Download the full version and explore a variety of ebooks

or textbooks at https://ebookultra.com

Learning Redux Daniel Bugl

_____ Tap the link below to start your download _____

https://ebookultra.com/download/learning-redux-daniel-bugl/

Find ebooks or textbooks at ebookultra.com today!

 We believe these products will be a great fit for you. Click
the link to download now, or visit ebookultra.com
to discover even more!

Learning Python Testing 1st Edition Daniel Arbuckle

https://ebookultra.com/download/learning-python-testing-1st-edition-
daniel-arbuckle/

Phineas Redux Oxford World s Classics Anthony Trollope

https://ebookultra.com/download/phineas-redux-oxford-world-s-classics-
anthony-trollope/

Primal Leadership Learning to Lead with Emotional

Intelligence 1st Edition Daniel Goleman

https://ebookultra.com/download/primal-leadership-learning-to-lead-
with-emotional-intelligence-1st-edition-daniel-goleman/

Play Redux The Form of Computer Games Digital Culture

Books 1st Edition David Myers

https://ebookultra.com/download/play-redux-the-form-of-computer-games-
digital-culture-books-1st-edition-david-myers/
Space in Mind Concepts for Spatial Learning and Education
1st Edition Daniel R. Montello

https://ebookultra.com/download/space-in-mind-concepts-for-spatial-
learning-and-education-1st-edition-daniel-r-montello/

Learning as Development Rethinking International Education

in a Changing World 1st Edition Daniel A. Wagner

https://ebookultra.com/download/learning-as-development-rethinking-
international-education-in-a-changing-world-1st-edition-daniel-a-
wagner/

Secrets Daniel Ellsberg

https://ebookultra.com/download/secrets-daniel-ellsberg/

Impossible Persons Daniel Harbour

https://ebookultra.com/download/impossible-persons-daniel-harbour/

Hu Jintao Daniel K. Davis

https://ebookultra.com/download/hu-jintao-daniel-k-davis/
Learning Redux Daniel Bugl Digital Instant Download
Author(s): Daniel Bugl
ISBN(s): 9781786462398, 1786462397
Edition: converted
File Details: PDF, 9.51 MB
Year: 2017
Language: english
Learning Redux

Write maintainable, consistent, and easy to-test web applications

Daniel Bugl

BIRMINGHAM - MUMBAI
Learning Redux

Copyright © 2017 Packt Publishing

All rights reserved. No part of this book may be reproduced, stored in a retrieval
system, or transmitted in any form or by any means, without the prior written
permission of the publisher, except in the case of brief quotations embedded in
critical articles or reviews.

Every effort has been made in the preparation of this book to ensure the accuracy of
the information presented. However, the information contained in this book is sold
without warranty, either express or implied. Neither the author, nor Packt Publishing,
and its dealers and distributors will be held liable for any damages caused or alleged
to be caused directly or indirectly by this book.

Packt Publishing has endeavored to provide trademark information about all of the
companies and products mentioned in this book by the appropriate use of capitals.
However, Packt Publishing cannot guarantee the accuracy of this information.

First published: August 2017

Production reference: 1260817

Published by Packt Publishing Ltd.

Livery Place
35 Livery Street
Birmingham
B3 2PB, UK.
ISBN 978-1-78646-239-8

www.packtpub.com
Credits

Author Copy Editor

Daniel Bugl Dhanya Baburaj

Reviewer Project Coordinator

Sergii Shvager Devanshi Doshi

Commissioning Editor Proofreader

Wilson D'souza Safis Editing
Acquisition Editor Indexer

Shweta Pant Mariammal Chettiyar

Content Development Editor Graphics

Roshan Kumar Jason Monteiro

Technical Editors
Production Coordinator
Akansha Bathija
Shraddha Falebhai
Bharat Patil
About the Author
Daniel Bugl is a developer, product designer and entrepreneur, focusing on web
technologies. He currently lives in Vienna, Austria. He got into programming via
game development as early as the age of 6. Later, at the age of 10, he first learned
about web technologies such as HTML, CSS, PHP, and JavaScript.

During high-school, he contributed to the Ubuntu project, specifically the Ubuntu

Beginners Team, supporting beginners with Linux and helping them get started with
the community. He mentored some people who are full Ubuntu members now. He
was also part of the Ubuntu-Youth council and leading the Ubuntu Austria LoCo
(Local Community). Furthermore, he developed open source software, voluntarily
translated software, and supported people on askubuntu.

He also did an internship as a researcher at the Vienna University of Technology,

which would later become the university he studies at. Later on, he did an internship
at Jung von Matt, an advertisement agency, where he collected practical experience
in web development by developing a management panel.

He is now studying Business Informatics and Information Systems at the Vienna

University of Technology (TU Wien) and is in the process of writing his bachelor
thesis. At the university, he sometimes works as a tutor, on the Program Construction
(entry-level programming), Usability Engineering, and Interface and Interaction
Design courses.

Now, he is a contributor to many open source projects (including Redux and his own
library, redux-undo) and a member of the React community on the Redux team.
He also founded and still runs his own hardware/software startup TouchLay
(touchlay), which helps other companies present their products and services. At his
company, he constantly works with web technologies, especially React and Redux.
Acknowledgments
First of all, I would like to thank all of the people involved in the production of this
book. The team at Packt was very nice and pleasant to work with. I would also like
to thank Dan Abramov for creating Redux, helping me create redux-undo, and letting
me create a recipe page in the Redux documentation. Him and his projects have been
a great inspiration to me.

Furthermore, I would like to thank Nik Graf, Max Stoiber, and Andrey
Okonetchnikov for organising the React Vienna Meetup, which deepened my
interest in React and Redux. Special thanks for letting me give a talk on higher-order
reducers! I would also like to thank my co-founder, Georg Schelkshorn, for running
an amazing company with me – I would not get to use web technologies as much
without it.

Finally, I would like to thank my family and friends for supporting me during the
creation of this book. At this point, I would especially like to thank and send love to
my girlfriend, Destiny Rebuck, for supporting me and caring for me during the most
stressful part of the process--the weeks before publishing.
About the Reviewer
Sergii Shvager is a frontend developer who is passionate about React/Redux. He
was born in Ukraine and is currently living in Berlin. He has worked on the
frontend part of projects in different areas, such as e-commerce, game
development, and services. He started his frontend experience with jQuery,
Backbone.js, and Ext.js, and then switched to React/Redux stack.

He has had his own company that develops mobile applications. Currently, he is
working at eBay Classified Group.

I would like to thank my wife, Anna, for her support.

www.PacktPub.com
For support files and downloads related to your book, please visit www.PacktPub.com.
Did you know that Packt offers eBook versions of every book published, with PDF
and ePub files available? You can upgrade to the eBook version at
www.PacktPub.com ​and as a print book customer, you are entitled to a discount on the
eBook copy. Get in touch with us at [email protected] for more details.

