Download the full version and explore a variety of test banks

or solution manuals at https://testbankdeal.com

Fundamentals of Anatomy and Physiology Global 10th

Edition Martini Test Bank

_____ Follow the link below to get your download now _____

https://testbankdeal.com/product/fundamentals-of-anatomy-
and-physiology-global-10th-edition-martini-test-bank/

Access testbankdeal.com now to download high-quality

test banks or solution manuals
We have selected some products that you may be interested in
Click the link to download now or visit testbankdeal.com
for more options!.

Fundamentals of Anatomy and Physiology 10th Edition

Martini Solutions Manual

https://testbankdeal.com/product/fundamentals-of-anatomy-and-
physiology-10th-edition-martini-solutions-manual/

Fundamentals of Anatomy and Physiology 9th Edition Martini

Test Bank

https://testbankdeal.com/product/fundamentals-of-anatomy-and-
physiology-9th-edition-martini-test-bank/

Fundamentals of Anatomy and Physiology 11th Edition

Martini Test Bank

https://testbankdeal.com/product/fundamentals-of-anatomy-and-
physiology-11th-edition-martini-test-bank/

Electrical Wiring Industrial Canadian 5th Edition Herman

Solutions Manual

https://testbankdeal.com/product/electrical-wiring-industrial-
canadian-5th-edition-herman-solutions-manual/
Human Relations The Art and Science of Building Effective
Relationships 2nd Edition McCann Test Bank

https://testbankdeal.com/product/human-relations-the-art-and-science-
of-building-effective-relationships-2nd-edition-mccann-test-bank/

Invitation to Health Building Your Future Brief Edition

8th Edition Dianne Hales Solutions Manual

https://testbankdeal.com/product/invitation-to-health-building-your-
future-brief-edition-8th-edition-dianne-hales-solutions-manual/

Elementary and Intermediate Algebra Functions and

Authentic Applications 2nd Edition Jay Lehmann Test Bank

https://testbankdeal.com/product/elementary-and-intermediate-algebra-
functions-and-authentic-applications-2nd-edition-jay-lehmann-test-
bank/

Human Anatomy and Physiology 9th Edition Marieb Solutions

Manual

https://testbankdeal.com/product/human-anatomy-and-physiology-9th-
edition-marieb-solutions-manual/

Criminal Evidence Principles and Cases 8th Edition Gardner

Test Bank

https://testbankdeal.com/product/criminal-evidence-principles-and-
cases-8th-edition-gardner-test-bank/
Entrepreneurial Finance 4th Edition Leach Solutions Manual

https://testbankdeal.com/product/entrepreneurial-finance-4th-edition-
leach-solutions-manual/
Fundamentals of Anatomy & Physiology, 10e, GE (Martini)
Chapter 8 The Appendicular Skeleton

Multiple Choice Questions: Section One

1) Which of the following bones is not part of the appendicular skeleton?

A) scapula
B) tibia
C) sacrum
D) coxal bones
E) metacarpals
Answer: C
Learning Outcome: 8-1
Bloom's Taxonomy: Knowledge

2) The medial end of the clavicle is also known as the ________ end.
A) acromial
B) sternal
C) coracoidal
D) manubrial
E) scapular
Answer: B
Learning Outcome: 8-1
Bloom's Taxonomy: Knowledge

3) The three sides of what bone form a broad triangle?

A) radius
B) clavicle
C) vertebra
D) sternum
E) scapula
Answer: E
Learning Outcome: 8-1
Bloom's Taxonomy: Knowledge

4) The scapula is roughly triangular in shape. Which of the following are correct terms for the
borders?
A) superior, medial, and lateral borders
B) dorsal and costal borders
C) anterior and posterior borders
D) scapular and clavicular borders
E) pectoral borders
Answer: A
Learning Outcome: 8-1
Bloom's Taxonomy: Knowledge

1
Copyright © 2015 Pearson Education, Inc.
5) The only direct connection between the pectoral girdle and the axial skeleton is where the
A) clavicle articulates with the humerus.
B) clavicle articulates with the manubrium of the sternum.
C) coxal bones articulate with the femur.
D) vertebral column articulates with the sacrum.
E) clavicle articulates with the xiphoid process.
Answer: B
Learning Outcome: 8-1
Bloom's Taxonomy: Comprehension

6) The clavicle articulates with the

A) coracoid process and the humerus.
B) glenoid cavity and scapular spine.
C) acromial and coracoid processes.
D) manubrium and xiphoid process.
E) acromial process and the manubrium.
Answer: E
Learning Outcome: 8-1
Bloom's Taxonomy: Knowledge

7) The clavicle articulates with the scapula

A) laterally with the coracoid process.
B) laterally with the glenoid cavity.
C) laterally with the acromion.
D) laterally with the manubrium.
E) medially with the coracoid cavity.
Answer: C
Learning Outcome: 8-1
Bloom's Taxonomy: Knowledge

8) Which of the following constitutes the pectoral girdle?

A) clavicles only
B) clavicles and scapulae
C) clavicles, scapulae, and humerus
D) clavicles, scapulae, humerus, radius, and ulna
E) clavicle, scapula, humerus, radius, ulna, and carpal bones
Answer: B
Learning Outcome: 8-1
Bloom's Taxonomy: Knowledge

2
Copyright © 2015 Pearson Education, Inc.
9) Which of the following is located closest to the jugular notch?
A) medial end of scapula
B) medial end of clavicle
C) lateral end of scapula
D) lateral end of clavicle
E) xiphoid process
Answer: B
Learning Outcome: 8-1
Bloom's Taxonomy: Comprehension

10) Which of the following adapts the pectoral girdle to a wide range of movement?
A) heavy bones
B) relatively weak joints
C) tough ligaments and tendons
D) strong joint between scapula and ribs
E) flexible sternum
Answer: B
Learning Outcome: 8-1
Bloom's Taxonomy: Comprehension

11) Which of the following is most commonly fractured in a fall?

A) radius
B) scapula
C) clavicle
D) navicular
E) glenoid cavity
Answer: C
Learning Outcome: 8-1
Bloom's Taxonomy: Comprehension

3
Copyright © 2015 Pearson Education, Inc.
Figure 8-1 The Scapula

Use Figure 8-1 to answer the following questions:

12) Identify the structure labeled "1."

A) spine of scapula
B) scapular process
C) acromion
D) coracoid process
E) scapular notch
Answer: D
Learning Outcome: 8-1
Bloom's Taxonomy: Comprehension

13) Identify the structure labeled "2."

A) glenoid cavity
B) acetabulum
C) scapular cavity
D) scapular notch
E) rotator cup
Answer: A
Learning Outcome: 8-1
Bloom's Taxonomy: Comprehension

4
Copyright © 2015 Pearson Education, Inc.
14) Which structure is the acromion?
A) 1
B) 2
C) 3
D) 4
E) 5
Answer: E
Learning Outcome: 8-1
Bloom's Taxonomy: Comprehension

15) Identify the structure labeled "7."

A) acromion
B) scapular process
C) spine of scapula
D) coracoid process
E) scapular notch
Answer: C
Learning Outcome: 8-1
Bloom's Taxonomy: Comprehension

16) What bone articulates on the structure labeled "2"?

A) femur
B) clavicle
C) humerus
D) manubrium
E) radius
Answer: C
Learning Outcome: 8-1
Bloom's Taxonomy: Comprehension

17) Which of the following features is located near the proximal end of the humerus?
A) medial epicondyle
B) lateral epicondyle
C) greater tubercle
D) olecranon fossa
E) capitulum
Answer: C
Learning Outcome: 8-2
Bloom's Taxonomy: Knowledge

5
Copyright © 2015 Pearson Education, Inc.
18) The depression on the posterior surface at the distal end of the humerus is the
A) olecranon fossa.
B) coronoid fossa.
C) radial fossa.
D) intertubercular groove.
E) radial groove.
Answer: A
Learning Outcome: 8-2
Bloom's Taxonomy: Knowledge

19) The head of the humerus articulates with the

A) trochlear notch.
B) glenoid cavity.
C) acetabulum.
D) carpal bones.
E) coxal bone.
Answer: B
Learning Outcome: 8-2
Bloom's Taxonomy: Comprehension

20) The glenohumeral joint, or shoulder joint, is an articulation between which two bones?
A) humerus and ulna
B) scapula and humerus
C) clavicle and scapula
D) clavicle and humerus
E) clavicle and sternum
Answer: B
Learning Outcome: 8-2
Bloom's Taxonomy: Knowledge

21) In the anatomical position, the ulna is located ________ to the radius.
A) distal
B) proximal
C) medial
D) superior
E) lateral
Answer: C
Learning Outcome: 8-2
Bloom's Taxonomy: Knowledge

6
Copyright © 2015 Pearson Education, Inc.
22) The condyle of the humerus consists of the
A) medial and lateral epicondyles.
B) trochlea and olecranon fossa.
C) capitulum and trochlea.
D) head and neck.
E) capitulum and coronoid process.
Answer: C
Learning Outcome: 8-2
Bloom's Taxonomy: Knowledge

23) Which of the following surface features occur on the ulna?

A) olecranon
B) styloid process
C) trochlear notch
D) radial notch
E) All of the answers are correct.
Answer: E
Learning Outcome: 8-2
Bloom's Taxonomy: Knowledge

24) There are ________ carpal bones located in the wrist, which form ________ rows of bones.
A) 2; 8
B) 10; 3
C) 4; 2
D) 8; 2
E) 6; 2
Answer: D
Learning Outcome: 8-2
Bloom's Taxonomy: Knowledge

25) The bones that form the fingers are the

A) carpals.
B) tarsals.
C) metacarpals.
D) metatarsals.
E) phalanges.
Answer: E
Learning Outcome: 8-2
Bloom's Taxonomy: Knowledge

7
Copyright © 2015 Pearson Education, Inc.
26) Each hand has ________ phalangeal bones.
A) 15
B) 20
C) 14
D) 18
E) 10
Answer: C
Learning Outcome: 8-2
Bloom's Taxonomy: Knowledge

27) The rough surface feature present along the lateral border of the shaft of the humerus is the
A) radial groove.
B) medial epicondyle.
C) lateral epicondyle.
D) deltoid tuberosity.
E) coronoid process.
Answer: D
Learning Outcome: 8-2
Bloom's Taxonomy: Knowledge

28) The bones that give the hand a wide range of motion are the
A) carpals.
B) tarsals.
C) metacarpals.
D) metatarsals.
E) phalanges.
Answer: A
Learning Outcome: 8-2
Bloom's Taxonomy: Knowledge

29) The head of the radius articulates with the

A) trochlea.
B) capitulum.
C) carpals.
D) olecranon process.
E) styloid process.
Answer: B
Learning Outcome: 8-2
Bloom's Taxonomy: Knowledge

8
Copyright © 2015 Pearson Education, Inc.
30) The carpus contains ________ bones.
A) 4
B) 5
C) 6
D) 7
E) 8
Answer: E
Learning Outcome: 8-2
Bloom's Taxonomy: Knowledge

31) The hand has ________ bones in the wrist and ________ bones in the palm.
A) 5; 5
B) 10; 5
C) 8; 4
D) 8; 5
E) 4; 5
Answer: D
Learning Outcome: 8-2
Bloom's Taxonomy: Knowledge

32) Which of the following is not an upper limb bone?

