
a large number of difficulty-scaled examples and solved programming exercises showing how concepts
can materialize in code. When I first encountered the C++ language as a student, I needed a book that
would introduce me to in a smooth way to the fundamentals of the C++ language, to provide a robust
foundational understanding of its principles, a book with a focus on providing inside information and
programming knowledge through practical examples and meaningful advice. That is the spirit that this
book aims to capture.
It presents in a compact and substantial way the essentials of the C++ language and contains a large
number of explanatory examples and solved exercises of scaling difficulty. Through them, language pit-
falls are frequently discussed, in order for the reader to understand the little tweaks and hidden traps
which a programmer – especially novice but not only – usually bumps into. There are trap holes the reader
is lured to fall into. There are examples on how things that look normal can nevertheless go wrong. Be
sure that if you are able to understand the book's examples and solve the exercises, you can safely go on to
edit longer programs, you’ll be able to read more complex programs, and you’ll have certainly established
a solid fundamental conceptual and practical background to expand your knowledge. The source code of
the exercises is available at www.cplusplus.gr.
To the question if you need to know C or some other programming language to read this book, the
answer is no. This book introduces C++ from scratch. No prior programming experience is required.
Also, in the question if one needs to learn C before C++, my opinion is to start with C++. C++ is more
secure, very powerful, with much more expressive and technical capabilities. Is it an easy language? No,
it contains a lot of difficult concepts, which require lot of practice in order to understand them and apply
correctly and efficiently in your programs. C++ is not learned (if at all) in a week or in a year; it is an
intrinsically hard language to master and even at a later stage of the learning curve, there will always be
reasons to go back to the fundamentals. Therefore, even an advanced programmer, may get benefited to
browse this book from times to times.

ix
x Preface

For all of you who intend to deal with computer programming, a little bit of advice coming from my
experience may come in handy:

• Programming is a difficult task that among other things it requires clear mind, calmness,
patience, self-confidence, and luck as well. Don’t write code when you are in a bad mood
(e.g., certainly not if your favourite team lost the game), tired, or stressed.
• When coding, try to write in a simple and comprehensive way for your own benefit and for
those who are going to read your code. Always remember that the debug, maintenance, and
upgrade of a code written in a complex way is a painful process.
• Hands-on! To learn the features of any programming language, you must write your own pro-
grams and experiment with them.
• Programming is definitely a creative activity, but do not forget that there are plenty of creative,
pleasant, and less stressful activities in life. Do not waste your life in front of a computer
screen, searching for infinite loops, dangling pointers, thrown exceptions, buffer overflows,
and buggy conditions. Program for some time and then have some fun. Keep living and do not
keep programming.

Enjoy the C++ flight; it would be safe, with some turbulence, though.
Acknowledgements

I would like to thank S. Stamatiadis, N. Tselikas, and, particularly, I. Karali and A. Kotaras, whose com-
ments, fruitful suggestions, and criticisms contributed to the improvement of this book.

xi
About the Author

Dr. George S. Tselikis received both his Dipl.–Ing. degree and his PhD from the School of Electrical
and Computer Engineering of National Technical University of Athens (NTUA). In 1998, he joined
the Department of Electrical Engineering at Columbia University, New York, and worked as a postdoc
research associate. He was a founding member of 4Plus S.A. (1999–2014), where he worked in the devel-
opment of network protocols and services. He has a long working experience in the telecom area, and his
main research interests focus on software specification, development, and testing of network protocols
and services in wired and wireless networks. He has participated in many European research projects
and he has collaborated with several companies in the telecom industry. Since 2004, he has been a visit-
ing lecturer in several Greek universities teaching courses related to network technologies, protocols and
communications, and programming languages.

xiii
 Another Random Document on
Scribd Without Any Related Topics
 Minä myöskin aamun aallon lailla ennen lapsenmiellä
laulelin, sitten lietona kuin rannan haavat leikin, lemmin,
lauloin, tanhusin; nytp' on riemu poissa, kerttu kulta, saanut
olen huolenvirret sulta.

1895.

Matkalla.

Matka pitkä, mieli musta, mistä lohdun saapi?

