Get the full ebook with Bonus Features for a Better Reading Experience on ebookmeta.

com

Cognitive Big Data Intelligence with a

Metaheuristic Approach (Cognitive Data Science in
Sustainable Computing) 1st Edition Sushruta Mishra
(Editor)
https://ebookmeta.com/product/cognitive-big-data-
intelligence-with-a-metaheuristic-approach-cognitive-data-
science-in-sustainable-computing-1st-edition-sushruta-
mishra-editor/

OR CLICK HERE

DOWLOAD NOW

Download more ebook instantly today at https://ebookmeta.com

 Recommended digital products (PDF, EPUB, MOBI) that
you can download immediately if you are interested.

Deep Learning for Sustainable Agriculture (Cognitive Data

Science in Sustainable Computing) 1st Edition Ramesh
Poonia
https://ebookmeta.com/product/deep-learning-for-sustainable-
agriculture-cognitive-data-science-in-sustainable-computing-1st-
edition-ramesh-poonia/
ebookmeta.com

Cognitive Systems and Signal Processing in Image

Processing (Cognitive Data Science in Sustainable
Computing) 1st Edition Yu-Dong Zhang (Editor)
https://ebookmeta.com/product/cognitive-systems-and-signal-processing-
in-image-processing-cognitive-data-science-in-sustainable-
computing-1st-edition-yu-dong-zhang-editor/
ebookmeta.com

Impact of AI and Data Science in Response to Coronavirus

Pandemic (Algorithms for Intelligent Systems) Sushruta
Mishra
https://ebookmeta.com/product/impact-of-ai-and-data-science-in-
response-to-coronavirus-pandemic-algorithms-for-intelligent-systems-
sushruta-mishra/
ebookmeta.com

Environmental Regulation Law Science and Policy 8th

Edition Robert V. Percival

https://ebookmeta.com/product/environmental-regulation-law-science-
and-policy-8th-edition-robert-v-percival/

ebookmeta.com
Looking for Alaska 2nd Edition John Green

https://ebookmeta.com/product/looking-for-alaska-2nd-edition-john-
green/

ebookmeta.com

Janice VanCleave s Physics for Every Kid Easy Activities

That Make Learning Science Fun Science for Every Kid
Series 2nd Edition Janice Vancleave
https://ebookmeta.com/product/janice-vancleave-s-physics-for-every-
kid-easy-activities-that-make-learning-science-fun-science-for-every-
kid-series-2nd-edition-janice-vancleave/
ebookmeta.com

The Road to React Your journey to master React in

JavaScript 2023 Edition Robin Wieruch

https://ebookmeta.com/product/the-road-to-react-your-journey-to-
master-react-in-javascript-2023-edition-robin-wieruch/

ebookmeta.com

The Summer Proposal 1st Edition Vi Keeland

https://ebookmeta.com/product/the-summer-proposal-1st-edition-vi-
keeland/

ebookmeta.com

A Wallflower s Wish 1 A Duke for Miss Daisy 1st Edition

Maggie Dallen Katherine Ann Madison

https://ebookmeta.com/product/a-wallflower-s-wish-1-a-duke-for-miss-
daisy-1st-edition-maggie-dallen-katherine-ann-madison/

ebookmeta.com
GitOps Cookbook - Kubernetes Automation in Practice 1st
Edition Natale Vinto

https://ebookmeta.com/product/gitops-cookbook-kubernetes-automation-
in-practice-1st-edition-natale-vinto/

ebookmeta.com
Cognitive Big Data Intelligence with a
Metaheuristic Approach
This page intentionally left blank
Cognitive Data Science in Sustainable
Computing

Cognitive Big Data

Intelligence with a
Metaheuristic
Approach
Series Editor
Arun Kumar Sangaiah

Volume Editors
Sushruta Mishra
School of Computer Engineering, Kalinga Institute of Industrial technology
(KIIT) University, Bhubaneswar, Odisha, India

Hrudaya Kumar Tripathy

School of Computer Engineering, Kalinga Institute of Industrial technology
(KIIT) University, Bhubaneswar, Odisha, India

Pradeep Kumar Mallick

School of Computer Engineering, Kalinga Institute of Industrial technology
(KIIT) University, Bhubaneswar, Odisha, India

Arun Kumar Sangaiah

School of Computer Science, The University of Adelaide, Adelaide, SA,
Australia

Gyoo-Soo Chae
Division of ICT, Baekseok University, Cheonan, South Korea
Academic Press is an imprint of Elsevier
125 London Wall, London EC2Y 5AS, United Kingdom
525 B Street, Suite 1650, San Diego, CA 92101, United States
50 Hampshire Street, 5th Floor, Cambridge, MA 02139, United States
The Boulevard, Langford Lane, Kidlington, Oxford OX5 1GB, United Kingdom

Copyright Ó 2022 Elsevier Inc. All rights reserved.

No part of this publication may be reproduced or transmitted in any form or by any means,
electronic or mechanical, including photocopying, recording, or any information storage
and retrieval system, without permission in writing from the publisher. Details on how to
seek permission, further information about the Publisher’s permissions policies and our
arrangements with organizations such as the Copyright Clearance Center and the Copyright
Licensing Agency, can be found at our website: www.elsevier.com/permissions.

This book and the individual contributions contained in it are protected under copyright by
the Publisher (other than as may be noted herein).

Notices
Knowledge and best practice in this field are constantly changing. As new research and
experience broaden our understanding, changes in research methods, professional
practices, or medical treatment may become necessary.

Practitioners and researchers must always rely on their own experience and knowledge in
evaluating and using any information, methods, compounds, or experiments described
herein. In using such information or methods they should be mindful of their own safety
and the safety of others, including parties for whom they have a professional responsibility.

To the fullest extent of the law, neither the Publisher nor the authors, contributors, or
editors, assume any liability for any injury and/or damage to persons or property as a matter
of products liability, negligence or otherwise, or from any use or operation of any methods,
products, instructions, or ideas contained in the material herein.

Library of Congress Cataloging-in-Publication Data

A catalog record for this book is available from the Library of Congress

British Library Cataloguing-in-Publication Data

A catalogue record for this book is available from the British Library

ISBN: 978-0-323-85117-6

For information on all Academic Press publications visit our

website at https://www.elsevier.com/books-and-journals

Publisher: Mara Conner

Acquisitions Editor: Sonnini R. Yura
Editorial Project Manager: Michelle Fisher
Production Project Manager: Sreejith Viswanathan
Cover Designer: Christian J. Bilbow

Typeset by TNQ Technologies

Contents

Contributors xiii
Preface xv

1. A discourse on metaheuristics techniques for solving

clustering and semisupervised learning models 1
Nishant Kashyap and Anjana Mishra
1. Introduction 1
2. Overview of clustering 2
2.1 K-means clustering 2
2.2 Hierarchical clustering 2
2.3 Fuzzy C-means 2
2.4 Model-based clustering 4
2.5 Particle swarm optimization 4
2.6 Clustering using PSO 6
2.7 Ant colony optimization 7
2.8 Clustering using ACO 9
2.9 Genetic algorithm 10
2.10 Differential evolution 13
2.11 Clustering using differential evolution 14
2.12 Semisupervised learning algorithms 15
2.13 PSO-assisted semisupervised clustering 15
2.14 Semisupervised clustering using GA 17
3. Conclusion 18
References 18

2. Metaheuristics in classification, clustering, and

frequent pattern mining 21
Hiren Kumar Thakkar, Hrushikesh Shukla and
Prasan Kumar Sahoo
1. Introduction 21
1.1 Introduction to metaheuristics 21
1.2 Classification of metaheuristic techniques 22
1.3 Working of some metaheuristic algorithms 24

v
vi Contents

2. Metaheuristics in classification 29
2.1 Use of ant colony optimization in classification 30
2.2 Use of genetic algorithms in classification 33
2.3 Use of particle swarm optimization in classification 37
3. Metaheuristics in clustering 40
3.1 Use of ant colony optimization in clustering 41
3.2 Use of genetic algorithms in clustering 45
3.3 Use of particle swarm optimization in clustering 49
4. Metaheuristics in frequent pattern mining 54
4.1 Use of ant colony optimization in frequent pattern mining 54
4.2 Use of genetic algorithms in frequent pattern mining 58
4.3 Use of particle swarm optimization in frequent
pattern mining 61
5. Conclusion 67
References 67