A) ulna
B) radius
C) humerus
D) metatarsals
E) carpals
Answer: D
Learning Outcome: 8-2
Bloom's Taxonomy: Knowledge

33) The ________ of the radius helps stabilize the wrist joint.
A) olecranon process
B) coronoid process
C) styloid process
D) radial tuberosity
E) capitulum
Answer: C
Learning Outcome: 8-2
Bloom's Taxonomy: Knowledge

9
Copyright © 2015 Pearson Education, Inc.
34) The bones that form the palm are the
A) carpals.
B) tarsals.
C) metacarpals.
D) metatarsals.
E) phalanges.
Answer: C
Learning Outcome: 8-2
Bloom's Taxonomy: Knowledge

35) Tina falls and fractures her pisiform bone. What part of her body was injured?
A) foot
B) forearm
C) wrist
D) hand
E) ankle
Answer: C
Learning Outcome: 8-2
Bloom's Taxonomy: Comprehension

10
Copyright © 2015 Pearson Education, Inc.
Figure 8-2 The Humerus

Use Figure 8-2 to answer the following questions:

36) Which structure articulates with the glenoid cavity?

A) 3
B) 4
C) 5
D) 6
E) 7
Answer: C
Learning Outcome: 8-2
Bloom's Taxonomy: Comprehension

11
Copyright © 2015 Pearson Education, Inc.
37) Identify the structure labeled "9."
A) olecranon process
B) medial epicondyle
C) lateral epicondyle
D) greater tubercle
E) trochlea
Answer: B
Learning Outcome: 8-2
Bloom's Taxonomy: Comprehension

38) When the arm is straight, which structure accepts the olecranon?
A) 1
B) 3
C) 4
D) 8
E) 9
Answer: D
Learning Outcome: 8-2
Bloom's Taxonomy: Comprehension

39) Identify the place where the humerus often fractures.

A) 1
B) 2
C) 5
D) 6
E) 7
Answer: D
Learning Outcome: 8-2
Bloom's Taxonomy: Comprehension

40) Which structure does the radius rotate upon?

A) 1
B) 2
C) 3
D) 4
E) 5
Answer: C
Learning Outcome: 8-2
Bloom's Taxonomy: Comprehension

12
Copyright © 2015 Pearson Education, Inc.
41) Which of the following is not a part of the pelvis?
A) sacrum
B) coccyx
C) coxal bone
D) lumbar vertebrae
E) pubic symphysis
Answer: D
Learning Outcome: 8-3
Bloom's Taxonomy: Knowledge

42) What bone articulates with the coxal bone at the acetabulum?
A) sacrum
B) femur
C) humerus
D) tibia
E) fibula
Answer: B
Learning Outcome: 8-3
Bloom's Taxonomy: Knowledge

43) When seated, the weight of the body is borne by the

A) ischial tuberosities.
B) posterior inferior iliac spines.
C) iliac crests.
D) obturator foramina.
E) inferior rami of the pubis.
Answer: A
Learning Outcome: 8-3
Bloom's Taxonomy: Knowledge

44) The pubic and ischial rami encircle the

A) pubic symphysis.
B) lesser sciatic notch.
C) greater sciatic notch.
D) obturator foramen.
E) acetabulum.
Answer: D
Learning Outcome: 8-3
Bloom's Taxonomy: Knowledge

13
Copyright © 2015 Pearson Education, Inc.
45) The largest component of the coxal bone is the
A) pubis.
B) ischium.
C) ilium.
D) femur.
E) tibia.
Answer: C
Learning Outcome: 8-3
Bloom's Taxonomy: Knowledge

46) A male has a ________ pelvic outlet when compared to the woman's pelvic outlet.
A) larger
B) longer
C) smaller
D) wider
E) deeper
Answer: C
Learning Outcome: 8-3
Bloom's Taxonomy: Knowledge

47) Each coxal bone consists of which of the following three fused bones?
A) ulna, radius, and humerus
B) ilium, ischium, and pubis
C) femur, tibia, and fibula
D) hamate, capitate, and trapezium
E) femur, patella, and tibia
Answer: B
Learning Outcome: 8-3
Bloom's Taxonomy: Knowledge

48) The superior border of the ilium that acts as a point of attachment for both ligaments and
muscles is the
A) anterior iliac spine.
B) acetabulum.
C) posterior superior iliac spine.
D) iliac crest.
E) iliac notch.
Answer: D
Learning Outcome: 8-3
Bloom's Taxonomy: Knowledge

14
Copyright © 2015 Pearson Education, Inc.
49) The sacrum articulates with the
A) ilium.
B) ischium.
C) pubis.
D) ilium and ischium.
E) ischium and pubis.
Answer: A
Learning Outcome: 8-3
Bloom's Taxonomy: Knowledge

50) The ilium, ischium, and pubis fuse into a single bone called the
A) patella.
B) pelvis.
C) pectoral girdle.
D) coccyx.
E) coxal bone.
Answer: E
Learning Outcome: 8-3
Bloom's Taxonomy: Knowledge

51) The coxal bone and sacrum combine to form the

A) pelvis.
B) pelvic girdle.
C) hips.
D) pectoral girdle.
E) pubic symphysis.
Answer: A
Learning Outcome: 8-3
Bloom's Taxonomy: Knowledge

52) Which surface feature(s) along the ilium mark(s) attachment sites for large hip muscles?
A) iliac spines
B) greater sciatic notch
C) gluteal lines
D) lesser sciatic notch
E) pubic symphysis
Answer: C
Learning Outcome: 8-3
Bloom's Taxonomy: Knowledge

15
Copyright © 2015 Pearson Education, Inc.
53) The greater sciatic notch is a feature on the
A) ilium.
B) ischium.
C) pubis.
D) femur.
E) patella.
Answer: A
Learning Outcome: 8-3
Bloom's Taxonomy: Knowledge

54) The pelvic organs are mostly found within the

A) ischial spine.
B) iliac fossa.
C) ischial fossa.
D) obturator foramen.
E) pubic symphysis.
Answer: B
Learning Outcome: 8-3
Bloom's Taxonomy: Comprehension

55) The longest and heaviest bone in the body is the

A) humerus.
B) femur.
C) tibia.
D) fibula.
E) coxal bone.
Answer: B
Learning Outcome: 8-4
Bloom's Taxonomy: Knowledge

56) Which of the following is the heel bone?

A) talus
B) navicular
C) calcaneus
D) cuboid
E) patella
Answer: C
Learning Outcome: 8-4
Bloom's Taxonomy: Knowledge

16
Copyright © 2015 Pearson Education, Inc.
57) The distal end of the tibia articulates with the
A) talus.
B) fibula.
C) patella.
D) calcaneus.
E) coxal bone.
Answer: A
Learning Outcome: 8-4
Bloom's Taxonomy: Knowledge

58) Which of the following is not a tarsal bone?

A) medial cuneiform
B) anterior cuneiform
C) cuboid
D) navicular
E) talus
Answer: B
Learning Outcome: 8-4
Bloom's Taxonomy: Knowledge

59) The foot has ________ ankle bones and ________ bones in the sole.
A) 5; 5
B) 7; 5
C) 8; 4
D) 8; 5
E) 4; 5
Answer: B
Learning Outcome: 8-4
Bloom's Taxonomy: Knowledge

60) The part of the tibia that is easily felt through the skin and is known as the shin is the
A) medial malleolus.
B) anterior crest.
C) tibial tuberosity.
D) articular facet.
E) anterior margin.
Answer: E
Learning Outcome: 8-4
Bloom's Taxonomy: Knowledge

17
Copyright © 2015 Pearson Education, Inc.
61) The patella slides in a groove on the femur called the
A) medial and lateral condyles.
B) interpatellar groove.
C) patellar surface.
D) femoral head.
E) patellar canal.
Answer: C
Learning Outcome: 8-4
Bloom's Taxonomy: Knowledge

62) The linea aspera is located on the

A) humerus.
B) tibia.
C) ischium.
D) femur.
E) scapula.
Answer: D
Learning Outcome: 8-4
Bloom's Taxonomy: Knowledge

63) The lateral malleolus is found on the

A) femur.
B) tibia.
C) fibula.
D) patella.
E) calcaneus.
Answer: C
Learning Outcome: 8-4
Bloom's Taxonomy: Knowledge

64) The calcaneal tendon attaches to which anatomical structure?

A) cuboid bone
B) calcaneus
C) talus
D) lesser trochanter
E) patella
Answer: B
Learning Outcome: 8-4
Bloom's Taxonomy: Knowledge

18
Copyright © 2015 Pearson Education, Inc.
65) The medial border of the fibula is bound to the ________ by the interosseous membrane.
A) femur
B) tibia
C) patella
D) navicular
E) femur and the tibia
Answer: B
Learning Outcome: 8-4
Bloom's Taxonomy: Knowledge

66) Another name for the first toe is

A) hallux.
B) pollex.
C) hyoid.
D) lateral cuneiform.
E) phalanx.
Answer: A
Learning Outcome: 8-4
Bloom's Taxonomy: Knowledge

67) The tarsus contains ________ bones.