At www.PacktPub.com, you can also read a collection of free technical articles, sign up
for a range of free newsletters and receive exclusive discounts and offers on Packt
books and eBooks.

https://www.packtpub.com/mapt​

Get the most in-demand software skills with Mapt. Mapt gives you full access to all
Packt books and video courses, as well as industry-leading tools to help you plan
your personal development and advance your career.
Why subscribe?
Fully searchable across every book published by Packt
Copy and paste, print, and bookmark content
On demand and accessible via a web browser
Customer Feedback
Thanks for purchasing this Packt book. At Packt, quality is at the heart of our
editorial process. To help us improve, please leave us an honest review on this
book's Amazon page at www.amazon.com/dp/1786462397.

If you'd like to join our team of regular reviewers, you can e-mail us at
[email protected]. We award our regular reviewers with free eBooks and
videos in exchange for their valuable feedback. Help us be relentless in improving
our products!
Table of Contents
Preface
About the book
What this book covers
What you need for this book
Who this book is for
Conventions
Reader feedback
Customer support
Downloading the example code
Downloading the color images of this book
Errata
Piracy
Questions
1. Why Redux?
Defining the application state
Defining actions
Tying state and actions together
Redux' three fundamental principles
Single source of truth
The read-only state
State changes are processed with pure functions
Introduction to the Redux ecosystem
Summary
2. Implementing the Elements of Redux
The Redux cycle
An action is dispatched
The main reducer function gets executed
Redux saves the new state
Strictly unidirectional data flow
Running code examples
Setting up a new project
Setting up Node.js
Initializing the project
Setting up webpack
Setting up Babel
Setting up the entry files
Running webpack
 Setting up Redux
The template code
Implementing actions and action creators
Separating action types
ES2015 - import/export
Introducing action creators
ES2015 - arrow functions
ES2015 - import/export
Code example
Implementing reducers
Defining/importing action types
Defining action creators
Writing the posts reducer
The main structure of a reducer
ES2015 - using destructuring and the rest operator to parse the action
Handling CREATE_POST – creating a new post
Handling EDIT_POST – editing posts
Testing out our reducer
Writing the filter reducer
Combining reducers
Testing out the full reducer
Code example
The store – combining actions and reducers
Creating the store
Subscribing to state changes
Dispatching actions
Rendering the user interface
Creating sample data
Handling the user input
Code example
Summary
3. Combining Redux with React
Why React?
The principles of React
Setting up React
Rendering simple text
Rendering with JSX
Setting up JSX
Using JSX
Example code
First steps with React
Exploring the Variety of Random
Documents with Different Content
 Sen jälkeen Harald kuningas määräsi sotajoukon kokoontumaan
koko valtakunnastaan ja lähti liikkeelle kuudellasadalla aluksella.
Hänen mukanaan oli Haakon jaarli sekä Harald Grenske, Gudröd
kuninkaanpoika, ja useita muita suurmiehiä, jotka olivat paenneet
tiluksiltaan Gunhildin poikien tähden. Tanskan kuningas purjehti
laivastollaan Vikeniin, ja siellä kaikki kansa rupesi hänen
alamaisekseen. Mutta kun hän saapui Tunsbergiin, pyrki suuri joukko
miehiä hänen luokseen, ja kuningas Harald antoi koko sen
sotajoukon, mikä oli Norjassa kerääntynyt hänen avukseen, Haakon
jaarlin johdettavaksi ja luovutti hänelle hallittaviksi seitsemän fylkeä
samoilla ehdoilla kuin Harald Kaunotukka asetti pojilleen, paitsi että
Haakon saisi ottaa siellä samaten kuin Trondhjemissakin kaikki
kuninkaankartanot ja kaiken maaveron. Harald kuningas antoi Harald
Grenskelle kuninkaannimen ja suuren alueen samoilla ehdoilla, mitkä
hänen sukulaisillaan oli ennen ollut ja Harald Kaunotukka oli
asettanut pojilleen. Harald Grenske oli silloin kahdeksantoista talven
ikäinen ja tuli sitten kuuluisaksi mieheksi. Sen jälkeen Tanskan
kuningas Harald lähti kotiin koko tanskalaisjoukko mukanaan.

Haakon jaarli matkasi miehineen pohjoista kohti. Mutta kun

Gunhild ja hänen poikansa saivat kuulla tämän sanoman, ryhtyivät
he keräämään sotajoukkoa, mutta heidän oli vaikea saada väkeä. He
turvautuivat jälleen samaan neuvoon kuin ennenkin: päättivät
purjehtia länteen meren poikki niiden kera, jotka tahtoivat heitä
seurata; he lähtivät ensin Orkn-saarille ja viipyivät siellä jonkun
aikaa. Mutta Haakon jaarli alisti koko maan itselleen kuuliaiseksi ja
asui sen talven Trondhjemissa.

Kuningas Ragnfröd ja Gudröd, nämä kaksi olivat nyt enää elossa

Eirikin ja Gunhildin pojista. Ragnfröd varustausi matkaan keväällä
oltuaan talven Orkn-saarilla. Hän purjehti itään päin Norjaan, ja
hänellä oli komea sotajoukko ja suuria laivoja. Mutta Norjaan
saavuttuaan hän sai kuulla, että Haakon jaarli oli Trondhjemissa.
Ragnfröd suuntasi silloin kulkunsa Stadin pohjoispuolelle ja hävitti
Etelä-Möreä; ja hiukan väkeä liittyi häneen, niinkuin usein tapahtuu
sotajoukon kulkiessa kautta maan, että ne, jotka joutuvat sen
valtaan, etsivät apua kukin sieltä, missä se tuntuu sopivimmalta.
Haakon jaarli sai kuulla, että Möressä vallitsi vainonajat. Jaarli kokosi
silloin aluksia, antoi vuolla sotavasamia, varustausi joutuisasti ja
purjehti merelle päin vuonoa pitkin. Hänen oli helppo saada väkeä
mukaansa. Haakon jaarli ja Ragnfröd kohtasivat toisensa Etelä-
Mören pohjoisimmassa osassa. Jaarli ryhtyi heti taisteluun; hänellä
oli enemmän väkeä, mutta pienemmät laivat. Taistelu oli ankara, ja
Haakonin kävi onnettomasti; taisteltiin keulapuolella, niinkuin siihen
aikaan oli tapana. Salmessa kävi virta, ja kaikki alukset ajautuivat
yhdessä maata kohti. Jaarli antoi myöskin suunnata rantaa kohti
sinnepäin, missä hänestä tuntui parhaalta nousta maihin. Mutta kun
alukset pääsivät matalalle, kävivät jaarli ja kaikki hänen miehensä
laivoista ja vetivät ne ylemmäksi, jotta viholliset eivät saisi niitä ulos
vesille. Sitten jaarli järjesti joukkonsa partaalle ja yllytti Ragnfrödiä
nousemaan maihin. Ragnfrödin miehet asettuivat hiukan ulommaksi,
ja nyt ammuskeltiin toisiaan jonkin aikaa; mutta Ragnfröd ei
tahtonut käydä maihin, ja niin he erkanivat tämän jälkeen. Ragnfröd
ohjasi laivastonsa Stadin eteläpuolelle, sillä hän pelkäsi
maasotajoukon kerääntyvän Haakon jaarlin avuksi. Mutta jaarli ei
antautunut enää taisteluun, koska hänen mielestään oli aluksissa
liian suuri ero. Niin hän palasi syksyllä Trondhjemiin ja viipyi siellä
talven; mutta kuningas Ragnfrödillä oli hallussaan koko alue Stadin
eteläpuolella. Hänellä oli talvella luonaan suuri sotavoima, ja kevään
tullessa hän lähetti sotakutsun ja sai paljon väkeä; hän retkeili
kaikissa näissä fylkeissä kerätäkseen miehiä ja laivoja sekä muita
varastoja, joita tarvitsi.

