Explore the full ebook collection and download it now at textbookfull.

com

Basic Computer Awareness Sharma

https://textbookfull.com/product/basic-computer-awareness-
sharma/

OR CLICK HERE

DOWLOAD EBOOK

Browse and Get More Ebook Downloads Instantly at https://textbookfull.com

Click here to visit textbookfull.com and download textbook now
 Your digital treasures (PDF, ePub, MOBI) await
Download instantly and pick your perfect format...

Read anywhere, anytime, on any device!

Basic Body Awareness Therapy embodied identity BBAT method

Amanda Lundvik Gyllensten

https://textbookfull.com/product/basic-body-awareness-therapy-
embodied-identity-bbat-method-amanda-lundvik-gyllensten/

textbookfull.com

Computer Organization Basic Processor Structure Gil De

Lamadrid

https://textbookfull.com/product/computer-organization-basic-
processor-structure-gil-de-lamadrid/

textbookfull.com

Innovations in Computational Intelligence and Computer

Vision Proceedings of ICICV 2020 Manoj Kumar Sharma

https://textbookfull.com/product/innovations-in-computational-
intelligence-and-computer-vision-proceedings-of-icicv-2020-manoj-
kumar-sharma/
textbookfull.com

Engineering Physics 1st Edition Jyotsna Sharma Shatendra

Sharma

https://textbookfull.com/product/engineering-physics-1st-edition-
jyotsna-sharma-shatendra-sharma/

textbookfull.com
Awareness and Training Auto-Isac

https://textbookfull.com/product/awareness-and-training-auto-isac/

textbookfull.com

Visual Basic For Kids A Step by Step Computer Programming

Tutorial Philip Conrod

https://textbookfull.com/product/visual-basic-for-kids-a-step-by-step-
computer-programming-tutorial-philip-conrod/

textbookfull.com

Heads Up Concussion Awareness Simon Rose

https://textbookfull.com/product/heads-up-concussion-awareness-simon-
rose/

textbookfull.com

How to Prepare for DATA INTERPRETATION for CAT Arun Sharma

[Sharma

https://textbookfull.com/product/how-to-prepare-for-data-
interpretation-for-cat-arun-sharma-sharma/

textbookfull.com

How to Prepare for Logical Reasoning for CAT Arun Sharma

[Sharma

https://textbookfull.com/product/how-to-prepare-for-logical-reasoning-
for-cat-arun-sharma-sharma/

textbookfull.com
Written By R L Sharma

BASIC COMPUTER

AWARENESSFirst
Edition

In today's digital age, computer literacy is no longer a mere

convenience; it's an essential skill. Computers have become an
integral part of our personal and professional lives, revolutionizing
the way we work, communicate, and access information. Whether
you are a student, a professional, a homemaker, or a retiree,
understanding the fundamentals of computers is crucial to navigate
this rapidly evolving technological landscape.

This book on basic computer awareness is designed to be your

companion on the journey to becoming computer literate. It caters
to individuals with varying levels of expertise, from absolute
beginners to those looking to refresh their knowledge. It is aimed at
demystifying the world of computers, providing you with a solid
foundation upon which you can build your understanding of this
remarkable technology.

The main objectives of this book are as follows:

Introduction to Computers: We will begin by defining what a

computer is and explore its history, evolution, and its role in our
lives.

Hardware and Software: You'll gain insights into the components

that make up a computer system and understand how hardware and
software work together to perform tasks.

Operating Systems: We'll delve into the essential role of operating

systems in managing computer resources and facilitating user
interactions.
Basic Computing Skills: This book will help you become proficient in
essential skills such as file management, word processing, and using
the internet.

Computer Security: We'll discuss the importance of computer

security and provide tips for protecting your data and privacy in the
digital world.

Emerging Technologies: As technology continues to evolve, you'll

also get a glimpse of the latest trends in computing, such as artificial
intelligence, cloud computing, and more.
Throughout this book, we aim to explain complex concepts in a
simple and accessible manner, using real-world examples and
practical exercises to reinforce your learning. Whether you're aiming
to use a computer for personal tasks, boost your career prospects,
or simply stay up-to-date with the digital world, this book is your
gateway to achieving those goals.

We understand that the journey to computer literacy may seem

daunting, but we're here to guide you every step of the way. As you
embark on this learning adventure, remember that understanding
computers is not just about mastering technology; it's about
empowering yourself to thrive in an increasingly digital world.

So, let's embark on this enlightening journey together, and by the

end of this book, you'll have gained the knowledge and confidence
you need to navigate the world of computers with ease and
assurance. Welcome to the world of basic computer awareness!
Chapter 1: Introduction to Computers Basics of Computers
History and Evolution of Computers Types of Computers
Computer Hardware and Software

Chapter 2: Computer Architecture CPU, ALU, and Control Unit

Memory Hierarchy
Input and Output Devices
Storage Devices

Chapter 3: Operating Systems

Introduction to Operating Systems
Types of Operating Systems (Windows, Linux, macOS) File Systems
User Interfaces

Chapter 4: Computer Networking Basics of Networking

Types of Networks (LAN, WAN, WLAN) Internet and World Wide Web
Network Protocols and Security

Chapter 5: Internet and Web Technologies Web Browsers

HTTP and HTTPS
Website Structure
Search Engines and Social Media
Chapter 6: Data Communication and Network Security Data
Transmission
Network Security Concepts
Firewalls and Antivirus Software
Cybersecurity Best Practices

Chapter 7: Computer Software and Programming Software Types

(System Software, Application Software) Programming Languages
Algorithms and Data Structures
Software Development Life Cycle

Chapter 8: Databases and Data Management Introduction to

Databases
Relational Databases
SQL (Structured Query Language)
Database Management Systems (DBMS)

Chapter 9: Computer Graphics and Multimedia Basics of Computer

Graphics
Image Formats and Editing
Multimedia Elements
Graphics and Multimedia Software

Chapter 10: Computer Ethics and Cyber Laws Ethics in Computing

Intellectual Property Rights
Cyber Crimes and Legal Framework
Privacy and Data Protection
Chapter 11: Recent Developments in Computing Cloud Computing
Artificial Intelligence and Machine Learning Internet of Things (IoT)
Big Data and Data Analytics
Chapter 1: Introduction to Computers
Basics of Computers

Computers are complex machines, but their fundamental concepts

are relatively straightforward. This knowledge is essential for anyone
looking to understand how computers work and their role in various
applications. Here are the key basics of computers:

1. Hardware and Software:

Hardware refers to the physical components of a computer. Key
hardware components include:
Central Processing Unit (CPU): Often called the "brain" of the
computer, the CPU executes instructions and performs calculations.

Memory (RAM): Random Access Memory is used for temporary data

storage while the computer is running. It stores data that the CPU is
currently working on.

Storage Devices: Hard drives and solid-state drives (SSDs) provide

long-term storage for files and programs.
Input Devices: These devices, such as keyboards, mice, and
touchscreens, allow users to provide data and instructions to the
computer.
Output Devices: Monitors, printers, and speakers are examples of
output devices that display or provide the results of computer
processing.
Software includes the programs and applications that run on a
computer. Software can be divided into two main categories:

System Software: This manages the hardware components and

provides essential functions like operating systems (e.g., Windows,
macOS, Linux) and device drivers.
Application Software: These are programs designed for specific
tasks, such as word processing, web browsing, or gaming.
2. Data and Information:
Data: Data is raw facts and figures, such as numbers, text, or
images. It can be unorganized and lacks context.

Information: Data becomes information when it is processed,

organized, and given meaning. For example, a list of numbers
becomes information when it's calculated to show the total.

3. Input, Processing, Output:

Computers follow a basic process:
Input: Data and instructions are entered into the computer through
input devices.
Processing: The CPU processes the data and performs calculations
according to the provided instructions.
Output: The results of processing are displayed or provided to the
user through output devices.
4. Binary Language:

Computers use a binary system, which consists of 1s and 0s. This

binary language is the foundation of all computer operations. It
represents the on-off states of electronic switches inside the
computer.

5. Operating System:

The operating system (OS) is essential software that manages the

computer's hardware and provides a user-friendly interface. It
handles tasks like file management, memory allocation, and
hardware communication.

6. Storage and Memory:

Storage Devices: These provide long-term storage for data and

programs. Common storage devices include hard drives and SSDs.
Memory: RAM (Random Access Memory) is used for temporary data
storage while the computer is running. It's faster than storage
devices but volatile (loses data when powered off).

7. Software Programs:
Applications or software programs are designed for specific tasks.
Common examples include web browsers, word processors, and
spreadsheet applications.
8. Internet and Networking:

Computers can connect to the internet and other computers through

networks. This enables communication, sharing of resources, and
access to online services and information.

Understanding these basic concepts of computers is crucial for

anyone using computers in their personal or professional life. It
forms the foundation for more advanced computer knowledge, which
is often required for tasks ranging from troubleshooting common
issues to pursuing a career in information technology or related
fields.

History and Evolution of Computers

The history and evolution of computers is a fascinating journey that

spans centuries and has led to the highly advanced and compact
computing devices we use today. Here's a brief overview of key
milestones in the history of computers:

1. Ancient Computing Devices:

Abacus (c. 3000 BC): One of the earliest known computing devices,
the abacus, was used for arithmetic calculations in ancient
civilizations. It consisted of rows of beads or stones on rods and
allowed for basic addition and subtraction. 2. Mechanical Calculators:

Pascaline (1642): The Pascaline, invented by Blaise Pascal, was a

mechanical calculator that could perform addition and subtraction. It
used a series of gears and dials for calculations.
Difference Engine (1822): Designed by Charles Babbage, the
Difference Engine was an early mechanical computer that could
compute polynomial functions. Although it was never built during
Babbage's lifetime, it is considered a precursor to modern
computers.

3. Early Electronic Computers:

ENIAC (1946): The Electronic Numerical Integrator and Computer

(ENIAC) is often regarded as the first electronic general-purpose
computer. It was massive, occupying a room, and used vacuum
tubes for processing. ENIAC was primarily used for complex scientific
and military calculations.

UNIVAC (1951): The Universal Automatic Computer (UNIVAC) was

one of the first commercially produced computers. It was used for
tasks such as weather forecasting and census data analysis.

4. Transistors and Microchips:

Transistor Invention (1947): The invention of the transistor by John

Bardeen, Walter Brattain, and William Shockley revolutionized
computing. Transistors replaced vacuum tubes and were smaller,
more reliable, and consumed less power.

Integrated Circuits (Microchips) (1958): Jack Kilby and Robert Noyce

independently developed the integrated circuit, which led to the
miniaturization of computer components. Microchips allowed for the
creation of smaller, faster, and more reliable computers.

5. Personal Computers:

Altair 8800 (1975): The Altair 8800 is often considered the first
personal computer. It was sold as a kit and featured an Intel 8080
microprocessor. IBM PC (1981): The IBM Personal Computer,
commonly known as the IBM PC, marked the start of the personal
computer revolution. It ran on the MS-DOS operating system and
used Intel processors.

6. Laptops, Smartphones, and Tablets:

Laptops: Laptops brought the power of personal computing in a
portable form. The first commercially successful laptop was the IBM
ThinkPad 700C in 1992.

Smartphones: The introduction of smartphones, such as the iPhone

in 2007, revolutionized the way we interact with technology.
Smartphones combine computing power with communication and
mobility.

Tablets: Tablets, like the iPad, offer a touch-screen interface and are
widely used for browsing, entertainment, and productivity.
7. Modern Computing:
Cloud Computing: The rise of cloud computing allows for remote
storage, processing, and access to services over the internet.

Artificial Intelligence and Machine Learning: Advances in AI and

machine learning have enabled computers to perform tasks like
image recognition, natural language processing, and autonomous
decision-making.

Quantum Computing: Ongoing research in quantum computing has

the potential to solve complex problems at speeds unimaginable with
classical computers.

The history and evolution of computers demonstrate a constant

drive to make computing faster, smaller, and more accessible.
Computers have become an integral part of our daily lives, and their
influence continues to shape various aspects of our world, from
science and industry to entertainment and communication.