3. Impacts of metaheuristic and swarm intelligence

approach in optimization 71
Abhishek Banerjee, Dharmpal Singh, Sudipta Sahana and
Ira Nath
1. Introduction 71
1.1 Introduction of metaheuristic 71
1.2 Introduction of swarm intelligence 73
2. Concepts of Metaheuristic 73
2.1 Optimization problems 73
2.2 Classification of metaheuristic techniques 74
2.3 A generic metaheuristic framework 76
3. Metaheuristic techniques 76
3.1 Simulated annealing 77
3.2 Genetic algorithms 77
3.3 Ant colony optimization 78
3.4 Bee Algorithms 78
3.5 Particle swarm optimization 78
3.6 Harmony search 79
3.7 Tabu search 79
4. Swarm intelligence techniques 80
4.1 Bat Algorithm 80
4.2 Firefly algorithm 82
4.3 Lion Optimization Algorithm 85
4.4 Chicken swarm optimization algorithm 85
4.5 Social Spider Algorithm 86
4.6 Spider monkey optimization algorithm 88
4.7 African buffalo optimization algorithm 90
4.8 Flower pollination algorithm 91
 Contents vii

5. Impacts of metaheuristic and swarm intelligence approach in

optimization 94
5.1 Implication of the metaheuristic techniques in
optimization 94
5.2 Implication of the swarm intelligence techniques in
optimization 94
6. Conclusion 94
References 95
Further reading 99

4. A perspective depiction of heuristics in virtual reality 101

Moushita Patnaik and Angelia Melani Adrian
1. Introduction to virtual reality 101
2. Heuristics in brief 102
3. Virtual realityeenabled case studies 104
3.1 Virtual reality in crime scene evaluation 104
3.2 Virtual reality in assessing a chess game 107
3.3 Virtual reality in client assignment problem 110
3.4 Client assignment algorithms 111
4. Performance evaluation and discussion 113
5. Conclusion 115
References 115

5. A heuristic approach of web users decision-making

using deep learning models 117
Vaisnav Roy and Ankit Desai
1. Introduction 117
2. Analysis of user online behavior using deep learning models 120
2.1 Classic neural networks 120
2.2 Convolutional Neural Networks 121
2.3 Recurrent neural networks 122
2.4 Self-organizing maps 122
2.5 Boltzmann machines 123
2.6 Deep reinforcement learning 123
3. Greedy algorithm as the heuristic 123
4. Background study 124
5. Description of the dataset 125
6. Implementation and discussion 126
7. Conclusion 128
References 128
viii Contents

6. Inertia weight strategies for task allocation using

metaheuristic algorithm 131
Arabinda Pradhan and Sukant Kishoro Bisoy
1. Introduction 131
2. Related work 133
3. Standard PSO 136
4. Model of task allocation in VM 137
5. Inertia weight strategy 137
6. Performance evaluation 140
6.1 Experiment setup 140
6.2 Result and analysis 141
7. Conclusion and future work 144
References 144

7. Big data classification with IoT-based application

for e-health care 147
Saumendra Kumar Mohapatra and Mihir Narayan Mohanty
1. Introduction 147
2. State of the art 151
3. Big data in health care 153
3.1 Biomedical data mining 155
4. Classification techniques 156
5. IoT-based smart biomedical data acquisition and processing
system 160
5.1 IoT-based data communication framework 161
6. Multiagent system for biomedical data processing 162
7. Detection of cardiac abnormalities 165
7.1 Classification algorithm 165
8. Results and discussion 167
9. Conclusion 169
References 169

8. Study of bio-inspired neural networks for the

prediction of liquid flow in a process control system 173
Pijush Dutta, Korhan Cengiz and Asok Kumar
1. Introduction 173
2. Related work 176
3. Experimental setup 177
4. Preliminary details of the algorithm 177
4.1 Preliminary details of the neural network (NN) 177
4.2 Preliminaries of the firefly algorithm 179
4.3 Preliminaries of particle swarm optimization (PSO) 180
5. Proposed model 180
5.1 Modeling of the flow rate using a neural network 180
 Contents ix

6. Results and discussion 182

6.1 Computational efficiency test 183
6.2 Convergence test 183
6.3 Accuracy test 184
7. Conclusions and future work 187
References 188

9. Affordable energy-intensive routing using

metaheuristics 193
Priyom Dutta and B.S. Mahanand
1. Introduction 193
2. Literature survey 193
3. Problem description 195
4. Routing 196
4.1 Routers 196
4.2 Router paths 197
4.3 Router transmission 197
5. Routing algorithms 198
6. Routing table 199
7. Metaheuristics 199
7.1 Constructive metaheuristics 200
7.2 Population-based metaheuristics 201
7.3 Hybrid metaheuristics 201
8. Metaheuristics for efficient routing 201
9. Proposed solution using metaheuristics 202
9.1 Probability estimation of congestion 203
9.2 Memetic algorithms 204
10. Conclusion 207
References 208

10. Semantic segmentation for self-driving cars using

deep learning: a survey 211
Qusay Sellat, Sukant Kishoro Bisoy and Rojanlina Priyadarshini
1. Introduction 211
2. Semantic segmentation for autonomous driving 212
2.1 Autonomous driving 212
2.2 Semantic segmentation 213
3. Deep learning 215
3.1 Machine learning 215
3.2 Artificial neural networks 216
3.3 Deep learning 218
3.4 Learning process of deep neural networks 219
3.5 Challenges 224
3.6 Convolutional neural networks 226
3.7 Autoencoders 229
x Contents

4. Related work 230

5. Experimental results 233
6. Conclusion 236
References 236

11. Cognitive big data analysis for E-health and

telemedicine using metaheuristic algorithms 239
Deepak Rai and Hiren Kumar Thakkar
1. Introduction 239
1.1 Why E-health care? 240
1.2 Advantages of E-health care 242
2. Cognitive computing technologies for E-health care 243
3. Cognitive big data analytics for E-health care 243
3.1 Role of Hadoop and Apache Spark in E-health
care analytics 245
4. Need for cognitive big data analytics in E-health care 247
5. Advantages of cognitive big data analytics in E-health care 247
6. Challenges of cognitive big data analytics in E-health care 249
7. Metaheuristic approach for optimization of cognitive big
data healthcare 250
7.1 Benefits of metaheuristic approach over classical
optimization methods 250
7.2 Applications of metaheuristics in cognitive big
dataebased healthcare 251
8. Cognitive big data analytics use cases in E-health care 251
9. Future of cognitive big data analytics in E-health care 253
10. Market analysis of cognitive big data analytics in
E-health care 254
11. Cognitive big data players in E-health care 254
References 257

12. Multicriteria recommender system using different

approaches 259
Chandramouli Das, Abhaya Kumar Sahoo and
Chittaranjan Pradhan
1. Introduction 259
2. Related work 260
3. Working principle 262
3.1 Modeling phase 264
3.2 Prediction phase 264
3.3 Recommendation phase 264
3.4 Content-based approach 264
3.5 Collaborative filtering approach 265
3.6 Knowledge-based filtering approach 266
 Contents xi

4. Proposed approaches 266

4.1 K-nearest neighbor (KNN) 267
4.2 Support vector machine (SVM) 268
4.3 Artificial neural networks (ANNs) 270
5. Experimental data analysis 272
5.1 Data set 272
5.2 Confusion matrix 274
5.3 Recall value 274
5.4 Precision value 274
5.5 F1 score 275
5.6 Accuracy 275
6. Result 275
7. Conclusion 276
References 276

13. Optimization-based energy-efficient routing scheme

for wireless body area network 279
Aradhana Behura and Manas Ranjan Kabat
1. Introduction 279
1.1 Three-tier wireless body area network (WBAN)
architecture 280
1.2 Motivation and application scenario 283
2. Related work 285
3. Case study on an energy-efficient hybrid C-means
donkey-smuggler optimization-based routing technique for
a wireless sensor network 290
4. Analysis of the previous approach 291
4.1 Network configuration 291
4.2 Protocol approach 292
5. Conclusion 301
References 302