A) 4
B) 5
C) 6
D) 7
E) 8
Answer: D
Learning Outcome: 8-4
Bloom's Taxonomy: Knowledge

68) The weight of the body is supported by the

A) distal metacarpals.
B) proximal metatarsals.
C) distal ends of the metatarsals.
D) calcaneus.
E) distal metacarpals and the calcaneus.
Answer: E
Learning Outcome: 8-4
Bloom's Taxonomy: Knowledge

19
Copyright © 2015 Pearson Education, Inc.
69) Which of the following is not a lower limb bone?
A) fibula
B) ulna
C) metatarsal
D) patella
E) femur
Answer: B
Learning Outcome: 8-4
Bloom's Taxonomy: Knowledge

70) The hand has 15 phalangeal bones; the foot has 14 phalangeal bones.
A) The first statement is true but the second statement is false.
B) The first statement is false but the second statement is true.
C) The first statement is true and the second statement is true.
D) The first statement is false and the second statement is false.
E) There is too much anatomical variability to be sure.
Answer: B
Learning Outcome: 8-4
Bloom's Taxonomy: Comprehension

71) Tom stumbles and injures his hallux. What part of his anatomy is injured?
A) his hand
B) his foot
C) his ankle
D) his knee
E) his hip
Answer: B
Learning Outcome: 8-4
Bloom's Taxonomy: Comprehension

72) The talus contacts the

A) calcaneus.
B) navicular bone.
C) tibia.
D) calcaneus and navicular bones.
E) tibia, calcaneus, and navicular bones.
Answer: E
Learning Outcome: 8-4
Bloom's Taxonomy: Comprehension

20
Copyright © 2015 Pearson Education, Inc.
73) Compared to the hand, the foot
A) has more phalanges.
B) has fewer metatarsals than the hand has metacarpals.
C) has more tarsal bones than the hand has carpal bones.
D) contains arches that help distribute body weight.
E) has the same number of tarsal bones as the hand has carpal bones.
Answer: D
Learning Outcome: 8-4
Bloom's Taxonomy: Comprehension

74) When standing normally, most of your weight is transmitted to the ground by the
A) tibia, talus, and calcaneus.
B) talus and proximal metatarsals.
C) calcaneus and talus.
D) talus and cuneiforms.
E) calcaneus and proximal metatarsals.
Answer: A
Learning Outcome: 8-4
Bloom's Taxonomy: Comprehension

75) The condition known as "flat feet" is due to a lower-than-normal longitudinal arch in the
foot. A problem with which of the following would most likely contribute to this condition?
A) a loose calcaneal tendon
B) weak tarsometatarsal joints
C) weakness in the ligaments that attach the calcaneus to the distal ends of the metatarsals
D) weakness in the ligaments that attach the talus to the tibia
E) poor alignment of the phalanges with the metatarsals
Answer: C
Learning Outcome: 8-4
Bloom's Taxonomy: Application

21
Copyright © 2015 Pearson Education, Inc.
Figure 8-3 The Femur

Use Figure 8-3 to answer the following questions:

76) Which structure articulates with the acetabulum?

A) 1
B) 2
C) 4
D) 5
E) 9
Answer: D
Learning Outcome: 8-4
Bloom's Taxonomy: Comprehension

22
Copyright © 2015 Pearson Education, Inc.
77) Identify the diaphysis of the femur.
A) 1
B) 2
C) 3
D) 5
E) 7
Answer: E
Learning Outcome: 8-4
Bloom's Taxonomy: Comprehension

78) Identify the structure labeled "2."

A) greater trochanter
B) linea aspera
C) head
D) lateral epicondyle
E) lateral condyle
Answer: A
Learning Outcome: 8-4
Bloom's Taxonomy: Comprehension

79) Identify the structure labeled "12."

A) greater trochanter
B) linea aspera
C) head
D) lateral epicondyle
E) lateral condyle
Answer: B
Learning Outcome: 8-4
Bloom's Taxonomy: Comprehension

80) Identify the structure labeled "3."

A) greater trochanter
B) lesser trochanter
C) head
D) lateral epicondyle
E) lateral condyle
Answer: D
Learning Outcome: 8-4
Bloom's Taxonomy: Comprehension

23
Copyright © 2015 Pearson Education, Inc.
Figure 8-4 Bones of the Ankle and Foot

Use Figure 8-4 to answer the following questions:

81) Identify the bones labeled "9."

A) metatarsals
B) carpals
C) metacarpals
D) tarsals
E) coxae
Answer: A
Learning Outcome: 8-4
Bloom's Taxonomy: Comprehension

24
Copyright © 2015 Pearson Education, Inc.
82) Identify the bones named for their wedge shape.
A) 3
B) 8
C) 7
D) 1
E) 2
Answer: B
Learning Outcome: 8-4
Bloom's Taxonomy: Comprehension

83) On which bone does the tibia press?

A) 1
B) 7
C) 9
D) 2
E) 3
Answer: D
Learning Outcome: 8-4
Bloom's Taxonomy: Comprehension

84) Identify the bone labeled "7."

A) cuboid
B) cuneiform I
C) navicular
D) talus
E) calcaneus
Answer: C
Learning Outcome: 8-4
Bloom's Taxonomy: Comprehension

85) Identify the bone labeled "1."

A) talus
B) calcaneus
C) cuneiform V
D) cuboid
E) metatarsal
Answer: B
Learning Outcome: 8-4
Bloom's Taxonomy: Comprehension

25
Copyright © 2015 Pearson Education, Inc.
86) Compared to the male pelvis, the female pelvis
A) is larger.
B) is heavier.
C) has a greater angle inferior to the pubic symphysis.
D) has a thicker ischial tuberosity.
E) has deep acetabula.
Answer: C
Learning Outcome: 8-5
Bloom's Taxonomy: Knowledge

87) Which of the following is not a characteristic of the male pelvis?

A) heavy, rough textured bone
B) heart-shaped pelvic inlet
C) angle of pubic arch greater than 100 degrees
D) relatively deep iliac fossa
E) ilia extend far above sacrum
Answer: C
Learning Outcome: 8-5
Bloom's Taxonomy: Knowledge

88) The clearest distinction between a male and female skeleton is seen in the characteristics of
the
A) skull.
B) pelvis.
C) sacrum.
D) teeth.
E) thoracic cage.
Answer: B
Learning Outcome: 8-5
Bloom's Taxonomy: Knowledge

89) Which of the following is a not characteristic of the female pelvis?

A) triangular obturator foramen
B) coccyx points anteriorly
C) sacrum broad and short
D) bone markings not very prominent
E) ischial spine points posteriorly
Answer: B
Learning Outcome: 8-5
Bloom's Taxonomy: Knowledge

26
Copyright © 2015 Pearson Education, Inc.
90) Study of human skeletons can reveal information concerning the person's
A) sex.
B) age and nutritional status.
C) size and handedness.
D) health.
E) All of the answers are correct.
Answer: E
Learning Outcome: 8-5
Bloom's Taxonomy: Knowledge

91) Which of the following is not an age-related change in the skeleton?

A) closure of the fontanels
B) bone remodeling
C) reduction in mineral content
D) appearance of major vertebral curves
E) fusion of the coxal bones
Answer: B
Learning Outcome: 8-5
Bloom's Taxonomy: Comprehension

92) On a field trip you discover a skeleton with the following characteristics: the acetabulum is
directed laterally, the ischial spine points medially, and the angle inferior to the pubic symphysis
is less than 90 degrees. The long bones of the arms and legs are relatively light and show
epiphyseal plates. This skeleton is probably from
A) a young male.
B) a young female.
C) an elderly male.
D) an elderly female.
E) It is impossible to determine based on this information.
Answer: A
Learning Outcome: 8-5
Bloom's Taxonomy: Application

27
Copyright © 2015 Pearson Education, Inc.
Multiple Choice Questions: Section Two

1) The appendicular skeleton includes the bones of the upper and lower extremities and their
supporting elements called
A) joints.
B) girdles.
C) sutures.
D) ball and socket.
E) rotator cuffs.
Answer: B
Learning Outcome: 8-1
Bloom's Taxonomy: Knowledge

2) The girdles of the appendicular skeleton support the bones of the

A) shoulder.
B) hip.
C) thoracic cage.
D) limbs.
E) vertebrae.
Answer: D
Learning Outcome: 8-1
Bloom's Taxonomy: Knowledge

3) Two prominent features of the clavicle are the conoid tubercle at the lateral end and the
________ tuberosity at the medial end.
A) costal
B) sternal
C) acromial
D) deltoid
E) scapular
Answer: A
Learning Outcome: 8-1
Bloom's Taxonomy: Knowledge

4) The scapula articulates with the humerus at the ________ joint.

A) acrogleno
B) acrohumoral
C) glenohumoral
D) glenoscapular
E) humeroscapular
Answer: C
Learning Outcome: 8-1
Bloom's Taxonomy: Knowledge

28
Copyright © 2015 Pearson Education, Inc.
5) The ________ are S-shaped bones that articulate lateral to the jugular notch.
A) rib pairs 1 and 2
B) manubria
C) coracoid processes
D) clavicles
E) acromial processes
Answer: D
Learning Outcome: 8-1
Bloom's Taxonomy: Knowledge

6) The radius and ulna are bound to each other by a(n) ________ ligament.
A) radioulnar
B) interosseous
C) antebrachial
D) lateromedial
E) intrabrachial
Answer: B
Learning Outcome: 8-2
Bloom's Taxonomy: Knowledge

7) The trochlea is located on the

A) tibia.
B) humerus.
C) radius.
D) scapula.
E) femur.
Answer: B
Learning Outcome: 8-2
Bloom's Taxonomy: Knowledge

8) The bones of the forearm, or ________, consist of the radius and ulna.
A) olecranon region
B) brachium
C) antecubital region
D) antebrachium
E) cubital region
Answer: D
Learning Outcome: 8-2
Bloom's Taxonomy: Comprehension

29
Copyright © 2015 Pearson Education, Inc.
9) The most lateral bone in the proximal row of the carpal bones is the
A) scaphoid.
B) lunate.
C) pisiform.
D) hamate.
E) triquetrum.
Answer: A
Learning Outcome: 8-2
Bloom's Taxonomy: Knowledge

10) Identify the mismatched pair.

A) lunate; comma-shaped
B) triquetrum; column-shaped
C) pisiform; pea-shaped
D) trapezoid; wedge-shaped
E) There is no mismatched pair.
Answer: B
Learning Outcome: 8-2
Bloom's Taxonomy: Knowledge

11) Which of the following is/are not located outside the carpal tunnel?
A) median nerve
B) tendons
C) lunate bone
D) scaphoid bone
E) pisiform bone
Answer: A
Learning Outcome: 8-2
Bloom's Taxonomy: Knowledge

12) The two pubic bones join medially at the

A) pubic tuberosity.
B) superior ramus.
C) inferior ramus.
D) pubic tubercle.
E) pubic symphysis.
Answer: E
Learning Outcome: 8-3
Bloom's Taxonomy: Knowledge

30
Copyright © 2015 Pearson Education, Inc.
Other documents randomly have
different content
 — Herra apotti, sanoi hän, teidän sananne ilmaisevat vihaa ja
kenties kostonhimoakin. Muistan hyvin että minun tullessani paavin
vapaaehtoisen vaalin kautta nimitetyksi Lormières'in piispaksi, olitte
te itse vähällä tulla nykyiselle sijalleni. Tarpeetonta oli teidän siis
solvauksillanne sitä minulle muistuttaa. Teidän on kiittäminen
lukuisia suosijoitanne Pariisissa, — en tahdo sanoa Roomassa, —
että teillä vielä on mahdollisuus kohota piispan arvoon; mutta sitä
odottaessanne, täytyy teidän alistua hiippakunnan korkeimman
vallan alle, taikka joudutte te sen muserrettavaksi.

Huolimatta apotti Mical'in viittauksista, teki apotti Rufin

Capdepont, veri kuohuksissa kumarruksen ja lähti tiehensä.

Apotti Lavernède nousi seisoalle.

— Teidän ylhäisyytenne, olen pahoillani siitä, että minä olen

antanut aihetta surkuteltavaan kohtaukseen. Olkaa vakuutettu etten
minä sanallakaan ole pyytänyt herra ylijohtajaa puolustamaan itseäni
teidän ylhäisyytenne edessä. Moneen vuoteen ei apotti Capdepont'in
ja minun välillä ole muuta yhteyttä ollut, kuin mihin papinvirkamme
meidät velvoittaa.