Types of Computers Computers come in various types, each

designed for specific purposes and with unique capabilities. Here are
the primary types of computers:
1. Supercomputers:

Supercomputers are the most powerful and high-performance

computers available. They are used for complex scientific and
engineering tasks that require extensive computational power.
Applications include weather forecasting, nuclear simulations, and
climate modeling. Supercomputers are typically massive in size and
are often housed in dedicated facilities.

2. Mainframe Computers:

Mainframes are large and powerful computers designed for handling

extensive data processing and multitasking. They are commonly
used in large organizations, such as banks and government
institutions, to manage databases and critical applications.
Mainframes offer high levels of reliability, security, and redundancy.

3. Minicomputers (Midrange Computers):

Minicomputers are smaller than mainframes but more powerful than

personal computers. They are often used in research, scientific, and
engineering applications. These computers offer robust performance
and can support multiple users concurrently.

4. Personal Computers (PCs):

Personal computers are designed for individual use. They come in
two main forms:

Desktop Computers: These are stationary computers that consist of

a separate monitor, keyboard, and system unit (containing the CPU,
memory, and storage).

Laptop Computers (Notebooks): Laptops are portable and include a

built-in display, keyboard, and all the essential components.
5. Workstations:
Workstations are specialized computers designed for tasks that
require significant computing power and advanced graphics
capabilities. They are commonly used in professions like computer-
aided design (CAD), 3D modeling, and scientific research.

6. Tablets:

Tablets are compact, touchscreen devices that are highly portable.

They are suitable for a wide range of tasks, from web browsing and
email to entertainment and basic productivity. Tablets often run
mobile operating systems like Android or iOS.

7. Smartphones:

Smartphones are small, powerful, and highly mobile devices that

combine phone functionality with computing capabilities. They run
mobile operating systems and support various apps for
communication, entertainment, and productivity.

8. Embedded Computers:

Embedded computers are integrated into everyday appliances,

machinery, and devices. They serve specific functions and are often
hidden from the user. Examples include the computer in your car's
engine control unit (ECU) or the one in a microwave oven.

9. Servers:

Servers are designed to provide services, resources, and data to

other computers over a network. They come in various forms, such
as web servers, file servers, and database servers. Servers are
optimized for reliability, performance, and redundancy.
10. Thin Clients:

Thin clients are lightweight computers that rely on a central server

for most of their processing and storage. They are often used in
business environments where centralized management and security
are critical.

11. Game Consoles:

Game consoles are dedicated computers designed primarily for

gaming. They are optimized for rendering high-quality graphics and
processing video game software.

12. Quantum Computers (Emerging):

Quantum computers are still in the experimental stage but hold the
potential to revolutionize computing. They use quantum bits (qubits)
to perform calculations much faster than classical computers,
especially for specific problems like cryptography and optimization.

These are the primary types of computers, each tailored to specific

needs and applications. The choice of computer type depends on the
tasks you need to accomplish, your computing requirements, and
your mobility preferences.

Computer Hardware and Software

Computer systems consist of two fundamental components:

hardware and software. Hardware refers to the physical components
of a computer, while software encompasses the programs and
applications that run on the hardware. Let's delve into the details of
both:

Computer Hardware:

Computer hardware includes all the tangible, physical components of

a computer system. These components work together to process
data, execute instructions, and perform various tasks.
Central Processing Unit (CPU): Often called the "brain" of the
computer, the CPU is responsible for executing instructions and
performing calculations. It interprets and carries out program
instructions from software.

Memory (RAM): Random Access Memory is used for temporary data

storage while the computer is running. It stores data that the CPU is
currently working on. RAM is essential for the computer's overall
performance.

Storage Devices: Computers use various storage devices for long-

term data storage. Common examples include:
Hard Disk Drives (HDDs): These provide large storage capacity but
are slower than SSDs.
Solid-State Drives (SSDs): SSDs are faster and more reliable than
HDDs but may have smaller storage capacity.
Optical Drives: These include CD/DVD drives for reading and writing
optical discs.
USB Flash Drives: Portable and convenient for storing and
transferring data.
Input Devices: Input devices allow users to provide data and
instructions to the computer. Common examples include:
Keyboards: Used for typing text and inputting commands.
Mice and Trackpads: Used for pointing and selecting items on the
screen.
Touchscreens: Common in tablets and smartphones.
Scanners: Used for digitizing printed documents and images.
Output Devices: Output devices display or provide the results of
computer processing. Common examples include:
Monitors: Display visual information on a screen.
Printers: Produce hard copies of documents.

Speakers: Output audio and sound.

Motherboard: The motherboard is the main circuit board in a
computer. It houses the CPU, RAM, and connects various hardware
components, facilitating data exchange and communication between
them.
Graphics Processing Unit (GPU): Also known as a graphics card, the
GPU is responsible for rendering graphics and handling visual
processing. It is essential for gaming, graphic design, and video
editing.

Network Interface Cards (NICs): NICs allow the computer to connect

to networks, including wired (Ethernet) and wireless (Wi-Fi)
networks.

Power Supply Unit (PSU): The PSU provides electrical power to the
computer components. It converts electricity from the wall outlet
into the appropriate voltage and current needed by the computer.

Computer Software:

Computer software includes all the programs, applications, and

instructions that a computer uses to perform tasks and processes
data. There are two main categories of software:

System Software: This software manages and controls the

computer's hardware. Key components of system software include:

Operating System (OS): The OS manages hardware resources,

provides user interfaces, and supports software applications.
Common examples include Windows, macOS, and Linux.

Device Drivers: These are software components that allow the OS to

communicate with and control hardware devices like printers,
graphics cards, and network adapters.

Utilities: These are system tools for tasks such as disk management,
data backup, and system maintenance.
Application Software: Application software includes programs
designed for specific tasks and user needs. Examples of application
software include:
Word Processors: Like Microsoft Word for creating and editing
documents.
Spreadsheets: Like Microsoft Excel for organizing and analyzing data.
Web Browsers: Such as Google Chrome and Mozilla Firefox for
browsing the internet.

Graphics Design Software: Like Adobe Photoshop for creating and

editing images.
Video Editing Software: Such as Adobe Premiere Pro for editing
videos.

Software is the set of instructions that tells the hardware what to do.
Without software, hardware components are essentially inert.
Together, hardware and software form the foundation of modern
computing and enable the vast array of tasks and applications we
rely on in our personal and professional lives.

MCQs (Multiple Choice Questions)

(Chapter 1: Introduction to Computers)
1. What does CPU stand for?
a. Central Processing Unit
b. Central Process Unit
c. Computer Personal Unit
d. Central Processor Unit
Answer: a
2. Which computer component is responsible for temporary data
storage?
a. RAM
b. ROM
c. Hard Drive
d. CPU
Answer: a
3. What is the primary purpose of an operating system?
a. Running applications
b. Managing files and directories
c. Managing hardware components
d. None of the above Answer: c
4. What is the full form of RAM in computer terms?
a. Random Access Memory
b. Read-Only Memory
c. Read Access Memory
d. Randomly Assigned Memory
Answer: a
5. Which of the following is an example of an input device?
a. Printer
b. Monitor
c. Keyboard
d. Speaker Answer: c
Chapter 2: Computer Architecture
CPU, ALU, and Control Unit

The CPU (Central Processing Unit) is the core component of a

computer responsible for executing instructions and performing
calculations. It consists of three key parts: the ALU (Arithmetic Logic
Unit), the Control Unit, and the Register File. In this response, we'll
focus on the ALU and Control Unit:

1. Arithmetic Logic Unit (ALU):

The ALU is a crucial component of the CPU responsible for executing
arithmetic and logical operations. It performs the following tasks:

Arithmetic Operations: The ALU can perform basic arithmetic

functions, such as addition, subtraction, multiplication, and division.
It operates on binary data, which is the language of computers.

Logical Operations: The ALU executes logical operations like AND,

OR, NOT, and XOR. These operations are used to manipulate binary
data, evaluate conditions, and make decisions in computer
programs.

Comparison: The ALU is used for comparing data and determining

relationships, such as equality, inequality, greater than, or less than.
Shift and Rotate: The ALU can shift or rotate bits within binary data,
which is useful for data manipulation and encryption algorithms.

The ALU operates on data stored in registers. Registers are small,

high-speed storage locations within the CPU used to temporarily hold
data and instructions during processing. The ALU fetches data from
registers, performs operations, and stores the results back in
registers.

2. Control Unit:
The Control Unit is another critical part of the CPU, responsible for
managing and coordinating the operation of all the components in
the CPU and controlling the execution of instructions. Its primary
functions include: Instruction Fetch: The Control Unit fetches
program instructions from memory (RAM) and loads them into the
CPU.

Instruction Decoding: It decodes the instructions to determine the

specific operation to be executed and identifies the data locations
involved.
Sequencing: The Control Unit manages the sequencing of
operations, ensuring that instructions are executed in the correct
order.
Control Signals: It generates control signals that govern various
components of the CPU, including the ALU, registers, and
input/output devices.

Branching and Decision Making: The Control Unit facilitates

conditional branching in programs. Based on the results of
comparisons and logical operations, it decides which instruction to
execute next, allowing for decisionmaking in software.

The Control Unit and ALU work together to execute instructions. The
Control Unit fetches instructions, decodes them, and then sends the
necessary control signals to the ALU and other components to
perform the specified operation. The ALU carries out the arithmetic
and logical operations, and the results are then stored back in
registers or memory as needed.

In summary, the CPU's ALU is responsible for executing

mathematical and logical operations, while the Control Unit manages
instruction execution and coordination. These two components,
along with the Register File, work together to carry out the core
processing tasks of the computer.

Memory Hierarchy
The memory hierarchy in a computer system represents a structure
of different types of memory with varying speeds, capacities, and
costs. This hierarchy is designed to optimize the storage and
retrieval of data to ensure that the CPU can access information
quickly and efficiently. The memory hierarchy typically consists of
several levels, each serving a specific purpose:
Registers:

Location: Inside the CPU.

Characteristics: Registers are the fastest and smallest form of
memory. They can hold a small amount of data and are directly
accessible by the CPU.

Usage: Registers are used for storing data that the CPU is currently
processing. They are used for storing variables, intermediate results,
and memory addresses.

Cache Memory:
Location: On the CPU chip (L1 cache), and sometimes on separate
chips (L2 and L3 cache).
Characteristics: Cache memory is faster than main memory but
smaller in capacity. It serves as a buffer between the CPU and main
memory.

Usage: Cache memory stores frequently used data and instructions,

reducing the time the CPU spends waiting for data to be fetched
from slower memory levels.

Main Memory (RAM - Random Access Memory):

Location: Separate from the CPU.
Characteristics: Main memory has more capacity than cache memory
but is slower. It is volatile, meaning data is lost when the computer
is powered off.
Usage: Main memory stores the data and programs that the CPU is
actively using. It provides fast data access for running applications.
Secondary Storage (Hard Drives, SSDs, Optical Drives):
Location: External to the CPU.
Characteristics: Secondary storage devices have large storage
capacity but are significantly slower than main memory.
Usage: Secondary storage is used for long-term data storage. It
retains data even when the computer is powered off and is non-
volatile.
Tertiary Storage (Magnetic Tapes, Offline Storage):
Location: Usually offline and used for archiving.
Characteristics: Tertiary storage has very high capacity and low
access speed. It is primarily used for archival purposes and data
backup.

The memory hierarchy is designed to balance the trade-offs between

speed, capacity, and cost. The fastest memory (registers and cache)
is used to store the most critical and frequently accessed data to
reduce CPU waiting times. Main memory provides fast access to data
currently in use, and secondary storage ensures data persistence.
Tertiary storage is used for long-term archiving and backup.

The CPU uses a principle called "locality of reference" to optimize

memory access. This principle states that programs tend to access a
relatively small portion of their address space at any given time. By
caching frequently accessed data and instructions, the memory
hierarchy ensures that the CPU can access the most relevant data
quickly while minimizing the time spent waiting for data to be
retrieved from slower memory levels.