14. Livestock health monitoring using a smart

IoT-enabled neural network recognition system 305
Ricky Mohanty and Subhendu Kumar Pani
1. Introduction 305
2. System architecture 307
2.1 Monitoring and controlling system 307
2.2 Central monitoring unit 307
2.3 Functions of the central monitoring unit 307
2.4 Local monitoring unit 308
2.5 Functions of the local monitoring unit 309
2.6 Basic hardware requirements 309
2.7 Wearable device platform 310
2.8 Algorithm 311
2.9 Data collection and transmission 313
xii Contents

3. Recognition of a diseased bird by the central monitoring

unit using Raspberry Pi 313
4. Results and discussion 318
5. Conclusion 320
References 320

15. Preserving healthcare data: from traditional

encryption to cognitive deep learning perspective 323
Priyanka Ray and Sushruta Mishra
1. Introduction 323
2. Related works 331
2.1 PKE-based systems 331
2.2 SKE-based systems 332
2.3 ABE-based systems 333
2.4 Cognitive HE-based systems 334
3. Encryption algorithms 334
4. Performance evaluation 338
5. Future challenges of cognitive encryption models in
healthcare 340
6. Conclusion 341
References 342

Index 347
Contributors

Angelia Melani Adrian, Informatics Engineering Department, De La Salle Catholic

University, Manado City, Indonesia
Abhishek Banerjee, Pailan College of Management and Technology, Pailan, Joka,
Kolkata, West Bengal, India
Aradhana Behura, Department of Computer Science & Engineering, Veer Surendra
Sai University of Technology, Burla, Odisha, India
Sukant Kishoro Bisoy, Department of Computer Science and Engineering, C.V.
Raman Global University, Bhubaneswar, Odisha, India
Korhan Cengiz, Department of Telecommunication, Trakya University, Edirne, Turkey
Chandramouli Das, School of Computer Engineering, KIIT Deemed to be University,
Bhubaneswar, Odisha, India
Ankit Desai, Embibe, Bengaluru, Karnataka, India
Pijush Dutta, Department of Electronics and Communication Engineering, Global
Institute of Management and Technology, Krishnagar, West Bengal, India
Priyom Dutta, School of Computer Engineering, KIIT University, Bhubaneswar,
Odisha, India
Manas Ranjan Kabat, Department of Computer Science & Engineering, Veer
Surendra Sai University of Technology, Burla, Odisha, India
Nishant Kashyap, C.V. Raman Global University, Bhubaneswar, Odisha, India
Asok Kumar, Dean of Student Welfare Department, Vidyasagar University, Medinipur,
West Bengal, India
B.S. Mahanand, Department of Information Science and Engineering, Sri Jayacha-
marajendra College of Engineering, JSS Science and Technology University,
Mysuru, Karnataka, India
Anjana Mishra, C.V. Raman Global University, Bhubaneswar, Odisha, India
Sushruta Mishra, Kalinga Institute of Industrial Technology Deemed to be University,
Bhubaneswar, Odisha, India
Ricky Mohanty, Department of Electronics & Telecommunication, Orissa Engineering
College, Bhubaneswar, Odisha, India
Mihir Narayan Mohanty, ITER, Siksha ‘O’ Anusandhan (Deemed to be University),
Bhubaneswar, Odisha, India
Saumendra Kumar Mohapatra, ITER, Siksha ‘O’ Anusandhan (Deemed to be
University), Bhubaneswar, Odisha, India

xiii
xiv Contributors

Ira Nath, JIS College of Engineering, Kalyani, West Bengal, India

Subhendu Kumar Pani, Krupajal Computer Academy, Bhubaneswar, Odisha, India
Moushita Patnaik, School of Computer Engineering, KIIT University, Bhubaneswar,
Odisha, India
Arabinda Pradhan, Department of Computer Science and Engineering, C.V. Raman
Global University, Bhubaneswar, Odisha, India
Chittaranjan Pradhan, School of Computer Engineering, KIIT Deemed to be
University, Bhubaneswar, Odisha, India
Rojanlina Priyadarshini, Department of Computer Science and Information Tech-
nology, C.V. Raman Global University, Bhubaneswar, Odisha, India
Deepak Rai, Department of Computer Science and Engineering, National Institute of
Technology, Patna, Bihar, India
Priyanka Ray, Kalinga Institute of Industrial Technology Deemed to be University,
Bhubaneswar, Odisha, India
Vaisnav Roy, School of Computer Engineering, KIIT University, Bhubaneswar,
Odisha, India
Sudipta Sahana, JIS College of Engineering, Kalyani, West Bengal, India
Abhaya Kumar Sahoo, School of Computer Engineering, KIIT Deemed to be
University, Bhubaneswar, Odisha, India
Prasan Kumar Sahoo, Department of Computer Science and Information Engineer-
ing, Chang Gung University, Taoyuan City, Taiwan
Qusay Sellat, Department of Computer Science and Engineering, C.V. Raman Global
University, Bhubaneswar, Odisha, India
Hrushikesh Shukla, School of Computer Science and Engineering, Dr. Vishwanath
Karad MIT World Peace University, Pune, Maharashtra, India
Dharmpal Singh, JIS College of Engineering, Kalyani, West Bengal, India
Hiren Kumar Thakkar, Department of Computer Science and Engineering, School of
Engineering and Sciences, SRM University, Mangalagiri, Andhra Pradesh, India
Another Random Scribd Document
with Unrelated Content
 Selvittyään tällä tapaa englantilaisista kiiruhti älykäs diplomaatti
Lafitte kohta asettumaan tekemisiin Yhdysvaltain viranomaisten
kanssa. Hän lähetti Louisianan kuvernöörille hra Claibornelle kaikki
kapteeni Lockeyeriltä saamansa asiakirjat sekä niiden myötä kirjeen,
jossa selosti tälle kaikki, mitä Baratariassa juuri oli tapahtunut; tämän
kautta saivat Yhdysvallat ensimmäiset luotettavat tiedot Englannin
vihamielisistä aikeista Mobilea ja New Orleansia vastaan. Lafitte
ilmoitti kuvernöörille, ettei hänellä ollut lainkaan halua nousta aseihin
uutta isänmaatansa vastaan — jonka vapautukseen Englannin
valtikan alta hänen maanmiehensä kenraali Lafayetten johdolla olivat
ottaneet niin tehokasta osaa —, vaan että hän päinvastoin oli valmis
miehineen joka tavalla auttamaan Yhdysvaltoja yhteistä verivihollista
vastaan, kunhan vain Baratariaa vastaan suunnitellusta
hyökkäyksestä luovuttaisiin, hänen veljensä vapautettaisiin
vankeudesta ja hänelle ja kaikille hänen miehilleen myönnettäisiin
yleinen armahdus. Edelleen hän kirjoitti, että jollei kuvernööri
suostuisi tähän, niin hän mieluimmin lähtisi miehineen Baratariasta
iki-päiviksi; he olivat valmiit mihin persoonallisiin uhrauksiin hyvänsä
hengen, tavaran ja toimeentulon puolesta, ennenkun taipuivat
pakostakaan kohottamaan aseitaan Yhdysvaltoja vastaan. Samaan
tapaan kirjoitti Lafitte myöskin eräälle Louisianan kongressin
jäsenelle, ja molemmat kirjeet olivat erittäin taitavasti laaditut
vaikuttamaan vastaanottajissa mitä parhainta luottamusta häneen.

Kuvernööri kutsui heti kokoon neuvottelukokouksen ja luki sille

Lafittelta tulleet asiapaperit ja kirjeen. Kokouksessa lausuttiin julki
kaksi mielipidettä; ensiksikin, että kaikki nuo englantilaisten
uhkaukset taisivat olla vain Lafitten sepustamia väärennöksiä, jotta
hän niiden avulla välttyisi häntä Yhdysvaltain puolelta uhkaavasta
rangaistuksesta; ja toiseksi, että — oli asianlaita miten hyvänsä —
Yhdysvaltain viranomaisten arvolle ei ollut sopivaa ruveta
minkäänlaisiin neuvotteluihin ja sopimuksiin kurjain merirosvojen ja
salakuljettajani kanssa.

Keskustelun tuloksena oli päätös, että vastaamatta lainkaan

Lafitten julkeisiin ehdotuksiin oli vain kiiruhdettava
rangaistusretkikunnan lähettämistä Baratariaan. Niinpä lähti
komentaja-kapteeni Patterson kohta purjehtimaan Mississippi-jokea
alas ja hyökkäsi niin tuimasti Baratariaa vastaan, että useimmat sen
aluksista ammuttiin pohjaan tai poltettiin, paljon väkeä joutui vangiksi
ja kaapparitavaraa sotilaiden haltuun sekä koko siirtola surkeasti
hävitettiin. Lafitte uskollisinten miestensä kanssa oli kohta paennut
metsiin ja siten säästynyt vangiksi joutumasta.

