Microeconomics 7th Edition Perloff Solutions

Manual pdf download

https://testbankdeal.com/product/microeconomics-7th-edition-
perloff-solutions-manual/

Download more testbank from https://testbankdeal.com

Instant digital products (PDF, ePub, MOBI) available
Download now and explore formats that suit you...

Microeconomics 7th Edition Perloff Test Bank

https://testbankdeal.com/product/microeconomics-7th-edition-perloff-
test-bank/

testbankdeal.com

Microeconomics 8th Edition Perloff Solutions Manual

https://testbankdeal.com/product/microeconomics-8th-edition-perloff-
solutions-manual/

testbankdeal.com

Microeconomics Australian 1st Edition Perloff Solutions

Manual

https://testbankdeal.com/product/microeconomics-australian-1st-
edition-perloff-solutions-manual/

testbankdeal.com

World of the Cell 7th Edition Becker Test Bank

https://testbankdeal.com/product/world-of-the-cell-7th-edition-becker-
test-bank/

testbankdeal.com
Macroeconomics 13th Edition Arnold Solutions Manual

https://testbankdeal.com/product/macroeconomics-13th-edition-arnold-
solutions-manual/

testbankdeal.com

Interactive Statistics Informed Decisions Using Data 1st

Edition Sullivan Test Bank

https://testbankdeal.com/product/interactive-statistics-informed-
decisions-using-data-1st-edition-sullivan-test-bank/

testbankdeal.com

Next Step Advanced Medical Coding and Auditing 2017 2018

Edition 1st Edition Buck Solutions Manual

https://testbankdeal.com/product/next-step-advanced-medical-coding-
and-auditing-2017-2018-edition-1st-edition-buck-solutions-manual/

testbankdeal.com

Corporate Finance Canadian 7th Edition Jaffe Test Bank

https://testbankdeal.com/product/corporate-finance-canadian-7th-
edition-jaffe-test-bank/

testbankdeal.com

Applied Social Research A Tool for the Human Services 9th

Edition Monette Test Bank

https://testbankdeal.com/product/applied-social-research-a-tool-for-
the-human-services-9th-edition-monette-test-bank/

testbankdeal.com
Employment Law for Human Resource Practice 4th Edition
Walsh Test Bank

https://testbankdeal.com/product/employment-law-for-human-resource-
practice-4th-edition-walsh-test-bank/

testbankdeal.com
Chapter 8
Competitive Firms and Markets

1.1
a. The ease of entry makes the residual demand curve for the firm flatter. That is because if
the firm raises its price above the market price, other firms can easily enter and cut its
price, thus the quantity it can sell falls drastically.
b. The residual demand curve is more elastic the larger the number of firms in the market.
This is shown in Equation 8.2 in the chapter. The smaller the firm is relative to the total
market the smaller its residual demand.
c. The more elastic the market demand, the flatter will be the residual demand. This is
shown in Equation 8.2. The increase in price will lead to more reduction in demand, and
thus the firm will have less incentive to charge a price different from the market.
d. The more elastic the supply curve of other firms, the flatter will be the residual demand.
This is shown in Equation 8.2. The increase in price will lead to a bigger increase in
output of other firms, and thus the firm will have less incentive to charge a price different
from the market.

1.2 If buyers know the prices that other firms charges—the market price—a firm cannot raise
its price without losing its customers. In contrast, if consumers do not know the prices
that other firms charge, a firm can charge more than other firms without losing all its
customers, so its demand curve is downward sloping. Similarly, if transaction costs are
low, it is easy for a customer to buy from a rival firm if the customer’s usual supplier
raises its price. With high transaction costs, a firm can charge more than other firms
without losing all its customers.

1.3 A firm’s residual elasticity of demand is

εi = [n*ε] – [(n-1)*ηo]
εi = [347,760*(-0.3)]-[347,759*0.15]
εi = -156,491.85.

1.4 The effect of a change in the number of firms (n) on a firm’s residual elasticity of
demand (εi) is
∂ε i
= ε − ηo
∂n ,
where ε is the elasticity of market demand and ηo is the elasticity of supply of the other
firms.

©2015 Pearson Education, Inc.

2.1 A firm shuts down only if it can reduce its loss by doing so. That is, the firm shuts down
only if its revenue is less than its avoidable variable cost. This is because if the firm shuts
down, it does not incur the variable cost, so its only loss is its unavoidable fixed cost.
In the first case, revenue is greater than variable cost, so the firm should not shut down to
minimize losses.
In the second case, revenue is less than variable cost, so the firm should shut down to
minimize losses.
In the third case, avoidable costs are $1,100, which are greater than revenue, so the firm
should shut down.

2.2 The sunk cost in the short run is $200. So, if it shuts down it loses $200. However, if it
operates it loses $300($1000 - 500 - 800 = -$300). Hence, it should shut down.

2.3 Economic profit is business profits (revenue minus explicit costs) minus the excess
profits that could be realized from alternative uses of the company’s resources (implicit
cost). Even if a company is making a negative economic profit, it may continue to
produce as long as it is making positive business profits. However, it should move to the
alternative use, which will mean making a positive economic profit and more business
profit.

2.4 A firm should shut down only if it can reduce its loss by doing so. "Spider-Man" should
not shut down because its weekly revenue (say, $1.2 million) is greater than its weekly
costs (say, $1 million). By operating, "Spider-Man" reduces its losses by $0.2 million
each week.

2.5 The first-order condition to maximize profit is the derivative of the profit function with
respect to q set equal to zero: 120 – 40 – 20q = 0. Thus, profit is maximized where q = 4,
so that R(4) = 120 × 4 = 480, VC(4) = (40 × 4) + (10 × 16) = 320, π(4) = R(4) – VC(4) – F
= 480 – 320 – 200 = –40. The firm should operate in the short run because its revenue
exceeds its variable cost: 480 > 320.

3.1 Suppose that a U-shaped marginal cost curve cuts a competitive firm’s demand curve
(price line) from above at q1 and from below at q.2. By increasing output to q1 + 1, the
firm earns extra profit because the last unit sells for price p, which is greater than the
marginal cost of that last unit. Indeed, the price exceeds the marginal cost of all units
between q1 and q2, so it is more profitable to produce q2 than q1. Thus, the firm should
either produce q2 or shut down (if it is making a loss at q2). We can also derive this result
using calculus. The second-order condition, Equation 8B.3, for a competitive firm
requires that marginal cost cut the demand line from below at q*, the profit-maximizing
quantity: dMC(q*)/dq > 0.

©2015 Pearson Education, Inc.

3.2 C(q) = 100 + 10q – q 2 + (1/3)q3
MC = 10 – 2q + q 2.
For a competitive firm, the profit-maximization level of output is where P = MC and MC
is rising. MC is rising for values of q > 1. (dMC/dq = -2 + 2q > 0 → q > 1.)

3.3 The competitive firm’s marginal cost function is found by differentiating its cost function
with respect to quantity: dC(q)/dq = b + 2cq +3dq2. The firm’s necessary profit-
maximizing condition is p = MC = b + 2cq + 3dq2. The firm solves this equation for q for
a specific price to determine its profit-maximizing output.

3.4 The firm’s profit is

π = pq – (10 + 10q + q2).
To find the profit-maximizing output level, take the derivative of the profit function with
respect to q, set the derivative equal to zero, and then solve for q. The profit-maximizing
quantity is
p − 10
q= .
2
If p = 50, then q = 20. Note that the firm should indeed produce because it is profitable,
with profit of $390.

3.5 See figure below. In the long run, the average cost curve will shift down by the amount of
a per unit subsidy, and the firm’s marginal cost curve, or supply curve, will shift right.
Since the market price will not change significantly with lower costs for one firm, the
firm will increase its output to where its new marginal cost equals market price, and its
profits will go from the market equilibrium of zero to a positive amount.

©2015 Pearson Education, Inc.