Kevään tullessa Haakon jaarli määräsi väkeä kerääntymään aina

maan pohjoisosista asti. Niin on kerrottu, että hänellä oli sotajoukkoa
neljän heimokunnan alueelta; häntä seurasi seitsemän jaarlia, ja
näillä oli yhteensä suuri määrä miehiä.

Haakon jaarli purjehti tämän sotajoukon kera etelään Stadin ohi.

Silloin hän sai kuulla, että kuningas Ragnfröd oli väkineen lähtenyt
sisemmäksi Sogniin; hän johti nyt miehensä sinne ja kohtasi
Ragnfrödin. Jaarli laski laivansa maihin ja valitsi taistelukentän; siellä
sukeusi ankara taistelu. Haakon jaarlilla oli paljoa suurempi
sotajoukko, ja hän sai voiton. Kuningas Ragnfröd pakeni aluksiinsa,
mutta hänen joukostaan kaatui kolmeasataa miestä. Tämän taistelun
jälkeen kuningas Ragnfröd pakeni Norjasta, mutta Haakon jaarli
palautti maahan rauhan ja antoi sen suuren sotajoukon, joka kesällä
oli häntä seurannut, lähteä takaisin pohjoiseen.

Haakon jaarli otti vaimokseen erään naisen nimeltä Tora, Skage

Skoftenpojan, erään mahtavan miehen tyttären. Tora oli hyvin
kaunis. Haakon jaarli oli suuri naistensuosija, ja hänellä oli monta
lasta. Eräs tytär oli nimeltään Ragnhild; tämän hän naitti Skofte
Skagenpojalle, Toran veljelle. Jaarli rakasti Toraa niin suuresti, että
tämän sukulaiset kävivät hänelle rakkaammiksi kuin kaikki muut
miehet; mutta Skoftella, hänen vävyllään, oli kuitenkin eniten
sanottavaa kaikista sukulaisista. Jaarli antoi hänelle suuria maatuloja
Mörestä. Mutta joka kerta, kun he olivat sotaväen kera liikkeellä, oli
Skoften sijoitettava aluksensa lähimmäksi jaarlin laivaa, eikä
kenelläkään ollut lupaa työntyä heidän alustensa väliin.
 Tapahtui eräänä kesänä, että jaarli oli liikkeellä sotaväkineen;
silloin ohjasi Torleiv Viisas erästä purtta. Eirik oli myöskin mukana,
hän oli silloin kymmenen tai yhdentoista talven ikäinen. Kun illoin
käytiin satamaan, ei Eirik sallinut purttansa laskettavan muualle kuin
lähimmäksi jaarlin laivaa. Mutta kun jouduttiin etelään Mören vesille,
saapui jaarlin vävy Skofte hyvin varustetulla sotapurrella. Ja kun he
soutivat laivastoa kohti, huusi Skofte, että Torleiv luovuttaisi
paikkansa hänelle ja sijoittuisi ulommaksi. Eirik vastasi joutuisasti ja
kehoitti Skoftea asettumaan toiseen valkamaan. Tästä kuuli Haakon
jaarli, että hänen poikansa Eirik piti itseään nyt niin mahtavana, ettei
taipuisi Skoften tieltä. Jaarli huusi heti, että heidän oli siirryttävä
valkamasta, muutoin heidän kävisi pahemmin; hän sanoi, että he
saisivat silloin selkäänsä. Mutta kun Torleiv kuuli tämän, kutsui hän
miehiään ja käski heidän siirtää purren, ja niin tehtiin. Sitten Skofte
asettui sille paikalle, minkä oli tottunut saamaan lähinnä jaarlin
alusta. Hänen oli määrä kertoa jaarlille kaikki uutiset, kun he olivat
yhdessä, mutta jaarli kertoi Skoftelle uutisia, jos hän kuuli ne
ensinnä; hän sai nimen Uutis-Skofte.

Seuraavan talven Eirik oli kasvatusisänsä Torleivin luona, mutta

varhain keväällä hän sai itselleen seurueen. Torleiv antoi hänelle
viisitoistatuhtoisen aluksen kaikkine varusteineen, veneteltan sekä
ruokavaroja. Sitten Eirik purjehti vuonoa pitkin etelään päin Möreen.
Uutis-Skofte purjehti täysin varustetulla viisitoistatuhtoisella purrella
talojensa väliä, mutta Eirik antautui heti taisteluun häntä vastaan.
Siinä kaatui Skofte, mutta Eirik armahti ne miehet, jotka olivat
jääneet henkiin. Sitten Eirik purjehti etelää kohti ja saapui Tanskaan,
lähti kuningas Harald Gorminpojan luo ja oleskeli siellä talven. Mutta
seuraavana keväänä Tanskan kuningas lähetti Eirikin Norjaan ja antoi
hänelle jaarlinnimen ja sen ohella maata hallittavaksi sillä ehdolla
kuin verokuninkaille ennen oli ollut. Eirik jaarlista tuli sitten suuri
päällikkö.

Olavi Trygvenpoika oleskeli koko tämän ajan Gardariikissa, ja siellä

kuningas Valdemar kunnioitti häntä suuresti ja kuningatar häntä
rakasti. Valdemar kuningas teki hänestä sen sotajoukon päällikön,
jonka hän lähetti maata suojelemaan. Olavi oli muutamissa
taisteluissa ja osoittautui oivalliseksi päälliköksi. Hän elätti itse
suuren joukon omia sotureita niillä varoilla, joita kuningas hänelle
antoi. Olavi oli antelias miehiään kohtaan ja sai siitä paljon ystäviä.

Mutta niinkuin usein voi tapahtua, kun muukalainen korotetaan

valtaan tai niin suureen kunniaan, että joutuu kotimaisten miesten
edelle, niin kävi nytkin, että useat alkoivat häntä kadehtia, koska hän
oli kuninkaalle ja kuningattarellekin rakas. Moni puhui siitä
kuninkaalle, että tämä varoisi tekemästä Olavia liian mahtavaksi;
"sillä sellainen mies on teille vaarallisin, jos hän haluaa ryhtyä
tuottamaan teille ja valtakunnallenne vahinkoa, kun on niin mainio ja
suosittu kuin hän; emme myöskään tiedä, mitä hän ja kuningatar
alituiseen puhelevat keskenään".