— Herrat opettajat, lausui piispa vähän rauhoittuneena, ensi

tilassa tulen ilmoittamaan muillekin heidän paikkansa.

Ja käteltyään apotti Lavernède'ä — kunnianosotus, jota hän ei

turhaan tuhlannut, — otti hän hattunsa ja keppinsä ja poistui
yliseminaarista, taakseen katsomatta.
III.

Rufin Capdepont.

Hänen ylhäisyytensä de Roquebrun ei antautunut harhaluulon

valtaan: isku, jonka hän vastikään oli tehnyt, oli kamala, ja hän tiesi
hyvin ettei Capdepont'in kiihottaman papiston äänetön sota häntä
vastaan voinut olla ilmileimahtamatta.

Huolimatta näistä päivän polttavista kysymyksistä, asteli pieni

vanhus yksinään pitkin luostarikaupungin mutkaisia katuja,
kolahuttaen keppiään tasaista kivikatua vasten. Hän pysähtyi
tapansa mukaan porttikäytäviin siunaamaan ja hyväilemään pieniä
lapsia. Ilma oli kaunis, ja koska hän myrskyisestä kokouksesta
uupuneena tarvitsi ulkoilman virkistystä, jatkoi hän kävelyänsä aina
tehdaskaupunkiin asti.

Hänen ylhäisyytensä de Roquebrun rakasti tehdaskaupunkia. Hän

kävi siellä usein, pistäytyäkseen tehtaisiin, jossa häntä kohdeltiin
kunnioittavimmalla myötätuntoisuudella, ja hiipiäkseen alhaisimpiin
mökkeihin jakelemaan almuja.
 — Teidän ylhäisyytenne, tulkaa meille, tulkaa meille! huusivat
vaimot jo kaukaa nähdessään hänet poikkeavan heidän kadulleen.

Nöyränä kuin apostoli, osoittamatta vähääkään sitä ylpeyttä, josta

herra Capdepont oli häntä syyttänyt, kapusi hän ylös horjuvia
rappuja, otti tuolin ja istuutui alas. Ja silloinkos sitä alkoi sadella
ijankaikkisia valituksia: — Leipä on kallistunut… mies on sairaana…,
pienokaiset ovat ilman vaatteita… — Ja kunnon piispa antoi, antoi ja
antoi antamistaan.

Kaikki ihmiset tiesivät, että hän hiippakuntaan tullessaan oli ollut

rikas, vaan että hän nyt oli köyhä. Olihan hän äskettäin myönyt
vaununsa ja hevosensakin auttaakseen erästä varatonta
tehtailijaparkaa uudestaan rakentamaan tehtaansa, jonka Arbouse
virran äkillinen tulva oli hävittänyt. Siitä saakka oli hän kulkenut
jalkasin, nauttien sanomattomasti tästä uudesta asemastaan.

"Olen siten lähempänä köyhiäni" sanoi hän apotti Ternisienille,

joka, rikas kun oli ja peljäten että vanhus, jota hän jumaloitsi,
vaivaisi itseään liiaksi, tahtoi lahjoittaa hänelle uuden tiuhtiparin.

Jos Lormières'in piispalla, olisi ollut itsensä hillitsemisen kykyä, ja

jos hän olisi enemmän punninnut sanojaan, niin olisi hän epäilemättä
tullut kansassa pyhäksi tunnustetuksi, niin kuin esim. Cheverus ja
Miollis. Mitä armeliaisuuteen ja laupeuden töihin tulee, ei hänellä
suinkaan ollut mitään kadehdittavaa näiden korkeiden piispallisten
esikuvain uhraavaisen ja jalon elämän suhteen.

Kumminkin kiiruhdamme huomauttamaan, että hänen

ylhäisyytensä de Roquebrunin vääryydet, mitä tulee hänen
tarkastustoimeensa yliseminaarissa, olivat enemmän näennäisiä kuin
todellisia. Aina siitä saakka kuin hän Lormières'iin tuli, oli hän
koittanut hienotuntoisella kohtelulla voittaa herra Rufin Capdepontin
sydämen. Mutta ei mikään voinut herättää myötätuntoisuutta tuossa
taipumattomassa ja kovassa luonteessa. Turhaan oli piispa, joka jo
kauan sitten oli huomannut ylijohtajan kunnianhimon, toimittanut
hänelle hallitukselta Kunnialegionan ristin; turhaan oli hän,
lisätäkseen hänen tulojaan, nimittänyt hänen Pyhän Ireneon
nimituomioherraksi. Apotti Capdepont kiitti vaan kohteliaisuustapojen
mukaan, lausumatta sanaakaan, joka olisi antanut aihetta toivoon
että hänen sydämensä oli heltynyt. Sanalla sanoen, herra ylijohtaja
ei voinut unohtaa, että hänen ylhäisyytensä de Roquebrun omisti
paikan, jota hän oli himonnut ja jota hän piti itselleen puoleksi
luvattuna; sitä hän ei koskaan tulisi hänelle anteeksi antamaan.
Tämän kukistamattoman ja hurjaluontoisen ihmisen silmissä oli
Lormières'in nykyinen piispa ainoastaan vallan anastaja, eikä mitään
muuta.

Mutta pysähtykäämme tarkastelemaan tuota omituista ja

harvinaista luonnetta.

Rufin Capdepont oli syntynyt vuonna 1815 pienessä Harros'in

kylässä hiippakunnan äärimmäisessä osassa Espanjan rajalla.
Lormières'in yliseminaariin tuli hän jo kahdenkymmenen vuotiaana.
Hänen klassillisia opintojansa oli kotikylässä suurella
leväperäisyydellä hoitanut pitäjän vanha pastori, joka oli enemmän
huvitettu rautujen onkimisesta vuoriston kalarikkaista vesistä, kuin
nuoren Rufin'in ymmärryksen kehittämisestä. Mutta onneksi oli
maaperä hedelmällinen, ja, huonosta kylvöstä huolimatta, nuo
harvat siemenet, jotka silloin tällöin sattuivat vakoon putoamaan,
kasvoivat semmoisella nopeudella, että oppilas itse pian alkoi vaatia
uusia opettajia ja halusi jättää kotiseutunsa.
 Ensi ajat yliseminaarissa, jonne hän tuli hiippakunnan
rahastonhoitajaksi, tuottivat hänelle harmia ja kärsimyksiä.
Nuorukaisilla, jopa ankarimmankin kurinpidon alaisina, on heidän
ikänsä ominaiset mieliteot: he ovat pilkkaajia, härnääjiä ja
kiusantekijöitä. Seminaarissa, niinkuin kaikkialla muuallakin, on
nuoruudella aikansa.

Capdepontin säännöttömät piirteet olivat vuosien kuluessa

sopusointuisiksi kehittyneet, hänen kasvonsa, jotka aikaa myöten
olivat saaneet ankaran ja tylyn luonteen, vaikkei ne sentään olleet
hienoutta ja jaloutta vailla, olivat silloin, hänen
kahdennellakymmenellä ikävuodellaan, kulmikkaat ja kalpeat,
kellertävät silmät olivat kuin näverin pistämät, nenä oli pitkä ja
rehevä ja sen päästä ikäänkuin halkeama, tukka takkuinen kuin
tappurapensas.

"Katso turpaa! katso turpaa!" huusivat toverit kuhisten hänen

ympärillään.

Hänen olisi pitänyt nauraa heille; mutta nyrkit puristautuivat ja

hän olisi mielellään rynnännyt vihollistensa päälle.

Eräänä päivänä Mical'in, tuon ilkeäsisuisen apinan nauraessa sitä

ylenmääräistä kömpelyyttä ja mauttomuutta, jolla Harros'ilainen sitoi
leveätä papinkaulustaan pitkään haikara-kaulaansa, hyökkäsi tämä
nyrkit kohollaan häntä vastaan; sitten, hilliten rajua luonnettansa,
hän poistui yksinäiseen nurkkaan, missä viha ja raivo purkautui
haikeisiin kyyneleihin.

Ikävä ominaisuus etelämaalaisissa on heidän kiihkonsa jaella

lisänimiä. Mikä haukkumanimi annettaisiin uudelle tulokkaalle?
Nuoret päät olivat työssä.
 Eräänä aamuna, kirkkohistorian tunnilla, teki professori seuraavan
kysymyksen nuorelle Capdepont'ille: "Mikä kuningas oli Cyruksen
kanssa osallisena Babylonian valloituksessa?"

"Tigrane, Armeenian kuningas", vastasi Rufin Capdepont.

Kaikki toverit katsoivat häneen. Kauan etsitty nimi oli löydetty.

"Hoo, Tigrane! Tigrane!" huudettiin hänelle joka haaralta, tunnin
loputtua.

Tällä kertaa ei voimakas Harros'in talonpoika voinut itseään

pidättää, vaan hyökäten kiinni Lavernède'iin, ensimäiseen, joka
hänen eteensä sattui, survasi hän hänet yhdellä sysäyksellä maahan.

"Voi! tiikeri!… tiikeri sinä olet!" valitteli onneton Lavernède, jonka

haavoittuneesta polvesta veri vuosi teräville pihakiville.

Mutta Capdepont'in nyrkit eivät enään auttaneet; toiset olivat

oivaltaneet hänen luontonsa laadun, eikä häntä tästälähin toisin
nimitetty kuin apotti Tigrane'ksi.

Mutta mitä oli tekeminen? Kuinka oli tuo sietämättömäksi käynyt

vaino lakkautettava? Capdepontin kunnianhimo ei löytänyt siihen
kuin yhden ainoan keinon: hänen täytyi kohota kaikkia heitä
ylemmäksi säännöllisen käytöksen ja ahkeruuden kautta. Kun hän
kerran pääsisi luokan ensimmäiseksi oppilaaksi, ja opettajat julkisesti
tunnustaisivat hänen etevämmyytensä — ken uskaltaisi silloin häntä
ahdistaa.

Ja niin kävikin kuin hän oli tahtonut. Kahdeksan kuukauden

perästä seminaariin tultuaan, oli hän yhtämittaisella edistymisellään
voittanut opettajainsa suosion ja pakoittanut toverinsa vaikenemaan,
jotka hämmästyneinä ja noloina huomasivat suuresti erehtyneensä.

Lupa-aikoina, jolloin kaikki ilomielin riensivät omaistensa luokse,

pyysi nuori pappimme lukujensa kiihkossa jäädä yliseminaariin.

Minkätähden olisikaan hän lähtenyt tuonne vuoristoon? Äitiänsäkö

tervehtimään? olihan äiti terve; hän tiesi sen. Vanhaa pastoriako
tapaamaan? Mitä henkistä hyötyä olisi hänellä siitäkään ollut? Kunpa
siellä Harros'issa edes olisi ollut sellainen pohjaton kirjasto kuin se,
jota hän täällä sai käyttää mielinmäärin. Hän istui päiväkaudet
kirjainsa ääressä, ja oleskeli iltasin opettajainsa seurassa, joiden
kanssa hän oli tullut yhä tuttavallisempaan ja sydämellisempään
suhteeseen.