3.6 Assume the ad valorem tax is calculated as α percent of the price of lime. Suppose the
firm's marginal cost curve is MC and average cost curve is AC in the figure, with a
market price of p and that t=αp.
The profit-maximizing price and quantity before the tax is where the marginal cost curve,
MC, hits the horizontal pre-tax demand curve, p. Because the firm keeps only (1-α)
percent of the market price for each unit sold, the firm's after-tax price falls to p(1-α).
The profit-maximizing price and quantity after the tax is where the marginal cost curve,
MC, hits the horizontal demand curve with the tax, p(1-α). The firm’s output decreases
from q1 to q2.
Because the firm keeps only (1-α) percent of the market price for each unit sold, the
firm's profit at every output level falls. The firm sells fewer units and makes less profit
per unit (because the after-tax price decreases). The before-tax profit is equal to the area
of a rectangle with a height equal to the difference in the pre-tax market price, p, and the
average cost of producing q1 units and a base equal to q1 units. The after-tax profit is
equal to the area of a rectangle with a height equal to the difference in the market price
after paying the ad valorem tax, p(1-α), and the average cost of producing q2 units and a
base equal to units q2.

A per-unit tax of t can be analyzed by increasing the marginal and average costs of
production by t units, as illustrated in the solved problem (Solved Problem 8.2).
Because an individual competitive firm takes price as given (and because the market
price for an individual firm is not affected by the ad valorem tax), an ad valorem tax on
the market price (or on firm revenue) has the same effect on the firm's output and profit
as a comparably-sized per-unit tax. That is, the per unit tax of t increases marginal cost
by the same amount that the ad valorem tax of α percent decreases the individual
firm's after-tax price.

©2015 Pearson Education, Inc.

3.7 The firm maximizes profit by producing the quantity where price equals marginal cost.
Before the tax, marginal cost is
Cq = 20 + 2q.
Setting this equal to price and solving for quantity, the profit-maximizing quantity is
p = MC
p = 20 + 2q
2q = p – 20
q = 0.5p – 10.
If p = $60, then q = 20 units.
With the tax (t = 2), total cost is
C = 30 + 20q + q2 + tq
C = 30 + 20q + q2 + 2q.
Marginal cost is
MC = 22 + 2q.
The profit-maximizing quantity for the firm to produce is
p = 22 + 2q
2q = p – 22
q = 0.5p – 11.

3.8 The after-tax cost function is C = 100 + 10q – q2 + (1/3)q3 + 10q. The firm will maximize
profit by producing the quantity where price equals marginal cost. Marginal cost (MC) is
MC = 10 – 2q + q2 + 10.
Setting price equal to marginal cost, the firm’s production rule is to produce where
p = MC
p = 10 – 2q + q2 + 10
q2 – 2q + 20 – p = 0.
Using the quadratic formula, were a = 1, b = –2, and c = 20 – p,
2 ± −76 + 4 p
q=
2
for p > 19.

3.9 A firm should shut down only if it can reduce its loss by doing so. A firm cannot reduce
its loss by shutting down if revenue is greater than the avoidable cost of production (or, in
a competitive market, if price is greater than the average variable cost of production).

©2015 Pearson Education, Inc.

 Initially, the firm should not shut down because marginal revenue or price, which is $20,
is greater than average variable cost, which is $18.
If average variable cost increases by $3 at every unit, then average cost increases by $3 at
every unit. Now, the firm should shut down because the price of $20 is less than the
average variable cost of $21.

3.10 The logic behind the first claim is that the firm chooses not to charge the full price of one
of the inputs, the rent. The logic for the second claim is that since it is charged a lower
price for one of the inputs, the output price is also lower.
3.11 See figure below. The lower of average minimum variable cost will extend the firm’s
supply curve downward. As a result, the market supply curve shifts rightward.

3.12 Assume the high price in the figure (p2) corresponds to $1,700 per ounce and the low
price in the figure (p1) corresponds to $446 per ounce.
The average and marginal cost curves should be convex (and the marginal cost curve
should be increasing where the firm produces). The marginal cost curve (MC) intersects
the average cost curve (AC) at the average cost curve's minimum. The profit-maximizing
price and quantity at the higher price (p2) is where the marginal cost equals the higher
price. The profit-maximizing price and quantity at the lower price (p1) is where the
marginal cost equals the lower price. (Alternative, the firm may produce no output at a
price of p1 to avoid losses.) For gold extraction to be unprofitable at $446 an ounce, the
firm's average cost curve must be above p1. For gold extraction to be profitable at $1,700
an ounce, the average cost curve must be below p2 for at least some quantities.
For simplicity, assume that the firm produces at both prices.
The firm earns profit at the higher price because this price is greater than the average cost
of producing the profit-maximizing quantity (q2). The profit at the higher price is equal
to the area of a rectangle with a height equal to the difference in the market price (p2) and
the average cost of producing q2 units and a base equal to q2 units. The firm incurs a loss
at the lower price because this price is less than the average cost of producing the profit-
maximizing quantity (q1). At the lower price, the firm's loss is equal to the area of a
rectangle with a height equal to the difference in the market price (p1) and the average
cost of producing q1 units and a base equal to q1 units.

©2015 Pearson Education, Inc.

3.13 A firm should shut down only if it can reduce its loss by doing so. In particular, a firm
should shut down in the short run if price is less than minimum average variable cost. If
the firms in a competitive market have different minimum average variable costs, not all
firms produce at every price. These firms have varying shutdown points. Only the low-
cost firms supply goods at relatively low prices. That is, the firms whose minimum
average variable cost is above the market price will shut down in the short run while
firms whose minimum average variable cost is below the price will continue producing.

3.14 Some farms did not pick apples so as to avoid incurring the variable cost of harvesting
apples. These farmers left open the question of whether they will harvest in the future if
the price rises above the shut-down level. Other more pessimistic farmers did not expect
price to rise anytime soon, so they bulldozed their trees, leaving the market for good.
(Most planted alternative apples such as Granny Smith and Gala that are more popular
with the public and sell at a price above the minimum average variable cost.)

3.15 In the long run, farms will stay in business if their average cost is at or below the market
price. With a large annual fee (fixed cost), average costs per acre will be lower for the
larger farms than for smaller farms if smaller farms are be unable to produce at the most
efficient (lowest average cost) quantity. See figure below. If there are two types of farms,
small and large, as shown in panel (a), the large farms will have a lower average cost than
the small farms if the least cost quantity per farm is higher than the farm’s capacity.
Whether all of the smaller farms go out of business depends on the number of larger
farms and the shape of the demand curve, as shown in panel (b).

©2015 Pearson Education, Inc.

3.16
a. Since Lesotho is a price taker in the world market, the demand curve it faces is a
horizontal line.
b. The increase in Chinese exports shifts Lesotho’s demand curve downward.
c. The change in exchange rate makes its exports more expensive relatively, and further
shifts down its demand curve.

d. See figure below. When the price falls below p1, the firms will shut down temporarily. If
the price is below p2 in the long run, the firms will shut down permanently.

3.17
a. Assuming that the average cost and marginal cost all have a U-shape, a firm’s marginal
and average costs are likely to rise with extra business, at least in the short-term.
b. As shown in the figure below, since the increased demand is only seasonal, it will not
affect firms’ long-run supply curve and the number of firms in the market if there is
considerable entry cost. During peak demand period, firms will operate to the right of the
minimum of the short-run average cost curve.

©2015 Pearson Education, Inc.

3.18 If Arizona starts collecting a specific tax (α) on its firms, then they may be driven from
the market. Assuming that firms in California and Arizona have the same initial costs, a
specific tax on Arizona oranges could have two possible effects. If there is unlimited
entry by California firms, the long-run supply curve will be unaffected, and all Arizona
firms will be driven from the market due to their cost disadvantage. If entry in California
is limited, then the long-run supply curve becomes a step function, as shown in the figure
below. All output up to QC would be supplied by California firms, after which costs (and
so the supply curve) shift upward by the amount of the tax for output supplied by Arizona
firms. Whether Arizona firms stay in business depends on the shape of the demand curve.

3.19 As shown in the figure below, due to the lower marginal cost, the long-run average cost
curve shifts downward and firms’ supply curves shift rightward. As a result, the
horizontal market supply curve shifts downward. The entire incidence (benefit) of the
subsidy accrues to consumers.