Entis-ajan auvon muistot murheet karkoittaapi.

Sinne jäi mun neitoni kuin kukka kotirannan;

venhoni ma viiman viedä aukealle annan.

Ällös kukka kotirannan katso ulapalle,

katso ennen laaksohon tai rannan kukkulalle.

Sortuvan mun aallon alle nähdä voisit siellä,

siitä ehkä kauan oisit, impi, murhemiellä.

Joskus mua muista sentään, muista immyt rukka,

ettei ensi aallon helmaan heity rannan kukka.

1895.

Ensi lumen aikoihin.

 Oli tullut lunta jo tulvaltaan ja vaippa valkea kattoi maan
kuin neitosen, unta mi unelmoi sydäntoiveistaan, suvi joita toi.

Lumi puhdasna päilyi ja impyinen tuo latuja hiihteli

hangellen. Ja päivän ne säilyi ja yöhyen — kunis uus lumi
peitti ne umpehen.

Oli ihana neito, niin puhtoinen ja nuori ja kaino ja

kaunoinen. Hänet kerran kun, keito, ma nähdä sain, heti
leimahti lempi mun rintahain.

Kesä-yöhyet vienot me lemmittiin, mut syksyllä sitten me

erottiin. Vain muistomme hienot ne säilyivät — kunis uutehen
lempehen häipyivät.

1895.

Sinipiiat.

Sinipiikojen laulu.

Soi, simapilli, kutsuos immet kuusikon helmasta

karkelohon! Kuutamo kaunis, alkava yöhyt — kaikki ne
käskevät karkelohon,
 Liehuos, liina, huiskios, huntu, verho sa ihanan impeyden!
Impinä täällä vain elon kaiken leijaamme lehvillä kuusosien.

Ei sinipiiat lemmestä huoli, aarre se vainen on ihmisien.

Aarreko? Ei vaan kirous, tuska, riemun ja onnen mi ontoksi
syö.

Montapa kertaa luoksemme tullut illalla leikkihin ihminen

on, tanssinut täällä, suukkoja saanut, kylpenyt kanssamme
virroissa myös.

Illan hän leikki, toisen jo itki, ett'emme lempeä tuntea voi —

aamulla läksi kaihoa kantain, päivät mi nukkuu ja valvovi yöt.

Tuostapa paljon impyjä metsän ihmiset syyttävät —

meidänkö syy? Leikkihin miks ei ihminen tyydy, ilman ei
tuskaa tuntea voi?

Mutta kun joskus illalla yksin istumme lehdossa, vierellä

vuon, lainehet virran vienosti laulaa, rantaman ulpuja
tuudittaen,

silloinpa meilläi pohjasta, rinnan nousevi huokaus haaveilon

… Onneksi silloin ei ole tiennyt luoksemme hiipiä poikanen
maan.

1894.

Pihlajan alla.
 — "Miks äkkiä vaikenit, impyein, miks silmäsi kyynelöi?
Mikä pilvi peittävi päivyein, mikä onnesi ontoks söi? Kas,
kuinka kukkivi kaunis maa ja laulavi leivonen ja kuinka pihlaja
tuoksuaa — sinä vain olet murheinen!

Sa oothan umpussa nuoruuden ja rintasi raikas on ja elämä

viittovi hymyillen — siis olkosi huoleton! Ja jospa huolien
häivä vois sun taivosi synkistää, sen paistais lempeni päivä
pois, ja taas olis suukkossää."

— "Ma muistin syksyä synkeää, kun harmaja taivas on, kun

nurmen kukkaset peittää jää ja metsä on lauluton. Ma elämän
syksyä aattelin, kun harmaja taivas on, kun poiss' on poskien
ruusutkin ja ääni on soinnuton.

Ja syksyn-synkeä aatos tuo se hiipi mun rintahain: lie silloin

jäässä jo lempes vuo ja tuntehes tuhkaa vain. Sa lemmit
säihkyä silmien ja ruusuja poskipään, kun niiden näät sinä
kuollehen, kuin käynevi lempes tään?" —

— "Oi, ällös itke, mun armahain! Suven aika on suloisen,

kukit lempeä, lauluja tuoksuttain kuin pihlaja keväinen. Sen
tuoksuja hengin ma vallaton, ja kukkia poimin vaan, kun
taivas siintävä, kuulas on ja nuori on nurmi maan.