Oi, niitä keskusteluja, väittelyitä ja esitelmiä, joita silloin pidettiin

ali-diakonien ja tonsuroittujen pihoilla tähtien valossa! Kuunnellessa
näitä professorien väittelyitä, joihin hän ei sanallakaan rohjennut
puuttua, teroittui hänen aina valveilla oleva järkensä erinomaisesti
skolastiseen perustelutaitoon. Milloin kykenisi hänkin lausumaan
ajatuksensa samalla luontevuudella, samalla sanojen runsaudella ja
samalla pontevuudella kuin hänen opettajansa?…

Kuumimpien dogmaatillisia, siveysopillisia ja kirkkohistoriallisia

kysymyksiä koskevien keskustelujen jälkeen, kun innostuneimmatkin
professorit olivat jo kauan sitte levolle menneet, hiipi nuori Rufin
hiljaan alas kirjastoon, ja saadakseen itsenäistä mielipidettä riidan
alaisina olleista kysymyksistä, kaiveli hän esille puheina olleet
kohdat, viettäen siten suurimman osan yötä.

Pian oli Rufin Capdepont suorittanut alimmat arvo asteet ja tuli

vuoden perästä ali-diakoniksi.
 Juuri tähän aikaan, huomatessaan itsensä peruuttamattomasti
sidotuksi hengelliseen säätyyn, heräsi hänessä ensikerran ajatus
suorittaa semmoisiakin opintoja, jotka erityisesti voisivat olla hänelle
eduksi virkauraan nähden. Kasuistiikka [Omantunnon-asiain selitys-
oppi] ei lainkaan sopinut hänelle. Kiivas ja tulinen luonteensa halusi
pikemmin taistella ihmisten kuin joutavien omantunnon kysymysten
kanssa, ja hänestä tuntui kuin olisi historia ollut hänen oikea alansa.
Ja mikäpä historia onkaan viehättävämpi ja suurenmoisempi, kuin
kirkkohistoria, joka pääkohdittain kertoo vuosisatojen halki maailman
historialliset tapahtumat?…

Mikä viehätys! Paavit oppisääntöjen yhteyden perustajina, paavit,

maailman todelliset kuninkaat, kuningaskuntain yliherroina ja paavit,
joihin tavallansa koko Euroopa keskittyy, kirkon hallituksen
jumalallisen perikuvan mukaan muodostaen kaikki maalliset
valtakunnat. Ja sitten mikä unelma! Että Sixtus viides alhaisesta
sikopaimenesta oli voinut nousta paavin valtaistuimelle, jonka
vertaista ei ole olemassa korkeuteen ja loistoon nähden…

Noista häikäisevistä näyistä lumottuna, ajatteli hän ehdottomasti

lapsuutensa aikoja, jolloin hänkin Harros'in tammimetsiköissä oli
monet kerrat ajanut sikoja laitumelle. Sitä paitse ohjasi hänen
suojelijapyhimyksensä Tyrannius Rufin häntä kääntymään tälle
uralle: olipahan itse viidennen vuosisadan alkupuolella kääntänyt
latinan kielelle Eusebius Cesarealaisen kirkkohistorian.

Kahdenkymmenenviiden vuoden vanhana vihittiin Capdepont

papiksi ja sai vikaarion paikan Pyhän Frumention seurakunnassa
Lormières'issä. Piispa, joka oli kuullut kerrottavan hänen
erinomaisesta etevyydestään, tahtoi pitää hänet läheisyydessään
merkillisenä kykynä.
 Mutta huolimatta suosiosta, jota herra Grandin, hänen
ylhäisyytensä de la Guinaudie'n kolmas seuraaja, oli hänelle yhä
edelleen osoittanut, oli Capdepont kahdessa vuodessa
sanomattomasti ikävystynyt tähän toimeensa, ensin Pyhän
Frumention, sitten Pyhän Irenen seurakunnassa. Herran ehtoollisen
jakaminen sairaille, kuolleitten hautaaminen, parantumattomain
ulkokullattujen ripittäminen, nämä toimitukset, jotka hän suoritti
nurkumatta, kiusasivat häntä itse asiassa äärettömästi. Ja kuinka
pitkälle tämä velvollisuuksien täsmällinen noudattaminen häntä
sitten saattaisi? Mahdollisesti tulisi hän kahdenkymmenen vuoden
perästä nimitetyksi rovastiksi johonkin köyhään
vuoristoseurakuntaan. Senkö tähden hän oli niin uupumattomasti
lukenut ja senkö tähden hän yhä vieläkin niin intohimollisesti
työskenteli, valmistaen yhdelle Pariisin kuuluisimmista kustantajista
uutta, selityksillä varustettua käännöstä pyhän Thomas d'Aquinon
teoksista? Hänen täytyi tavalla tai toisella päästä pois tästä elämästä,
joka tuhlattuna halpaan toimintaan ja niin sanoaksemme
vajoutuneena viralliseen jokapäiväisyyteen, ei mitenkään saattanut
häntä tyydyttää.

Vaan kuinka pääsisi hän irti tuosta ikeestä? Kuinka saavuttaisi hän
vapautensa?…

Hänellä oli oma suunnitelmansa.

Joka kahdeksas päivä otti piispa salongeissaan vastaan

Lormières'in ylimykset, jotka kreivi de Castagnerte'n esimerkki oli
saanut tänne asettumaan. Siellä oli Rufin Capdepont toisinaan
hiippakunnan korkeiden vallikkojen mukana seuraan kutsuttuna
tehnyt tuttavuutta parooni Thévenot'in kanssa. Thévenot, yksi
paikkakunnan vanhoja teollisuuden harjoittajia, oli paperitehtaittensa
kautta rikastunut ja oli vuodesta 1830 herra de Castagnerte'n
jälkeen jäsenenä edustajain kamarissa. Parooninarvonsa oli hän
ansainnut vaatimattomalla olennollaan ja nöyrällä käytöksellään
ministeristöä kohtaan. Muuten oli hän rakastettava ja oppinut mies;
raha- ja teollisuuskysymyksissä sangen taitava sekä erittäin
kykenevä valiokunta-toimissa.

Vuonna 1832 oli Thévenot mennyt naimisiin Pariisissa erään neiti

Baladier'in kanssa, joka oli nuori, kaunis sekä hiukan kevytmielinen,
luostarikaupungin hienon maailman arvostelun mukaan, ja
tarpeellisen ajan kuluttua lahjoitti hänelle terveen ja punakan pojan,
oikean pulskan saksalaisen nuken.

Miksi olisi nuori tulokas kasvatettava? Minkälainen kasvatus olisi

vastaiselle paroonille sopivin?

Tästä asiasta ei lapsen oma isä nostanut kysymystä, vaan sen teki
Capdepont ensi kertaa tavatessaan Lormières'in edusmiehen pienen
Edmondinsa seurassa. Mikä oiva keksintö todellakin! Erota
hiippakunnasta ja seurata paroni Thévenot'ia Pariisiin hänen
poikansa opettajana!…

Pariisiin!…

Semmoinen voimakas luonne, kuin oli tuima Harros'in

vuoristolaisemme, voittaa kaikki vastukset. Lymyten paroonittaren
taakse, jonka hän oli hehkuvalla kaunopuheliaisuudellaan saanut
puolelleen, voitti hän piispan vastahakoisuuden, joka itsepäisesti
tahtoi pitää häntä luonansa, taivutti mielensä mukaan edusmiehen
tahdon, joka oli päättänyt panna poikansa Saint-Louis'in lyseehen, ja
kun istuntokausi alkoi, läksi hän Lormières'istä lujana siinä
asemassa, jota oli itselleen himonnut.
 Oltiin alussa vuotta 1843.

Thévenot'in perhe oli löytänyt valtiaansa.

On olemassa luonteita, joita kohtalo ei voi pakoittaa ala-arvoiseen

asemaan. Ne murtavat ahtaat kehykset, joihinka heitä tahdotaan
sulkea ja ulottavat vaikutuksensa kauas ympäristöönsä. Aluksi
näyttivät Rufin Capdepont'in tehtävät rajoittuvan yksinomaisesti
hänen opettajavelvollisuuksiinsa; mutta kun hän kolmen kuukauden
kuluttua läksi muutamaksi päiväksi Saint-Germain'iin tervehtimään
erästä ystäväänsä, herra Jérôme Bonnardot'ia, kirkollisasiain
ministerin kaukaista sukulaista, oli Lormières'in edusmiehen
hotellissa Lillen kadun varrella äkkiä syntynyt ääretön tyhjyys. Sitä
eivät tunteneet ainoastaan Edmond, joka kaipasi opettajaansa, ja
paroonitar, joka kykenemättä enään pitsinpäätäkään ostamaan ilman
apotin neuvoa, vaati häntä kaikin mokomin palaamaan, vaan
paroonikin, tottuneena istunnosta palatessaan kuuntelemaan hänen
mielipiteitään, ehkäpä määräyksiäänkin, ilmoitti, ettei hän enään
tulisi toimeen ilman apottia, ja oli kylliksi lapsellinen sanomaan se
hänelle itselleen.

Rufin Capdepont palasi voittajana Lillen kadulle. Hän tarttui

innokkaasti Thévenot'in talon hallituksen ohjaksiin, joita hän oli
kärsivällisyydellä selvitellyt, aikoen käyttää niitä kunnianhimonsa
nöyrinä palvelijoina. Kolmenkymmenen vuotiaana ei hänellä voinut
olla toivoa piispan virkaan pääsemisestä; mutta piispan arvo oli tullut
hänen pysyväiseksi ja tirannimaiseksi unelmakseen, ja sentähden
täytyi hänen ahkeroida, työskennellä lakkaamatta tasoittaakseen
siihen päämäärään vievät tiet. Ja semmoisen päämäärän
saavuttamiseksi osaisi hän kyllä käyttää kaikkia vallassaan olevia
keinoja: herra de Thévenot'in varallisuutta, hänen lukuisia
tuttavuuksiaan ja suuremmoista elämäntapaa; erittäinkin hän ei
laiminlöisi hyväkseen kääntää virallisessa maailmassa perehtyneen
paroonittaren viehättävää ja sukkelaa kevytmielisyyttä; sillä jos hän
kerran saisi sen päähänsä, niin saattaisi hän helposti lumota
kirkollisasiain ministerin ja sopivassa tilaisuudessa viekotella hänet
ratkaiseviin lupauksiin.