3.20 Such a tax will not affect the marginal cost of the product because it is the “price” of a
bag and the consumer can choose not to purchase one (they may bring their own bag).
However, the tax incidence will be shared by the grocers and the consumers. The amount
of tax passed on to consumers will be determined by the demand elasticity of grocery
bags.

©2015 Pearson Education, Inc.

3.21 Each firm maximizes profit by producing where price equals marginal cost. The marginal
cost of production is
∂C
= 2q .
∂q
Setting price equal to marginal cost (MC) and solving for q,
p = MC
p = 2q
q = 0.5p.
Given 10 firms, market supply is
Q = 10(0.5p)
Q = 5p.
Setting market supply equal to market demand and solving for p, the equilibrium price is
5p = 120 – p
6p = 120
p = $20.
If the equilibrium price is $20, then each firm supplies
q = 0.5(20)
q = 10 units.
Substitute the market equilibrium price into the market demand curve and solve for Q to
find the market quantity:
Q = 120 – p
Q = 120 – 20
Q = 100 units.

3.22 The market equilibrium price is where market supply equals market demand. If market
demand shifts, then the new market equilibrium will be where the new demand curve
intersects the market supply curve.

4.1 The firm exits if its profit is negative, i.e.,

π(q*) = P*q* – C(q*) < 0,
where q* is the optimum output. Divide both sides by q*, and we get:
P* – AC(q*) < 0.
Therefore, the firm exits if the price is less than its average cost.

©2015 Pearson Education, Inc.

4.2 Consider the figure below, which shows a competitive firm's long-run average cost curve
(LRAC) and the long-run supply curve (SLR). Suppose the market price is p.
The long-run profit-maximizing quantity is where the long-run supply curve (SLR) equals
the market price (p). The short-run average and marginal cost curves should be convex
(and the short-run marginal cost curve should be increasing where the firm produces).
The short-run marginal cost curve (SRMC) intersects the short-run average cost curve
(SRAC) at the short-run average cost curve's minimum. In addition, the short-run
average cost curve should be tangent to but not intersect the long-run average cost curve
(LRAC). The short-run profit-maximizing quantity is where the short-run marginal cost
curve (SRMC) equals the market price (p). For the short-run scale to be too large
(relative to the long-run profit maximizing output), the short-run average cost curve must
have a profit-maximizing quantity that is greater than the long-run profit-maximizing
quantity.

4.3 The shutdown notice reduces the firm’s flexibility, which matters in an uncertain market.
If conditions suddenly change, the firm may have to operate at a loss for six months
before it can shut down. This potential extra expense of shutting down may discourage
some firms from entering the market initially.

4.4 At a long-run equilibrium, firms produce at minimum average cost. Firm average cost
(AC) is
AC = C/q
AC = q,

which is minimized as q approaches zero. Firms earn zero economic profits in long-run
equilibrium. When the market price equals this minimum average cost (AC = 0), firms
earn zero economic profits. Market price approaches zero as the quantity produced
approaches 24. So, in its limit, the long-run equilibrium is where price approaches zero,

©2015 Pearson Education, Inc.

 each firm’s output (q) approaches zero, market quantity (Q) approaches 24, and the
number of firms (N) approaches infinity (such that Q = N×q = 24).

4.5 Panel (a) below shows that the average cost decreases with the lower fixed cost as hand-
held camera technology becomes cheaper. The new supply curve is not only lower than
the old one, but has a longer “flat” portion as more firms are able to enter the market
without the higher cost of entry. Price decreases and consumption increases assuming a
downward-sloping demand curve.

4.6 If the world demand curve crosses the supply curve in the flat section of the Brazil
supply, there will be a unique equilibrium price and quantity, and Pakistan, Argentina,
Australia, and some Brazilian firms will provide cotton. If the world demand curve
crosses the supply curve in the following vertical section, all of the Brazilian firms will
supply, but the price will still not be high enough for Turkey or Nicaragua to produce. In
either case, farmers in the United States will not supply cotton.

4.7 Suppose the market quantity increases due to an increase in demand, increasing industry
output and lowering market price from p1 to p2.
The initial profit-maximizing price and quantity is where the initial marginal cost curve,
MC1, hits the horizontal demand curve, p1. When market demand increases, increasing
the equilibrium market output, the cost of production decreases, decreasing each
individual firm's marginal cost and long-run average cost curves (to MC2 and AC2). The
profit-maximizing price and quantity at the new market price is where the lower marginal
cost curve MC2 hits the horizontal demand curve, p2. The new long-run market
equilibrium is where the new market price, p2, equals the minimum long-run average cost
of production (on AC2).

©2015 Pearson Education, Inc.

 Given that individual firms produce more output when the price falls from p1 to p2, the
long-run market supply curve, S, is downward sloping.

4.8 To derive the expression for the elasticity of the residual or excess supply curve in
Equation 8.7, we differentiate the residual supply curve (Equation 8.6), S r(p) = S(p) -
Do(p), with respect to p to obtain
dS r dS dD o
= − .
dp dp dp
Let Qr = S r(p), Q = S(p), and Qo = D(p). We multiply both sides of the differentiated
expression by p/Qr, and for convenience, we also multiply the second term by Q/Q = 1
and the last term by
Qo/Qo = 1:
dS r p dS p Q Q dD o p Qo
= − − .
dp Qr dp Qr Q Q dp Qr Qo
We can rewrite this expression as Equation 8.7,
η 1−θ
nr = − ε ,
θ θ o

©2015 Pearson Education, Inc.

 where hr = (dSt/dp) (p/Qr) is the residual supply elasticity, h = (dS/dp)(p/Q) is the market
supply elasticity, eo = (dDo/dp)(p/Qo) is the demand elasticity of the other countries, and q
= Qr/Q is the residual country’s share of the world’s output (hence, 1 - q = Qo/Q is the
share of the rest of the world).
Note: If there are n countries with equal outputs, then 1/q = n, so this equation can be
rewritten as
hr = nh - (n – 1)eo.

4.9 See the answer to Question 4.8 for details on the residual supply elasticity:
a. The incidence of the federal specific tax is shared equally between consumers and firms,
whereas the firms bear virtually none of the incidence of the state tax (they pass the tax
on to consumers).
b. From Chapter 3, we know that the incidence of a tax that falls on consumers in a
competitive market is approximately h/(h – e). Although the national elasticity of supply
may be a relatively small number, the residual supply elasticity facing a particular state is
very large. Using the analysis about residual supply curves, we can infer that the supply
curve to a particular state is likely to be nearly horizontal—nearly perfectly elastic. For
example, if the price rises even slightly in Maine relative to Vermont, suppliers in
Vermont will be willing to shift up to their entire supply to Maine. Thus, we expect the
incidence on consumers to be nearly one from a state tax but less from a federal tax,
consistent with the empirical evidence.
c. If all 50 states were identical, we could write the residual elasticity of supply equation as
hr = 50h – 49eo.
Given this equation, the residual supply elasticity to one state is at least 50 times larger than
the national elasticity of supply, ηr ≥ 50η , because eo < 0, so the -49eo term is positive and
increases the residual supply elasticity.

4.10 See figure below. Assume each firm uses the same size plant in the short and the long
run. Before the change in demand, the market will have reached a long-run equilibrium,
where each firm produces Q1 at the minimum average cost, the market produces where
the long-run supply curve intercepts the demand curve, and there will be N1 firms
producing. When demand shifts to D2, in the short run each firm will increase production
to Q2. If the shift is expected to be permanent, in the long run more firms will enter
increasing their number to N2, each producing once again Q1. If the shift is temporary,
demand will eventually shift back down, and the number of firms and quantity will revert
to the original levels.

©2015 Pearson Education, Inc.

4.11

Suppose the top figure to the right shows the cost of production for a representative non-
Internet travel agent in 1975 (with marginal cost of MC1 and long-run average costs of
LRAC1). Throughout the analysis, assume the non-Internet travel agents are identical.

©2015 Pearson Education, Inc.