Mahtavien kuninkaiden luona oli yleiseen tapana, että

kuningattarella oli puoli henkivartiota ja hän elätti sitä omalla
kustannuksellaan ja sai lisäksi veroja ja maksuja, mikäli oli tarpeen.
Niin oli myöskin kuningas Valdemarin luona, ettei kuningattarella
ollut pienempää henkivartiota kuin kuninkaalla, ja he kilpailivat
suuresti voittaakseen mainioita miehiä puolelleen. Nyt kävi niin, että
kuningas alkoi uskoa moisia puheita, ja hän muuttui harvasanaiseksi
ja töykeäksi Olavia kohtaan. Mutta tämän huomatessaan Olavi puhui
siitä kuningattarelle ja sanoi myöskin, että häntä halutti lähteä
takaisin pohjan maihin; hän kertoi, että hänen sukulaisillaan oli
ennen ollut siellä valtakunta, ja hänestä tuntui luultavalta, että siellä
hän saavuttaisi eniten menestystä. Kuningatar toivotti hänelle
onnellista matkaa ja sanoi, että hän on pysyvä mainiona miehenä,
missä eläneekin. Sitten Olavi varustausi matkalle, astui alukseensa ja
suuntasi kulkunsa ulos Itämerelle. Mutta länteen päin purjehtiessaan
hän saapui Borgundarholmiin,[81] nousi siellä maihin ja hävitteli; sen
maan miehet tulivat rantaan ja ryhtyivät taisteluun, mutta Olavi sai
voiton ja paljon sotasaalista.

Olavin laivat olivat Borgundarholmin luona; silloin nousi rajusää ja

meri kävi myrskyiseksi, niin etteivät he voineet pysytellä siellä, vaan
purjehtivat etelään päin Vendinmaan[82] rantaan ja saivat siellä
hyvän sataman. He käyttäytyivät rauhallisesti ja viipyivät siellä jonkin
aikaa.

Burislav[83] oli nimeltään Vendinmaan kuningas; hänellä oli

tyttäriä Geira, Gunhild ja Astrid. Kuninkaantyttärellä Geiralla oli
valtakunta siellä, missä Olavi miehineen nousi maihin. Dixen oli
nimeltään se mies, jolla oli eniten määräämisvaltaa Geira
kuningattaren hovissa. Mutta kun he saivat kuulla, että maihin oli
saapunut tuntemattomia miehiä, jotka käyttäytyivät sopivasti ja
rauhallisesti, silloin lähti Dixen heidän luokseen viemään Geira
kuningattarelta sellaisen sanoman, että tämä halusi tarjota tulijoille
talvimajan, koska kesä oli kulunut pitkälle ja sää käynyt
myrskyiseksi.

Sinne saavuttuaan Dixen huomasi heti, että heidän johtajansa oli

erinomainen mies sekä suvultaan että ulkomuodoltaan. Dixen sanoi,
että kuningatar kutsui heidät luokseen ystävyyttään vakuuttaen.
Olavi otti kutsun vastaan ja lähti talvella kuningatar Geiran luo; he
mieltyivät molemmat toisiinsa, niin että Olavi kosi kuningatarta, ja
niin tapahtui, että hän sai sinä talvena Geiran. Nyt hän ryhtyi
hallitsemaan sitä valtakuntaa kuningattaren kanssa.

Talvella Olavi lähti niihin Vendinmaan kihlakuntiin, jotka olivat

kuuluneet kuningatar Geiran valtaan, mutta vapauttaneet itsensä
kuuliaisuudesta ja veroista. Siellä Olavi hävitteli, surmasi monta
miestä ja poltti muutamilta talot, otti paljon tavaraa ja alisti
valtaansa ne maat; sitten hän palasi linnaansa. Varhain keväällä
Olavi laati laivansa kuntoon ja purjehti ulos merelle. Hän laski
Skånen rannikolle ja nousi siellä maihin; maan miehet kokoontuivat
ja taistelivat häntä vastaan, mutta Olavi sai voiton ja suuren saaliin.
Sitten hän purjehti itään päin Gotlantiin; siellä hän valtasi
kauppalaivan, jonka jemtit omistivat. He puolustautuivat
urhoollisesti, mutta lopulta Olavi raivasi laivan puhtaaksi, surmasi
monta miestä ja otti kaiken tavaran. Kolmannen taistelun hän suoritti
Gotlannissa; siellä Olavi sai voiton ja paljon saalista.

Olavi Trygvenpoika oli ollut kolme talvea Vendinmaassa, kun

hänen vaimonsa Geira sai taudin, joka tuotti hänelle kuoleman.
Tämä suru tuntui Olavista niin raskaalta kantaa, ettei hän sen
koommin viihtynyt siellä. Hän hankki siis itselleen sotalaivoja ja lähti
jälleen vainoretkille, hävitteli ensinnä Friislantia, sitten Sakslantia ja
tunkeutui aina Flemingelantiin[84] asti. Näin kertoo Halfröd
Juonikko-runoilija:[85]

Paljon poika Trygven surmata sakseja antoi, ruumiit

runnellut jäi susille syötäviksi.

Ruhtinas, suosija urhoin,

kyllältä kukkain antoi
juoda hurmetta ruskeaa
friisein määrättömästi.
 Meriruhtinas mahtava silpoi ruumiita rannalla Valkeren.
Korpeille kuningas jätti flemingein lihaa syödä.[86]

Sen jälkeen Olavi Trygvenpoika suuntasi matkansa Englantiin ja

ryösteli sitä laajalti; hän kävi myöskin Skotlannissa ja saarilla, sitten
Irlannissa ja Bretlannissa ja monessa muussa maassa. Oltuaan neljä
talvea sotaretkillä hän saapui saarille, joita nimitetään Syllingeiksi,
[87] ne sijaitsevat meressä länteen Englannista.

Syllingeillä Olavi Trygvenpoika sai kuulla, että saarella oli

ennustaja, joka ilmaisi tulevaisia tapahtumia, ja moni uskoi, että
usein kävi hänen sanainsa mukaan. Olavissa heräsi halu koetella sen
miehen taitoa. Hän lähetti kauneimman ja rotevimman miehensä,
puettuna niin komeasti kuin mahdollista, ja käski tämän sanoa
olevansa kuningas, sillä Olavi oli tullut kuuluisaksi kautta kaikkien
maiden siitä, että oli muita miehiä komeampi ja rotevampi, mutta
Gardariikista lähdettyään hän nimitti itseään vain Oleksi ja sanoi
olevansa gerdiläinen.[88] Mutta kun lähetti saapui ennustajan luo ja
sanoi olevansa kuningas, sai hän tämän vastauksen:

"Et ole sinä kuningas; mutta se on neuvoni, että olet kuninkaalle

uskollinen."

Eikä hän sanonut enempää tälle miehelle. Lähetti palasi takaisin ja

kertoi tämän Olaville, ja hänessä heräsi nyt sitä suurempi halu tavata
tämä mies, kun sai kuulla sellaisen vastauksen, ja hänestä katosi
epäilys, ettei tämä ollut oikea ennustaja. Niin Olavi lähti hänen
luokseen ja puheli hänen kanssaan ja kysyi, minkälaiseksi hän
ennusti Olavin tulevaisuuden, voittaisiko hän valtakunnan tai muuta
onnea. Erakko vastasi pyhästi ennustaen:
 "Sinusta tulee suuri kuningas, ja suuria töitä suoritat: sinä saatat
paljon ihmisiä uskoon ja kasteeseen; sen kautta autat sekä itseäsi
että useita muita. Ja jotta et tätä epäilisi, niin saat tämän merkiksi:
aluksillasi kohtaat petosta ja vainolaisia ja joudut taisteluun, menetät
muutamia miehiä ja haavoitut itse. Siitä haavasta joudut kuoleman
kieliin, ja kilvellä sinut kannetaan purteesi; mutta tästä haavasta
paranet ennen seitsemän yön kuluttua, ja pian sen jälkeen otat
vastaan kasteen."