Input and Output Devices

Input and output devices are essential components of a computer

system that enable users to interact with and exchange information
with the computer. Here is an overview of common input and output
devices:

Input Devices:
Input devices are used to provide data and instructions to the
computer. They allow users to input various types of information into
the computer for processing.

Keyboard: The keyboard is one of the most common input devices.

It allows users to input alphanumeric characters, numbers, and
various commands. Keyboards are essential for typing text and
issuing commands to the computer. Mouse: A mouse is a pointing
device that enables users to move a cursor on the screen and select
objects. It is widely used for graphical user interfaces and
navigation.

Touchscreen: Touchscreens are commonly found on mobile devices,

tablets, and some laptops. Users interact with the computer by
touching the screen directly, making them ideal for touch-based
operations.

Stylus: A stylus is a pen-like input device that is used with

touchscreen devices, graphics tablets, and digital drawing pads. It
provides precision for drawing and handwriting.

Trackpad: Trackpads are often found on laptops and some desktop

keyboards. They allow users to move the cursor and select items by
sliding their finger on a touch-sensitive surface.

Microphone: Microphones are used to input audio data into the

computer. They are essential for voice recognition, audio recording,
and communication applications.

Webcam: Webcams capture video and images and are commonly

used for video conferencing, live streaming, and capturing photos
and videos.

Barcode Scanner: Barcode scanners are used to read barcodes on

products, documents, or objects. They are commonly used in retail,
inventory management, and library systems.
Scanner: Scanners convert paper documents, photographs, or
images into digital format. They are essential for creating digital
copies and archiving documents.

Joystick and Gamepad: These devices are used primarily for gaming
and simulations, providing control for movement, aiming, and
actions in games.
Output Devices:
Output devices are used to present information and results from the
computer to the user.

Monitor (Display): Monitors are the primary output devices for visual
information. They display text, images, videos, and graphical user
interfaces. Types of monitors include CRT, LCD, LED, and OLED
displays.
Printer: Printers produce hard copies of documents, images, and
graphics. There are various types of printers, including inkjet, laser,
dot matrix, and 3D printers.

Speakers: Speakers provide audio output, allowing users to hear

sound, music, voice, and other audio content produced by the
computer.

Projector: Projectors display computer-generated images on a large

screen or surface, making them suitable for presentations, home
theaters, and educational environments.

Headphones and Earphones: These output devices provide a private

listening experience for audio content, such as music, video, and
voice.
Plotters: Plotters are used for high-precision graphics and
engineering applications. They create detailed, large-scale drawings
and designs.
Braille Display: Braille displays are used by visually impaired users to
read text and information presented in Braille.
Haptic Feedback Devices: These devices provide tactile feedback,
allowing users to feel vibrations, forces, or resistance as a response
to computer interactions. They are used in gaming controllers,
virtual reality systems, and medical simulations.

These input and output devices are essential for enabling

communication between users and computers, making them
versatile tools for various applications, from word processing and
graphic design to gaming and accessibility solutions.

Storage Devices

Storage devices are hardware components or media used to store

and retain digital data, files, and information for various purposes.
They come in different types, each with unique characteristics,
capacities, and use cases. Here are some common types of storage
devices:
Hard Disk Drives (HDD):

Description: HDDs use spinning magnetic disks to store data. They

are found in most computers and offer significant storage capacity.

Use Cases: HDDs are used for storing operating systems,

applications, documents, and media files. They are also commonly
used in desktops and laptops.

Solid-State Drives (SSD):

Description: SSDs use flash memory to store data. They have no
moving parts, which makes them faster and more durable than
HDDs.

Use Cases: SSDs are used for enhancing overall system performance
by storing operating systems and frequently used applications. They
are commonly found in laptops and desktops.

USB Flash Drives:

Description: USB flash drives, also known as thumb drives or pen
drives, are small, portable storage devices that connect to a
computer via a USB port. They use flash memory for data storage.

Use Cases: USB flash drives are used for transporting and
transferring files between computers and for creating portable
versions of software.
Memory Cards (SD Cards, MicroSD Cards):

Description: Memory cards are used primarily in digital cameras,

smartphones, and other devices to store photos, videos, and data.
They use flash memory technology.

Use Cases: Memory cards are used for expanding the storage
capacity of devices like cameras, smartphones, and tablets.
Optical Drives (CD/DVD/Blu-ray Drives):
Description: Optical drives read and write data to optical discs like
CDs, DVDs, and Blu-ray discs. These discs use lasers to read and
write data.

Use Cases: Optical drives are used for reading and writing data to
optical media. They were more commonly used in the past for
software installation, data backup, and media playback.

Network Attached Storage (NAS):

Description: NAS devices are specialized storage solutions connected

to a network. They provide centralized storage accessible by multiple
users or devices.

Use Cases: NAS devices are used for data backup, file sharing,
media streaming, and remote access in homes and businesses.
Cloud Storage:

Description: Cloud storage services store data on remote servers

accessible via the internet. Users can upload, access, and
synchronize their data with cloud storage providers.
Use Cases: Cloud storage is used for data backup, file sharing,
collaboration, and remote access to files from any device with
internet connectivity.
Tape Drives:
Description: Tape drives use magnetic tape to store data
sequentially. They are primarily used for long-term data archiving
and backup.
Use Cases: Tape drives are used in large data centers and for
archival purposes where data needs to be stored for extended
periods.
External Hard Drives:

Description: External hard drives are portable HDDs or SSDs in an

enclosure with USB or other connectivity options. They provide
additional storage or backup solutions.

Use Cases: External hard drives are used for backup, data transfer,
and expanding storage capacity for laptops and desktops.

Storage devices are essential for preserving data and ensuring it is

accessible when needed. The choice of a storage device depends on
factors like capacity, speed, durability, and specific use cases. Many
users and organizations use a combination of these storage devices
to meet their data storage and management needs.

MCQs (Multiple Choice Questions)

(Chapter 2: Computer Architecture)
1. What computer hardware component is responsible for
performing arithmetic and logical operations?
a. RAM
b. CPU
c. Hard Drive
d. GPU
Answer: b
2. What type of computer memory retains data even when the
power is turned off?
a. RAM
b. CPU Cache
c. ROM
d. Hard Drive
Answer: c
3. What does GPU stand for?
a. General Processing Unit
b. Graphics Processing Unit
c. Gaming Processing Unit d. General Purpose Unit
Answer: b
4. Which computer component stores data even when the computer
is turned off and is used for firmware and BIOS?
a. RAM
b. CPU
c. ROM
d. Hard Drive
Answer: c
5. What is the function of a computer's motherboard?
a. Power supply
b. Data storage
c. Data processing
d. Main circuit board connecting components
Answer: d
6. Which input device is commonly used for pointing and selecting
objects on the computer screen?
a. Keyboard
b. Mouse c. Monitor
d. Printer
Answer: b
7. What type of output device is used to produce a paper copy of a
document?
a. Monitor
b. Printer
c. Speaker
d. Keyboard
Answer: b
8. What type of input device allows you to write or draw on a
touchsensitive surface?
a. Mouse
b. Scanner
c. Graphics tablet
d. Keyboard 9. Which output device is used to produce sound or
audio in a computer?
a. Monitor
b. Printer
c. Speaker
d. Keyboard
Answer: c
10. What input device can be used to scan printed documents and
convert them into digital images?
a. Keyboard
b. Mouse
c. Scanner
d. Printer
Answer: c
11. Which storage device typically offers the fastest access times for
data?
a. Hard Drive
b. Solid-State Drive (SSD)
c. Optical Disc
d. USB Flash Drive
Answer: b 12. What is the primary function of an optical disc drive in
a computer?
a. Data storage
b. Data input
c. Data output
d. Data processing
Answer: c
13. What type of storage device has no moving parts and is more
durable and faster than traditional hard drives?
a. Hard Drive
b. Solid-State Drive (SSD)
c. Optical Disc
d. USB Flash Drive
Answer: b
14. Which storage device is often used for long-term data archiving
and backup?
a. Hard Drive
b. Solid-State Drive (SSD)
c. Optical Disc
d. USB Flash Drive 15. What is the capacity of a standard DVD
(Digital Versatile Disc)?
a. 4.7 GB
b. 1 TB
c. 500 MB
d. 2 TB
Answer: a
16. What is the central component of a computer that performs
most of the processing?
a. Central Processing Unit
b. Random Access Memory
c. Hard Drive
d. Graphics Processing Unit
Answer: a
17. What is the primary function of RAM (Random Access Memory)
in a computer?
a. Long-term data storage
b. Displaying images
c. Managing hardware components
d. Temporary data storage
Answer: d 18. What does a device driver do in the context of
computer hardware?
a. Stores user data
b. Connects to the internet
c. Manages hardware components
d. Encrypts data
Answer: c
Discovering Diverse Content Through
Random Scribd Documents
ole mikään logillinen todistusperuste — tyydyttää mielikuvitustani
paljon enemmän pitää sellaisia vaistoja kuin käenpoikasen, joka
heittää kasvatussisarensa pesästä, orjia pitävien muurahaisten tai
ichneumonidien, jotka saavat ravintonsa elävien toukkien ruumiista
— ei erityisesti annettuina eli luotuina vaistoina, vaan yhden ainoan
yleisen lain vähäisinä seurauksina, lain, joka johtaa kaikkien elollisten
olentojen edistymiseen: moninaistumisen ja muuntelun lain, joka
määrää voimakkaimmat elämään ja heikoimmat sortumaan.
IX LUKU.

SEKASIKIÖISYYS (hybridismi).

Erotus ensi risteytymisten ja sekasikiöiden hedelmättömyyden

välillä. — Hedelmättömyys on asteittaista, ei yleistä; sitä edistää
ahdas sukusiitos ja vähentää kesytys. — Lakeja, jotka hallitsevat
sekasikiöiden hedelmättömyyttä. — Hedelmättömyys ei ole mikään
olennoille erikoisesti annettu ominaisuus, vaan riippuu muista
asianhaaroista, eikä luonnollinen valinta ole sitä aikaansaanut. —
Ensi risteytymisten ja sekasikiöiden hedelmättömyyden syyt. —
Vastaavaisuus, joka ilmenee muuttuneiden elinehtojen ja
risteytyksen vaikutuksissa. — Dimorfismi ja trimorfismi. —
Keskenään risteytettyjen muunnosten ja niiden sekajälkeläisten
hedelmällisyys ei ole yleinen. — Lajien ja muunnosten sekajälkeläiset
toisiinsa verrattuina hedelmällisyyteen katsomatta. — Yleiskatsaus.

Luonnontutkijat ovat yleensä sitä mieltä, että lajien

hedelmättömyys, niiden keskenään risteytyessä, on niille erikoisesti
annettu ominaisuus, jonka tarkotuksena on estää lajeja
sekaantumasta toisiinsa. Tämä mielipide tuntuu ensi katsannolla
sangen uskottavalta, sillä yhdessä elävät lajit olisivat tuskin voineet
pysyä sekaantumatta, jos ne olisivat saaneet esteettömästi risteytyä
keskenään. Kysymys on meille monessa suhteessa tärkeä, etenkin
koska lajien ensi risteytymisten hedelmättömyys ja niiden
sekasikiöjälkeläisten hedelmättömyys ei saata olla seurauksena
edullisten hedelmättömyysasteiden jatkuvasta säilymisestä. Se on
satunnainen tulos erilajisten vanhempien siitoselimistön
erilaisuudesta.

Tätä kysymystä käsiteltäessä on tavallisesti sekotettu toisiinsa

kaksi eri seikkaa, joiden välillä yleensä on olemassa oleellinen
erotus, nimittäin lajien hedelmättömyys, niiden ensi kertaa
risteytyessä, ja ristisiitoksesta syntyneiden sekasikiöiden
hedelmättömyys.