 The bottom figure shows the market for this industry. Assume the market is initially in
long-run equilibrium (at E1) at a price of p1 and a quantity of Q1. The representative non-
Internet travel agent is initially maximizing profit by producing q1 units of output (point
e1).
First, consider the effects of airline deregulation in the late 1970s. Airline deregulation
increases air travel, increasing the demand for the services provided by travel agents.
This shifts the market demand curve for travel agent services to the right. The new
market equilibrium is where the market supply curve (S1) intersects the new market
demand curve (D2).
Next, consider an individual non-Internet travel agent in the late 1970s. The individual
travel agent maximizes profit by producing a quantity where the marginal cost of
production equals the new market price (p2).
Next, consider the growth in the number of non-Internet travel agents between 1975 and
the mid-1990s. With the increase in market demand (and the higher market price),
individual travel agents earn economic profit because p2 is greater than LRAC1.
Therefore, in the long run, new travel agents will enter, shifting the supply curve to the
right, until the travel agents again earn zero economic profit at a market price of p1
(where the new supply curve, S3, intersects the new demand curve, D2).
Next, consider an individual non-Internet travel agent in the mid-1990s. The individual
travel agent maximizes profit by producing a quantity where the marginal cost of
production equals the new market price (p3, which is the same as the original long-run
equilibrium market price, where long-run average costs are minimized).
Now suppose Internet travel agents also enter the market, shifting market supply to S4
and lowering the market price to p4 at a long-run market equilibrium indicated by E4. At
the new, lower market price (p4), the non-Internet travel agent does not produce because
she would lose money. The Internet travel agent's production costs are lower than the
non-Internet travel agent's costs, so the Internet agent's long-run average (LRAC2) and
marginal (MC2) cost curves are below those for the non-Internet travel agent. The
Internet travel agent maximizes profit by producing a quantity where the marginal cost of
production equals the new market price. This should be such that the Internet travel
agent makes a profit (or does not incur a loss), so the Internet agent's long-run average
cost curve should not be above the new market price at all quantities.

5.1 In either case, marginal cost is unaffected. The only difference is the magnitude of the
upward shift in average cost. If the same amount of tax is collected every year instead of
only once, the average cost curve is shifted upward by more due to the increase intotal
tax (fixed cost), and long-run supply is shifted upward due to the increase in the
minimum point of the average cost.

5.2 In the short run, since there is no change in marginal cost, there will be no change in the
equilibrium output level or price. Profits will be reduced by the amount of the tax. The
only exception is if the firms were close enough to the shut-down point such that the
payment of the tax increases losses beyond fixed costs (assuming payment of the tax is

©2015 Pearson Education, Inc.

 not required if the firm shuts down). In this case, with identical firms, equilibrium
quantity drops to zero.

5.3 See figure below. We assume that Mexican costs are lower than U.S. costs, but that the
number of Mexican truckers is limited. If the demand curve looks like D1, all U.S.
truckers would be replaced by Mexican truckers as the new supply curve becomes
stepped, as in panel (b). If there is higher demand, the U.S. may still retain some trucking,
but it will be greatly reduced to QT – QM2 . If the number of Mexican firms is unlimited,
U.S. trucking firms will be forced out of the market.

5.4 The market supply curve is horizontal at the minimum average cost of a typical clinic. A
lump-sum tax that caused the minimum average cost to rise by 10% would cause the
market supply curve to shift up by the amount of the tax, so the price of abortions would
rise by 10%. Given that the price elasticity of demand is -1.071, the number of abortions
would fall by about 9.3%.

©2015 Pearson Education, Inc.

Another Random Scribd Document
with Unrelated Content
 — Me olemme nyt matkalla toiseen maailmaan, sanoi Candide;
epäilemättä on tämä maailma juuri se, jossa kaikki on hyvin, sillä
täytyypä myöntää, että tämän oman maailmamme fyysillisissä ja
moraalisissa olosuhteissa voisi löytyä yhtä ja toista valittamisen
aihetta.

— Rakastan teitä kaikesta sydämestäni, sanoi Kunigunda, mutta

mieleni on vielä aivan järkytetty kaikesta mitä olen nähnyt ja mitä
olen kokenut.

— Kaikki käy kyllä hyvin, vastasi Candide. Tämän uuden maailman

merikin on jo paljon ansiokkaampi kuin meidän Europamme meret;
se on tyynempi ja tuulet ovat tasaisempia. Varmasti on tämä uusi
maailma paras kaikista mahdollisista maailmoista.

— Suokoon Jumala, että niin olisi, sanoi Kunigunda, mutta minä

olen tässä vanhassa ollut niin hirvittävän onneton, että sydämeni
melkein kieltäytyy enää mitään toivomasta.

— Kaikki tässä valittavatkin! tokaisi muori, eikä teistä kukaan

sentään ole kokenut sellaisia onnettomuuksia kuin minä.

Kunigunda oli vähällä purskahtaa nauruun ja hänen mielestään

tämä kelpo muori oli kovin leikillinen väittäessään olevansa
onnettomampi kuin hän.

— Ohoh, muori-kulta, sanoi hän, ellette nuoruudessanne ole

tavanneet kahta bulgarialaista ja tullut kahdesti raiskatuksi, ellette
ole saanut kahta puukon-iskua vatsaanne, ellei teiltä ole hävitetty
kahta linnaa, ellei teiltä ole silmienne edessä murhattu kahta äitiä ja
kahta isää ja ellette ole nähnyt kahta rakastajaanne ruoskittavan
autodafee-juhlallisuuksissa, niin en ymmärrä, että voisitte
onnettomuuksissa millään lailla kilpailla kanssani. Ottakaa vielä
lisäksi huomioon, että olen synnynnäinen paroonitar, jolla on
seitsemänkymmentäkaksi polvea esi-isiä, ja kuitenkin olen ollut
kyökkipiikana.

— Neitiseni, vastasi vanhus, te ette tunne minun syntyperääni; ja

jos näyttäisin teille takapuoleni, niin ette puhuisi, niinkuin nyt
puhutte, vaan ottaisitte takaisin sananne.
YHDESTOISTA LUKU.

Muorin tarina.

Minunkaan silmäni eivät aina ole olleet verestävät ja punalaitaiset,

minunkaan nenäni ei aina ole koskettanut leukaa enkä minä aina ole
ollut palvelijan asemassa.

Olen paavi Urbanus X:n ja Palestrinan prinsessan tytär. Aina

neljänteentoista ikävuoteeni asti kasvatettiin minua palatsissa, jonka
rinnalla kaikki teidän saksalaisten paroonienne linnat ovat pelkkiä
pahanpäiväisiä tallirakennuksia, ja yksi ainoa minun puvuistani oli jo
arvokkaampi kuin kaikki Westfalin komeudet yhteensä. Vartuin
kauneudessa, suloissa ja kyvyissä, ilojen keskellä, herättäen kaikessa
ympäristössäni kunnioitusta ja suuria toiveita. Herätinpä lisäksi
rakkauttakin. Rintani alkoi pyöristyä. Ja mikä rinta tosiaan!
Valkoinen, kiinteä ja kauniisti muovailtu kuin konsanaan mediciläisen
Venuksen. Ja mitkä silmät! Mitkä silmäluomet ja ihanat mustat ripset
minulla oli! Millainen tuli leimusikaan molemmista silmäteristäni! Sen
rinnalla himmenivät itse taivaan tähdet, kuten sanoivat kaikki
runoilijat, jotka minut näkivät. Kamarineitsyeet, jotka pukivat
päälleni ja riisuivat yltäni, joutuivat suoranaiseen hurmaustilaan
katsellessaan minua edestä ja takaa ja kaikki miehet olisivat
tahtoneet olla heidän sijassaan.

Jouduin kihloihin erään Massa-Carraran ruhtinassukuun kuuluvan

prinssin kanssa. Ja millaisen prinssin kanssa! Hän oli yhtä kaunis
kuin minäkin, koko hänen olemuksensa oli vain sulaa lempeyttä ja
rakastavaisuutta, hänellä oli säkenöivä äly ja rakkaudesta palava
sydän; ja minä rakastin häntä niinkuin tavallisesti ensimäistä kertaa
rakastetaan, epäjumaloivasti, kiihkoisasti.