Sitten Olavi lähti laivoilleen, ja siellä hän kohtasi vainolaisia, jotka

tahtoivat surmata hänet miehineen. Mutta ottelu päättyi siten, kuin
erakko oli hänelle sanonut, että Olavi kannettiin haavoittuneena
purteensa, ja myöskin oli hän terve seitsemän yön kuluttua. Nyt
Olavista tuntui, että tämä mies oli puhunut hänelle totta ja että hän
oli oikea ennustaja, mistä hän sitten lieneekin saanut tämän
ennustuksen. Silloin Olavi lähti toisen kerran miestä tapaamaan,
puheli kauan hänen kanssaan ja tiedusteli tarkoin, mistä hän sai sen
viisauden, että osasi tulevaisia ennustaa. Erakko sanoi, että
kristittyjen jumala itse salli hänen tietää kaiken, mitä hän halusi, ja
kertoi Olaville paljon Jumalan suurtöistä. Ja näiden puheiden jälkeen
Olavi suostui ottamaan vastaan kasteen, ja niin tapahtui, että hän
kastettiin kaikkine seuralaisineen. Varsin kauan hän viipyi siellä
oppien oikeata uskoa, ja lähtiessään hän otti mukaansa pappeja ja
muita hengellisiä.

Syllingeiltä Olavi purjehti syksyllä Englantiin; hän viipyi siellä

satamassa ja käyttäytyi nyt rauhallisesti, sillä Englanti oli kristitty
maa ja hänkin oli nyt kristitty. Siellä levisi kautta maan käräjäviesti,
että kaikkien miesten oli saavuttava käräjille. Mutta niiden
kokoonnuttua saapui kuningatar nimeltä Gyda, jonka veli Olavi
Kvaran ("kenkä") oli kuninkaana Irlannin Dublinissa.[89] Gyda oli
ollut naimisissa Englannissa erään mahtavan jaarlin kanssa; tämä oli
silloin kuollut, mutta hän hallitsi valtakuntaa miehensä kuoleman
jälkeen.

Mutta hänen valtakunnassaan oli mies nimeltä Alvine, suuri

sankari ja sodankävijä. Hän oli kosinut Gydaa, mutta tämä oli
vastannut, että hän halusi valita, kenet tahtoisi ottaa valtakuntansa
miehistä, ja nyt olivat käräjät koolla sitä varten, että Gyda valitsisi
itselleen miehen. Niille oli Alvine saapunut parhaisiin vaatteisiinsa
koristautuneena, ja paljon muitakin oli siellä hyvin puettuina. Olavi
oli tullut sinne, ja hänellä oli yllään myrskyasunsa ja päällimmäisenä
karvainen viitta; hän seisoi seurueineen muita ulompaua.

Gyda käyskenteli tarkastaen jokaista miestä, joka näytti hänestä

miehevältä. Mutta saavuttuaan sinne, missä Olavi seisoi, hän katsoi
tätä kasvoihin ja kysyi, mikä hän oli miehiään. Hän nimitti itseään
Oleksi: "olen täällä muukalainen", hän sanoi. Gyda virkkoi:

"Jos huolit minusta, niin valitsen sinut."

"Sitä tarjousta en tahdo evätä", sanoi Olavi ja kysyi hänen

nimeään, syntyperäänsä ja sukuaan.

"Minä olen", hän virkkoi, "kuninkaantytär Irlannista. Olin tässä

maassa naimisissa erään jaarlin kanssa, joka hallitsi tätä valtakuntaa.
Hänen kuoltuaan olen itse hallinnut maata. Moni mies on kosinut
minua, mutta ei yksikään sellainen, jonka kanssa olisin tahtonut
mennä naimisiin, ja nimeni on Gyda."

Hän oli nuori ja kaunis; Olavi ja hän puhelevat nyt asiasta ja

tulevat yksimielisiksi, ja Olavi kihlaa Gydan.
 Alvine on tästä varsin pahoillaan; mutta Englannissa oli tapa
sellainen, että kahden kilpaillessa jostakin oli ryhdyttävä taisteluun.
Niin Alvine haastaa Olavin ottelemaan tästä asiasta. He sopivat
taistelupaikasta, ja siinä tulee olla kaksitoista miestä kummallakin
puolella. Mutta kun he kohtaavat toisensa, sanoo Olavi miehilleen,
että heidän tulee tehdä hänen laillaan; hänellä oli iso sotakirves. Kun
Alvine tavoitteli häntä miekallaan, iski Olavi sen hänen kädestään ja
osasi toisella lyönnillä niin, että Alvine kaatui. Sitten Olavi sitoi
Alvinen. Niin kävi Alvinen kaikkien miesten, että he joutuivat
tappiolle ja sidottiin ja kuljetettiin Olavin majapaikkaan. Sitten hän
käski Alvinen lähteä pois maasta ikipäiviksi, mutta Olavi anasti koko
hänen omaisuutensa. Olavi sai sitten Gydan ja asusti Englannissa,
toisinaan Irlannissa.

Kerran, kun Olavi oli Irlannissa sotaretkellä ja he kulkivat aluksilla

ja oli pakko turvautua rantaryöstöön, kävivät miehet maihin ja
ajoivat rantaan joukon karjaa. Silloin tuli muuan talonpoika jäljessä
ja pyysi Olavilta takaisin lehmiä, jotka hän omisti. Olavi kehoitti
häntä ottamaan lehmänsä, jos voi ne löytää: "mutta älä hidastuta
meidän matkaamme". Talonpojalla oli mukanaan iso koira; hän usutti
sen karjalaumaan, ja siinä ajettiin satoja lehmiä. Mutta koira
juoksenteli laumassa ja ajoi esiin niin monta lehmää, kuin talonpoika
sanoi omistavansa, ja ne olivat kaikki merkityt samalla lailla. He
arvelivat tästä, että koira oli valinnut oikein, ja se oli heistä
merkillisen viisas eläin. Silloin Olavi kysyi, tahtoiko talonpoika antaa
koiran hänelle; "kernaasti", sanoi talonpoika. Olavi antoi hänelle heti
vastalahjaksi kultarenkaan ja lupasi hänelle ystävyytensä. Sitä koiraa
nimitettiin Vigeniksi, ja se oli paras kaikista koirista; se oli Olavilla
kauan sen jälkeen.
 Haakon jaarli hallitsi Norjaa eikä suorittanut mitään veroa siitä
syystä, että Tanskan kuningas lahjoitti hänelle kaiken sen, mitä
kuninkaalle tuli Norjasta, koska jaarlilla oli vaivaa ja kustannuksia
puolustaessaan maata Gunhildin poikia vastaan. Mutta koska Harald
kuningas oli ottanut vastaan kristinuskon, tahtoi hän, että myöskin
Haakon jaarli antaisi kastaa itsensä. Hän kutsui jaarlin luokseen, ja
hänen vaatimuksestaan tämä kastettiin kaikkine seuralaisineen.
Kuningas antoi hänelle sitten pappeja ja muita hengellisiä ja sanoi,
että jaarli kastattaisi kaiken kansan Norjassa. Niin he erosivat, ja
Haakon jaarli lähti ulos merelle odottaen siellä myötäistä tuulta.