Puhtaiden lajien siitoselimet ovat tietysti täydessä kunnossa, mutta

kumminkin niiden risteytymisestä syntyy vain harvoja tai ei
ensinkään jälkeläisiä. Sekasikiöiden siitoselimet sitävastoin ovat
tehtäväänsä kykenemättömät, kuten selvästi voi havaita sekä
eläinten että kasvien urospuolisesta siemenaineesta, joskin
muodostuselimet ovat rakenteeltaan täydelliset, ainakin mikäli
mikroskoopilla voi havaita. Edellisessä tapauksessa uroksen ja
naaraksen siitossolut, joista sikiö on muodostuva, ovat täydelliset;
jälkimäisessä tapauksessa ne joko eivät ole ensinkään tai vain
vaillinaisesti kehittyneet. On tärkeätä tehdä tämä erotus, kun tahtoo
tutkia hedelmättömyyden syytä kummassakin tapauksessa. Erotus
on kenties siitä syystä jäänyt huomaamatta, että kummassakin
tapauksessa on pidetty hedelmättömyyttä erikoisesti annettuna
ominaisuutena, jota järkemme muka ei kykene käsittämään.

Muunnosten — s.o. muotojen, joiden tiedetään tai arvellaan

polveutuvan yhteisistä vanhemmista — hedelmällisyys niiden
keskenään risteytyessä, samoin kuin niiden sekajälkeläisten
hedelmällisyys on meille yhtä tärkeä seikka kuin lajien
hedelmättömyys, koska se näyttää panevan leveän ja selvän rajan
muunnosten ja lajien välille.

Eri hedelmättömyysasteita. — Ottakaamme ensin puheeksi

keskenään risteytyneiden lajien ja niiden sekasikiöjälkeläisten
hedelmättömyys. Tutkiessaan Kölreuterin ja Gärtnerin, noiden
tunnollisten ja etevien tiedemiesten kirjotelmia ja teoksia, miesten,
jotka omistivat miltei koko elämänsä tämän kysymyksen selville
saamiseen, ei voi olla saamatta varmaa vakaumusta, että sekasikiöt
hyvin yleisesti ovat johonkin määrin hedelmättömiä. Kölreuter väittää
niiden olevan poikkeuksetta hedelmättömiä, mutta tässä hän
ratkaisee vaikeuden leikkaamalla solmun poikki, sillä havaittuaan
kymmenen tapauksen joukosta kaksi muotoa täysin hedelmällisiksi
keskenään, hän empimättä lukee ne muunnoksiksi, vaikka useimmat
tiedemiehet pitävät niitä selvinä lajeina. Myöskin Gärtner pitää
sekasikiöiden hedelmättömyyttä poikkeuksettomana, ja hän väittää
etteivät kasvit ainoassakaan Gärtnerin tutkimista kymmenestä
tapauksesta ole täysin hedelmällisiä. Mutta osottaakseen, että jokin
määrä hedelmättömyyttä on olemassa, hänen on pakko, kuten
useissa muissakin tapauksissa, huolellisesti laskea siemenet. Hän
vertaa aina kahden lajin ensi risteytyksen tuottamien siementen ja
sekajälkeläisten tuottamien siementen maksimilukua siihen
keskimäärään, jonka kumpikin puhdas kantalaji luonnontilassa
tuottaa. Mutta tällöin hän helposti voi tulla erehdyttäviin tuloksiin.
Sillä kun kasvi on risteytettävä, on se "kuohittava", ja mikä vielä
tärkeämpää, se on eristettävä niin, etteivät hyönteiset pääse
kuljettamaan siihen muiden kasvien siitepölyä. Miltei kaikki ne kasvit,
joilla Gärtner kokeili, olivat istutetut ruukkuihin ja niitä säilytettiin
eräässä hänen talossaan olevassa huoneessa. Tällaiset toimenpiteet
vaikuttavat epäilemättä haitallisesti kasvien hedelmällisyyteen.
Gärtner luettelee taulukossaan parikymmentä kasvia, jotka hän
"kuohitsi" ja keinotekoisesti hedelmöitti niiden omalla siitepölyllä;
puolet näistä kasveista (joukossa ei ollut ensinkään palkokasveja,
joiden keinotekoinen hedelmöittäminen tunnetusti tuottaa
vaikeuksia) olivat jonkun verran menettäneet hedelmällisyyttään.
Koska Gärtner sen ohessa useaan kertaan risteytti keskenänsä
sellaisia muotoja kuin puna- ja sinialpeja (Anagallis arvensis ja A.
coerulea), joita etevämmät kasvientutkijat pitävät saman lajin
muunnoksina, havaiten ne täysin hedelmättömiksi keskenään, on
syytä epäillä, ovatko monet lajit risteytettyinä todella niin
hedelmättömiä, kuin yleensä arvellaan.

Varmaa on, että useiden muotojen hedelmättömyys, niiden

risteytyessä keskenään, on niin eriasteista ja vaihtelee niin
huomaamattomin vivahduksin ja toisaalta vaikuttavat niin monet
asianhaarat haitallisesti puhtaidenkin lajien hedelmällisyyteen, että
käytännössä on hyvin vaikea sanoa, missä hedelmättömyys alkaa ja
hedelmällisyys loppuu. Voitanee tuskin pyytää parempaa todistusta
tästä kuin se, että Kölreuter ja Gärtner, kaksi etevintä
havaintojentekijää, mitä milloinkaan on elänyt, ovat tulleet aivan
vastakkaisiin tuloksiin samoihin muotoihin nähden. On myöskin hyvin
opettavaista verrata etevimpien kasvientutkijaimme esittämiä
todisteita siitä, ovatko jotkin muodot luettavat muunnoksiksi vaiko
lajeiksi, niihin hedelmällisyyttä koskeviin todisteihin, joita eri
sekasiitoksen-harjottajat ovat esittäneet tai joita sama
havaintojentekijä on esittänyt eri vuosina tehtyjen kokeiden nojalla.
Tilan puute estää minua menemästä yksityisseikkoihin, mutta
tuollainen vertailu osottaa, ettei hedelmällisyys tai hedelmättömyys
ole mikään varma tunnusmerkki, jonka avulla voi erottaa lajin
muunnoksesta. Hedelmällisyys ja hedelmättömyys on asteittaista ja
sen todistusvoima on yhtä epävarma kuin muidenkin rakenteen tai
konstitutionin eroavaisuuksien. Huolimatta siitä, että Gärtner sai
eräistä sekasikiöistä kasvatetuksi kuusi tai seitsemän, jopa eräässä
tapauksessa kymmenenkin sukupolvea, huolellisesti estäen ne
risteytymästä kummankaan puhtaan kantalajin kanssa, vakuuttaa
hän varmasti, ettei sekasikiöiden hedelmällisyys milloinkaan enene
myöhemmissä sukupolvissa, vaan päinvastoin suuresti ja nopeasti
vähenee. Tämän johdosta on huomautettava, että kun jokin
rakenteen tai laadun poikkeavaisuus on yhteinen kummallekin
vanhemmalle, niin se usein periytyy jälkeläisiin lisääntyneenä; ja
sekasikiön kumpikin sukupuolinen aines on jo alunpitäen jonkun
verran heikentynyttä. Mutta luullakseni sekasikiöiden hedelmällisyys
on miltei kaikissa noissa tapauksissa heikentynyt eräästä toisesta,
tästä riippumattomasta syystä, nimittäin liian ahtaasta
sukusiitoksesta. Olen tehnyt niin monia kokeita ja merkinnyt muistiin
niin monia tosiasioita, jotka osottavat tilapäisen risteytymisen eri
yksilön tai muunnoksen kanssa lisäävän jälkeläisten elinvoimaa ja
hedelmällisyyttä ja hyvin ahtaan sukusiitoksen sitä vähentävän, etten
voi epäillä tämän johtopäätöksen oikeutta. Kokeilijat kasvattavat
harvoin sekasikiöitä suurin määrin; ja koska samassa puutarhassa
tavallisesti kasvaa niiden kantalajeja ja muita samansukuisia
sekalajeja, ovat hyönteisten vierailut kukkimisaikana tarkoin
estettävät. Jos sekakasvit näin jätetään oman onnensa nojaan, niin
ne tavallisesti hedelmöittyvät omien kukkiensa siitepölystä, ja on
todennäköistä, että tämä vaikuttaa haitallisesti niiden
hedelmällisyyteen, joka jo alunpitäen on heikko niiden hybridisen
alkuperän vuoksi. Tätä vakaumustani vahvistaa Gärtnerin usein
uudistama huomiota ansaitseva väite, että vähemmän
hedelmällistenkin sekasikiöiden hedelmällisyys toisinaan
silminnähtävästi polvi polvelta lisääntyy, jos niitä keinotekoisesti
hedelmöitetään toisen samanlaisen sekasikiön siitepölyllä, huolimatta
keinotekoisen hedelmöittämisen usein huonosta vaikutuksesta.
Omasta kokemuksestani tiedän, että kukkia keinotekoisesti
hedelmöittäessään tulee yhtä usein sattumalta ottaneeksi siitepölyä
toisen kukan heteistä, kuin hedelmöitettävän kukan omista heteistä,
jolloin siis tapahtuu risteytys eri kukkien välillä, jos kohta kukat usein
kuuluvatkin samaan kasviin. Sitäpaitsi täytyy olettaa, että sellainen
huolellinen kokeilija kuin Gärtner aina, kun monimutkaiset kokeet
ovat olleet kysymyksessä, on toimittanut "kuohitsemisen"
sekakasveissaan, jotenka niiden on täytynyt hedelmöittyä toisen
kukan siitepölystä, joko saman kasvin tai jonkin muun samanlaisen
sekasikiön. Se omituinen seikka, että keinotekoisesti
hedelmöitettyjen sekasikiöiden hedelmällisyys polvi polvelta
lisääntyy, kun sitävastoin itsestään hedelmöittyvien vähenee, saanee
siis selityksensä siitä, että edellisissä tapauksessa liian ahdas
sukusiitos estyy.

Tarkastakaamme nyt niitä tuloksia, joihin kolmas kokenut

sekasiitoksen harjottaja, Rev. W. Herbert on tullut. Hän pitää yhtä
tiukasti kiinni tekemästään johtopäätöksestä, että muutamat
sekalajiset kasvit ovat keskenään täysin hedelmällisiä — s.o. yhtä
hedelmällisiä kuin niiden kantalajit — kuin Kölreuter ja Gärtner siitä,
että eri lajien suurempi tai pienempi keskinäinen hedelmättömyys on
yleinen luonnonlaki. Herbert on kokeillut osaksi aivan samoilla lajeilla
kuin Gärtner. Tulosten erilaisuuden selittää luullakseni osaksi
Herbertin suuri puutarhurintaito ja se seikka, että hänellä oli
käytettävänään ansareita. Hänen monista tärkeistä lausunnoistaan
mainittakoon ainoastaan hänen tekemänsä huomio, että "jokainen
Crinum capense'n kodassa oleva Crinum revolutum'in siitepölyllä
hedelmöitetty siemenaihe tuotti kasvin, minkä en koskaan ole
havainnut tapahtuvan sen luonnollisesti hedelmöittyessä". Tässä siis
kahden eri lajin ensi risteytymisen hedelmällisyys oli täydellinen,
vieläpä tavallista runsaampikin.