Sovittuna aikana saapui kapteeni Lockeyer Baratarian sataman

edustalle ja ampui merkkilaukauksia kokonaista kaksi vuorokautta,
saamatta minkäänlaista vastausta. Peläten petosta Lafitten puolelta
ei hän uskaltanut lähteä maihin veneellä, vaan oli pakotettu
palaamaan takaisin, lainkaan aavistamatta, mitä Baratariassa
tällävälin oli tapahtunut.

Kun Lafitten kuvernööriä Claibornelle lähettämäin asiakirjain

sisältö tuli yleisesti tunnetuksi, eivät Louisianan asukkaat eikä
muukaan Yhdysvaltain väestö ollut ollenkaan tyytyväinen
kuvernöörin ja hänen neuvostonsa päätökseen ja menettelyyn
Baratariaa kohtaan; ja eräs etevä New Yorkin lakimies, hra Edward
Livingston, esiytyi julkisesti Lafitten puolustajana, todistaen tämän
menetelleen niin rehellisesti ja lainkuuliaisesti kuin kelpo kansalaisen
tulikin.

Jo ennenkun kaikki Lafitten ilmoitukset oli huomattu täysin

todenperäisiksi ja ennenkun englantilaiset olivat ryhtyneet
hirvittävään hyökkäykseensä New Orleansia vastaan, oli
Yhdysvaltain sotavoimain ylipäällikkö maan eteläosassa, kenraali
Jackson, painattanut hyvin hurjan julistuksen englantilaisten kehnoa
sodankäyntitapaa vastaan, ne kun Yhdysvaltoja vahingoittaakseen
eivät surkeilleet haalia puolelleen sellaisia "hornan hirtehisiä" kuin
Lafitte ja tämän joukko olivat!

Mutta yleinen mielipide oli edelleen "Meksikon lahden sissin"

puolella, ja kun New Orleansin kohtalo rupesi näyttämään yhä
arveluttavammalta, oli kenraali Jackson viimein mielissään, kun voi
lopulta vastaanottaa ja käyttää hyväkseen Lafitten ja tämän miesten
uudistettua avuntarjousta. Sangen monet Baratarian entisistä
kaappareista ja salakuljettajista ottivat Yhdysvaltain puolella osaa
verisiin taisteluihin New Orleansin luona; ja heidän apunsa oli niin
tähdellinen, että Yhdysvaltain presidentti Madison antoi julistuksen,
jossa Baratarian entisille asukkaille luvattiin täydellinen anteeksianto
ja unhotus entisistä pahoista töistään, kun olivat parantaneet itsensä
ja kunnostautuneet isänmaan puolustuksessa.

Lafitte ja hänen miehensä olivat nyt siis vapaita ja nuhteettomia

Yhdysvaltain kansalaisia, voivat elää pelkäämättä lain kouraa ja
ryhtyä mihin kunnialliseen ammattiin hyvänsä; mutta se ei vielä
tyydyttänyt Lafittea. Hän oli rehellisesti hylännyt yhteisen vihollisen
houkuttelut ja koettanut parhaansa mukaan auttaa maatansa; hänen
tarjouksensa oli eväten ja pilkaten poljettu jalkoihin; häntä oli
kohdeltu kuin kurjaa pahantekijää; hänen miehiään oli vangittu ja
hänen omaisuuttaan hävitetty; eikä häneen oltu kiinnitetty huomiota,
ennenkun hallitus kipeimmin tarvitsi hänen apuaan.

Loukattuna ranskalaisen sydämensä pohjaan saakka päätti Lafitte

eräiden toveriensa kanssa pudistaa jaloistaan tuon maan tomut, joka
oli niin kehnosti palkinnut hänen lainkuuliaista hartauttaan, ja aloittaa
elämänuransa uudestaan jossakin muussa Amerikan mantereen
osassa. Kohta kuultiin hänen purjehtineen Meksikon lahdelle —
matkan määrää ei tiedetty, vaan arveltiin siksi jotakin Keski-
Amerikan satamaa; ja kun hänestä ja hänen seuralaisistaan ei
sittemmin kuultu enää mitään, otaksuttiin yleisesti heidän joutuneen
haaksirikkoon ja saaneen surmansa kohta heidän lähtönsä jälkeen
nousseessa ankarassa myrskyssä. Jotkut kumminkin väittävät
hänen asettuneen Yukatanin niemelle, jossa kuoli kovalla
maankamaralla, niinkuin oli elänytkin, vuonna 1826.

Mutta Lafitten kuolema ei ole sen epämääräisempi kuin se

mainenimikään, jonka hänelle romantillinen aika antoi.
Jälkeentulevain mielestä "Meksikon lahden sissi" on perin sopimaton
nimitys maakravulle, joka vain kahdesti eläessään oli ollut merellä —
rauhallisena matkustajana.

XXXI luku.

AARTEENKÄTKIJÄ-SISSI.

Kaikista historiassa, taruissa tai kansanlauluissa kuvatuista

merisisseistä on satumaisin hohde kutoutunut erään mustan lipun
romantillisen sankarin ympärille, jonka nimen kaikkien maiden
koulupojat tuntevat seikkailukirjoistaan. Tarkoitamme kuuluisaa
kapteeni Kiddiä.

Itse teossa ei kapteeni Kidd kuitenkaan ollut mikään tyypillinen

sissi. Kun kaikki muut merisissit tekivät itsensä tunnetuiksi ja
pelätyiksi inhoittavina rosvoina, varkaina ja murhamiehinä, oli
kapteeni Kiddin maine aivan toisenlainen. Hän ei ainakaan hävittänyt
Amerikan rannikkoja niinkuin toiset, vaan hautasi sen kätköihin
muista maailmanosista kasaamiaan aarteita. Juuri tämä
salaperäinen aarteenkätkemis-into on kapteeni Kiddistä tehnyt
satujen romantillisen sankarin. Aarniohaudat, salatut aarteet, ovat
aina kiihoittaneet kaikkien kansojen alkeellista mielikuvitusta, ja tuon
kuuluisan sissin hahmon ympäri on sekä todellisuus että mielikuvitus
kutonut kirjavimmat lankansa.

Toinen juttu on, että itse teossa on olemassa kaksi kapteeni

Kiddiä: toinen tarun, toinen todellisuuden. Seuraavassa
käsittelemme kumpaakin erikseen sen mukaan kuin niitä tunnemme.

Kuten jo sanottiin, kertovat miltei kaikki tarinat kapteeni Kiddin

tavan takaa nousseen maihin nykyisten Yhdysvaltain
koillisrannikolla, jopa erinäisiin sisämaan kohtiinkin, kätkeäkseen
ainoastaan hänelle tiettyihin aarnioihin kaiken maailman meriltä
kokoilemiaan aarteita. Vähin joka paikassa Uudessa Jerseyssä tahi
Long Islandissa osoittavat vanhat ihmiset salaperäisellä kammolla
paikkoja, joissa muistotaru kertoo kummituskapteenin kaivaneen
maahan kultia, hopeita ja kalliita kiviä. Kaivamaan pakotetut
sotavangit, jotka kapteeni oli surmannut ja nakannut aarteittensa
päälle, kummittelevat perästäpäin peloittavina haamuina kätköjen
ympärillä. Epälukuisia kertoja ovat rohkeat sielut yrittäneet etsiä
aarteita niistä kohdista, joiden päällä aarnivalkeat ovat liekinneet —
millä tuloksella sitten, on toinen juttu. Moniaat näistä yrityksistä
suunniteltiin niin suuremmoisessa mitassa, että ne muistuttavat
kullankaivajain retkiä Kaliforniaan sikäläisten kultalöytöjen
alkuaikoina. Kokonaisia yhtiöitä ja retkikuntia järjestettiin,
liikepääoma koottiin osakemaksuilla ja kaivaustyöt uskottiin erittäin
taitavain aarteenkaivajainsinöörien johdettaviksi. Eipä ole kovinkaan
pitkiä aikoja siitä, kun tällainen retkikunta varustettiin etsimään
kapteeni Kiddin aarteita Nova Scotialta Pohjoisesta jäämerestä —
siis seuduilta, missä Kiddin tuskin voi uskoa koskaan käyneen.
Suuria kaivaustöitä toimitettiin perillä monessa kohdin, vesi tulvasi
merestä ja täytti kaivannot, mutta ajettiin mahtavilla höyrypumpuilla
takaisin. Lorun loppu oli se, ettei mitään muita aarteita löydetty kuin
ammoisina aikoina maaperään hautautuneiden valaiden luita, ja
retkikunta sai pitkin nenin palata. Mutta tämäkin juttu vain osoittaa,
kuinka sitkeästi vielä nykypäiväinkin ihmisissä istuu usko kapteeni
Kiddin kätkettyihin aarteisiin.