Jos tottumus siveellisyyteen, pyhän Clemens Alexandrialaisen

lauseen mukaan, koventaa sydäntä, niin tottumus kunnianhimoon
sen sijaan kuihduttaa sitä. Kuvauksemme Capdepont'in luonteesta
olisi huonosti onnistunut, jos lukija olisi vähääkään tullut epäilleeksi
hänen suhdettaan rouva Thévenot'iin. Tämä ankarannäköinen,
lyhytpuheinen pappi ei ollut mikään salonkimies. Hänessä ei ollut
vähääkään tuota hienoutta, liukkautta ja irstaisuutta, joka oli
omituista viime vuosisadan apoteille.

Tunnustaa näet täytyy, että Capdepont'illa oli hyvin tarkka

velvollisuuden tunto, että hän oli hurskas, uskollinen kaikissa
hartauden harjoituksissa ja mahdollinen mitä ankarimpaan
rehellisyyteen. Syntyään yhteiskunnan alimmista kerroksista ja
kantaen — todella kova kohtalo! — etevän neron taakkaa, pyrki hän
kohoamaan alhaisen syntyperänsä alangosta tavoitellakseen piispan
istuinta; mutta pappiuden arvontunto oli hänessä puhtaana säilynyt,
eivätkä mitkään seikat olisi saaneet häntä sitä loukkaamaan. Hän
kunnioitti suuresti paroonitar Thévenot'ia; mutta tämä nainen saattoi
olla hänelle hyödyksi hänen pyrintönsä toteuttamisessa ja kiihkeän
aikeensa yllyttämänä käytti hän häntä sokeasti tarkoituksiinsa.
Intohimonsa vallassa hän ei kyennyt käsittämään ja arvostelemaan
kuinka vähän sopivata tämä kaikki oli, vaan päinvastoin tuntui se
hänestä ihan luonnolliselta. Se ei ollut julkeutta, vielä vähemmin
turmelusta, vaan naiivisuutta.
 Ennen aikaan oli Thévenot'in perheellä kerran kuukaudessa
vastaanottopäivä; mutta tätä nykyä pidettiin siellä Capdepontin
vaatimuksesta kerran viikossa päivälliskutsumuksia ja hotellin ovet
Lillen kadun varrella olivat joka tiistai vieraille avoinna.

Suurta hämmästystä herätti talon jokapäiväisissä vieraissa,

pääreissä, edusmiehissä, ja korkeissa virkamiehissä, kun seuraan
alkoi vähitellen imeytyä hengellisen säädyn jäseniä. Alussa ei
pöydässä näkynyt kuin yksi ainoa, apotti Capdepont'in suuri silkkinen
papinkaulus; sittemmin ilmestyi sinne kaksi, kolme, neljä… Vihdoin,
eräänä iltana, keskustelun ollessa kuumimmillaan muutamain
kiivaiden voltairelaisten ja Edmond'in ylpeän opettajan välillä, joka
yritti olemaan kaikkena kaikille, ilmoitti ovenvartija yhtäkkiä hänen
ylhäisyytensä Pariisin arkkipiispan.

"Ohoh! Thévenot käypi siis ripillä?" ilkkuivat muutamat kaljupäät

herrat korjaten luunsa kiireimmän kautta.

Hämillään ja neuvottomana aikoi Lormières'in edusmies kenties

nuhdella Capdepont'ia hänen tuottamastaan harmista, kun hän
samassa tunsi jonkun puristavan kättään.

"Olette rohkea, herra parooni", sanoi ilkeäsisuinen markiisi de

Boissy, "te otatte vastaan papistoa, jota hovissa katsotaan karsain
silmin!"

Ja kääntyen sitten erään kauniin naisen puoleen jatkoi hän:

"Hyvästi, rakas ystävättäreni, palaan takaisin niin pian kuin haluan

tulla käännetyksi."

Ja niin poistui hänkin vuorostaan.

 V. 1847 Joulukuun 21 p:nä parooni Thévenot, joka ei koskaan ollut
lähestynyt puhujalavaa, kapusi yhtäkkiä portaita ylös. Hämmästys oli
yleinen, arvaahan sen.

"Minnekkäs sitä nyt mennään?" kysyi presidentti Dupin, joka tunsi

hänet aina vuodesta 1830 ja oli toisinaan hänen luonaan
vieraillutkin.

Vähääkään hätääntymättä alkoi Lormières'in edusmies pitkän

esitelmän Kirkollisista eläkkeistä.

"Riittää jo! riittää jo!" huusivat kaikki yhteen ääneen.

Mutta herra Thévenot jatkoi vaan. Ja lopettaen saarnansa

muutamilla pyhän Augustinon sanoilla astui hän ylpeänä alas.

"Mutta sehän oli oikea kapusiinilainen!" huudahti marsalkka Soult.

— "Anteeksi, ettepä osuneetkaan oikein", vastasi Dupin vanhempi,
pikemmin "cap… deponilainen."

Sille naurettiin, ja pikkulehdille piisasi siitä iloa koko viikoksi.

Mutta Capdepont pääsi kuin pääsikin tarkoituksensa perille.

Joulukuuta 31 p:nä, pari päivää sen jälkeen kun hyväluontoinen
Thévenot oli hänen käskystään pitänyt tuon pitkäpiimäisen
puheensa, kertoi herra Jérôme Bonnardot kirkollisasiain ministeriltä
kuulleensa, että hänen nimensä oli piispan ehdokas-listaan merkitty.

Mikä ilo!…

Mutta pahaksi onneksi alkoi kuulua huhuja uudistuspuuhaajien

juhlapidoista, ja valtiollisen taivaan ranta synkkeni synkkenemistään.
 Helmikuun vallankumous puhkesi ilmi.

Kauhistus oli suunnaton Thévenot'in hotellissa Lillen kadun

varrella.
Parooni, jolle pelko oli antanut voimaa, kokosi kiireimmän kautta
tavaransa ja huolimatta paroonittaren vastustuksista lähdettiin
Lormières'iin.

Rufin Capdepont oli huolestunut. Nuo odottamattomat tapaukset,

jotka sotivat niin kokonaan hänen suunnitelmaansa vastaan ja
tekivät sen toteuttamisen milt'ei mahdottomaksi, olivat kovasti
säikähyttäneet häntä. Mutta hän virkosi kumminkin tuosta
puutumuksen tilasta ja tuskin pari viikkoa oli etelässä eletty kun hän
oli jälleen tointunut ja saanut takaisin entisen kunnianhimonsa ja
toimintakykynsä.

Tänä levottomana aikana oli yksi ainoa kysymys jokaisen huulilla:

se oli jäsenten vaali perustuslainsäätäjäkokoukseen. Capdepont
yllytti parooni parkaa, joka oli yhä vieläkin masentuneena suuresta
onnettomuudestaan, pitämään itseään esillä, selittäen sitä hänen
velvollisuudekseen. Kun hänen ylhäisyytensä Grandin lähettää
ehdokkaansa puoltamiseksi kiertokirjeen hiippakunnan papistolle,
olisi menestys varma.

Mitä vielä! tapahtuikin päinvastoin kuin mitä väsymätön apotti oli

otaksunut. Liiallisen katolismielisyytensä tähden tuli parooni
kärsimään nöyryyttävän tappion; hän olisi tarvinnut vähintäin neljä
tuhatta ääntä, mutta sai tuskin kolmea tuhatta viittä sataa.

Rufin Capdepont harkitsi tyystin asemaansa. Laiva, jolle hän oli

uskonut henkensä ja tavaransa, vuosi ylt'ympärinsä eikä koskaan
lähestyisi piispan istuinta. Hänen etunsa vaati — ja niin oli ehkä
Jumalankin tahto — jättämään Thévenot'in perhe ennen sen
täydellistä haaksirikkoa. Koska entinen edusmies Thévenot oli saanut
kuulla niin paljon moitetta tasavaltalaisilta, antaessaan poikansa
pappismiehen kasvatettavaksi, olisi ehkä hyvinkin viisasta panna
Edmond lyseehen. Tämä mies, älykäs ja sitkeä tavoituksissaan, sai
Thévenot'in uskomaan mitä tahtoi; onneton edusmies,
masentuneena sekä surkeasta vaalitappiosta että taloudellisista
vahingoista, joita Pariisin ylellinen elämä oli hänelle tuottanut, päätti
viipymättä lähettää poikansa Toulose'n lyseehen.

Seuraavana aamuna oppilaansa lähtöpäivän jälkeen läksi Rufin

Capdepont Thévenot'in kauniista kartanosta, joka sijaitsi
Arbousevirran rannalla vähän matkan päässä
paperitehdaskaupungista, sulkeutuakseen yliseminaariin, jossa hän
hänen ylhäisyytensä Grandin'in suosiollisella luvalla sai
yksinäisyydessä viettää muutaman päivän.

Tämä pappi, jonka elämä oli tähän asti ollut ainoastaan

kuumeentapaista tavoittelemista, kaipasi vihdoinkin rauhaa. Käsissä
oleva hetki oli hänelle juhlallisista juhlallisin. Tehtävästä päätöksestä
riippui näet koko hänen tulevaisuutensa.

Tavatessaan entisen toverinsa apotti Mical'in, tätä nykyä

siveysopin professorin yliseminaarissa, uskoi hän hänelle salaisimmat
aikeensa, pyytäen hänen neuvoaan tänä tuskan ja ahdistuksen
hetkenä. Omasta puolestaan oli hän taipuvainen viipymättä
palaamaan Pariisiin. Hän uudistaisi siellä entiset tuttavuutensa,
tapaisi moniaita kansan edustajiksi päässeitä entisiä päärejä, sekä
ystävänsä Jérôme Bonnardot'in, joka oli aina valmis häntä
auttamaan. Ja lopuksi suorittamalla jumaluusopilliset tutkinnot
hankkisi hän itselleen professorin arvon; sillä olihan Sorbonne
kaikkina aikoina ollut piispojen taimitarha?

Pilkallinen Mical pudisti epäilevästi päätänsä ja kehoitti ystäväänsä

kaikin mokomin pysymään Lormières'issa.

— Ja mitä täällä tekisin? kysyi Capdepont.

— Täälläkö! mitä ikänä vaan tahdot. Voit päästä yliseminaarin

ylijohtajaksi ja samalla kirkkohistorian professoriksikin, jos vaan
haluat.

— Ovathan nuo virat täytetyt tietääkseni.

— Kyllä; mutta vanha, kivuloinen Gaudron tahtoo erota virastaan.

— Entäs piispanistuimeni?

— Totta tosiaan! sinä tulet Lormières'in piispaksi…

— Onko sinulla siis keino vapauttaa hiippakunta.

— Hänen ylhäisyytensä Grandin'in käsistäkö?… Velikulta,

hänellähän on hivuttava keuhkotauti, sen on veljeni, tohtori Micael,
minulle sanonut. Tauti on pitkällinen mutta varmaan kuolettava.
Voithan keskustella siitä salaa veljeni kanssa…

— Minä jään, huudahti Capdepont, puristaen ystävänsä kättä,

minä jään!