Tämä Crinum-tapaus antaa minulle aiheen erään omituisen seikan

mainitsemiseen. Eräiden Lobelia-, Verbascum- ja Passiflora-lajien
kasviyksilöitä voidaan helposti hedelmöittää toisen lajin siitepölyllä,
mutta ei kasviyksilön omalla, vaikka viimemainittu onkin aivan
tervettä, koska sillä voidaan hedelmöittää muita yksilöitä ja lajeja.
Kaikilla Hippeastrumsuvun, Corydalissuvun — kuten professori
Hildebrand on osottanut — ja eräiden Orchis-lajien yksilöillä — kuten
Scott ja Fritz Müller ovat osottaneet — on tämä omituisuus. Eräiden
lajien epänormaliset yksilöt ja joidenkuiden lajien kaikki yksilöt ovat
siis todellakin paljon helpommin risteytettävissä, kuin hedelmöittyvät
omasta siitepölystään! Mainitaksemme yhden esimerkin: Eräs
Hippeastrum aulicum'in sipuli tuotti neljä kukkaa. Kolme näistä
Herbert hedelmöitti niiden omalla siitepölyllä ja neljäs hedelmöitettiin
sittemmin siitepölyllä, joka oli saatu kolmesta eri lajista
polveutuvasta sekasikiöstä. Tulos oli se, että "kolmen ensinmainitun
kukan sikiäimet pian lakkasivat kasvamasta ja jonkun päivän perästä
kuihtuivat kokonaan, jotavastoin sekasikiön siitepölyllä
hedelmöitetystä sikiäimestä kehittyi elinvoimainen kota, joka pian
joutui täysikasvuiseksi ja tuotti hyviä siemeniä, jotka puolestaan
esteettömästi kehittyivät". Herbert teki useiden vuosien kuluessa
samanlaisia kokeita ja aina samalla tuloksella. Tällaiset tapaukset
osottavat, kuinka vähäpätöisistä ja salaperäisistä syistä lajin
pienempi tai suurempi hedelmällisyys toisinaan riippuu.

Vaikka puutarhurien käytännölliset kokeet eivät olekaan tehdyt

tieteellisellä tarkkuudella, ansaitsevat ne kumminkin jonkunverran
huomiota. On tunnettua, kuinka monimutkaisin tavoin
Pelargoniumin, Fuchsian, Calceolarian, Petunian ja Rhododendronin
y.m. sukujen lajeja on risteytetty, mutta kumminkin monet näistä
sekalajeista tuottavat runsaasti siemeniä. Niinpä Herbert vakuuttaa,
että eräs Calceolaria integrifolian ja C. plantaginean sekasikiö,
huolimatta siitä että näiden lajien yleiset elintavat ovat perin
erilaiset, "on lisääntyväisyydeltään niin täydellinen, kuin jos se olisi
jokin Chilen vuorilta kotoisin oleva luonnonlaji". Olen koettanut
tiedustelemalla saada selvää, missä määrin muutamat
monimutkaisista ristisiitoksista syntyneet Rhododendronin sekalajit
ovat hedelmällisiä, ja olen saanut sen vakaumuksen, että ne ovat
täysin hedelmällisiä. Niinpä C. Noble ilmottaa minulle kasvattavansa
oksastamista varten erästä Rhododendron ponticum'in ja R.
catawbiense'n sekalajia ja hän sanoo, että tämä sekalaji "tuottaa
tavattoman runsaasti siemeniä". Jos sekasikiöiden hedelmällisyys
todellakin, kuten Gärtner arvelee, polvi polvelta vähentyisi silloinkin
kun niille on valmistettu suotuisat olosuhteet, täytyisi asian olla
puutarhureille tuttu. Sillä laajan puutarhaviljelyksen harjottajat
kasvattavat samaa sekalajia suuria sarkoja, ja ainoastaan tällaisessa
tapauksessa olosuhteet ovat kasveille suotuisat, koska eri yksilöiden
on mahdollista vapaasti risteytyä keskenään ja ahtaan sukusiitoksen
vahingolliset vaikutukset siten välttyvät. Ken tahansa voi helposti
saada varmuuden hyönteisten toiminnan tehokkaisuudesta tutkimalla
sekalajisten rhododendronien hedelmättömimpiä lajeja, jotka eivät
tuota ensinkään siitepölyä, sillä hän on havaitseva niiden luoteilla
runsaasti siitepölyä, joka on tuotu muista kukista.

Eläimillä on huolellisia kokeita tehty paljon vähemmän. Jos

voimme luottaa systematisiin jaotuksiimme, s.o. jos eläinsuvut
eroavat toisistaan saman verran kuin kasvisuvut, näyttää siltä, että
eläimet, jotka ovat etäällä toisistaan järjestelmässä, ovat helpommin
risteytettävissä kuin kasvit, mutta eläinten sekasikiöt ovat luullakseni
hedelmättömämpiä kuin kasvien. On kumminkin otettava huomioon,
että koska vain harvat eläimet lisääntyvät esteettömästi
vankeudessa, on vain harvoja kokeita kunnolla tehty. Niinpä
kanarialintua on paritettu yhdeksän peipposlajin kanssa, mutta koska
ei yksikään näistä esteettömästi lisäänny vankeudessa, ei mikään
oikeuta meitä odottamaan, että niiden ja kanarialinnun ensi ristisiitos
tahi sekasikiöt olisivat täysin hedelmällisiä. Mitä taas tulee
hedelmällisempien sekasikiöiden hedelmällisyyteen myöhemmissä
sukupolvissa, tiedän tuskin ainoatakaan esimerkkiä siitä, että samalla
haavaa olisi eri vanhemmista kasvatettu kaksi eri perhettä samaa
sekasikiölajia ahtaan sukusiitoksen huonojen vaikutusten
ehkäisemiseksi. Päinvastoin on tavallisesti polvi polvelta paritettu
keskenään sisaruksia huolimatta siitä että kaikki eläintenkasvattajat
tästä alinomaa varottavat. Ei siis ole ensinkään kumma, että
sekasikiöiden synnynnäinen taipumus hedelmättömyyteen on yhä
vahvistunut.

Vaikka tunnen tuskin ainoatakaan täysin luotettavaksi todistettua

tapausta, joka osottaisi eläinten sekasikiöiden olevan täysin
hedelmällisiä, on minulla syytä uskoa, että Cervulus vaginalis ja C.
Reevesii lajien ja Phasianus colchicus ja P. torquatus lajien sekasikiöt
ovat täysin hedelmällisiä. Quatrefages kertoo Parisissa todetun, että
kahden kehrääjäperhosen (Bombyx cynthia ja arrindia) sekasikiöt
olivat hedelmällisiä keskenänsä kahdeksan sukupolvea peräkkäin.
Äskettäin on tehty se huomio, että jos kaksi toisistaan niin selvästi
eroavaa lajia kuin jänis ja kaniini saadaan pariutumaan keskenään,
niin ne synnyttävät jälkeläisiä, jotka ovat hyvin hedelmällisiä
pariutuessaan jommankumman kantalajinsa kanssa. Tavallisen
hanhen ja kiinanhanhen (Anser cygnoides) — jotka ovat toisistaan
niin selvästi eroavia lajeja, että ne tavallisesti luetaan eri suvuiksi —
sekasikiöt ovat meillä usein pariutuneet jommankumman puhtaan
kantalajin kanssa ja yhdessä ainoassa tapauksessa ne ovat
pariutuneet keskenänsä. Tämän parituksen toimitti Eyton, joka
kasvatti kaksi sekasikiötä samoista vanhemmista, mutta eri
poikueista. Tästä lintuparista hän sai kokonaista kahdeksan
sekasikiötä samasta pesästä. Intiassa lienevät nämä sekarotuiset
hanhet kumminkin paljon hedelmällisempiä, koska kaksi pätevää
asiantuntijaa, Blyth ja kapteeni Hutton ovat minulle vakuuttaneet,
että eri osissa maata kasvatetaan kokonaisia laumoja tällaisia
sekarotuisia hanhia. Ja koska niitä pidetään hyödyn vuoksi seuduilla,
missä ei kumpaakaan puhdasta kantalajia ole olemassa, niin ne
varmaankin ovat hyvin tai kenties täysin hedelmällisiä.

Eri kotieläinrotumme ovat keskenään risteytyessään täysin

hedelmällisiä, vaikka ne useassa tapauksessa polveutuvat kahdesta
tai useammasta kesyttömästä lajista. Tästä voimme päättää, että
joko niiden kantalajit alunpitäin synnyttivät täysin hedelmällisiä
sekasikiöitä keskenään pariutuessaan tai että niiden sekasikiö-
jälkeläiset myöhemmin kesytettyinä tulivat täysin hedelmällisiksi.
Jälkimäinen olettamus, jonka ensinnä esitti Pallas, tuntuu paljon
todenmukaisemmalta ja sen oikeudesta tuskin saattaa olla epäilystä.
Niinpä on miltei varmaa, että eri koirarotumme polveutuvat useista
kesyttömistä roduista; mutta siitä huolimatta kaikki rodut,
lukuunottamatta kenties joitakuita Etelä-Amerikan kotoperäisiä
kesyjä koiria, ovat keskenään täysin hedelmällisiä; mutta analogian
nojalla epäilen suuresti, tokko niiden kantalajit alunpitäen
esteettömästi risteytyivät keskenään tuottaen aivan hedelmällisiä
jälkeläisiä. Äskettäin olen saanut varmoja todisteita siitä, että
indialaisen zebu-härän ja tavallisen nautakarjan ristisiitoksesta
syntyneet jälkeläiset ovat keskenään täysin hedelmällisiä; ja
kuitenkin Rüllmeyerin tekemät huomiot näiden eläimnuotojen
tärkeistä luuston-eroavaisuuksista, samoinkuin Blythin huomiot
niiden elintapojen, äänen ja ruumiinlaadun eroavaisuuksista
osottavat, että niitä on pidettävä selvästi eroavina lajeina. Sama
pitää paikkansa eri sikarotuihin nähden. Meidän on siis joko
luovuttava siitä uskosta, että lajit ovat risteytettyinä aina
hedelmättömiä tai on meidän pidettävä tätä eläinten
hedelmättömyyttä ominaisuutena, joka ei ole järkähtämättömästi
muuttumaton, vaan on kesytyksen kautta voitettavissa.

Sen nojalla, mitä varmat tosiasiat puhuvat kasvien ja eläinten

risteytymisestä, on meidän siis tehtävä se johtopäätös, että
jonkinmääräinen hedelmättömyys on hyvin tavallista sekä ensi
ristisiitoksessa että sekasikiössä, mutta että emme voi, ainakaan
nykyisten tietojemme perusteella, pitää sitä ehdottoman yleisenä.

LAIT, JOTKA MÄÄRÄÄVÄT ENSI RISTISIITOKSEN JA

SEKASIKIÖIDEN HEDELMÄTTÖMYYDEN.

Tarkastakaamme nyt hiukan yksityiskohtaisemmin niitä lakeja, jotka

määräävät ensi risteytymisten ja sekasikiöiden hedelmättömyyden.
Päätehtävänämme on tutkia, ilmaisevatko nämä lait sitä, että lajeille
on varta vasten annettu tämä ominaisuus risteytymisen ja toisiinsa
sekaantumisen ja siitä johtuvan täydellisen hämmingin
ehkäisemiseksi. Seuraavassa esitetyt johtopäätökset perustuvat
etupäässä Gärtnerin oivalliseen teokseen, joka käsittelee kasvien
sekasiitosta. Olen huolellisesti koettanut tutkia, missä määrin nämä
lait soveltuvat eläimiin, ja katsoen siihen, kuinka niukat tietomme
eläinten sekasikiöistä ovat, olen hämmästynyt huomatessani, kuinka
yleisesti samat säännöt pitävät paikkansa niin eläin- kuin
kasvikuntaankin nähden.
 On jo huomautettu, kuinka hedelmällisyys vaihtelee asteittaisesti
sekä ensi ristisiitoksessa että sekasikiöissä täydellisestä
hedelmättömyydestä täydelliseen hedelmällisyyteen. On ihmeellistä
huomata, kuinka monella omituisella tavalla tämä vaihtelu ilmenee;
tässä voimme kuitenkin esittää ainoastaan tosiasioiden pääpiirteet.
Kun kasvin luotille tulee jonkin toiseen heimoon kuuluvan kasvin
siitepölyä, ei tällä ole sen enempää vaikutusta kuin epäorganisilla
tomuhiukkasilla. Jos sitten panemme toisen samaan sukuun
kuuluvan kasvin siitepölyä toisen kasvin luotille, joudumme tältä
ehdottoman hedelmällisyyden asteelta vähitellen, siementen
lukumäärän muodostaessa täydellisen astesarjan, lähes, jopa aivan
täydelliseen hedelmällisyyteen; muutamissa epänormaalisissa
tapauksissa, on hedelmällisyys kuten olemme nähneet, vielä
suurempi kuin kasvin oman siitepölyn aiheuttama. Sekalajisten
kasvien joukossa on joitakuita, jotka eivät koskaan ole tuottaneet
eivätkä todennäköisesti koskaan tule tuottamaan ainoatakaan
hedelmällistä siementä, eivät silloinkaan, kun siitepöly on
jommankumman puhtaan kantalajin. Muutamissa näistä tapauksista
on kumminkin huomattava heikko hedelmällisyyden oire siinä, että
jommankumman puhtaan kantalajin siitepöly saa sekakasvin kukan
kuihtumaan aikaisemmin kuin muuten olisi tapahtunut; kukan
aikainen kuihtuminen on näet, kuten tunnettu, merkki alkaneesta
hedelmöittymisestä. Tältä täydellisen hedelmättömyyden asteelta
lähtien johdumme aste asteelta itseään hedelmöittäviin
sekakasveihin, jotka tuottavat yhä suuremman määrän siemeniä, ja
vihdoin täydelliseen hedelmällisyyteen.