Niin, talvi saapuvi kerran kai ja kukkaset kuolla voi, mut

pihlajassapa talvellai taas tilhien laulu soi. On sorja kukkiva
pihlapuu, mut sorjempi marjassaan, kun kylmä, kuollut on
luonto muu ja poissa on marjat maan." —

1895.
Sonetti Leilalle.

Mua syytät, Leila, siitä, etten laula kuin muutkin lempiväiset

immestään, vaikk' ennen niistä lauloin yhtenään ja sullai
silmät on ja suu ja kaula.

Ja väität, etten sua lemmikään ja tuhkaa vain jo tuntehein

on taula ja että löyhä lie sen lemmen paula, mi aina ihannoi
vain itseään.

Ei taide taivon päivää luoda saata,

vaikk' kyllä tähden. Siks se kuvaa ain
vain päivän heijastuksia ja maata.

Ma ennen kyllä lauloin neitojain,

mut sinun eessas täytyi laulun laata
ja itseäni ilmi tuoda vain.

1896.

Sukkamieli.

Kaks istui palolla paimenta,

yks verevä, toinen vaalea.

Se verevä se soitteli torveaan,

se vaalea vaieten istui vaan.
 Niin saapui kolmas ja kaukaa huusi
"Hei veikot, hei, mull' on tarina uus!

Tuoli' äsken ma Sukkamielen näin,

kun astelin aamunkoittohon päin.

Hän oli niin viehkeä varreltaan

yli kunnahan korsien kulkeissaan.

Sinikellot soi hänen silmistään,

katinkullat kuulteli päällä pään.

Ja kun hän kulki, niin aatelkaas,

hän viittas mulle ja viittas taas!"

Näin kolmas se haasteli riemuiten,

ja kaiholla kuuli se verevä sen:

"Ken miekkonen näkis hänet kerrankaan!"

Se vaalea vaieten istui vaan.

Se vaalea istui itkien.

Hän oli jo nähnyt immen sen.

1896

Tälläpä pojall' on —.

Tälläpä pojall' on kulta jo tietty ja kulta kuin apilan kukka,

huuli joll' on kuin mansikan marja ja silmä kuin sametin nukka.
 Tälläpä pojall' on anturakengät
ja kello, mi käy ja kukkuu —.
Varrohan, tyttöni, kyllä ma joudun,
jahka sun äitisi nukkuu.

Tälläpä pojall' on välkkyvä varsa

ja karhun talja on reessä —
varrohan, varsani, kohta sa välkyt
pappilan kuistin eessä.

Tälläpä pojall' on mökki jo valmis ja katsottu sarkaa kaksi —

sinne ma tyttöni, tyttöni noudan lautsojen laulelijaksi.

1896.

Hatara sydän.

Voi, voi sinun sydäntäsi, tyttöparka, ja voi mua onnetonta,

kun sydämesi ikkunat aina on auki ja niitä on liian monta.

Minä miekkonen myös olen ollut siellä

ja istunut illan ja toista,
mut huu! sitä vetoa ja prrr! sitä tuulta —
en, en ole nähnyt sen moista.

Ken usko ei, käyköhön koettelemassa, ja minä en käske,

en kiellä — mut sitä minä ain olen ihmetellyt, miten itse sa
tarkenet siellä.

1896.
Samettisilmä.

Oi, sinä impeni samettisilmä, neitoni kaurihin-katseinen,

miks on ilmehes arka aina, aina käyt kuni säikkyen?

Puhdas tunto on pulmun turva —

niinhän vanhojen virsi soi —
kun ei rintaa rikokset paina,
kulkea kuoleman matkat voi.

Vanhat on viisaat, vanhat on tyhmät,

maailma kuorehen katsovi vain!
Miks on perhosen pelko, jonka
kukkanurmelta kiinni sain?