<tb>

Seuraava tarina poikkeaa vähän tavallisista Kidd-jutuista ja

kerrotaan sitä muutamalla pienellä "Hannan huuto" nimisellä
rannikkosaarella Kap Codin tienoilla; saaren nimi selviää tarinasta.

Kierrellessään rannikkoa pitkin etsimässä sopivaa kätköpaikkaa

aarteilleen keksi kapteeni Kidd tämän asumattoman luodon, joka
hänestä oli ihan mainio tuohon tarkoitukseen. Hän laski maihin
hurjine seuralaisineen, jotka laahasivat laivasta mukanaan arkkuja ja
laatikoita täynnä kultia, hopeita ja kalliita kiviä. Näiden rosvojen
tapana sanotaan olleen, että he aina kaivoivat kuopan niin isoksi,
että siihen mahtui aarteen kera myöskin yhden kaivajan kuoliaaksi
isketty ruumis — kummittelemaan sitten haudan ympärillä yötä ja
päivää ja karkoittamaan pitkäkyntistä väkeä loitolle.

Tällä kertaa oli kapteeni Kiddin saaliin joukossa nuori, ylhäis-

sukuinen neitonen nimeltä Lady Hanna; ja kun rosvopäällikkö ei
tietänyt, mitä hän olisi muutakaan tehnyt moisella saaliilla, päätti hän
surmata vangin ja haudata hänet aarteiden mukana, jotta hänen
haamunsa sitten vaikuttaisi niinkuin varoittava sakkotaulu ympäri
kuljeskeleviin joutilaisiin.

Selvää oli, että kun Lady Hanna rannalle tultuaan sai kuulla, mikä
kohtalo häntä odotti, puhkesi hän sydäntäsärkeviin valitushuutoihin,
jotka eivät lakanneet edes sittenkään kun hänet oli surmattu ja
kuopattu, vaan jatkuivat edelleen paksun multakerroksen läpi. Vielä
nytkin vakuuttavat Kap Codin luona asuvat vanhat ihmiset, että
surmatun neidon huuto kuuluu varhain sumuisina aamuhetkinä
hänestä nimensä saaneelta luodolta mantereelle.

<tb>

Muutkin tarinat kapteeni Kiddistä ovat jokseenkin samanlaisia,

riippuen kulloinkin rannikkoväestön luonteesta ja mielikuvituksen
runsaudesta. Näytteeksi otamme tähän seuraavan, jossa on koko
paljon dramaallista elävyyttä.

Oli kaunis kesäilta seitsemännellätoista vuosisadalla. Muuan nuori

mies nimeltä Abner Stout lähti nuorikkonsa Marin kanssa
kävelemään merenrannalle. He asuivat pienessä kylässä Uuden
Jerseyn rannikolla. Abner oli kelpo kirvesmies, mutta perin köyhä;
hän ja hänen vaimonsa olivat kuitenkin köyhyydessäänkin hyvin
onnelliset ja lähtivät nyt merenrannalle katselemaan täysikuun
kumotusta laineilla, niinkuin nuorten rakastavain tapana on ollut
ammoisista ajoista.

Heidän tultua pienelle, matalaa pensastoa kasvavalle jyrkänteelle,

josta voi luoda ensi silmäyksen aavalle valtamerelle, seisahtui Abner
äkisti ja osoitti Marille muuanta tavatonta nähtävää. Pienen
lahdelman suulla näkyi selvästi, aivan kuin kirkkaassa
päivänvalossa, laiva ankkuroituna ja alaslasketuin purjein.
 Kotvan aikaa tuijotteli Abner tuota outoa näkyä aivan ällistyneenä,
sillä koskaan ennen ei ollut alus, ei iso eikä pieni, laskenut tuohon
vähäiseen lahdelmaan. Kauempana rannikolla oli puolisen
peninkulman päässä oikea satama, johon kaikki kauppalaivat
poikkesivat. Mitähän tuolla oudolla laivalla oli täällä tekemistä?

Harvinainen vieras oli hyvin pitkä ja hyvin matala mustaksi

maalattu kuunari, jonka huikean korkeat mastot kallistuivat
taaksepäin aivan kuin iskuun viritettyinä, ja isonmaston huipussa
lepatteli jotakin, joka näytti mustalta lipulta. Aavistus oikeasta
asianlaidasta välähti Abnerin mieleen. "Kumarru paikalla
pensaaseen piiloon, Mari", kuiskasi hän. "Se on rosvolaiva!"
Samassa heittäytyivät molemmat pitkäkseen suojelevain pensasten
taa, mutta niin että voivat hyvästi tähystellä lehvien lomitse, mitä
rannalla tapahtui.

Mustan kuunarin kannella näkyi vilkasta liikettä, ja pian putkahti

sen kyljeltä vesille iso vene, jota alettiin soutaa rivakasti rannalle
melkein sitä kumpua kohti, jolla nuori pari kyyrötti piilossa.
"Lähdetään heti pois tästä", kuiskutti Mari, vapisten koko ruumiiltaan.
"Rosvoja ne ovat, ja ne tulevat suoraan tänne!"

"Makaa hiljaa! Makaa hiljaa paikallasi!" sanoi Abner. "Jos

nousemme pystyyn ja lähdemme näiden pensaiden takaa, niin ne
kohta hoksaavat meidät ja lähtevät peräämme. Makaa aivan hiljaa
eläkä liikuta sormeakaan!"

Vapiseva Mari totteli miestänsä, ja molemmat makasivat aivan

hievahtamatta, pamppailevin sydämin ja tuskin uskaltaen
hengittääkään, mutta silmät selällään tarkoin seuraten tulijoita. Vene
lähestyi nopeasti rantaa. Abner laski kymmenen miestä airoissa ja
yhden perää pitämässä. Vene näytti olevan raskaassa lastissa, ja
soutajat vetivät olan takaa.

Nytpä laski vene jo kahiliston lävitse rantaan ja sen yksitoista

kuljettajaa hypähti maihin. Ei enää voinut epäilläkään mitä väkeä ne
olivat. Jokaisella oli kupeellaan isot tapparat ja pistoolit ja peränpitäjä
oli hyvin iso ja hartiakas, päässä vanhanaikuinen sulkaniekkahattu.
"Se on kapteeni Kidd", kuiskasi Abner vaimolleen, ja tämä puristi
hänen kättään ilmaistakseen, että hänestä oli miehensä arvannut
oikein.

Tulijat nousivat ylemmäksi rantapenkereelle ja katselivat

ympärilleen, ikäänkuin etsien jotakin. Mari vapisi ja pelkäsi, että he
pian saattaisivat tulla pensaston halki heidän piilopaikkaansa, mutta
Abner tiesi asian paremmin. Hän arvasi että miehet olivat nousseet
rantaan hautaamaan aarretta, niinkuin isot merikyyhkyset tulevat
rantahiekkaan hautaamaan munansa, ja että ne nyt katselivat
sopivata kätköpaikkaa.

Nyt kuului iso mies antavan matalalla äänellä käskyn

seuralaisilleen, jotka kohta jättivät hänet itsekseen ja palasivat
veneelle. Hyvän matkaa rannasta seisoi iso, myhkyräinen ja
myrskyjen pieksämä petäjä. Sitä kohden astui rosvopäällikkö ja jäi
seisomaan sen juurelle, selkä runkoon päin ja tähystäen taivaalle.
Ilmeisesti hän katseli jotakin merkkitähteä. Taivas oli kirkkaassa
kuutamossa melkein tähdetön, mutta kun Abner katseli samaan
suuntaan kuin kapteeni, näki hän yksinäisen, heloittavan tähden.