Häitämme jo valmistettiin. Ja siinäkös nähtiin komeutta, ennen

kuulumatonta prameutta: lakkaamattomia juhlia, karuselleja, opera-
buffoja, ja koko Italia sepitteli minulle sonetteja, joissa tosin ei ollut
ainoatakaan kelvollista. Onneni päivä oli jo aivan lähellä, kun muuan
vanha markiisitar, joka oli ollut minun prinssini rakastajatar, kutsui
hänet kotiinsa suklaata juomaan; tuskin kaksi tuntia sen jälkeen
kuoli hän hirvittäviin kouristuksiin.

Mutta tämäkin on vielä aivan mitätön juttu. Äitini, joka oli

epätoivoissaan, joskin paljon vähemmän murheellinen kuin minä,
tahtoi, että joksikin aikaa riistäytyisimme irti tuosta murheellisia
muistoja herättävästä olinpaikastamme. Hänellä oli hyvin kaunis
maatila Gaetan lähellä ja me astuimme siis erääseen sinne
menevään kaleeriin, joka oli kullattu niinkuin Pyhän Pietarin alttari
Roomassa. Mutta tuskin olimme päässeet ulos satamasta, kun
marokkolainen kaapparilaiva alkoi ahdistaa laivaamme ja saavutti
sen. Meidän sotilaamme puolustautuivat niinkuin ainakin paavin
asemiesten sopii: he heittäytyivät kaikki polvilleen ja luovuttivat pois
aseensa rukoillen merirosvoilta synninpäästöä.

Kädenkäänteessä riisuttiin heidät kaikki alastomiksi niinkuin apinat,

samoin myös äitini, hovineitsyeemme ja minutkin. Täytyi suorastaan
ihailla sitä kätevyyttä, millä nämä herrat osasivat vapauttaa ihmiset
heidän vaatteistaan. Mutta mikä vielä enemmän ihmetytti minua, oli
se, että he tutkivat meitä kaikkia vielä alastominakin hyvin tarkoin.
Tämä toimitus tuntui minusta hyvin kummalliselta; mutta koko
maailma on täynnä ihmettä sille, joka ei ole käynyt kotinurkkiaan
kauempana. Pian tulin tietämään, että he tämän menettelyn avulla
tahtoivat tutkia, olimmeko ehkä kätkeneet joitakin timantteja; tämä
tapa on ohut käytännössä ammoisista ajoista alkaen kaikkien niiden
sivistyneiden kansojen keskuudessa, jotka harjoittavat
merirosvoutta. Myöskin olen kuullut, että herrat maltalais-ritarit eivät
koskaan jätä sitä tekemättä, kun he ovat vanginneet jonkun
turkkilaisen tai turkittaren. Tämä on yleinen ihmis-oikeuden laki, jota
ei vielä koskaan ole yritetty kumota.

En tahdo lähemmin kuvailla, kuinka kovaa on nuorelle prinsessalle

täten tulla viedyksi äitineen orjattareksi Marokkoon; ymmärrätte
kyllä itsestännekin, mitä kaikkea me saimme kärsiä tällä
merirosvolaivalla. Äitini oli vielä hyvin kaunis, seuranaisemme,
yksinkertaiset kamarineitsyeemmekin, omistivat enemmän suloja
kuin mitä koko Afrika voi tarjota; mitä minuun taas tulee, niin olin
hurmaava, ruumiillistunut kauneus ja sulous itse ja lisäksi vielä impi,
jota tosin en saanut olla kauan aikaa, sillä tämän kukan, joka oli
varattu kauniille Massa-Carraran prinssille, riisti minulta
kaapparilaivan kapteeni, inhoittava neekeri, joka luuli vielä sillä
tekevänsä minulle suuren kunnian. Tosiaan oli välttämätöntä, että
rouva Palestrinan prinsessa ja minä olimme niin voimakkaita kuin
mitä me olimme, kestääksemme sen kaiken, minkä me saimme
kestää ennenkuin saavuimme Marokkoon. Mutta sivuuttakaamme
nämä seikat, ne ovat niin ylimalkaisen typeriä, ettei niistä maksa
vaivaa puhua.
 Koko Marokko ui veressä, kun saavuimme sinne. Keisari Muley-
Ismaelin viisikymmentä poikaa kamppaili keskenään vallasta;
jokaisella oli oma puolueensa ja niin oli yht'aikaa käynnissä
viisikymmentä eri kansalaissotaa: mustat mustia vastaan, mustat
tummanruskeita vastaan, tummanruskeat tummanruskeita vastaan,
mulatit mulatteja vastaan; kaikkialla kautta koko valtakunnan oli vain
yhtämittaista teurastusta.

Tuskin olimme ehtineet nousta laivasta, kun jo joukko mustia,

jotka kuuluivat merirosvokapteenimme edustaman puolueen
vihollisiin, hyökkäsi hänen kimppuunsa ryöstääkseen hänen saaliinsa.
Me naiset olimme timanttien ja kullan jälkeen hänen kallisarvoisin
lastinsa: sain tällöin olla todistajana taistelussa, jommoista ei ikinä
vielä ole nähty Europan taivaan alla. Pohjoismaisten kansojen veri ei
ole taipeeksi kuumaa; heidän himonsa naisiin ei koskaan kiihdy
sellaiseksi raivoksi kuin mikä on ominaista Afrikan pojille. Teillä
europalaisilla tuntuu olevan pelkkää maitoa suonissanne, jota vastoin
Atlasvuoren ja sen lähiseutujen asukkaiden suonissa virtaa tulta ja
vihtrilliä. Se taistelu, joka meidän omistamisestamme taisteltiin, oli
yhtä raivoisa kuin konsanaan aarniometsien leijonien, tiikerien ja
käärmeiden välillä. Eräs mauri tarttui äitiäni oikeasta käsivarresta,
kapteenini luutnantti piti häntä kiinni vasemmasta käsivarresta; eräs
maurilainen sotamies kävi käsiksi toiseen jalkaan ja eräs
meriryöväreistä yhtä tukevasti toiseen. Melkein kaikki meidän
naisemme joutuivat täten siinä silmänräpäyksessä neljän sotamiehen
raastettaviksi. Kapteenini piti minua piilossa takanaan, hän heilutti
turkkilaista käyrämiekkaa kädessään ja tappoi jokaisen, joka uskalsi
vastustaa hänen raivoaan. Vihdoin makasivat kaikki italiattaremme,
äitinikin, maassa palasiksi revittyinä, silvottuina ja muodottomiksi
runneltuina. Sen olivat saaneet aikaan nuo hirviöt, jotka heistä
kamppailivat. Mutta myöskin kaikki muut olivat siinä temmellyksessä
saaneet surmansa, kaikki vangit ja seuralaiseni, sekä myös ne, jotka
olivat heidät vanginneet, sotilaat, merimiehet, mustat,
tummanruskeat, valkeaihoiset ja mulatit, vieläpä kapteeninikin, ja
minä itse viruin puolikuolleena erään ruumisröykkiön päällä.

Samanlaisia näytelmiä näyteltiin, kuten sanottu, kaikkialla kolmen

sadan penikulman laajuisella alalla kenenkään silti laiminlyömättä
noita viittä Muhametin säätämää rukousta.

Suurella vaivalla pääsin vihdoin pois tuosta verisestä ruumisläjästä,

johon olin hautautunut, ja laahauduin vaivaloisesti erään suuren
oranssipuun siimekseen; siihen uuvuin kauhun, väsymyksen,
epätoivon, pelon ja nälän raukaisemalla. Vähän ajan kuluttua
lamautuivat rasittuneet aistini kokonaan ja minä vaivuin horroksiin,
joka oli enemmän pyörtymistä kuin luonnollista lepoa. Olin vielä
tässä heikkouden ja tajuttomuuden tilassa elämän ja kuoleman
välillä, kun tunsin, että joku syleili minua. Avasin silmäni ja näin
silloin valkoisen, miellyttävän näköisen miehen, joka huokaili
haikeasti italian kielellä.
KAHDESTOISTA LUKU.