Miksi herkkä on jänösen korva,

miksi pysty on oravan pää,
miksi kaino on karitsan mieli? —
siks on impeni arka tää.

Pelkäät, perhoni, siipesi kultaa,

väistelet silmiä vainoojain,
katselet kyttää, kuuntelet nuolta,
lehden lentoa säikyt vain.

Oi, sinä impeni samettisielu, kaunoni kaurihin tunteinen,

kauanko säilyt, kauanko päilyt syöttinä silmien ahneiden?

1896.
Soutelemassa.

Yli tyynen lampuen soudeltiin suvisillalla immen kanssa, ja

silloin Laina se lausui niin alas katsoen aatteissansa:

— "En tahdo ma katsoa taivaaseen,

vaan katselen järven pintaan,
on aurinko astunut alle veen
ja laskenut lammen rintaan.

Ja päälläpä päivyen heijastuu

siell' untuvahattara hieno
ja rannan lempeä lehmuspuu
ja ulpukan umppu vieno.

Niin, maailma aaltojen allakin on

ja maailma kaunihimpi,
mut tiedätkö, miksi se kauniimp' on?" —
Näin hiljaa haasteli impi.

Se soutaja vastasi huoahtain:

— "Ah, impeni armahainen,
vale kauniimpi paljasta totta on ain,
ja tuo on valhetta vainen.

Siks sorja on nuoruus murheeton

ja armas on kevään aika,
mut syksy ja vanhuus synkät on,
kun poissa on valheen taika.

Näät tuoksut ja laulut ja kukkaset

ja onni ja lempi ja nainen
ja unelmat, uskot ja toivehet —
tuo kaikki on valhetta vainen.

Vain totta on halla ja myrsky ja mies

ja murhe ja murheen muisto,
on totta sammunut toivon lies
ja lehdetön lemmen puisto.

Kas, minulta haihtui jo harhat nuo

ja kaunihit kangastukset,
on suljettu mulle jo taivas tuo
ja kiinni on onnenukset.

Olen heittänyt uskoja haaveineen

ja joutunut uskohon uuteen,
olen pyrkinyt, pyrkinyt totuuteen
ja joutunut — todellisuuteen.

Olen yksin pyrkinyt, taistellut,

myös taistellut tuhanten kanssa,
saman näät on valkaman saavuttanut
koko aikani taistostansa.

Siks elämän halla nyt hallitsee,

ja kruunu on talven päässä,
siks sydämet syksy nyt vallitsee
ja tunne on järjen jäässä.

Siks taivahan toivo on turtunut,

elonriemu on ruosteen syömä,
siks uskon muuri on murtunut
ja lempi on — leinin lyömä.
 Niin, ällös yllesi katsokaan,
vaan peilihin lammen pinnan,
siell' onnesi taivas onkin vaan
ja rauha ja riemu rinnan."

— "Sua luulenpa melkein pelkääväin" —

niin leikillä lausui Laina.
Ja soutaja hymyten vastasi näin:
— "Suvi talvea pelkää aina." —

— "Mut etkö sa usko, ett' talvikin ain

toki pelkää kevättä juuri?" —
— "Niin, totuus valhetta pelkää vain,
ja valheen valta on suuri." —

Noin leikki se lens kuin lempeä tuul'

yli öisen lampuen pinnan,
suu leikkiä löi, hymys uhmaten huul',
mut yö oli pohjassa rinnan.

Ja sydänten yöstäpä pulpahtain

jo nyt kastehelmyet nousi;
ja immyt ääneti istui vain
ja soutaja vaieten sousi.

1896.

Hanget soi!
 Hanget soi, hanget soi, ja kevät yli kenttien tuulee. Rintani
lyö, rintani käy, taas sieltä jo kuohua kuulee.

Hanget soi, hanget soi,

jo päättyvi talven valta.
Pyytehet pursuvat sydämessäin
taas vuosien roudan alta.

Hanget soi, hanget soi,

ne Suomehen kevättä soittaa.
Toivo jo uus, usko jo uus
läpi murheeni muistojen koittaa.