Yhä tuohon tähteen, tuijottaen lähti kapteeni astumaan jäykästi

eteenpäin, harpaten hyvin pitkiä askelia. Yks, kaks, kolme, neljä,
viisi, kuusi, seitsemän. Sitten hän seisahtui, kiersi kannallaan loven
hiekkaan ja kääntyi kohtisuoraan vasempaan, niin että hänen leveä
selkänsä oli yhdensuuntainen viivan kanssa, jonka olisi voinut
ajatella vedetyksi petäjästä tähteen.

Tästä viivasta vasemmalle käsin rosvo astui jälleen seitsemän

pitkää askelta eteenpäin. Sitten hän taas pysähtyi, kiersi kannallaan
ympäri ja luikkasi miehilleen. Nämä tulivat juoksujalkaa kanget ja
lapiot kourassa ja alkoivat kaivaa tuimasti sitä kohtaa jonka kapteeni
oli korollaan merkinnyt.

Selvää oli, että miehet kaivoivat maahan kuoppaa, sillä se oli

kohta niin syvä, etteivät ylempää katselevat nähneet pohjaa. Sitten
kapteeni käski lopettamaan kaivamisen, ja kaikki palasivat veneelle.

Noin puolen tunnin kuluttua — joka Marista tuntui pitkältä kuin

iankaikkisuus — näkyivät rosvot raastavan isoja arkkuja ja tynnöreitä
veneestä kuopalle. Kun ne kaikki oli saatu avatuiksi, astui kaksi
miestä alas kuoppaan ja toiset ojentelivat niille tavarakääröjä.
Ahkerasti ja taitavasti siinä työskenneltiin — nähtävästi pantiin
saalista varastoon — kunnes melkein kaikki, mitä veneestä oli tuotu,
oli saatu säilyyn. Maahan jäi vielä muutamia pitkiä kääröjä, joita Mari
arveli kangastapeteiksi, mutta Abner kalleiksi persialaisiksi matoiksi
tai joiksikin sentapaisiksi.

Nyt astui kapteeni syrjään ja poimien maasta pieniä tikkuja ja

oksia valitsi niistä kymmenen, ja asettaen ne toiseen käteensä niin
että niiden päät pistivät näkyviin, palasi hän miestensä luo. Nämä
kokoutuivat hänen ympärilleen, ja hän ojensi heitä kohti tikkuja
pitelevän käden.

"Ne vetävät arpaa!" huohotti Abner tukka pystyssä, ja Mari vapisi

pahemmin kuin koskaan ennen.
 Joka mies veti arvan, ja yksi heistä, joka näytti nuorelta pojalta,
astui pari askelta eteenpäin toveriensa piiristä. Hänen päänsä oli
kumarassa ja käsivarret ristissä rinnalla. Kapteeni virkkoi muutaman
sanan, ja nuori sissi astui yksinään haudan partaalle.

Mary sulki nyt silmänsä tiivisti, mutta Abnerin olivat ihka selällään.
Kuului äkkiä pistoolin kimakka paukahdus — lyhyt, valittava
voihkaus, ja nuorukaisen hengetön ruumis putosi kuoppaan. Tuota
pikaa paiskattiin sen päälle jäljellä olevat tavarat, turkikset, matot ja
mitä kaikkea ne olivat. Sitten rupesivat miehet lapioillaan luomaan
kuoppaa umpeen, ja uskomattoman lyhyessä ajassa oli se täytetty
aivan maan tasalle. Mitä tavarain sijalta oli jäänyt hiekkaa ja multaa
ylitse, sen miehet kantoivat lapioillaan mereen; sitten he tasoittivat
kuopan kohdan siististi, pistelivät maahan kuivia oksia, kiviä ja villin
viiniköynnöksen vesoja, niin ettei tavallinen silmä olisi huomannut
eroa sen ja muun rantapenkereen välillä.

Kun työ oli tehty antoi iso kapteeni taas käskyn matalalla äänellä,
sissit palasivat veneelleen, työnsivät sen veteen ja soutivat nopeasti
kuunariin. Ankkuri vedettiin ylös ja tummat purjeet nostettiin
mastoihin. Pitkä, matala alus lähti liikkeelle ja katosi piankin
tummenevain vesien taa, mustan lipun ylhäällä mastonhuipussa
lepattaessa viimeisiä jäähyväisiä autiolle rannalle ja siihen kätketylle
aarteelle.

"No, nyt me juoksemme tiehemme", kuiskasi Mari-parka, joka —

vaikka ei suljettujen silmäluontensa takaa ollutkaan nähnyt kaikkea
— kuitenkin kuvitteli kaikenlaisia hirmuja, sillä kun rosvot olivat
menossa veneelleen, oli hän laskenut ne ja nähnyt vain yhdeksän
miestä kymmenen asemasta lähtevän kapteenin kanssa. Abnerista
oli vaimonsa neuvo hyvä, ja he kiirehtivät viidakon halki kotiinsa niin
sukkelaan kuin sääret kantoivat.

Mutta seuraavana päivänä Abner tuntui olevan aivan muuttunut

mies. Hänellä oli paljon työtä tehtävänä, mutta hän laiminlöi sen
kokonaan. Sellaista ei ollut koskaan ennen tapahtunut! Tuntikausia
istui hän tupansa edustalla tuijotellen taivaalle ja laskien: yks, kaks,
kolme, neljä, viisi, kuusi, seitsemän. Sitten pyörsi hän pikku
penkkinsä ympäri ja laski uudestaan seitsemään.

Tämä arvoisa nuori pari asui pienessä talossa, jossa oli iso kellari,
ja koko iltapäivän puuhasi Abner tyhjentämässä tätä kellaria,
kantaen ulos kaikki, mitä siellä säilytettiin. Hänen vaimonsa ei
kysellyt mitään; hän arvasi, että Abner ajatteli jotakin hyvin
tähdellistä.

Illallisen syötyään ja kun useimmat muut kyläläiset olivat jo

käyneet levolle, sanoi Abner Marilleen: "Otetaanpa kumpikin lapiot ja
minä otan vielä sangon ja lähdetään kävelemään tuonne rannalle.
Jos joku näkee meidät, niin luulee hän meidän menevän kaivamaan
äyriäisiä rantahiekasta."

"Oi, ei sinne, rakas Abner!" kuiskasi Mari. "Siellä emme tohdi

kaivaa. Muista tuota nuorta merirosvoa. Hänet me melkein
ensimmäiseksi kohtasimme!"

"Olenhan minä sitä ajatellutkin", sanoi Abner; "mutta eikö

sinustakin ole kaikkein kristillisin teko, mitä ruumiille voimme tehdä,
että kaivamme sen ylös tuosta kuopasta ja hautaamme viereen
oikeaan hautaan?"
 "Oh, ei!" huudahti Mari, "elä puhu tuollaisia juttuja! Ajattelepas
hänen haamuaan! Ne tappoivat hänet ja työnsivät tuohon kuoppaan,
jotta hänen aaveensa varjelisi niiden aarretta. Tiedäthän sinä, Abner,
yhtä hyvin kuin minäkin, että sellainen on niiden hirveä tapa!"

"Kyllähän tuon kaiken tiedän", vastasi Abner, "ja juuri sen vuoksi
haluankin mennä sinne tänä yönä. En luule, että hänen haamunsa
on vielä ennättänyt saada näkyväistä muotoa. Mutta ottakaamme
hänet nyt ylös kuopasta, Mari rakas, ja haudatkaamme hänet oikein
kunniallisesti syrjempään — ja sitten!" Hän katsahti vaimoonsa
palavin silmin.

"Mutta, Abner", esteli Mari, "luuletko, että se on oikein tehty?"

"Tietystikin se on oikein. Nuo aarteet eivät kuulu lainkaan rosvoille.

Jos me otamme ne, niin olemme tehneet aarrelöydön, ja lain
mukaan ovat ne silloin meidän. Ja aattelepas, Mari-kulta, kuinka
köyhiä me olemme tänä yönä ja kuinka rikkaita huomenissa! Tule,
ota sanko! Nyt meidän pitää lähteä."