Sellaisista lajeista kasvatetut sekalajit, joita on hyvin vaikea

risteyttää ja jotka harvoin tuottavat mitään jälkeläisiä, ovat yleensä
hyvin hedelmättömiä; mutta ensi risteytyksen aikaansaamisen
vaikeus ja siitä syntyneiden sekasikiöiden hedelmättömyys — kaksi
eri seikkaa, jotka tavallisesti sekotetaan toisiinsa — eivät suinkaan
ole tarkalleen suorassa suhteessa toisiinsa. On monia tapauksia —
esim. Verbascum suvussa — joissa kaksi puhdasta lajia tavattoman
helposti risteytyvät ja tuottavat lukuisasti sekalajisia jälkeläisiä,
mutta jälkeläiset siitä huolimatta ovat sangen hedelmättömiä.
Toisaalta on lajeja, joita hyvin harvoin ja suurella vaikeudella
saadaan risteytymään, mutta joiden jälkeläiset, kun niitä vihdoin on
saatu syntymään, ovat hyvin hedelmällisiä. Nämä kaksi vastakkaista
tapausta voivat esiintyä saman suvunkin piirissä, kuten esim.
Dianthus suvussa.

Epäsuotuisat olosuhteet vaikuttavat sekä ensi risteytyksen että

sekasikiöiden hedelmällisyyteen paljon haitallisemmin kuin puhtaiden
lajien hedelmällisyyteen. Mutta ensi risteytymisen hedelmällisyys on
myöskin luonnostaan muuntelevainen, sillä se ei aina esiinny
samanasteisena, kun samat kaksi lajia risteytyvät samojen
olosuhteiden vallitessa. Se riippuu osaksi niiden yksilöiden elimistön
laadusta, jotka sattumalta on valittu koetta varten. Samoin on
sekasikiöiden laita, sillä niidenkin hedelmällisyysasteen on havaittu
suuresti eroavan eri yksilöissä, jotka ovat kasvatetut saman
sikiäimen siemenistä ja jotka ovat olleet samojen elinehtojen
alaisina.

N.k. systematisella sukulaisuudella tarkotetaan lajien välistä yleistä

samankaltaisuutta rakenteessa ja laadussa. Ensi risteytymisten ja
niiden tuottamien sekasikiöiden hedelmällisyys riippuu suuressa
määrin lajien systematisesta sukulaisuudesta. Tämä käy selvästi ilmi
siitä, ettei sekasikiöitä ole milloinkaan saatu syntymään sellaisista
lajeista, jotka systematikot lukevat eri heimoihin, sekä toisaalta siitä,
että hyvin läheistä sukua olevat lajit yleensä risteytyvät helposti.
Mutta systematinen sukulaisuus ja risteytymisen helppous eivät
suinkaan tarkalleen vastaa toisiaan. Voimme mainita suuren joukon
esimerkkejä siitä, että hyvin lähisukuiset lajit eivät tahdo risteytyä
keskenään, tai ovat risteytettävissä vain äärimäisellä vaikeudella, ja
toisaalta sangen etäistä sukua olevista lajeista, jotka risteytyvät
perin helposti. Samassa heimossa saattaa olla suku, kuten esim.
Dianthus, jonka hyvin monet lajit erittäin helposti risteytyvät, ja
toinen, esim. Silene, jonka aivan lähisukuisista lajeista ei
uutterimmilla yrityksilläkään ole saatu syntymään yhtäkään ainoata
sekasikiötä. Saman eroavaisuuden tapaamme saman suvunkin
piirissä. Niinpä useita Nicotiana-lajeja on risteytetty enemmän kuin
tuskin minkään muun suvun lajeja; mutta siitä huolimatta Gärtner
havaitsi, että Nicotiana acuminata, joka ei ole mikään erikoisen
selväpiirteinen laji, itsepintaisesti teki tyhjiksi kaikki
hedelmöittämiskokeet, joita tehtiin kahdeksalla muulla Nicotiana-
lajilla. Ja monia muita samanlaisia tapauksia voitaisiin mainita.

Ei kukaan ole kyennyt osottamaan, millainen ja kuinka suuri jonkin

ulkonaisen eroavaisuuden on oltava riittääkseen estämään kahden
lajin risteytyksen. Kasveja, jotka ovat mitä erilaisimpia elintavoiltaan
ja yleiseltä ulkomuodoltaan ja joiden jokaisessa kukanosassa, vieläpä
siitepölyssä, hedelmässä ja sirkkalehdissä on selvästi huomattavia
eroavaisuuksia, voidaan todistettavasti risteyttää. Yksi- ja
monivuotisia kasveja, lehtensä pudottavia ja ikivihreitä puita,
erilaisilla paikoilla kasvavia ja peräti erilaisiin ilmastoihin
soveltautuneita kasveja voidaan usein helposti risteyttää.

Vastavuoroisella ristisiitoksella tarkotan esim. sellaista tapausta,

että ensin on aasintamma astutettu hevos-oriilla ja sitten
hevostamma aasi-oriilla; näiden kahden lajin voidaan tällöin sanoa
olevan vastavuoroisesti risteytettyjä. Vastavuoroisten risteytysten
välillä on usein, mitä risteytyksen helppouteen tulee,
mahdollisimman suuri erotus. Tällaisten tapausten merkitys on
erittäin tärkeä, koska ne osottavat, että kahden lajin kyky risteytyä
keskenään on usein kokonaan riippumaton niiden systematisesta
sukulaisuudesta, s.o. kaikista muista rakenteen ja laadun
eroavaisuuksista, paitsi niiden siitoselimistöstä. Kahden lajin välillä
toimitettujen vastavuoroisten risteytysten tulosten erilaisuuden
huomasi Kölreuter jo aikoja sitten. Mirabilis jalapa lajia —
mainitsemme vain yhden esimerkin — voidaan helposti hedelmöittää
Mirabilis longifloran siitepölyllä ja siten saadut jälkeläiset ovat
jotakuinkin hedelmällisiä; sitävastoin koetti Kölreuter enemmän kuin
kaksi sataa kertaa kahdeksana vuonna peräkkäin hedelmöittää M.
longifloraa M. jalapan siitepölyllä, mutta aina turhaan. Voisimme
mainita muitakin yhtä sattuvia esimerkkejä. Thuret on huomannut
samaa eräistä ruskolevälajeista. Gärtner on sitäpaitsi havainnut, että
vastavuoroisissa risteyksissä havaittava eroavaisuus
hedelmöittymisen helppouteen nähden on pienemmässä määrässä
tuiki yleistä. Hän on havainnut sitä aivan läheisiä sukulaismuotojakin
risteytettäissä (kuten Mathiola annua ja M. glabra), joita useat
kasvientutkijat pitävät ainoastaan muunnoksina. Merkillepantava on
myöskin, että vaikka sekasikiöt, joita on saatu vastavuoroisilla
risteytyksillä (jolloin ne tietysti ovat syntyneet aivan samoista
lajeista, siten että toista lajia on ensin käytetty isänä ja sitten äitinä)
harvoin eroavat ulkonaisilta ominaisuuksiltaan, ne kumminkin
tavallisesti jonkun verran eroavat hedelmällisyydeltään, jopa joskus
suurestikin.

Voisin mainita useita muitakin merkillisiä lakeja, jotka Gärtner on

pannut merkille. Niinpä eräillä lajeilla on huomattava kyky risteytyä
toisten lajien kanssa, kun taas toisilla saman suvun lajeilla on
huomattava kyky jättää ulkomuotonsa perinnöksi sekalajisille
jälkeläisilleen; mutta näiden molempien kykyjen ei suinkaan
välttämättä tarvitse käydä käsi kädessä. On olemassa eräitä
sekasikiöitä, jotka aina kovin muistuttavat jompaakumpaa
vanhempaansa, sen sijaan että niiden ulkomuoto, kuten tavallista on,
olisi välimuoto kummastakin, ja vaikka tällaiset sekasikiöt
ulkonaisesti ovatkin kovin toisen puhtaan kantalajin kaltaisia, ovat ne
harvoilla poikkeuksilla perin hedelmättömiä. Sellaisten sekasikiöiden
joukossa, jotka tavallisesti ovat rakenteeltaan molempien
vanhempainsa välimuotoja, syntyy toisinaan poikkeuksellisia ja
abnormeja yksilöitä, jotka suuresti muistuttavat jompaakumpaa
vanhemmistaan. Nämä sekasikiöt ovat miltei aina aivan
hedelmättömiä, silloinkin kun muut saman siemenkodan siemenistä
kasvatetut kasvit ovat jotenkin hedelmällisiä.

Tarkastaessamme edellä mainittuja lakeja, jotka määräävät ensi

risteytysten ja sekasikiöiden hedelmällisyyttä, havaitsemme että kun
muodot, joita täytyy pitää selväpiirteisinä lajeina, risteytyvät, niin
niiden hedelmällisyys vaihtelee täydellisestä hedelmättömyydestä
täydelliseen hedelmällisyyteen, jopa muutamissa olosuhteissa
tavallista runsaampaankin hedelmällisyyteen; että niiden
hedelmällisyys, paitsi sitä että se on erittäin herkkä suotuisien ja
epäsuotuisien elinehtojen vaikutuksille, on luonnostaan
muuntelevainen; ettei se suinkaan aina ole yhtä suuri ensi
risteytyksessä ja tästä risteytyksestä syntyneissä sekasikiöissä; ettei
sekasikiöiden hedelmällisyys ole missään suhteessa niiden ja
jommankumman vanhemman suurempaan tai pienempään
ulkonaiseen yhdennäköisyyteen; ja vihdoin, että kahden lajin välillä
toimitetun ensi risteytyksen helppous ei aina riipu niiden
systematisesta sukulaisuudesta tai niiden ulkonaisesta
yhdennäköisyydestä. Viimemainittu seikka käy selvästi ilmi samojen
lajien kesken toimitettujen vastavuoroisten risteytysten tuloksista,
sillä yleensä on jonkunverran erotusta siinä, kumpaa lajia käytetään
isänä ja kumpaa äitinä, ja toisinaan on risteytyksen aikaansaamisen
helppoudessa suuri erotus. Sitäpaitsi vastavuoroisesta risteytyksestä
syntyneiden sekasikiöiden hedelmällisyys usein eroaa.