Kerran yliseminaarin ylijohtajaksi tultuaan, piti hänen päästä

Lormières'in hiippakunnassa yhtä itsevaltiaaksi kuin hän oli ollut
Thévenot'in perheessä: hänen täytyi saada kaikki tahtonsa alaiseksi.
Piispaa, joka eli sulkeutuneena palatsiinsa, piti hän vallassaan; hän
hoiti pienimmätkin hallinto-asiat, eikä laiminlyönyt ainoatakaan
tilaisuutta, missä suinkin sopi käyttää varapiispan virkavaltaa, sillä
tämänkin arvonimen oli hän vaatinut itselleen heikolta piispalta.
Pitäen hyödyllisenä tarkoituksilleen tutustua hiippakunnan pappeihin,
kehoitti hän piispaa rauhassa hoitamaan itseään lämpimässä
kamarissaan, kutsui Pariisista erään piispan in partibus [nimipiispa
uskottomien maassa], nimittäin ystävänsä Jerichon piispan, ja läksi
hänen kanssaan matkustamaan ympäri hiippakuntaa, käyden
kaikkialla, läänin pääkaupungista kurjimpaan kylään saakka.

— Kas tässä, hyvät herrat, on teidän vastainen piispanne, lausui

tavantakaa hiippakunnan papeille hänen ystävänsä Capdepont'ia
osoittaen.

Vihdoin, kesäkuulla 1855, päätti hänen ylhäisyytensä Grandin

erota tästä elämästä ja kuoli.

Rufin Capdepont riensi Pariisiin, valmistaakseen itselleen

asianomaisten suosiota. Hän tapasi siellä arkkipiispan, ministerin,
muutamia senaattoreja, kaksitoista edusmiestä ja saipa vielä
tilaisuuden tulla esitetyksi keisarinnallekin, joka suvaitsi osoittaa
hänelle suurta huomiota.

Mutta Hôtel du bon La Fontaine'en, johon oli asettunut, ei

kuulunut mitään uutista.

Vihdoin ilmestyi herra Jérôme Bonnardot eräänä iltana.

— No, mitä kuuluu? kysyi Capdepont tulisessa tuskassa.

— Rakas ystäväni, vastasi herra Bonnardot, joka huolimatta

serkkunsa, kuningas Ludvig Filipin ministerin kukistumisesta oli
osannut ylläpitää läheistä tuttavuutta kirkollisasiain toimiston kanssa,
— senaattori, kenraali ja kreivi de Roquebrun on käynyt
Compiegne'ssä ja aikaansaanut veljensä apotti Armand' de
Roquebrun'in, Arras'in tuomioherran nimityksen.

Capdepont oli kuin puusta pudonnut, hän ei saanut sanaa

suustaan.

… Apotti de Roquebrun ei sitäpaitsi näytä olleen mikään uusi

ehdokas. Jo vuonna 1843 oli La Tour d'Auvergne'n kardinaali
ehdotellut häntä kuninkaalle, ja hurskas kuningatar Marie Amalie oli
häntä lämpimästi puolustanut… Mutta malttakaahan, — rohkeutta
vaan! Palatkaa takaisin Lormières'iin; sikäläisen korkean asemanne
kautta, tulette te varmaan… Ja sitten olettehan te vielä nuori…

— Nuori! olen jo neljänkymmenen yhden vuoden vanha, hyvä

herra.

— No, mutta hänen ylhäisyytensä de Roquebrun on jo

kuudenkymmenen täyttänyt.

— Hänen ylhäisyytensä de Roquebrunkö, sanoitte? huudahti

Capdepont vihanvimmassa… Älkää puhuko minulle tuosta miehestä,
minä vihaan häntä!
IV.

Hiippakunnan oikeusto.

Huomattuaan kuinka turhaa kaikki hänen ystävällisyytensä ja

kohteliaisuutensa Rufin Capdepont'ia kohtaan oli ollut, tunsi hänen
ylhäisyytensä de Roquebrun sydämmessään suurta surua. Nähtävästi
oli hänellä vastustajana leppymätön vihollinen, eikä hänen arvonsa
enään sallinut hänen ottaa askeltakaan häntä kohti. Enintäin
kaikesta huolestutti häntä se, että yliseminaari oli joutunut miehen
käsiin, jonka oppisäännöt hänen mielestään olivat kaikkea muuta
kuin oikeauskoisia.

Rufin Capdepont oli todellakin yhtynyt liikkeeseen, joka aina

keisarikunnan ensiajoista asti oli taivuttanut melkoisen osan papistoa
gallikanilaisiin harrastuksiin. Saattaahan olla, etteivät nuo papit,
jotka kiivaasti vaativat takaisin Ranskan kirkon etuoikeuksia,
semmoisina kuin ensimäinen konsuli oli ne määrännyt konkordatin
kuuluisissa lakipykälissä, olleet erinomaisempia siveellisyyteen ja
hurskauteen nähden; mutta kieltämättä olivat ne levottomampia kuin
muut eikä Capdepont sentähden voinut olla heihin liittymättä.
 Hänen ylhäisyytensä de Roquebrun vimmastui siitä, että juuri tällä
hetkellä, jolloin paavilla oli muutenkin vaikeat ajat, yritettiin
vähentämään hänen valtaansa.

— Se on raukkamaista! se on kehnoa! lausui hän moneen kertaan

sihteerilleen, Ternisien'ille.

Tämä kaikki tuskastutti Lormières'in piispaa. Mutta miten pääsisi

hän apotti Capdepont'ista, hän, joka piispakautensa alkuaikoina
häikäistyneenä ylijohtajan tiedoista ja ihastuneena hänen ankaraan
hurskauteensa, oli sekä Roomassa että Pariisissa niin ehdottomasti
ylistellyt häntä! Oi! minkätähden oli hän jälleen enemmän
noudattanut sydämmensä kuin järkensä ääntä?

Varmaa on, että vanhuksesta oli kovin vastenmielistä peräytyä

mielipiteestään. Jos hän erottaisi Capdepont'in pois yliseminaarista,
ja määräisi hänet johonkin vähemmin tärkeään toimeen, niin
tapahtuisi kenties, että tuo hurja tuomioherra julkisesti kieltäisi
totella häntä ja matkustaisi suoraa päätä Pariisiin. Ja miten voisi
silloin käydä? Mahdollista kyllä, että vimmastunut mies yllyttäisi
kaikki puoluelaisensa vihollistaan vastaan. Ketäpä ei hän
erinomaisella taitavuudellaan ja voimakkaalla, viehättävällä
kaunopuheliaisuudellaan voisi voittaa.

Jos asia olisi koskenut yksin häntä, olisi piispa tietysti rohkeasti
antautunut taisteluun hänen kanssaan. Mutta eikö hän siten
huolestuttaisi muutenkin onnetonta Pyhää Isää, aikaan saaden uusia
häväistysjuttuja kirkossa? Muistaen Pamiers'in piispaa, jonka
santarmit papiston vehkeiden johdosta väkivallalla karkoittivat
melkein hänen istuimeltaan, päätti Lormières'in piispa kärsiä
Capdepont'in vainoa omien syntiensä vitsauksena.
 Mutta valheelliset suhteet synnyttävät ainoastaan valheellista
rauhaa; ja huolimatta hänen ylhäisyytensä de Roquebrun'in vakaasta
päätöksestä karttaa yliseminaarin ylijohtajaa, ei kauvan viipynyt
ennenkuin piispa ja tuomioherra jälleen kohtasivat toisensa silmä
silmää vastaan. Heillä näytti olevan vastustamaton tarve törmätä
yhteen.

Capdepont'illa oli todellakin kummallinen into aina asettautua

vihollisensa tielle. Piispa ei voinut vähäpätöisintäkään toimitusta
varten ilmestyä Dominikaanein tahi Latsaristain kappeliin, ilman että
Capdepont, joka kumminkin vihasi munkkikuntia eikä sitä mitenkään
salannut, oli siellä vihasella katseellaan ja uhkamielisellä
käytöksellään ärsyttämässä häntä taisteluun. Tigrane oli väijyksissä,
valmiina minä hetkenä hyvänsä hyökkäämään saaliinsa kimppuun.

*****

Kunnianhimon synnyttämä pitkällinen sieluntuska oli

tuimaluontoisessa vuoristolaisessa kehittänyt tämän julman
vainokiihkon. — "Pysyä hyvänä kärsiessäkin, se vaatii yliluonnollisia
voimia", on Lamennais lausunut. — Turhaan oli hän viimeisinä
kymmeninä vuosina joka kerta kun joku piispanvirka oli tullut
avonaiseksi matkustanut Pariisiin; turhaan oli hän välttääkseen
pienintäkin epäluuloa valtiollisten mielipiteittensä suhteen toimittanut
uuden asianmukaisella esipuheella varustetun painoksen Bossuet'in
kuuluisasta Déclaration'ista pappein kokouksessa v:na 1682; turhaan
oli hän vihdoin viimein mennyt Tuileries-palatsiin näyttääkseen
Sorbonne'n kuuluisalle professorille, joka piti luentoja hengellisessä
frenologiassa, suunnatonta gallikaanilaista kuhmua otsassaan.
Piispanistuimet täytettiin, mutta hän unohdettiin Lormières'iin. Eikö
siis hänen vuoronsa koskaan tulisi? Viimein hän väsyi odottamaan.
Epätoivossaan syytti Capdepont, jonka intohimolla ei enään ollut
mitään rajoja, jokaista elävää olentoa ympärillään. Apotti Mical'ia
kiusasi hän lakkaamatta, löipä häntä kerran korvalle, niin että
miesparka makasi tunnottomana neljänneksen tuntia; mutta
erittäinkin kuohui hänen vihansa hänen ylhäisyyttään de
Roquebrun'iä vastaan, joka oli varastanut häneltä hänen
omaisuutensa: piispan lakin, sauvan ja sormuksen. Sillä olihan
keisarinna Marraskuulla v:na 1855 Compiegnessä sanonut hänelle:
"Te tulette piispaksi!"