Juosten melkein koko matkan — sillä he pitivät niin kiirutta,

etteivät kerjenneet puhelemaankaan — saapuivat Abner ja Mari
jyrkänteelle, ja kavuten sukkelaan sen rinnettä alas rantapenkereelle
seisoivat he pian sillä hirvittävällä paikalla, missä kapteeni Kidd ja
hänen miehensä olivat seisoneet edellisenä yönä. Ja tuossa seista
törrötti samainen vanha, myhkyräinen petäjä, ojennellen uhkaavasti
kahta kuivettunutta oksaansa heitä kohti.

Hukkaamatta hetkeäkään kävi Abner puun luo, asettui selin sitä

vastaan ja katsahti sitten taivaalle. "Mitä tähteä luulet hänen
tähystelleen viime yönä, Mari-kulta?" sanoi hän vaimolleen. "Tuolla
on nyt alhaalla yksi hyvin kirkas tähti, ja toinen vähän ylempänä, ja
kolmas siitä oikealle päin, mutta paljon heikompivaloinen."

"Eiköhän se ollut tuo kirkas, minä arvelisin", virkkoi Mari. Ja sitten

Abner, tuijottaen jäykästi kirkkaaseen tähteen, alkoi astui eteenpäin.
Yks, kaks, kolme, neljä, viisi, kuusi, seitsemän. Kääntyen
kohtisuorasti vasempaan päin astui hän uudestaan seitsemän
askelta. Ja sitten luikkasi hän sukkelaan Maria tulemaan ja
kaivamaan.

Kymmenkunnan minuuttia kaivoivat he kiihkeästi, sanaakaan

sanomatta, ja saivat esiin ison harmaan kalliojärkäleen. "Tämä ei
olekaan oikea kohta", kivahti Abner. "Meidän täytyy alkaa alusta.
Minä en katsonutkaan oikeaan tähteen. Sen täytyy olla tuo ylempänä
oleva."

Suuremman osan yöntienoota Abner ja Mari puuhasivat hiki

otsassa rantapenkereellä. Abner asettui uudelleen selin isoon
petäjään, laski seitsemän askelta eteenpäin, kääntyi vasempaan ja
laski taas seitsemän askelta eteenpäin. Nyt törmäsi hän pientä,
kituliasta mäntyriuskaa vastaan. Tietenkään ei sekään ollut oikea
paikka.

Kuu alkoi pian laskea, ja yhä enemmän tähtiä tuli näkyviin, niin
että Abnerilla oli varaa valikoida, vaikka se tietysti hämmensi häntä
yhä enemmän. Yhä uudelleen hän mittaili, mutta kun tuli toisten
seitsemän askeleen päähän, huomasi hän, ettei siitäkään rosvojen
kaivospaikka voinut löytyä.

Ilmeisesti oli jotakin kierossa. Abner raapi korvallistaan ja arveli,

ettei hän nytkään ollut valinnut oikeaa tähteä, mutta Marin mielestä
eivät hänen säärensä olleet tarpeeksi pitkät. "Tuo rosvopäällikkö",
sanoi hän, "oli iso mies ja astui pitkiä askeleita. Seitsemän hänen
askelettaan vie kauemmas kuin sinun seitsemän, Abner."

Abner otti nyt vähän pitempiä askeleita; mutta vaikka hän ja hänen
vaimonsa ahersivat ja mittailivat päivänkoittoon asti, eivät he voineet
keksiä kohtaa, jota olisi kannattanut ruveta kaivamaan, ja viimein
saivat he tyhjin toimin ja murheellisin mielin palata tyhjään
kellariinsa.

Kun eivät seuraavatkaan yritykset onnistuneet sen paremmin,

kertoivat he asiasta muutamille naapureilleen; ja nyt alkoi oikein
kihistä kaivajia, ei ainoastaan Abnerin ja Marin osoittamalla paikalla,
vaan peninkulmamäärin pitkin koko rannikkoa, ja juttua kerrottiin ja
kerrottiin yhä uudestaan, niin että se on elänyt aina meidän
päiviimme saakka. Mutta kapteeni Kiddin kätkettyä aarretta ei vain
ole löytynyt.

<tb>

Tässä muutamia piirteitä siitä romantillisesta satuhämystä, joka

väikkyy kuuluisan aarteenkätkijä-sissin hahmon ympärillä.
Epälukuisissa kansanlauluissa, suusanallisissa tarinoissa ja
seikkailukirjoissa on tuota aihetta yhä uudelleen käsitelty. Mutta
mistään rosvotöistä Amerikan rannikoilla ei niissä yleensä ole
puhetta. Seuraavassa luvussa annamme muutamia piirteitä
todellisen kapteeni Kiddin elämästä ja luonteesta.

XXXII luku.

TODELLINEN KAPTEENI KIDD.

 William Kidd — eli Robert Kidd, sillä kumpaakin nimeä on
historiassa käytetty — oli kauppalaivuri, jolla oli vaimo ja perhe New
Yorkissa. Hän oli yleistä arvoa nauttiva mies ja pidettiin etevänä
merimiehenä. Vuoden 1690:n tienoilla, kun sota oli syttynyt
Englannin ja Ranskan välillä, sai hän kaapparivaltuudet, ja parissa
kolmessa ensi kahakassa ranskalaisten laivain kanssa hän
osoittihen myöskin kykeneväksi sodankävijäksi ja laivanpäälliköksi.

Moniaita vuosia myöhemmin purjehti hän Englantiin, ja siellä

viipyessään hän sai aivan erikoisluontoisen määräyksen. Tähän
aikaan teki Englannin hallitus parastansa lopettaakseen
merirosvoilun Amerikan rannikoilla, ja New Yorkin äsken nimitetty
kuvernööri, Sir George Bellomont, suositteli kapteeni Kiddiä
sopivaksi mieheksi johtamaan jotakin sissejä vastaan lähetettävää
laivaa. Ottaessaan täten vastaan meripoliisin päällikön toimen ei
Kidd sitoutunut kruunun palvelukseen, vaan erään harvalukuisen
rahamiesyhtiön, jonka tarkoituksena ei ollut ainoastaan
kauppaliikkeen suojeleminen ja merirosvojen nujertaminen, vaan
myöskin näiltä saadun saaliin korjaaminen parempaan talteen.

Kiddillä oli siis toimena kahdenlainen tehtävä, nimittäin häiritä

hallituksen valtuuttamana kaapparina ranskalaisten kaupankäyntiä
Pohjois-Amerikan rannikoilla ja yksityisen, hallituksen suosiman
yhtiön nimessä hävittää merirosvoilua samoilta vesiltä. Hänellä oli
määräys korjata talteen kaikki sisseiltä riistetty saalis yhtiömiesten
hyväksi, josta kymmenykset tulivat Englannin kuninkaan kukkaroon.

Kidd lähti Englannista isolla, 70-kanuunaisella ja 80-miehisellä

Adventure- ("Seikkailu") laivalla, ja jo ylimenomatkalla kaappasi hän
erään ranskalaisen laivan, jonka vei voittosaaliina New Yorkiin. Siellä
hän varusti miehistönsä melkoista suuremmaksi kuin Englannissa oli
ajateltu tarpeelliseksi; lupaamalla sievoisen osuuden kaikista
ranskalaisista tai sissilaivoista keräytyvästä saaliista hän sai suuren
joukon reippaita ja aseidenkäyttöön tottuneita pikipöksyjä
palvelukseensa, niin että kun Adventure lähti New Yorkista
ensimmäiselle varsinaiselle vartiomatkalleen, oli siinä miehistöä 155
miestä, kaikki karkaistua väkeä.

Mutta tällä vastaleivotulla merikomisarjuksella oli varsin merkillinen

käsitys toimialastaan: sen sijaan että olisi jäänyt ohjeittensa mukaan
suorittamaan vartiopalvelusta Pohjois-Amerikan rannikkovesillä,
purjehtikin hän hilpein mielin Madeiraan, kiersi Hyväntoivonniemen
nokan, sivuutti Madagaskarin ja päätyi Punaiselle merelle — siis
aivan sama juttu, kuin jos varkaita kotikaupunkinsa kaduilta
kiinniottamaan komennettu NewYorkin poliisi purjehtisikin
suoraapäätä Intian Mogulin maahan.