Jatkoa muorin onnettomuuksiin.

Olin suuresti hämmästynyt ja ihastunut kuullessani äidinkieltäni

enkä myöskään ollut vähemmän ihmeissäni eräiden sanojen
sisällöstä, jotka olin kuullut tämän miehen huulilta, ja minä vastasin
hänelle, että maailmassa oli kyllä paljon suurempiakin
onnettomuuksia kuin se, minkä vuoksi hän valitteli. Kerroin hänelle
muutamin sanoin kaikki ne kovat kohtalot, jotka olivat vyöryneet
minun ylitseni, ja sitten vaivuin jälleen tiedottomuuden tilaan.

Hän kantoi minut erääseen läheiseen taloon, toimitti minut

vuoteeseen, ja hankki minulle ruokaa. Hän palveli, lohdutti ja
imarteli minua kaikin tavoin ja sanoi, ettei hän vielä koskaan ollut
nähnyt mitään niin kaunista kuin minä ja ettei hän vielä milloinkaan
ollut niin suuresti surrut ja ikävöinyt sitä, mitä ei kukaan enää voinut
antaa hänelle takaisin.

— Olen syntynyt Napolissa, kertoi hän, ja tässä kaupungissa

kuohitaan noin kaksi tai kolme tuhatta lasta joka vuosi. Osa kuolee
heistä kyllä, mutta toiset saavat äänen, joka on kauniimpi kuin
naisten ääni; ja joita oikein onnestaa, pääsevät hallitsemaan
kokonaisia valtakuntia. [Italialainen laulaja Farinelli (s. Napolissa
1709) hallitsi Ferdinand VI:n suosikkina Espanjaa. Ferdinand VI kuoli
puoli vuotta Candiden ilmestymisen jälkeen.] Minuun nähden
onnistui tuo leikkaus odottamattoman hyvin ja minusta tuli rouva
Palestrinan prinsessan kapellilaulaja.

— Minun äitini! huudahdin.

— Äitinne! huudahti hän itkien. Mitä kuulenkaan! Olisitteko te se

nuori prinsessa, jonka kasvattajana minä olin aina kuudenteen
ikävuoteen asti ja josta jo silloin selvästi saattoi nähdä, että hänestä
kerran tulisi noin kaunis kuin te nyt olette.

— Se olen juuri minä, ja äitini on myös täällä neljänsadan askeleen

päässä täältä, erään ruumisläjän alla, neljään osaan silvottuna…

Kerroin hänelle kaikki mitä minulle oli tapahtunut; hän kertoi

minulle myöskin omat seikkailunsa ja niin sain tietää, että eräs
kristitty suurvalta oli lähettänyt hänet Marokon kuninkaan luo
tekemään hänen kanssaan sopimusta, jonka mukaan afrikalainen
hallitsija saisi ruutia, kanuunia ja laivoja, jotta hänen olisi helpompi
häiritä muiden kristittyjen kaupankäyntiä.

— Minun tehtäväni on nyt suoritettu, sanoi tuo kunnon eunukki.

Astun
Centossa laivaan ja vien teidät mukanani Italiaan.

Kiitin häntä liikutuksen kyyneleet silmissäni. Mutta sensijaan että

hän olisi vienyt minut Italiaan, vei hän minut Algieriin sekä möi
minut tämän maakunnan "dei'lle". Tuskin oli tämä kauppa tehty, kun
rutto, joka siihen aikaan raivosi kaikkialla Afrikassa, Aasiassa ja
Europassa, ilmestyi myöskin Algieriin aivan pelottavalla voimalla.
Olette kyllä nähneet maanjäristyksiä, mutta, neitiseni, onko teillä
koskaan ollut ruttoa?

— Ei koskaan, vastasi paroonitar.

— Jos teillä joskus olisi ollut se, jatkoi eukko, niin myöntäisitte,
että se on vielä paljon pahempaa kuin maanjäristys.

Se on hyvin tavallinen Afrikassa ja minäkin sain sen.

Kuvitelkaahan, millainen tilanne tämä oli paavin tyttärelle, joka oli
vain viidentoista vuoden vanha ja kuitenkin näiden kolmen
kuukauden ajalla oli saanut kestää köyhyyttä ja orjuutta, joka oli
raiskattu melkein joka päivä, joka oli nähnyt äitinsä silvottavan
silmäinsä edessä neljään osaan, joka oli saanut kärsiä nälkää ja
sodan kauhuja ja nyt oli kuolemaisillaan ruttoon Algierissa. Minä en
kuollut kumminkaan, mutta eunukkini, "dei" ja melkein koko Algierin
seralji joutuivat surman omiksi.

Kun tämän hirvittävän ruton ensimäiset ja pahimmat hyökkäykset

olivat ohitse, myytiin kaikki "dei"'n eloon jääneet orjattaret. Minut
osti eräs kauppias, joka vei minut Tunikseen; täällä hän möi minut
eräälle toiselle kauppiaalle, joka vuorostaan möi minut Tripolikseen,
Tripoliksesta minut myytiin Aleksandriaan, Aleksandriasta Smyrnaan,
Smyrnasta Konstantinopoliin. Vihdoin jouduin erään janitsaari-"agan"
haltuun, joka vähän sen jälkeen komennettiin puolustamaan Asovaa,
jota venäläiset paraillaan piirittivät.

"Aga", joka oli hyvin naisiin menevä mies, vei koko haareminsa
mukanaan ja sijoitti meidät Palus-Meotiksen rannalla olevaan
pieneen linnoitukseen, jonka suojelijoiksi hän jätti kaksi mustaa
eunukkia ja kaksikymmentä sotilasta. Ryssiä tapettiin summattomat
määrät ja he antoivat takaisin samalla mitalla. Koko Asova oli
pelkkää verta ja tulta. Ei mitään ikäkautta eikä sukupuolta säästetty.
Lopulta oli valloittamatta enää vain meidän pieni linnoituksemme ja
viholliset päättivät kukistaa meidät nälällä. Nuo kaksikymmentä
janitsaaria olivat vannoneet olla antautumatta ja kun nälänhätä kävi
aivan sietämättömäksi, katsoivat he olevansa pahoitetut syömään
nuo meidän kaksi eunukkiamme, jotta heidän ei tarvitsisi rikkoa
valaansa. Muutamien päivien kuluttua he päättivät syödä myöskin
naiset.

Onneksi oli meillä hyvin hurskas ja hellätunteinen "imam"

[muhamettilainen pappi], joka piti janitsaareille kauniin saarnan,
jossa hän kehoitti heitä, etteivät he ainakaan aivan kokonaan
tappaisi meitä.

— Leikatkaa, sanoi hän, ainoastaan toinen pyllynpuolisko pois

jokaiselta näistä naisista, saatte sillä jo aika hyvän aterian. Jos
asianhaarat vaativat, niin voitte milloin tahansa myöhemmin saada
saman verran lisäksi. Taivas on kyllä palkitseva teille tämän
armeliaan tekonne ja auttava teitä hädässä.

Hän puhui hyvin kaunopuheliaasti ja sai heidät taivutetuiksi

puolelleen; niinpä meille siis tehtiin tuo hirvittävä leikkaus. "Imam"
voiteli meitä sen jälkeen samalla palsamilla, jolla ympärileikattuja
lapsiakin voidellaan; mutta siitä huolimatta olimme kaikki vähällä
kuolla.

Tuskin olivat janitsaarit ehtineet lopettaa sen aterian, jonka

olimme heille luovuttaneet, kun jo ryssät olivat kimpussamme
ahdistaen meitä laakeista laivoistaan niin ankarasti, että linnoitus
kukistui eikä ainoakaan janitsaareista päässyt pakoon.
 Meidän tilaamme eivät ryssät kiinnittäneet minkäänlaista
huomiota. Mutta onneksi on kaikkialla ranskalaisia haavalääkäreitä ja
eräs sellainen, hyvin taitava lisäksi, otti meidät hoitoonsa ja paransi
meidät. Ja ikäni kaiken olen muistava häntä sentähden, että hän,
sitten kun haavani olivat menneet umpeen, teki minulle eräänlaisia
ehdotuksia. Sitäpaitsi kehoitti hän meitä kaikkia lohduttautumaan
parhaamme mukaan sekä vakuutti, että useissa piirityksissä oli
tapahtunut samanlaista ja että sotalaki oli sellainen.