Maallikot eivät voi täysin käsittää mitä piispanistuin merkitsee

papille. Ajattele että eilen olit halpa sotamies kahdeksankymmenen
tuhannen suuruisessa armeijassa, — Ranskassa on lähes
kahdeksankymmentätuhatta pappia, — ja tänään tulet yhtäkkiä
kenraaliksi. Sen pitempiä mutkia ei muutokseen tarvita. Alipapilla,
rovastilla, tuomioherralla ja suur-vikaariolla, on kaikilla samat
rajoitetut kirkolliset oikeutensa; ainoastaan piispa omistaa täydelliset
papilliset oikeudet. Ja sitten, mikä asema muuten maailmassa! Sinä
olet pyhän roomalaisen kirkon ruhtinas; sinua nimitetään
ylhäisyydeksi (Monseigneur); paavi puhuttelee sinua yksistään
kunnianarvoiseksi veljeksi; eikä hän saa julistaa mitään muutosta
uskonkappaleissa taikka muissa kirkollisissa asetuksissa
kuulustelematta sinun mielipidettäsi; sinä matkustat Roomaan, ad
limina Apostolorum [apostolien rajamaille], kuten sanotaan, ja sinua
vastaanotetaan Vatikaanissa samoilla arvonosoituksilla kuin
hallitsijaa. Ja kuka tietää etkö sinä kerran saatuasi piispan lakin vielä
tule omistamaan kardinaalinkin hattua? Mahdotonta ei liene sekään,
että sinä mullistuksien kautta, jotka nykyään eivät suinkaan ole
harvinaisia, kerran saat paavin tiaaran päähäsi! Olihan Urbanus IV
rajasuutarin poika Troyes'ista? Ja eikö Juhani XXII ollut ensikerran
nähnyt päivän valon Cahors'issa?
 Rufin Capdepont hemmotteli palavassa mielikuvituksessaan noita
hurjia unelmia. Kuinka monesti oli tuo hallitsijaksi luotu mies
Minimien luostarin hiljaisuudessa, ajatuksissaan nuhdellut
pappejansa ja toimeenpannut perinpohjaisia uudistuksia
haaveksimassaan hiippakunnassa. Ja nyt niin monien lupausten
jälkeen hän kuitenkin unohdettiin! Ja hänen pitkän tuskallisen
elämänsä toiveet raukesivat auttamattomasti tyhjiin! Pariisissa ei siis
muistettu, että hän lähestyi viidettäkymmenettä ikävuottaan. Oi,
kunpa hänelle vaan annettaisiin piispansauva käteen, niin kyllä
nähtäisiin mihinkä hän kelpaa! Kostaakseen hallitukselle anteeksi
antamatonta velttoutta oli hän valmis tekemään mitä hyvänsä,
vaikkapa kääntymään Rooman puolelle ja esiintymään yhtä
kiihkoisena ultramontaanina kuin hänen ylhäisyytensä de Roquebrun.

Huolimatta ärsyttävästä itsepäisyydestä, jolla Capdepont seurasi

häntä kaikkialla, oli Lormières'in piispan kumminkin onnistunut
karttaa kaikkia sananvaihtoa hänen kanssaan. Hän ei ollut
näkevinäänkään Capdepont'ia, vaan kulki aina arvokkaana ja
totisena hänen ohitsensa. Mutta muutamat itsetiedottomat liikkeet ja
kasvojen väreet ilmaisivat kumminkin että vanhuksen kärsivällisyys
oli lopussa, ja ettei varovainen Ternisienkään, tuo sovinnon ja rauhan
mies, enään voisi häntä hillitä.

Myrsky, joka vuosien kuluessa oli valmistautunut, puhkesi vihdoin

hirvittävällä tavalla ilmi hiippakunnan Oikeuston istunnossa.

Vaikka Rufin Capdepont oli oikeuston varsinainen jäsen, ei hän

tärkeiden ylijohtaja- ja professoritoimiensa tähden kumminkaan
koskaan ollut käynyt sen istunnoissa. Mutta 5 p:nä Elokuuta 1865,
kun käsiteltiin yhtä hyvin mitätöntä asiaa — muuan alipappi raukka
oli syytetty sopimattomasta käytöksestä läänin prefektiä kohtaan —
pisti hänen päähänsä yhtäkkiä tulla saapuville.

— Herra Capdepont, sanoi piispa, oikeuston varsinainen

puheenjohtaja, te tulette liian myöhään, asia on tutkittu ja ratkaistu.

— Haluaisin kumminkin lausua muutaman sanan.

— Se osottaa kaunista harrastusta, mutta päätös on tehty, eikä

teidän kaunopuheliaisuutenne enään mitenkään voisi auttaa
suosittuanne.

— Koska en ole ollut tilaisuudessa ennen puhumaan, niin on

minulla nyt täysi oikeus.

Piispa alkoi tehdä lähtöä.

— Kunniani kautta, herra Lavernède, sanoi tohtori Mical, jolla ei

ollut veljensä ilkeyttä eikä älyä, tulin juuri sairaskäynneilläni ollen
yliseminaariin; siellä tapasin Capdepont'in, joka käski minun
kiireimmän kautta rientämään tänne.

— Ilmoittakaa sitten herra Capdepont'ille, ettei hänen

ylhäisyytensä suhteen enään ole mitään peljättävänä. Luulen tämän
uutisen häntä suuresti ilahuttavan.

Tohtori Mical'in astuessa portaita alas, mutisi apotti Lavernède

itsekseen:

— Mikä konna se on, tuo Capdepont. Hän tahtoi tietää oliko hänen
murhayrityksensä onnistunut. Voi! Tigrane, Tigrane!
 Huhu tästä surullisesta tapauksesta oli levinnyt ympäri
Lormières'iä, ja pian oli koko luostarikaupunki levottomana
kiiruhtanut piispan palatsin edustalle. Tuo säädyllinen, hiljainen
puoliääneen puhuva ihmisjoukko, anoi suosiollista lupaa päästä
hänen ylhäisyytensä puheille; kaikki tahtoivat kuulla uutisia häneltä
itseltään, jota he niin suuresti kunnioittivat ja rakastivat.

Mutta hänen ylhäisyytensä, joka tuskin oli hengenvaarastaan

pelastunut, teki kädellään kieltävän liikkeen, ja apotti Ternisien'in
täytyi pyytää luostarikaupungin aatelisia ja hurskaita poistumaan,
jonka he tekivätkin yhtä äänettöminä kuin olivat saapuneetkin.

Mutta näin vähällä ei onneton kotisihteeri vielä päässyt päivän

hirveistä mielenliikunnoista. Illalla kello seitsemän aikaan, auringon
laskiessa, alkoi kuulua suurta melua tuomiokirkolta päin. Palatsin
isoportti rämähti, samassa auki, ja pihalle tulvasi suunnaton
väkijoukko. Ne olivat tehdaskaupunkilaisia, jotka raskaan päivätyön
jälkeen tulivat kuulustelemaan rakkaan piispansa terveyden tilaa.

Apotti Ternisien riensi noita kelpo työmiehiä vastaan, jotka

vaimoineen, lapsineen, olivat paikalle kiiruhtaneet, kun piispa äkkiä
viittasi hänet pysähtymään.

— Minä panen vastalauseen tehtyä päätöstä vastaan! huusi

Capdepont, julmistuneena nyrkillään jymähyttäen pöytään, niin että
se oli vähällä haljeta.

Hänen ylhäisyytensä de Roquebrun, joka muutenkin oli kesäpäivän

helteestä vaivaantuneena, tuli tuosta odottamattomasta
loukkauksesta tulipunaiseksi.
 — Herra, sanoi hän, pitkänä hengellisen elämäni aikana olen
nähnyt paljon kovaluontoisia, kiittämättömiä ja epäsiveellisiä
pappeja, mutta mitään tämänkaltaista en ole vielä tavannut. Olen
osoittanut teille ylenmääräistä suosiota, vaan te olette sen pahaksi
kääntäneet, olette tehneet siitä murha-aseen minua iskeäksenne.
Ketä tulee teidän kiittää jäsenyydestänne Oikeustossa, jollei omaa
piispaanne? Vaan te käytätte itseänne ikäänkuin eivät Lormières'in
hiippakunnan hyvänluontoiset ihmiset olisi mitään teidän hyväksenne
tehneet, menettelette niin kuin olisitte vielä törkeä ja raaka Harros'in
talonpoika ja yhä paimentaisitte saastaisia eläimiä metsissä.

— Olen valmis luovuttamaan viiden vuoden palkkani

yliseminaarissa hiippakunnan rahastoon, huudahti Tigrane
loukkauksesta julmistuneena.

— Hiippakunnan rahastoon ei teiltä oteta mitään; mutta

rangaistakseni teitä rajattomasta ylpeydestänne tuomitsen minä
teidät elämään saamanne almun painon alla.

— Almu! almu!

— Nöyryyttääkö se teitä? teitä, joka olette olleet kyllin sukkela

pujahtaaksenne hengelliseen säätyyn, luopumatta vähääkään
alhaisista inhimillisistä intohimoistanne. Toivoisimpa vaan että
hiippakuntalaiset tällä hetkellä näkisivät teidät tässä salissa, silloin he
varmaan huomaisivat mihinkä määrään olette ansainneet tulla
heidän rahaston hoitajakseen.

— Ehkä huomaisivat myös mihinkä määrin te olette ansainneet

tulla heidän piispakseen! vastasi Capdepont uhaten kohottaen
kättänsä.
 Hänen ylhäisyytensä de Roquebrun seisoi äänettömänä. Hänen
huulensa liikkuivat, mutta hän ei saanut sanaakaan sanotuksi.
Samassa muuttuivat hänen kasvonsa sinipunaisiksi, ja hän vaipui
tunnottomana tuoliinsa. Halvaus oli häntä kohdannut.

Sillä aikaa kun muut hätääntyneinä hyörivät piispan ympärillä, ja

Ternisien vaikeroitsi tuskastuneena, kokoili Capdepont rauhallisesti
irtonaisia papereita pulpetiltaan, taittoi ne huolellisesti kokoon ja
poistui hitain askelin oikeussalista.

Mutta kun ei hänen ylhäisyytensä de Roquebrun ottanut

tointuakseen, kannettiin hän piispan palatsiin ja käytiin kiireesti
hakemaan lääkäriä. Apotti Lavernède juoksi ympäri kaupunkia,
kolkuttaen joka ovelle. Useampia lääkäriä saapuikin pian, ja onneton
kuolevainen saatiin jälleen vähän virkoamaan.

Levottomuutta kesti monet tunnit. Vihdoin viimein ilmoitti piispan

kotilääkäri, tohtori Leblanc, sairaan toipuvan ja sanoi hänen varmaan
parantuvan.

Tämän uutisen kuultuaan kirkastuivat apotti Ternisien'in itkusta

vetiset kasvot.

Juuri hänen hellästi puristaessaan Leblanc'in kättä, hyökkäsi

tohtori Mical, professori Mical'in veli ja Capdepont'in uskollinen
ystävä, piispan makuuhuoneen ovelle.

Lavernède kiiruhti häntä vastaan.

— Hyvä herra, sanoi hän, hänen ylhäisyytensä on kiitollinen

avuliaisuudestanne; mutta hän ei tahdo vuoteensa ääreen muita
kuin kotilääkäriään, herra de Leblanc'ia.
Welcome to our website – the perfect destination for book lovers and
knowledge seekers. We believe that every book holds a new world,
offering opportunities for learning, discovery, and personal growth.
That’s why we are dedicated to bringing you a diverse collection of
books, ranging from classic literature and specialized publications to
self-development guides and children's books.

More than just a book-buying platform, we strive to be a bridge

connecting you with timeless cultural and intellectual values. With an
elegant, user-friendly interface and a smart search system, you can
quickly find the books that best suit your interests. Additionally,
our special promotions and home delivery services help you save time
and fully enjoy the joy of reading.

Join us on a journey of knowledge exploration, passion nurturing, and

personal growth every day!

testbankdeal.com