Mutta kun nousi sellainen tuuli, että hän arveli pääsevänsä

ulapalle, ajoi hän maihin kaikki hengelliset, mutta purjehti itse
merelle. Jaarli laski itään Juutinrauman kautta hävitellen maata
molemmin puolin. Mutta saavuttuaan Itä-Göötanmaan kohdalle hän
laski maihin ja valmisti siellä suuren uhrin; silloin saapui lentäen
kaksi korppia, jotka koikkuivat äänekkäästi. Jaarli päätteli tästä, että
Oden oli ottanut vastaan uhrin ja hän saisi nyt hyvän sotaonnen.
Jaarli poltti kaikki laivansa, kävi maihin miehineen ja retkeili
kaikkialla vainonkilpeä kantaen, kunnes saapui Norjaan. Siellä hän
kulki maitse aina Trondhjemiin asti.

Tanskan kuningas Harald Gorminpoika sai kuulla, että Haakon

jaarli oli luopunut kristinuskosta ja hävitellyt laajalti hänen maataan.
Silloin Harald kuningas kutsui sotajoukon koolle ja lähti sitten
Norjaan. Ja saavuttuaan siihen valtakuntaan, joka Haakon jaarlilla oli
hallittavana, hän hävitti koko maan, mutta kaikki kansa pakeni
tuntureille vieden mukanaan minkä voi kuljettaa.

Sitten Tanskan kuningas aikoi purjehtia sotajoukkoineen Islantiin

kostaakseen sen häpeän, että kaikki islantilaiset olivat sepittäneet
hänestä pilkkarunoja. Islannissa oli säädetty laki, että laadittaisiin
Tanskan kuninkaasta herjauslaulu jokaista ihmistä kohti, mikä
maassa asusti. Syynä oli se, että muuan alus, jonka islantilaiset
omistivat, oli tehnyt haaksirikon Tanskan rannikolla, mutta
tanskalaiset anastivat kaiken tavaran ja sanoivat sitä hylkytavaraksi;
ja se, joka tämän asian ratkaisi, oli kuninkaan kartanonhoitaja.

Kuningas Harald käski erään taikataitoisen miehen mennä salaa

Islantiin tutkimaan, mitä saisi tietoonsa; mies lähti valaan hahmossa.
Mutta perille saavuttuaan hän liikkui länteen päin maan
pohjanpuolta. Hän näki, että kaikki tunturit ja kummut olivat täynnä
maahisia, toiset isoja, toiset pieniä. Mutta ennätettyään
Vaapnafjordin edustalle hän tunkeutui vuonoon ja aikoi nousta
maihin. Silloin saapui iso louhikäärme alas laaksosta, ja sitä seurasi
joukko käärmeitä, konnia ja sisiliskoja, ja ne puhalsivat sappea häntä
vastaan. Mutta hän lähti pois luodetta kohti aina Eyjafjordiin asti;
hän tunkeutui siihen vuonoon, mutta siellä häntä vastaan tuli lintu
niin iso, että siivet tapailivat tuntureita molemmin puolin, ja sen kera
joukko muita lintuja, toiset isoja, toiset pieniä. Pois lähti hän sieltä
länteen päin ja sitten etelään Breidefjordiin asti ja suuntasi kulkunsa
vuonoon. Siellä häntä vastaan tuli iso härkä, se kahlasi mereen ja
alkoi mylviä kamalasti; joukko maahisia seurasi sitä. Pois lähti hän
sieltä ja aikoi nyt nousta maihin Reykjanesin eteläpuolella. Siellä
häntä vastaan kävi jättiläinen, jolla oli kädessään rautasauva ja joka
piti päätään tuntureita korkeammalla, ja joukko muita jättejä oli sen
seurassa. Sieltä hän lähti itään: "siellä ei ollut mitään muuta", hän
sanoi, "kuin hiekkaa ja erämaita ja rajuja rantahyrskyjä ulkopuolella,
mutta meri niin avara maiden välillä, ettei siellä voi purjehtia
suurpursillakaan". — Sitten Tanskan kuningas palasi sotajoukkoineen
etelään ja poistui Tanskaan; mutta Haakon jaarli antoi asuttaa maan
uudelleen eikä sen koommin maksanut mitään veroa kuninkaalle.
 Kuningas Haraldin poika Svein — hän jota sitten sanottiin
Kaksiparraksi — vaati valtakuntaa isältään; mutta nyt oli asian laita
edelleen niinkuin ennenkin, ettei Harald kuningas halunnut jakaa
Tanskaa kahtia antaakseen hänelle valtakunnan. Silloin Svein kerää
sotalaivansa ja sanoo aikovansa viikinkiretkelle. Mutta laivaston
kokoonnuttua Svein suuntasi kulkunsa Seelantiin ja siellä Isefjordiin.
Vuonossa oli hänen isänsä Harald kuningas aluksineen, ja he
varustausivat vainoretkelle lähtemään. Svein ryhtyi taistelemaan
häntä vastaan, ja siinä sukeusi suuri taistelu; silloin riensi väkeä
Harald kuninkaan luo, joten Sveinin täytyi väistyä ylivoimaa ja hän
pakeni. Siinä Harald kuningas sai sellaisia haavoja, että kuoli. Sitten
otettiin Svein Tanskan kuninkaaksi.

Silloin vallitsi Sigvalde jaarli Vendinmaan Jomsborgia.[90] Hän oli

ottanut Svein kuninkaan vangiksi ja vienyt hänet linnaansa ja pakotti
hänet tekemään sovinnon vendiläiskuninkaan Burislavin kanssa;
hänellä itsellään oli silloin puolisona Burislavin tytär Astrid. Sigvalde
jaarli määräsi myöskin sovintoehdot; muussa tapauksessa sanoi
jaarli aikovansa luovuttaa Sveinin vendien valtaan. Mutta kuningas
tiesi, että nämä kiduttaisivat hänet hengiltä; hän suostui siis siihen,
että jaarli saisi välittää sovinnon. Jaarli tuomitsi niin, että Svein
kuningas saisi kuningas Burislavin tyttären Gunhildin, kuningas
Burislav taasen saisi Tyra Haraldintyttären, Svein kuninkaan sisaren,
mutta molemmat pitäisivät valtakuntansa ja heidän välillään vallitsisi
rauha. Sen jälkeen Svein kuningas palasi Tanskaan puolisonsa
Gunhildin kera; heidän poikiaan olivat Harald ja Knut Suuri. Niihin
aikoihin tanskalaiset uhkasivat ankarasti lähteä Norjaan Haakon
jaarlia vastaan.

Svein kuningas laati suuret pidot ja kutsui niihin kaikki päälliköt

valtakunnastaan; hänen oli määrä ottaa haltuunsa perintö isänsä
Haraldin jälkeen. Kuningas lähetti silloin myöskin jomsviikingeille
sanan, että Sigvalde jaarli ja Borgundarholmin Bue Digre ja heidän
veljensä saapuivat sinne. Jomsviikingit lähtivät kesteihin mukanaan
urheimmat miehensä; heillä oli neljäkymmentä alusta Vendinmaasta
ja kaksikymmentä Skånesta.