Heti kun toverini pääsivät jalkeille, lähetettiin heidät Moskovaan.

Minä jouduin erään pajarin osalle, joka pani minut puutarhatyöhön ja
antoi minulle pampustaan kaksikymmentä kertaa päivässä. Mutta
kahden vuoden kuluttua tämä herra telotettiin yhdessä
kolmenkymmenen muun pajarin kanssa joittenkin hovirettelöiden
vuoksi; silloin käytin tilaisuutta hyväkseni ja pakenin. Vaelsin läpi
koko Venäjän valtakunnan. Olin kauan aikaa kapakkatyttönä Rigassa,
myöhemmin myös Rostockissa, Wismarissa, Leipzigissä, Casselissa,
Utrechtissa, Leydenissä, Haagissa ja Rotterdamissa. Kurjuudessa ja
häpeässä olen saanut vanhettua, vailla toista pyllynpuoliskoa,
hetkeksikään unhottamatta, että sentään olen paavin tytär. Sadat
kerrat olen aikonut tappaa itseni, mutta aina on elämänrakkaus
minut siitä pidättänyt. Tämä naurettava heikkous on epäilemättä yksi
meidän kaikkein turmiollisimpia taipumuksiamme, sillä ei ole mitään
sen typerämpää, kuin yhä edelleenkin kantaa taakkaa, jonka
kuitenkin joka hetki tahtoisi heittää maahan, inhota omaa olemassa-
oloaan ja kuitenkin pitää siitä kiinni, toisin sanoen hyväillä sitä
käärmettä, joka kalvaa meitä, kunnes se on syönyt loppuun
sydämemme.

Niissä maissa, joiden halki kohtalo on minut kulettanut, ja niissä

kapakoissa, joissa olen palvellut, olen nähnyt äärettömän paljon
ihmisiä, jotka ovat sadatelleet elämäänsä, mutta en ole nähnyt
muuta kuin kaksitoista, jotka vapaaehtoisesti ovat tehneet lopun
kurjuudestaan; ne olivat: kolme neekeriä, neljä englantilaista, neljä
geneveläistä ja eräs saksalainen professori nimeltä Robek.

Lopuksi jouduin juutalaisen don Issaskarin palvelukseen. Hän antoi

minut teidän käytettäväksenne, kaunis neitiseni. Kiinnyin teidän
kohtaloonne, niin että teidän seikkailunne olivat melkein lähempänä
sydäntäni kuin omani. Enkä olisi edes koskaan puhunutkaan
onnettomuuksistani, ellette olisi hieman härnänneet minua ja ellei
yleensä olisi tapana laivamatkoilla ajan kuluksi tarinoida.

Niinpä niin neitiseni, minä olen vanha ja kokenut ja tunnen

maailman menon. Pyytäkääpäs vain huviksenne jokaista matkustajaa
kertomaan teille elämänvaiheensa, ja jos heidän joukossaan on
yksikään ainoa, joka ei monesti olisi kironnut elämäänsä ja luullut
olevansa maailman onnettomin ihminen, niin saatte heittää minut
vaikka pää edellä mereen.
KOLMASTOISTA LUKU.

Kuinka Candiden täytyi erota kauniista Kunigundasta ja muorista.

Kun kaunis Kunigunda oli kuullut muorin tarinan, osoitti hän tälle
kaikkea sitä kunnioitusta, minkä niin ansiokas ja korkeasäätyinen
henkilö oli oikeutettu saamaan. Hän otti myös varteen hänen
ehdotuksensa sekä pani kaikki matkustajat vuoron perään
kertomaan elämäntarinansa. Kunigundan ja Candiden täytyi
myöntää, että muori oli oikeassa.

— Onpa suuri vahinko, sanoi Candide, että tuo viisas Pangloss on

tullut vastoin kaikkia hyviä tapoja hirtetyksi autodafee-juhlissa. Hän
osaisi puhua meille ihailtavia asioita kaikesta siitä ruumiillisesta ja
henkisestä pahasta, jota on sekä maalla että merellä ja minullakin
olisi nyt tarpeeksi rohkeutta kaikella kunnioituksella tehdä muutamia
vastaväitteitä.

Kun kaikki olivat ehtineet kertoa tarinansa, oli matkakin lopussa:

saavuttiin Buenos-Ayreksen satamaan. Kunigunda, kapteeni Candide
ja muori menivät suoraa päätä kuvernööri don Fernando d'Ibaraa y
Eigueora y Mascarenes y Lampourdos y Souzan luo. Tämä
aatelisherra oli kovin ylpeä, niinkuin ainoastaan niin monella nimellä
varustettu henkilö voi olla. Hän kohteli kaikkia miehiä mitä
ylhäissäätyisimmällä halveksumalla, nosti puhuessaan nenänsä niin
korkealle ilmaan, korotti äänensä niin käskeväksi, esiintyi ja
käyttäytyi kaikin puolin niin mahtipontisesti ja pöyhkeilevästi, että
kaikkien, joilla oli kunnia päästä hänen puheilleen, teki mieli antaa
hänelle selkään. Naisia hän sitävastoin rakasti intohimoisesti.

Kunigunda oli hänen mielestään kauneinta, mitä hän vielä koskaan

oli nähnyt. Ensi töikseen hän kysyi, oliko Kunigunda kenties
kapteenin rouva. Se synkeä ilme, jolla hän teki tämän kysymyksen,
pelästytti Candidea. Hän ei uskaltanut sanoa, että Kunigunda oli
hänen vaimonsa, koska hän itse asiassa ei ollut sitä; hän ei
myöskään uskaltanut nimittää häntä sisarekseen, koska hän yhtä
vähän oli sitä; ja vaikkakin tällainen hätävalhe oli hyvin suosittu jo
vanhalla ajalla ja vaikkakin se voi olla hyödyllinen nykyajankin
ihmisille, niin oli Candiden sielu kuitenkin aivan liian puhdas
tässäkään tapauksessa poiketakseen totuudesta.

— Neiti Kunigunda, sanoi hän, tahtoo epäilemättä tehdä minulle

sen kunnian, että hän menee kanssani naimisiin ja me anomme
nöyrimmästi, että Teidän Ylhäisyytenne suvaitsisi pitää meille häät.

Don Fernando d'Ibaraa y Figueora y Mascarenes y Lampourdos y

Souza kiersi ylös viiksensä ja hymyili happamesti; sitten antoi hän
kapteeni Candidelle määräyksen mennä pitämään kompanian
tarkastusta.

Candide totteli. Kuvernööri jäi kahden neiti Kunigundan kanssa.

Hän tunnusti hänelle intohimoisesti rakkauttaan, vakuutti jo

seuraavana päivänä naivansa hänet alttarin edessä, tai jollakin
muulla tavoin, aivan niinkuin Kunigundalle vain olisi mieluisinta.
Kunigunda pyysi neljännestunnin miettimisaikaa kysyäkseen neuvoa
muorilta ja antaakseen lopullisen päätöksensä.

Muori sanoi Kunigundalle:

— Neitiseni, teillä on seitsemänkymmentä kaksi sukupolvea esi-isiä

eikä niin killinkiäkään rahaa ja jos vain sanotte yhden ainoan sanan,
pääsette naimisiin Etelä-Amerikan mahtavimman aatelisherran
kanssa, jolla sitäpaitsi on hyvin kauniit viikset. Sopiiko teidän nyt
ylvästellä niin turhan tarkalla uskollisuudella. Bulgarialaiset ovat
raiskanneet teidät, eräs juutalainen ja eräs inkvisiittori ovat myös
molemmat omistaneet suosionne, eikä sitäpaitsi hätä lue lakia. Sen
vain sanon, että jos olisin teidän sijassanne, ottaisin empimättä
miehekseni herra kuvernöörin, jolloin myös samalla tulisin
tilaisuuteen tekemään kapteeni Candiden onnelliseksi.