Näille maailmanäärille saapuessaan tuli laveatuumainen kapteeni

olleeksi merellä kokonaisen vuoden hävittämättä ainoaakaan
ranskalaista tai merirosvoalusta, eikä ollut hankkinut saalista
penninkään edestä omiin eikä yhtiön osakasten taskuihin. Hänen
miehensä olivat tietysti hyvin ihmeissään tällaisesta poliisitoimen
hoitamisesta, josta ei kellekään, varsinkaan heille itselleen lähtenyt
yhtään helisevää hyötyä. Mutta Punaiselle merelle tultua piti
kapteeni heille uljaan puheen, jossa sanoi antavansa palttua
merirosvojen ajelulle ja rupeavansa sen sijaan itse merirosvoksi, ja
tyytymättä tullaamaan ranskalaisia laivoja — johon hänellä oli
laillinen valtuutus — aikoi hän käydä jok'ainoan merillä liikkuvan
laivan kimppuun, mitä kansallisuutta ne olivatkin, kunhan niissä vain
oli kelpo saalista korjattavana. Edelleen selitti hän tulleensa näille
itäisille vesille yllättääkseen erään Mokkasta tulevan ja kaikilla
itämaan kalleuksilla lastatun kauppalaivaston, jota näihin aikoihin
odotettiin saapuvaksi Punaisen meren aliseen osaan. Adventuren
miehistö, joka oli väsynyt pitkälliseen työttömyyteen ja joutavaan
juoksuun, tervehti yksimielisellä hyväksymisellä kapteenin
suunnitelmaa ja suostui rupeamaan merirosvoiksi.

Kidd odotteli hyvän aikaa ikävöityjä Mokkan laivoja, mutta kun ei

niitä kuulunut, käänsi hän huomionsa toisaalle. Hän yllätti erään
maurilais-laivan, jossa oli englantilainen kapteeni; ja kun Marokko ei
tähän aikaan sattunut olemaan sotakannalla Englannin kanssa ja
laivan kansallisuuden siis olisi pitänyt suojella sitä Englannin
hallituksen lähettämältä vartioalukselta, rikkoi Kidd täten
muodollisestikin työsopimuksensa ja kansainväliset merilait sekä
ilmaisi sissiluonteensa. Kaikella mahdollisella kidutuksella ei
maurilaisilta saatu muuta saalista kuin pikkuisen rahaa, mutta Kiddin
ja hänen miestensä ruokahalu oli herännyt, ja he jatkoivat uljaasti
riistanpyyntiretkeään itäisen maailman vesillä.

Jonkun ajan kuluttua Adventure yhdytti erään komean

englantilaisen laivan nimeltä Royal Captain ("Kuninkaallinen
kapteeni"), mutta vaikka siinä oli oikein suuta-vetistävä lasti, jätti
Kidd sen kumminkin rauhaan. Hän ei ollut sissiurallaan vielä
karkaistunut kylliksi käymään englantilaisella laivalla ja miehistöllä
toisen englantilaisen laivan ja miehistön kimppuun. Siispä "Seikkailu"
tervehti "Kuninkaallista kapteenia" kaikilla asiaankuuluvilla menoilla
ja alukset erkanivat toisistaan. Mutta tällainen haikaileva tunnollisuus
ei ollut Kiddin laivaväen mieleen. He olivat jo päässeet saaliin
makuun ja himoitsivat enempää; tässä oli nyt ollut suun edessä
uljaslastinen englantilainen laiva, joka olisi ollut helppo valloittaa —
ja annapa, kun tuo vietävän kapteeni nyt päästi sen niine hyvineen
menemään, heidän äännekkäistä vastalauseistaan ja murinastaan
yhtään välittämättä.
 Miehistä oli vallankin muuan tykkiniekka, William Moore nimeltään,
niin töykeä harmissaan, että unohti merikurin ja joutui kapteenin
kanssa ankaraan riitaan, joka päättyi siten, että Kidd iski häntä
rautapantaisella sangolla päähän, jotta kallo halkesi ja mies kuoli
seuraavana päivänä. Siitä kapina kohta asettui.

Kapteenilla oli sentään muodollisia tunnonvaivoja uransa

vaihtamisen takia; sillä vaikka hän nyt oleilikin toisella puolella
maapalloa ottain saalista mistä sai, piti hän kumminkin varansa, ettei
vain sanoma hänen tihutöistään ennättäisi kotimaahan ennen häntä.
Senvuoksi hän kerran vallattuaan oivan laivan, jonka lastin korjasi
omaan ruumaansa, piti neuvoa, että valtaus saisi tavalla tai toisella
laillisen luonteen. Laiva oli maurilainen ja sen kapteeni hollantilainen
— siis kaksikin syytä jättää se tähän aikaan rauhaan; mutta
neuvokas Kidd pakotti erään matkustajista kirjoittamaan todistuksen
siitä, että alus olikin ranskalainen. Kun toiset matkustajat pistooli
ohimolla olivat vannoneet sen todeksi ja vahvistaneet asiakirjan
allekirjoituksillaan; pisti Kidd myhäillen paperin taskuunsa ja päästi
miespahat menemään paljaiksi riisuttuina. Jos siis nousisi kysymys
hänen tointensa luvallisuudesta, voi hän rehellisellä naamalla lyödä
pöytään laillisen ja asianmukaisen todistuksen.

Kidd raivosi sitten Itä-Intian vesillä kuin tuuliaispää, iskien pahaa-

aavistamattomain kauppahaaksien kimppuun milloin siellä milloin
täällä ja kooten hyvää ansiota. Vihdoin yhtyi hän oikeaan
herkkupalaan, Armeniasta tulevaan Quedagh Merchantiin, jota
myöskin kuljetti englantilainen kapteeni. Kiddin omatunto oli jo
käynyt anturanahkaiseksi eikä hän enää epäröinyt käydessään
minkään laivan kimppuun. Tuo iso kauppahaaksi kaapattiin, ja sen
lasti oli arvokkaimpia, mitä koskaan oli merirosvojen käsiin joutunut,
sillä yksistään Kiddin oma osuus saaliista vastasi enempää kuin
300,000 markkaa. Tällainen makupala oli kiireimmiten korjattava
talteen, ja rupeamatta siirtämään lastia merellä omaan alukseensa
vei hän vallatun laivan mukanaan Madagaskariin, jossa hän myöskin
voi päästä sen matkustajista eroon. Täällä tapasi Kidd ensimäisen
merirosvolaivan koko pitkällä matkallaan. Sitä komensi muuan
englantilainen sissi nimeltä Culliford. Kiddin olisi oikeastaan,
poliisivaltuuksilla kun vielä oli varustettu, pitänyt iskeä tämän
niskaan; mutta rosvon luonto voitti hänessä ahneuden ja hän
päinvastoin teki aseveljeyden Cullifordin kanssa, jotta tästedes
käytäisiin yhdistetyin voimin saalista pyytämään.

Tätä toveruutta ei kuitenkaan kestänyt pitkälti, sillä kapteeni Kidd

arveli jo ajan tulleeksi, jolloin hänen oli palattava kotia tekemään
esimiehilleen tiliä toimestaan. Kun hän oli harjoittanut rosvoustaan
niin etäisellä maailmankolkalla, toivoi hän voivansa uskotella Sir
George Bellomontille ja muille isännille, että hänen kokoamansa
saalis oli peräisin ranskalaisista ja sissilaivoista ja että sitä jaettaessa
hän voi hyvällä omallatunnolla ottaa vastaan oman osuutensa. Hän
ei kumminkaan palannut takaisin Adventurella, koska koko saaliinsa
ei olisi siihen mahtunut, vaan keräsi sen kaiken äskenmainittuun
Quedagh Merchantiin, poltti vanhan laivansa ja lähti iloisin mielin
kotimatkalle.

Mutta Länsi-Intiaan tultuaan uuttera merien vartija sai suureksi

ällistyksekseen ja murheekseen todeta, että tieto hänen urhotöistään
Intian merellä olikin ennättänyt ennen häntä kotimaahan, ja että
siirtomaan-viranomaiset olivat niin sydämistyneet että olivat
lähettäneet kiertokirjeitä ympäri Englannin amerikkalaisia siirtomaita,
joissa käskettiin vangitsemaan Kidd heti kun hän ilmestyisi johonkin
Amerikan satamaan. Tämä oli hyvin masentava tieto runsasta
saalista kotiintuovalle kapteenille, mutta ei hän silti antautunut