Ensimmäisenä kestipäivänä, ennenkuin Svein kuningas nousi

isänsä kunniasijalle, hän joi tämän muistomaljan ja teki sellaisen
lupauksen, että ennenkuin kolme talvea oli kulunut, hän olisi
sotajoukkoineen Englannissa ja surmaisi kuningas Adalraadin[91] tai
karkoittaisi hänet maasta. Tämä muistomalja oli kaikkien juotava,
jotka olivat mukana perintöpidoissa. Jomsviikinkien päälliköille
kaadettiin väkevintä juomaa suurimpiin sarviin. Mutta kun malja oli
tyhjennetty, oli kaikkien miesten juotava Kristuksen muistomalja, ja
jomsviikingeille kannettiin aina täysimmät maljat ja väkevintä
juomaa. Kolmas oli Mikalin muistomalja, ja sen joivat kaikki. Tämän
jälkeen Sigvalde jaarli joi isänsä muistomaljan ja teki sitten sen
lupauksen, että ennenkuin kolme talvea oli kulunut, hän lähtisi
Norjaan ja surmaisi Haakon jaarlin tai karkoittaisi tämän maasta.
Sitten lupasi Torkel Korkea, hänen veljensä, että hän seuraisi
Sigvalde jaarlia Norjaan eikä pakenisi taistelusta, niin kauan kuin
Sigvalde pysyi paikallaan. Nyt lupasi Bue Digre, että hän lähtisi
heidän kerallaan Norjaan eikä pakenisi Haakon jaarlia taistelussa.
Sitten lupasi hänen veljensä Sigurd, että hän lähtisi Norjaan eikä
pakenisi, niin kauan kuin suurin osa jomsviikinkejä taisteli. Sitten
lupasi Vagn Aakenpoika, Buen sisarenpoika, että hän lähtisi heidän
kerallaan Norjaan eikä palaisi takaisin, ennenkuin oli surmannut
Torkel Leiran ja käynyt vuoteeseen tämän tyttären Ingebjårgin
viereen. Moni muukin päällikkö teki lupauksia. Sinä päivänä miehet
joivat perintöolutta; mutta seuraavana aamuna, nukuttuaan
kyllikseen, jomsviikingeistä tuntui, että he olivat puhuneet liikoja, ja
he kokoontuivat nyt neuvottelemaan, miten menettelisivät retkeensä
nähden. He sopivat siitä, että varustautuvat niin joutuin kuin
mahdollista, ja järjestävät nyt aluksensa ja sotajoukkonsa kuntoon.
Siitä levisi huhu laajalle kautta maiden.

Eirik jaarli Haakoninpoika sai kuulla tämän sanoman. Hän keräsi

heti väkeä ympärilleen ja matkasi sitten tunturien poikki
Trondhjemiin isänsä luo. Molemmat jaarlit veistättivät vainovasamia
ja lähettivät sanan kautta maiden aina Haalogalantiin asti kutsuen
kokoon väkeä ja aluksia. Haakon jaarli lähti heti etelään päin Möreen
vakoilemaan ja väkeä kokoamaan, mutta Eirik keräsi sotajoukon ja
johdatti sen etelän puolelle.

Jomsviikingit suuntasivat laivastonsa Limfjordiin ja purjehtivat

sieltä ulos merelle. Haakon jaarlin valtakuntaan saavuttuaan he
käyvät heti ryöstämään ja matkaavat pohjoiseen päin kaikkialla
vainokilpeä kantaen. Geirmundiksi nimitetään muuatta miestä, joka
purjehti nopealla purrella mukanaan muutamia miehiä. Hän saapui
Möreen ja tapasi siellä Haakon jaarlin, astui pöydän ääreen ja kertoi
uutisen, että eteläpuolella oli sotajoukko, Tanskasta tullut. Jaarli
kysyi, tiesikö hän sen varmasti. Geirmund kohotti toista käsivarttaan,
ja siitä oli käsi lyöty poikki, ja sanoi, että siinä oli merkki sotajoukon
saapumisesta. Sitten jaarli tiedusteli tarkoin tästä sotajoukosta.
Geirmund sanoo, että jomsviikingit olivat tulleet ja surmanneet
monta miestä ja rosvoilleet laajalti. "He kulkevat", hän virkkaa,
"joutuin ja hurjasti. Enpä luule kauan kestävän, ennenkuin he
saapuvat näille maille." Sitten jaarli souti kaikkien vuonojen kautta,
sisään toisesta väylästä ja ulos toisesta; hän kulki yötä ja päivää ja
piti vakoojia liikkeellä, sekä etelän puolella vuonoissa että pohjan
puolella, missä Eirik liikkui sotajoukon kanssa. Mutta Eirik jaarli kulki
etelään päin niin nopeasti kuin taisi.
 Sigvalde jaarli suuntasi laivastonsa pohjoista kohti. Mutta vaikka
viikingit tapasivatkin maan asukkaita, eivät nämä koskaan
ilmoittaneet totuuden mukaisesti, mitä jaarleilla oli tekeillä. Viikingit
hävittelivät kaikkialla, minne saapuivat. He laskivat Håd-saaren[92]
rantaan, nousivat siellä maihin ja rosvosivat, kuljettivat aluksille sekä
väkeä että karjaa, mutta surmasivat kaikki asekuntoiset miehet.
Mutta heidän käydessään alas laivoilleen saapui heidän luokseen
vanha talonpoika. Hän sanoi:

"Ette te liiku sodankävijäin lailla, ajatte vain rantaan lehmiä ja

vasikoita; suuremman saaliin te saisitte, jos valtaisitte karhun, joka
nyt on joutumaisillaan karhunkuoppaan."

"Mitä mies haastelee?" he huutavat; "voitko kertoa meille jotain

Haakon jaarlista?"

Talonpoika vastaa:

"Hän purjehti eilen Hjårunda-vuonoon; hänellä oli laiva tai pari, ei

niitä ollut ainakaan kolmea enempää, eikä hän ollut siihen mennessä
kuullut mitään teistä."

Bue ja hänen miehensä ryntäsivät heti aluksilleen ja jättivät kaiken

saaliin jälkeensä. Bue virkkoi:

"Käyttäkäämme nyt hyväksemme sitä, että olemme saaneet

uutisia, niin että voimme olla lähimpänä voittoa."

Mutta aluksiinsa päästyään he soutivat heti ulos rannasta. Sigvalde

jaarli huusi heille tiedustellen kuulumisia. He sanoivat, että Haakon
jaarli oli siellä vuonossa. Sitten jaarli päästi laivastonsa irti, ja he
lähtivät soutaen kiertämään saarta.
 Haakon jaarli ja hänen poikansa Eirik jaarli olivat koonneet
laivastonsa siihen lähitienoille; heillä oli puolitoista sataa[93] alusta,
ja he olivat kuulleet jomsviikinkien saapuneen Hådiin. Jaarlit soutivat
nyt pohjoista kohti näitä etsiäkseen, ja Hjårungavaagiin saavuttuaan
he tapasivat vihollisensa. Molemmin puolin järjestetään laivastot
taisteluun. Keskellä laivastoa oli Sigvalde jaarlin viiri, sitä vastaan
asettui Haakon jaarli; Sigvaldella oli kaksikymmentä alusta, mutta
Haakonilla kuusikymmentä. Toisella sivustalla olivat Bue Digre ja
hänen veljensä Sigurd kahdenkymmenen laivan kera; näitä vastaan
johti Eirik jaarli Haakoninpoika kuuttakymmentä laivaa. Toisella
sivustalla ohjasi Vagn Aakenpoika kahtakymmentä alusta, mutta
näitä vastassa oli kuusikymmentä laivaa.