Hanget soi, hanget soi,

ne soittavat Pohjan häitä.
Riemujen leivoset lemmestäin
jo laittavat laulunpäitä.

Hanget soi, hanget soi,

kevät saapuvi tuoksuvin tuulin.
Rintani lyö, rintani käy,
min jäässä jo olevan luulin.

1897.

Hämärissä.

(1897).
"Mais oú sont les neiges d'antan?"

Villon.

1.

Ne silmät ne onnea säihkyivät niin hurjaa, hurmaavaa, ne

silmät ne riemua räiskyivät niin kummaa, kumpuavaa.

Sun onnesko outo se saihkyi niin,

kun kukkana syntyä sait,
kun tulta sa heittelet tunteisiin
ja vallat on eessäsi vait?

Vai loistiko niist' oma onneni tuo, jota eloni halki ma hain,
joka kutsuvi luo, joka käskevi luo, mut kaikuna karkaa ain?

2.

Minun mieleni oli kuin lampi niin musta ja mutainen, ei

päivä sen pohjahan päässyt, ei kulkija rannalle sen.

Opin ongelmat elämän taiteen,

mitä ympäri näin, sitä tein:
ivanauruin ma itkuni peitin,
runokukkasin kurjuutein.

Minun mieleni oli kuin sammal

yli aaltojen salaisten.
Sen kalvossa kanervat päilyi,
mut yö oli helmassa sen.

Ohi vaelsi valkea impi,

näki kukkaset kummat vain,
ja hän lammelle laulaen riensi,
ei huolinut huudoistaan.

Voi, impeni valkea, vieno!

Pian poimitut kukat on sen.
Mut kukkien alla on aalto
niin musta ja mutainen.

3.

Sun äänesi milloin se säteilee kuin kirkkahan kiteen särmä,

taas milloin haavehin hälvenee kuin nukkuvan nurmen härmä,

Sen sointua kuulin ma kummaksein,

se syömeni pohjahan syöpyi,
se tuskalla täytti mun tuntehein
ja unteni vieraaks yöpyi.

Oi, itketä impi mun syöntäni ain sinä tuskilla särmäisillä,

kun tuskani tummat sa verhoat vain taas haaveilla härmäisillä!

4..
 Oi, istuos impeni tänne, niin annamme aattehen, niin
annamme aattehen lentää yli vuorien, laaksojen.

Me lennämme lemmen siivin

kotiseutuhun kultaiseen,
mi yksin talvityössä
nyt nukkuvi mökkineen.

Mekin tehtäis tölli sinne,

ahon laitahan, alle puun,
siell' illat istuttaisi
vain valossa valjun kuun.

Tai ääressä takkavalkeen

menis talviset illat nuo,
kun mökkiä kinokset kietää
ja haavehet haamuja luo.

Sinä polkisit rukkia pientä,

minä verkkoa kutoisin,
ja joskus, viikkojen päästä,
tulis vieraskin töllihin.

Joko pelkäsit, etelän perho?

joko lähdemme lentämään
taas maille lemmen ja riemun
ja jätämme talven ja jään?

5.
 En tiedä, miks sua pelkään, kun noin sua katselen. On kuin
sun silmies yöstä sois kaikuja kellojen.

Ne soittavat riemuhun suureen tai suurerien murheesen. En

tiedä, miks sua pelkään, kun noin sua katselen.

6.

Mikä on laulu lainehilla, soitto aalloilla sorea? — Laiva

aaltoja ajavi, häävene vesiä käypi. — Kenen on kulta
kulkemassa, kenen on häätulet hämyssä? — Sirkan on vesillä
venho, sirkan tuoma tuhtopuulla. — Kuka on kulta
heinäsirkan? — Lepinkäinen leppälintu. — Minne matka
miekkosien? — Saarelle selälliselle, terhenniemen tanterelle.

7.

Hän kulkevi kuin yli kukkien, hän käy kuni sävelten siivin,
niin norjana notkuvi varsi sen, kun vastahan vaiti ma hiivin.

Ja kunis mun voimani kukoistaa ja soi minun soittoni täällä,

sinis laulujen laineilla käydä hän saa ja kulkea kukkien päällä!