Ilmaisevatko nämä monimutkaiset ja omituiset lait nyt sitä, että

lajeille on varta vasten annettu hedelmättömyyden lahja, jotta niiden
toisiinsa-sekaantuminen luonnossa estyisi? En sitä usko. Sillä miksi
olisi hedelmättömyys niin äärettömän eriasteista eri lajeja
risteytettäessä, joille kaikille luulisi olevan yhtä tärkeätä, että niiden
toisiinsa-sekaantuminen tulisi estetyksi? Miksi hedelmällisyysaste olisi
luonnostaan muuntelevainen saman lajin yksilöissä? Miksi muutamat
lajit risteytyvät helposti ja kumminkin tuottavat hedelmättömiä
jälkeläisiä ja miksi toiset lajit risteytyvät äärettömän vastahakoisesti
ja kumminkin tuottavat varsin hedelmällisiä jälkeläisiä? Miksi
samojen lajien vastavuoroisten risteytysten tulokset usein niin
suuresti erkanevat? Miksi, voidaan myöskin kysyä, on sallittu syntyä
sekasikiöitä? Tuntuisi kummalliselta, että lajeille olisi suotu erityinen
kyky tuottaa sekasikiö-jälkeläisiä, ja että näiden jatkuva
lisääntyminen sitten olisi tahdottu ehkäistä suuremmalla tai
pienemmällä hedelmättömyydellä, joka ei ole missään tarkassa
suhteessa vanhempien ensi risteytymisen helppouteen.

Mainitut säännöt ja tosiasiat näyttävätkin minusta päinvastoin

selvästi osottavan, että sekä ensi risteytymisten että sekasikiöiden
hedelmättömyys on yksinkertaisesti jotakin satunnaista eli niiden
siitoselimistössä piilevistä tuntemattomista syistä johtuvaa; ovathan
näet eroavaisuudet niin erikoista ja rajotettua laatua, että
vastavuoroisten risteytysten tapahtuessa toisen lajin urospuolinen
sukupuoliaines usein esteettömästi vaikuttaa toisen naaraspuolisen
sukupuoliainekseen, mutta ei päinvastoin. Lienee paikallaan hieman
tarkemmin esimerkillä selittää, mitä tarkotan sillä, että
hedelmällisyys on muista asianhaaroista riippuva satunnainen ilmiö,
eikä mikään varta vasten luotu ominaisuus. Koska kasvilajin kyvyllä
oksastamisen avulla liittyä toiseen ei ole mitään merkitystä sen
menestykselle luonnontilassa, ei kukaan olettane että tämä kyky olisi
erikoisesti sille annettu ominaisuus, vaan kaikki myöntänevät sen
satunnaiseksi ominaisuudeksi, joka riippuu kummallekin kyseessä
olevalle kasville ominaisista kasvunlaeista. Välistä voimme havaita
syyn, miksi ei jokin puu tahdo liittyä toiseen; syynä on milloin
kasvunnopeuden, milloin puuaineen kovuuden, milloin taas
mahlanjuoksuajan tai mahlan laadun eroavaisuus j.n.e. Mutta hyvin
monesti emme voi havaita minkäänlaista syytä. Suuri eroavaisuus
kummankin kasvin ko'ossa tai se, että toinen on puu-, toinen
ruohokasvi, tai että kasvit ovat mukautuneet aivan erilaisiin
ilmastoihin, ei aina estä oksastamista. Samoinkuin sekasiitoksen,
riippuu oksastamisenkin menestyminen lajien systematisesta
sukulaisuudesta, sillä kukaan ei vielä ole kyennyt oksastamaan puuta
johonkin eri heimoon kuuluvaan puuhun; sitävastoin voidaan läheisiä
sukulaislajeja ja saman lajin muunnoksia yleensä, joskaan ei
poikkeuksetta, helposti liittää toisiinsa oksastamalla. Mutta
oksastamisen, yhtä vähän kuin sekasiitoksenkaan, menestyminen ei
suinkaan ehdottomasti riipu systematisesta sukulaisuudesta.
Vaikkakin monia saman heimon sukuja on oksastamalla liitetty
toisiinsa, eivät useinkaan jotkut muut samaan sukuun kuuluvat lajit
tahdo oksastua toisiinsa. Päärynäpuun vesan voi paljon helpommin
oksastaa kuitteni-puuhun, joka luetaan erityiseksi suvuksi, kuin
omenapuuhun, joka on saman suvun laji kuin päärynä. Sitäpaitsi eri
päärynämuunnoksista toiset oksastuvat helpommin kuittenipuuhun
kuin toiset ja samoin myös eri aprikoosi- ja persikkamuunnoksista
toiset helpommin liittyvät eräisiin luumumuunnoksiin kuin toiset.
 Samoinkuin Gärtner havaitsi samojen kahden lajin yksilöissä
synnynnäistä eroavaisuutta, mitä risteytymishelppouteen tuli, samoin
arvelee Sageret kahden lajin eri yksilöiden eroavan toisistaan
oksastamisen helppouteen nähden. Ja kuten vastavuoroisissa
risteytyksissä risteyttämisen helppous ei suinkaan ole aina yhtä
suuri, samoin on oksastamisenkin laita; niinpä ei esim. tavallista
karviaismarjapensasta voi oksastaa viinimarjapensaaseen,
jotavastoin jälkimäinen voidaan, joskin vaivoin, oksastaa edelliseen.

Olemme nähneet että siitoselimiltään epätäydellisesti

kehittyneiden sekasikiöiden hedelmättömyys ja kahden puhtaan
lajin, joiden siitoselimet ovat täydessä kunnossa, risteyttämisen
vaikeus ovat kaksi eri asiaa, mutta että kumminkin molemmat
tapaukset suureksi osaksi ovat rinnakkaiset. Jotakin samantapaista
havaitsemme oksastamisessakin. Thouin huomasi, että kolme
Robinia-lajia, jotka tuottivat kasvaessaan omilla juurillaan runsaasti
siemeniä ja jotka jotenkin helposti saatiin oksastetuiksi neljänteen
lajiin, oksastettuina muuttuivat hedelmättömiksi. Sitävastoin eräät
Sorbus-lajit tuottivat muihin lajeihin oksastettuina kaksi kertaa niin
paljon hedelmiä kuin omilta juuriltaan. Jälkimäinen seikka palauttaa
mieleemme sen ennenmainitun omituisen tapauksen, että
Hippeastrum, Passiflora y.m. tuottavat paljon runsaammin siemeniä
hedelmöityttyään vieraiden lajien siitepölystä kuin omasta
siitepölystään.

Vaikkakin siis on olemassa selvä ja suuri erotus oksastetun vesan

kiinnikasvettumisessa toisen puun runkoon ja siitoksessa
tapahtuvassa siitepölyn ja siemenaiheen yhtymisessä, havaitsemme
kumminkin eri lajien oksastamisen ja risteyttämisen tuloksissa
jonkinlaista vastaavaisuutta. Ja samoinkuin meidän täytyy katsoa
niiden omituisten ja monimutkaisten lakien, jotka määräävät
oksastamisen suhteellisen helppouden tai vaikeuden, käyvän yhteen
eri puiden kasvusystemissä piilevien tuntemattomien eroavaisuuksien
kanssa, samoin uskon niiden vielä monimutkaisempien lakien, jotka
määräävät ensi risteytysten helppouden, perustuvan siitoselimistössä
piileviin eroavaisuuksiin. Kuten sopii odottaa, ovat nämä
eroavaisuudet jonkinmoisessa suhteessa "systematiseen
sukulaisuuteen", jolla tahdotaan osottaa kaikenlaatuista elollisten
olentojen välistä yhtäläisyyttä tai erilaisuutta. Tosiasiat eivät
mitenkään todista sitä, että joko oksastamisen tai risteyttämisen
suurempi tai pienempi vaikeus olisi varta vasten annettu ominaisuus,
vaikkakin tämä vaikeus, mitä risteytykseen tulee, on yhtä
suurimerkityksellinen lajinomaisten muotojen pysyväisyydelle ja
vakaisuudelle kuin se oksastamiseen nähden on merkityksetön
niiden menestymiselle.

ENSI RISTEYTYSTEN JA SEKASIKIÖIDEN

HEDELMÄTTÖMYYDEN ALKUPERÄ JA SYYT.

Aikaisemmin tuntui minusta kuten muistakin todennäköiseltä, että

ensi risteytysten ja sekasikiöiden hedelmättömyys on vähitellen
syntynyt siten, että luonnollinen valinta on säilyttänyt lievästi
vähentyneet hedelmällisyysasteet, jotka samoinkuin kaikki muutkin
vaihtelut itsestään esiintyivät jonkin muunnoksen muutamissa
yksilöissä, kun niitä oli risteytetty jonkin toisen muunnoksen
yksilöiden kanssa. Sillä olisihan ilmeisesti eduksi kahdelle
muunnokselle tai kahdelle lajiksi kehittymäisillään olevalle muodolle,
jos ne voisivat säilyä sekottumasta, aivan samoinkuin ihmisenkin
harjottaessa samalla haavaa kahden eri muunnoksen valintaa hänen
on välttämättä pidettävä ne toisistaan erillään. Mutta ensinnäkin
voidaan huomauttaa, että lajit, jotka elävät eri asuinpaikoilla, usein
ovat risteytettyinä hedelmättömiä; tällaisilla eri paikoilla elävillä
lajeille ei tietysti voisi olla mitään etua hedelmättömyydestä, eikä
niiden hedelmättömyys siis voi olla luonnollisen valinnan
aikaansaama. Tätä vastaan voitanee tosin väittää, että kun kaksi
samoilla asuinpaikoilla elävää lajia kerran on tullut keskenään
hedelmättömiksi, on tästä välttämättömänä seurauksena niiden
hedelmättömyys muidenkin lajien kanssa. Toiseksi on se seikka, että
vastavuoroisissa risteytyksissä toisen muodon urospuolen siemen
usein on aivan tehotonta hedelmöittämään toista muotoa, samalla
kuin jälkimäisen urospuolen siemen esteettömästi voi hedelmöittää
edellisen muodon, miltei yhtä sovittamaton luonnollisen valinnan
kuin erikoisen luomisen opin kanssa, sillä tuskinpa siitoselimistön
kehittymisestä tällaiseksi olisi mitään etua kummallekaan lajille.

Jos otaksumme luonnollisen valinnan aikaansaaneen lajien

keskinäisen hedelmättömyyden, on suurimpana vaikeutena se, että
on olemassa monia eri asteita alkaen lievästi vähentyneestä
hedelmällisyydestä ja päättyen täydelliseen hedelmättömyyteen.
Myönnettäköön, että lajiksi kehittyvällä muodolla olisi etua siitä, että
se olisi tullut johonkin määrin hedelmättömäksi risteytyessään
kantamuotonsa tai jonkin muun muunnoksen kanssa, koska siten
syntyisi vähemmän sekarotuisia ja huonontuneita jälkeläisiä, joiden
veri voisi sekaantua uuteen muodostumassa olevaan lajiin. Mutta
ken ottaa miettiäkseen, millä tavoin tämä hedelmättömyyden ensi
alku olisi luonnollisen valinnan vaikutuksesta voinut kehittyä sille
korkealle asteelle, joka on tavallinen niin monissa lajeissa ja joka eri
sukuihin ja heimoihin luetuissa lajeissa on yleisesti vallitsevana,
huomaa kuinka monimutkainen asia on. Tarkoin asiaa harkittuani
tuntuu minusta siltä, ettei luonnollinen valinta ole voinut tätä
hedelmättömyyttä aikaansaada. Olettakaamme että kaksi lajia, mitkä
tahansa, risteytyessään tuottaisi harvoja ja hedelmättömiä
jälkeläisiä. Mikä nyt voisi suosia niiden yksilöiden eloonjäämistä,
joiden hedelmättömyys, niiden risteytyessä toisen lajin yksilöiden
kanssa, olisi hiukan suurempi kuin muiden, ja jotka siten olisivat yhtä
pientä askelta lähempänä täydellistä hedelmättömyyttä? Jos
nojaudumme luonnollisen valinnan teoriaan, täytyy meidän olettaa,
että useissa lajeissa olisi alinomaa esiintynyt tällaista lähenemistä,
sillä onhan suuri joukko lajeja keskenään hedelmättömiä. On kyllä
uskottavaa, että luonnollinen valinta on kartuttanut hedelmättömissä
suvuttomissa hyönteisissä esiintyneitä rakenteen ja
hedelmällisyysasteen muunteluita, koska nämä muuntelut ovat
välillisesti hyödyttäneet koko sitä yhteiskuntaa, johon mainitut
hyönteiset kuuluvat ja asettaneet sen muita saman hyönteislajin
yhteiskuntia edullisempaan asemaan. Mutta eläinyksilön, joka ei
kuulu mihinkään yhteiskuntaan, muuttuminen lievästi
hedelmättömäksi jonkin toisen muunnoksen kanssa ei tuota yksilölle
itselleen mitään etua, se ei hyödytä muita saman muunnoksen
yksilöitä eikä edistä niiden säilymistä.