Sitten laivastot iskivät yhteen, ja nyt sukeusi mitä hurjin taistelu,

ja paljon väkeä kaatui molemmin puolin, mutta enemmän kuitenkin
Haakonin joukosta, sillä jomsviikingit taistelivat voimakkaasti ja
rohkeasti ja tuimasti ja ampuivat suoraan kilpien puhki. Niin monta
asetta suunnattiin kohti Haakon jaarlia, että hänen panssarinsa kävi
aivan kuluneeksi ja hyödyttömäksi, joten hän heitti sen yltään. Siitä
puhuu Tind Halkelinpoika:

Vaatetta, min valmisti kultakoru-nainen (kasvoi kalpain

kalske) käynyt ei käyttäminen, kun panssariurhon uhrata
täytyi merikuninkaan paita (raivattiin meriratsut); kun rannalla
rikki rengaspaita Sårlen jaarlilta murtui (merkkejä siitä hän
sai).

Jomsviikingeillä oli isommat ja korkealaitaisemmat laivat, mutta

molemmin puolin työnnyttiin rohkeasti eteenpäin. Vagn Aakenpoika
tunkeutui niin rajusti päin Svein Haakoninpojan laivaa, että tämä
väistyi siitä ja oli lähtemäisillään pakoon. Silloin Eirik jaarli siirtyi
sinne ja asettui rintamaan Vagnia vastaan. Vagn peräytyi
vuorostaan, ja laivat olivat nyt entisellään. Eirik jaarli kääntyi takaisin
omalle puolelleen, mutta siellä olivat hänen miehensä väistyneet
taaksepäin ja Bue oli irroittanut aluksensa rintamastaan aikoen
seurata pakenevia. Silloin Eirik jaarli asettui Buen aluksen rinnalle, ja
siinä syntyi tuima iskuottelu, ja kaksi tai kolme Eirikin aluksista
työntyi Buen laivan ympärille. Silloin puhkesi rajusää ja satoi rakeita
niin suuria, että yksi rae painoi yhden äyrin.[94] Nyt Sigvalde
katkaisi pidäkeköydet ja käänsi purtensa aikoen paeta. Vagn
Aakenpoika huusi hänelle pyytäen häntä luopumaan paosta, mutta
Sigvalde ei tahtonut kuulla, mitä hän sanoi; silloin Vagn singahutti
keihään hänen jälkeensä ja osasi siihen mieheen, joka istui
peräsimen ääressä. Sigvalde jaarli soudatti pois viisineljättä laivaa,
mutta jäljelle jäi viisikolmatta.

Silloin Haakon jaarli siirsi aluksensa Buen purren toiselle puolen;

siinä jäi Buen miehille lyhyelti aikaa iskujen välille. Vigfus,
Vigaglumin poika, tarttui sarvi-alasimeen, joka oli tuhdolla ja jota
muuan mies vast'ikään oli käyttänyt korjatessaan miekkansa kahvaa.
Vigfus oli perin väkevä mies; hän heitti alasimen kaksin käsin ja
lennätti sen Aslak Holmskallen päähän, niin että sarvi työntyi
aivoihin. Aseet eivät olleet varemmin pystyneet Aslakiin, mutta hän
oli iskenyt kahden puolen; hän oli Buen kasvatti ja keulavartija.

Tämän taistelun kestäessä Eirikin miehet nousivat Buen alukseen

ja tunkeutuivat peräpuoleen Buea kohti. Silloin Torstein Midlang iski
Buea nenän poikki ja katkaisi nenänsuojuksen; siitä tuli iso haava.
Bue sivalsi Torsteinia kylkeen, niin että leikkasi miehen keskeltä
kahtia. Silloin Bue nosti kaksi arkkua täynnä kultaa ja huusi
äänekkäästi: "Laidan yli, kaikki Buen miehet!" Hän heittäytyi mereen
arkkuineen, ja moni hänen miehistään syöksyi sitten laidan yli, mutta
toisia kaatui alukseen, sillä armonpyyntöihin ei ollut aikaa. Niin
raivattiin Buen alus puhtaaksi keulasta perään asti ja sitten laiva
toisensa jälkeen. Sen jälkeen Eirik jaarli siirtyi Vagnin aluksen viereen
ja kohtasi siellä kovaa vastarintaa. Lopulta kuitenkin hänen laivansa
raivattiin puhtaaksi, mutta Vagn joutui vangiksi itse
kolmantenakymmenentenä; heidät vietiin sidottuina maihin.

Silloin Torkel Leira astui luo ja sanoi näin:

"Sen lupauksen sinä teit, Vagn, että surmaisit minut, mutta

minusta näyttää nyt luultavammalta, että minä surmaan sinut."

Torkelilla oli iso sotakirves kädessään; hän iski sitä, joka istui
äärimmäisenä hirrellä. Vagn ja hänen miehensä olivat sidotut siten,
että köysi oli kiedottu heidän jalkoihinsa, mutta kädet olivat vapaina.
Silloin muuan heistä virkkoi:

"Minulla on kädessäni solki, ja sen minä pistän maahan, jos

tunnen jotain, kun pääni on katkaistu."

Hänen kaulansa katkaistiin, ja solki putosi silloin maahan hänen

kädestään. Siinä istui kaunis pitkätukkainen mies; hän kietoi hiukset
päänsä ympäri, kurotti kaulaansa ja sanoi:

"Älä tahraa tukkaa vereen."

Muuan mies tarttui tukkaan käsin ja piteli sitä. Torkel heilautti

kirvestä iskeäkseen; viikinki nykäisi kiivaasti päätään ja se, joka piteli
kiinni, antoi myöten; kirves osui hänen molempiin käsiinsä ja katkaisi
ne, niin että terä työntyi maahan. Silloin saapui paikalle Eirik jaarli
tiedustellen:

"Kuka tuo komea mies on?"

Welcome to our website – the ideal destination for book lovers and
knowledge seekers. With a mission to inspire endlessly, we offer a
vast collection of books, ranging from classic literary works to
specialized publications, self-development books, and children's
literature. Each book is a new journey of discovery, expanding
knowledge and enriching the soul of the reade

Our website is not just a platform for buying books, but a bridge
connecting readers to the timeless values of culture and wisdom. With
an elegant, user-friendly interface and an intelligent search system,
we are committed to providing a quick and convenient shopping
experience. Additionally, our special promotions and home delivery
services ensure that you save time and fully enjoy the joy of reading.

Let us accompany you on the journey of exploring knowledge and

personal growth!

ebookultra.com