8.
 Leikitäänkö? Leikitään.
Kisasilla kiistellään.
Ole sinä kissa, minä olen hiiri!
Täss’ on tanhumme piiri.

Hupsis! Ohi hurahdit.

Kupsis! Kohti kurahdit.
Joko tuli hirmu, joko tuli surma?
Ei, vaan huulien hurma.

9.

Oi, suljehan silmäsi, sirkkusein, ja luoos kiinni luomet, niin

näätkö sa vieläkin virran veen ja tunnetko rannan tuomet?

Ma tahtoisin tuomien tuoksut nää sun rintahas ijäiseksi ja

tehdä sun päiväs ja tehdä sun yös sinivirtojen välkkeheksi.

10.

Nuku hetkinen, impeni nuori, nuku hiljaa hetkeä kaks, niin

teen minä tenhosoljen unes valkean vartiaks.

Taon soljeksi toivoni kullan,

katinkultani kauneimman,
sydänhelmeni, lauluni helkkeen,
teen solkisen soreimman.
 Se untesi ulpuja suojais, sulot varjelis valkoiset, sen
suullesi suutelen hiljaa. Toki tuosta sa heränne et?

11.

Oi, muistatko vielä sen virren, jota lapsena laulettiin, kun yö

liki ikkunan liikkui — se virsi viihdytti niin.

Se antoi rintahan rauhaa, se uskoa unehen loi — jos

muistat vielä sen virren, nyt laula, laula se, oi!

12.

Hyi, kuinka sa, impeni, hymysit noin ihan keskellä

kerrontaas, kun untes jo kentillä karkeloin — hyi, miksi sa
hymysit taas?

Vai arvaatko, impeni armainen,

sa mille nyt nauroit, mille?
Sa nauroit umpuille nuoruuden,
elos haaveille hienoimmille.

Se hymy se herjasi hennointas, se pyhintäs anteheks pyys.

Vai etkö sa tuntenut, rinnassas miten silloin riemusi syys?

13.
 Sa kuuletko laulua kummaa, joka lemmikin lehdiltä soi, se
minulle mielen oudon ja haavehet herkät toi.

Oli kerran neiti, mi nuorna

kevätpolkuja karkeloi,
niin tulikin vastahan syksy
ja sylinsä auki loi.

Voi, kuinka ne säikähti silloin

tien laidalla laulupuut,
voi, kuinka ne kuiskivat silloin
sinivuokot ja siskot muut:

"Varo syksyä, valkea neiti,

ja kummejas kuulekin!"
Ei tyttö se kummeja kuullut,
meni syksylle sylihin.

Mut saipa ne siskot ja kummit

nenän kyynärän pitkän kai,
kun helmasta syksyn synkän
kesän nousevan nähdä ne sai —

Kesäpäivät kaunihit, vienot kuin kukkaset lemmikkein. Sa

kuuletko laulua kummaa, jota sykkivi sydämein?

14.

Katsokaamme kauan näin silmän pohjaan, sielun pohjaan,

salaisille salmiloille venhoni veikaten ohjaan.
 Soudelkaamme kauan näin silmissämme, sieluissamme,
utuisilla ulapoilla sotkina soudelkamme!

15.

Kuin kilpaa kulkuset soivat ja kummasti loistavi kuu. Kas,

tuolta jo tuttu kirkko yli kuusien kohoutuu.

Tuo tuolla on pappila, tuolta

näät Tuovilan kattoja,
ja täällä on äitini hauta —
miks vienosti värähdit sa?

Elä pelkää, impeni nuori, ei emo sua peloittais, häll' oli niin
lempeät silmät — jo kirkkokin jäädä tais.

16.

Hän onneton rannalle uinui sinikellojen siimekseen, ja kellot

ne hiljaa keinui ja soitteli sormet veen.

Hän onneton rannalle uinui —

käen kukkuhun heräsi hän,
hän ennen einettä kuuli
käen kultien helkkyvän.

Hän onneton rannalle uinui — ja poikasen povessa ain nyt

aaltojen sormet ne soittaa ja kellot ne keinuvi vain.