Tarpeetonta lienee kumminkin käsitellä tätä asiaa

yksityiskohtaisesti, koska kasvit tarjoavat meille sitovia todistuksia
siitä, että lajien hedelmättömyyden täytyy johtua laista, jolla ei ole
luonnollisen valinnan kanssa mitään tekemistä. Sekä Gärtner että
Kölreuter ovat osottaneet, että lukuisia lajeja käsittävät suvut ovat
järjestettävissä asteittaisiksi sarjoiksi, joissa lajit risteytettyinä
tuottavat yhä vähemmän siemeniä, päättyen vihdoin lajeihin, jotka
eivät tuota ainoatakaan siementä ja joihin vieraan lajin siitepöly
vaikuttaa ainoastaan sen verran, että alkio turpoaa. On selvää, ettei
valinta enää voisi kohdistua niihin yksilöihin, jotka ovat niin
hedelmättömiä, etteivät ensinkään tuota siemeniä. Tämä
hedelmättömyyden korkein aste ei siis voi olla luonnollisen valinnan
avulla saavutettu, ja koska eri hedelmättömyysasteita sääntelevät
lait ovat niin yhdenmukaisia kautta koko kasvi- ja eläinkunnan,
voimme päättää, että hedelmättömyyden syy, olkoonpa mikä
tahansa, on sama tai lähipitäin sama jokaisessa tapauksessa.

Tarkastakaamme nyt hieman lähemmin niiden lajienvälisten

eroavaisuuksien laatua, jotka todennäköisesti aiheuttavat ensi
risteytysten ja sekasikiöiden hedelmättömyyden. Mitä ensi
risteytyksiin tulee, riippuu yhtymisen aikaansaamisen suurempi tai
pienempi vaikeus ja yhtymisen suhteellinen hedelmällisyys
nähtävästi eri syistä. Toisinaan on varmaankin olemassa fysillinen
este, joka tekee urospuoliselle ainekselle mahdottomaksi tunkeutua
munasoluun saakka. Näin lienee esim. sellaisten kasvien laita, joiden
vartalo on liian pitkä, jotta siitepölyhiukkaset voisivat työntää
putkensa sikiäimeen asti. On myöskin havaittu, että kun toisen lajin
siitepölyä pannaan toisen, sille etäistä sukua olevan kasvin luotille,
niin, vaikka siitepölyhiukkaset työntävätkin putkia, nämä eivät
tunkeudu luotinpinnan lävitse. Toisissa tapauksissa urospuolinen
aines taas voi saavuttaa munasolun, mutta on kykenemätön
aikaansaamaan alkion kehittymistä, kuten näyttää olleen laita eräissä
kokeissa, joita Thuret teki ruskolevillä. Näihin tosiseikkoihin ei voi
antaa mitään selitystä, yhtä vähän kuin siihenkään, miksi ei eräitä
puulajeja voi oksastaa toisiinsa. Vihdoin on olemassa sellaisia
tapauksia, että alkio kehittyy, mutta kuolee aikaisin. Tähän seikkaan
ei ole kiinnitetty tarpeeksi huomiota; mutta niiden havaintojen
nojalla, joista kokenut fasaanien ja kanarialintujen risteyttäjä Hewitt
on minulle kertonut, uskon sikiön aikaisen kuoleman hyvin usein
olevan syynä ensi risteytysten hedelmättömyyteen. Salter on
äskettäin julkaissut tulokset tutkimuksesta, joka käsitti 500 kolmen
Gallus-lajin ja niiden sekasikiöiden eri risteytyksistä syntynyttä
munaa. Suurin osa näistä munista oli hedelmöittynyt ja useimmissa
hedelmöittyneissä munissa oli sikiö osaksi kehittynyt ja sitten kuollut,
tai oli täysin kehittynyt, vaan ei ollut kyennyt särkemään
munankuorta. Niistä poikasista, jotka syntyivät munista, kuoli
enemmän kuin neljä viidesosaa jo ensi päivinä tai ainakin ensi
viikkoina "ilman mitään huomattavaa syytä ja nähtävästi ainoastaan
puuttuvan elinvoiman vuoksi"; noista 500 munasta kehittyi
täysikasvuisiksi ainoastaan kaksitoista poikasta. Kasvien
risteytyksestä syntyvät sikiöt kuolevat nähtävästi usein samalla
tavalla; ainakin tiedetään, että hyvin selvästi eroavien lajien
sekasikiöt ovat toisinaan heikkoja ja kääpiömäisiä ja kuolevat
varhain. Hyvänä esimerkkinä tästä ovat Max Wichurun äskettäin
esittämät tapaukset, jotka koskevat pajulajien sekasikiöitä.
Mainittakoon vielä, että muutamissa parthenogenesis-tapauksissa,
esim. silkkiperhosen hedelmöittämättömissä munissa olevat sikiöt
läpikäyvät aikaisimmat kehitysasteensa ja kuolevat sittemmin, aivan
samoin kuin eri lajien risteytyksestä syntyneet sikiöt. Kun en vielä
tiennyt näistä tosiseikoista, en ollut halukas uskomaan sekasikiö-
embryoiden usein aikaista kuolemaa; sillä sekasikiöt, kun ne kerran
ovat syntyneet, ovat tavallisesti terveitä ja pitkäikäisiä, kuten
havaitsemme esim. tavallisesta muulista. Kumminkin sekasikiöt
elävät ennen ja jälkeen syntymänsä aivan eri olosuhteissa. Jos ne
ovat syntyneet ja elävät seudussa, jossa niiden molemmat
vanhemmat elävät, ovat niiden elinehdot yleensä niille suotuisat.
Mutta sekasikiö perii ainoastaan puolet emonsa luonteesta ja
laadusta, se voi tämän vuoksi ennen syntymäänsä, niin kauan kun se
saa ravintonsa emon kohdussa tai emon tuottamassa munassa tai
siemenessä, elää sille johonkin määrin epäsuotuisissa elinehdoissa ja
saa senvuoksi helposti varhaisen lopun, varsinkin koska kaikki hyvin
nuoret olennot ovat tavattoman herkkiä vahingollisten ja
luonnottomien elinehtojen vaikutuksille. Mutta perältäkin lienee
pikemmin syynä jokin epätäydellisyys munasolun
hedelmöittymisessä, josta on ollut seurauksena sikiön epätäydellinen
kehittyminen, kuin ne elinehdot, joiden alaisena se sittemmin on
ollut.

Mitä sekasikiöiden hedelmättömyyteen tulee, on asianlaita hieman

toinen, koska näiden sukupuolielimet ovat vaillinaisesti kehittyneet.
Olen useammin kuin kerran huomauttanut, kuinka monet tosiasiat
osottavat, että eläinten ja kasvien joutuessa pois luonnollisista
elinehdoistaan niiden siitoselimistö hyvin helposti tästä kärsii vakavia
vaurioita. Juuri tämä seikka on suurena esteenä eläinten
kesyttämiselle. Tästä aiheutuneella ja sekasikiöiden
hedelmättömyydellä on useita vertauskohtia. Kummassakin
tapauksessa hedelmättömyys on riippumaton yleisestä
terveydentilasta ja sen lisäilmiönä on usein tavaton koko ja
reheväkasvuisuus. Kummassakin tapauksessa hedelmättömyyden
aste vaihtelee ja urospuolinen aines on yleensä alttiimpi
hedelmättömyyteen kuin naaraspuolinen; toisinaan on taas
naaraspuolinen siihen alttiimpi. Kummassakin tapauksessa tämä
taipumus on johonkin määrin riippuvainen systematisesta
sukulaisuudesta, sillä kokonaiset kasvi- ja eläinryhmät menettävät
hedelmällisyytensä jouduttuaan samoihin luonnottomiin elinehtoihin
ja kokonaiset lajiryhmät ovat taipuvaisia synnyttämään
hedelmättömiä jälkeläisiä. Toisaalta saattaa jossakin ryhmässä jokin
yksityinen laji kestää suuria elinehtojen muutoksia sen
hedelmällisyyden tästä kärsimättä mitään haittaa; ja jossakin
ryhmässä saattavat eräät lajit synnyttää harvinaisen hedelmällisiä
sekasikiöitä. Ei kukaan voi kokeilematta ennakolta sanoa, sikiääkö
jokin eläin vankeudessa tai tuottaako jokin ulkomainen kasvi
viljeltynä runsaasti siemeniä; eikä kukaan voi kokeilematta sanoa,
synnyttääkö jonkin suvun kaksi lajia enemmän tai vähemmän
hedelmättömiä sekasikiöitä. Ja lopuksi, kun elolliset olennot useiden
sukupolvien kestäessä elävät olosuhteissa, jotka eivät ole niiden
luonnon mukaisia, ovat ne äärettömän alttiita muuntelemaan, mikä
näyttää osaksi johtuvan siitä, että niiden siitoselimistö on tästä
erikoisesti kärsinyt, joskaan ei niin paljon, että siitä olisi ollut
seurauksena hedelmättömyys. Samoin on sekasikiöiden laita, sillä
niidenkin jälkeläiset ovat tavattoman alttiita muuntelemaan polvi
polvelta, kuten jokainen tällä alalla kokeillut on havainnut.

Näemme siis, että kun elolliset olennot joutuvat uusien ja

luonnottomien elinehtojen alaisiksi ja kun sekasikiöitä syntyy kahden
lajin luonnottomasta risteytymisestä, kärsii siitoselimistö riippumatta
yleisestä terveydentilasta kummassakin tapauksessa hyvin
samanlaisia vaurioita. Edellisessä tapauksessa elinehdot ovat tulleet
järkytetyiksi, joskin usein niin lievästi, ettemme sitä huomaa;
jälkimäisessä ulkonaiset ehdot ovat pysyneet samoina, mutta
elimistö on tullut järkytetyksi sen johdosta, että kaksi erilaista
rakennetta ja elimistöä, käsittäen tietysti myöskin siitoselimistön, on
yhtynyt yhdeksi. Sillä onhan tuskin mahdollista, että kaksi elimistöä
voisi yhtyä yhdeksi siten, ettei tästä koituisi mitään häiriöitä eri
elimistönosien ja elinten kehitykselle ja aikakautiselle toiminnalle tai
niihin suhteisiin, joissa osat ja elimet ovat toisiinsa ja ulkonaisiin
elinehtoihin. Kun sekasikiöt ovat keskenänsä hedelmällisiä, perivät
jälkeläiset polvesta polveen saman sekaantuneen elimistön, eikä
meidän senvuoksi tule ihmetellä sitä, ettei niiden hedelmättömyys
vähene, joskin se on johonkin määrin muuntelevainen; vieläpä se
saattaa lisääntyäkin, mikä tavallisesti, kuten aikaisemmin olemme
selittäneet, on seurauksena liian ahtaasta sukusiitoksesta.
Edellämainittua ajatusta, että sekasikiöiden hedelmättömyyteen on
Welcome to our website – the ideal destination for book lovers and
knowledge seekers. With a mission to inspire endlessly, we offer a
vast collection of books, ranging from classic literary works to
specialized publications, self-development books, and children's
literature. Each book is a new journey of discovery, expanding
knowledge and enriching the soul of the reade

Our website is not just a platform for buying books, but a bridge
connecting readers to the timeless values of culture and wisdom. With
an elegant, user-friendly interface and an intelligent search system,
we are committed to providing a quick and convenient shopping
experience. Additionally, our special promotions and home delivery
services ensure that you save time and fully enjoy the joy of reading.

Let us accompany you on the journey of exploring knowledge and

personal growth!

textbookfull.com