Sillä aikaa kun muori täten haasteli kaikella sillä viisaudella ja

varovaisuudella, minkä ikä ja kokemus ovat omiaan ihmisessä
kasvattamaan, laski pieni laiva satamaan, laivassa oli "alkadi" [alkadi
= espanjalainen rauhantuomari] ja useita "alguazilejä" [alguazili =
espanj. poliisi].

Asian laita oli nimittäin tällainen:

Muori oli aivan oikein arvannut, että juuri tuo leveähihainen

fransiskaani-munkki oli varastanut Kunigundan timantit ja rahat
silloin kun he tekivät tuon pikaisen pakoretken Candiden kanssa.

Sama munkki tarjosi sitten kaupaksi muutamia näistä kalleuksista

eräälle jalokivikauppiaalle, joka tunsi ne suur-inkvisiittorin
omaisuudeksi. Fransiskaani-munkki hirtettiin, mutta ennen
kuolemaansa tunnusti hän varastaneensa ne, sekä kuvaili, minkä
näköisiä ne henkilöt olivat, joilta hän oli ne varastanut, ja minne päin
he olivat matkalla. Candiden ja Kunigundan pako oli jo tullut
ilmitietoon. Heitä oli lähetetty kiinni ottamaan Cadizissa ja sieltä taas
viipymättä lähdetty laivalla heitä takaa-ajamaan. Ja tämä laiva oli jo
Buenos-Ayreksen satamassa.

Tieto siitä että "alkadi" oli tullut kaupunkiin ottamaan kiinni suur-
inkvisiittorin murhaajia, levisi heti kaikkialle.

Viisas muori oli heti selvillä siitä, kuinka tässä tapauksessa oli
meneteltävä.

— Te ette mitenkään voi paeta, sanoi hän Kunigundalle, eikä teillä

ole mitään pelättävääkään. Ettehän te ole tappanut hänen korkea-
arvoisuuttaan. Ja sitäpaitsi ei kuvernööri, joka rakastaa teitä, tule
sallimaan, että teitä pahoin pidellään. Jääkää paikoillenne kaikessa
rauhassa.

Samassa riensi muori myös Candiden luo.

— Paetkaa, sanoi hän, tai olette tunnin kuluttua roviolla.

Ei ollut hetkeäkään hukattavana. Mutta kuinka voida erota

Kunigundasta! Ja minne paeta?
NELJÄSTOISTA LUKU.

Kuinka Paraguayn jesuiitat ottivat vastaan Candiden ja Cacambon.

Candide oli Cadizista ottanut itselleen sekarotuisen palvelijan,

jollaisia on paljon Espanjan rannikoilla ja siirtomaissa. Hän oli erään
tukumanilaisen mestitsin poika ja vain neljännesosaltaan
espanjalainen. Hän oli ollut jos jonakin: kuoropoikana, lukkarina,
merimiehenä, maallikkomunkkina, sotamiehenä, lakeijana. Hänen
nimensä oli Cacambo ja hän rakasti suuresti herraansa, sentähden
että hänen herransa oli kovin hyvä ihminen hänen mielestään.

Cacambo satuloitsi mitä suurimmalla kiireellä molemmat

andalusialaiset hevoset.

— Rakas isäntäni, sanoi hän, seuratkaamme muorin neuvoa,

lähtekäämme heti ja ratsastakaamme taaksemme vilkaisematta, niin
että kaviot kypenöi.

Candide puhkesi itkuun.

— Oi, sinä minun rakas Kunigundani, täytyykö minun jättää sinut

nyt juuri, kun kuvernööri aikoi naittaa meidät! Voi Kunigunda, kuinka
käy sinun nyt tässä vento-vieraassa maassa!

— Hänen käy, niinkuin hänen tuleekin käydä, sanoi Cacambo,

naiset eivät koskaan joudu pulaan, Jumala pitää kyllä huolen heistä.
Mutta kiiruhtakaamme nyt!

— Mihinkä sinä minut viet? Minne menemme? Ja mitä teemme

ilman
Kunigundaa? kysyi Candide.

— Kautta pyhän Compostellan Jakobin, vastasi Cacambo, pitihän

teidän tulla sotimaan jesuiittoja vastaan, no, menkäämme sotimaan
heidän puolestaan! Minä tunnen tiet jotenkin hyvin ja opastan teidät
suoraan heidän valtakuntaansa. He tulevat olemaan aivan
ihastuksissaan, saadessaan kapteenin, joka osaa bulgarialaista
äkseerausta ja teillä tulee olemaan heidän keskuudessaan loistava
ura. Jos ei menesty toisessa maailmassa, niin menestyy toisessa.
Sitäpaitsi on erittäin hupaista nähdä ja tehdä uusia asioita.

— Sinä olet siis joskus ennen ollut Paraguayssa? kysyi Candide.

— Olkaa varma siitä, sanoi Cacambo; minä olen ollut ruoskijana

Neitsyt Marian Taivaaseenastumisen kollegiossa ja minä tunnen los
padres'ien, näiden "isien" hallituksen yhtä hyvin kuin Madridin kadut.
Se on jotakin aivan ihailtavaa. Valtakunta on läpimitaten jo kolme
sataa penikulmaa ja se on jaettu kolmeenkymmeneen maakuntaan.
Los padres'illa on kaikki ja kansalla ei ole mitään, se on oikeuden ja
järjen suoranainen mestariteos. Itse puolestani en tiedä mitään niin
jumalallista kuin los padres'it, jotka täällä käyvät sotaa Espanjan ja
Portugalin kuninkaita vastaan ja jotka Europassa ovat heidän rippi-
isiään, jotka täällä tappavat espanjalaisia ja jotka Madridissa
lähettävät heitä taivaaseen. Tämä näytelmä on minusta vallan
ihastuttava. Teistä tulee onnellisin kaikista ihmisistä. Ja kuinka los
padres'it tulevatkaan iloitsemaan saadessaan tietää, että he saavat
kapteenin, joka osaa bulgarialaista äkseerausta.

Heti kun he olivat saapuneet ensimäiselle rajapyykille, ilmoitti

Cacambo vahtisotilaille, että eräs kapteeni pyysi saada puhua hänen
pyhyytensä yli-päällikön kanssa. Siitä vietiin sana päävartioon, josta
eräs paraguaylainen upseeri lähti alamaisimmin viemään sanomaa
ylipäällikölle.

Candidelta ja Cacambolta riisuttiin ensiksi aseet ja heidän

molemmat hevosensa otettiin talteen. Sitten vietiin nuo molemmat
muukalaiset kahden sotilasrivin keskitse ylipäällikön eteen; tämä
seisoi kunniakujan perällä, kolmikulmainen hattu päässä, kaapu
korvissa, miekka sivulla ja piikki kädessä. Hän antoi merkin. Heti
astui esiin pari tusinaa sotamiehiä, jotka piirittivät vastatulleet. Eräs
kersantti selitti heille, että heidän tuli odottaa, että ylipäällikkö ei
voinut nyt puhua heidän kanssaan, että hänen korkea-arvoisuutensa
priori ei sallinut kenenkään espanjalaisen aukaista suutaan muuta
kuin hänen läsnäollessaan eikä viipyä kolmea tuntia kauemmin
maassa.

— Ja missä on sitten hänen korkea-arvoisuutensa priori? kysyi

Cacambo.

— Hän meni messusta päästyään paraatiin, vastasi kersantti,

ettekä te pääse suutelemaan hänen kannuksiaan ennenkuin kolmen
tunnin kuluttua.

— Mutta, sanoi Cacambo, hra kapteeni, joka on kuolemaisillaan

nälkään samoinkuin minäkin, ei ole mikään espanjalainen, hän on
saksalainen. Emmekö sentähden voisi saada vähän aamiaista
sill'aikaa kun odotamme hänen Pyhää Korkeuttaan?

Kersantti kiiruhti tuota pikaa tekemään tästä keskustelusta selkoa

ylipäällikölle.

— Herra olkoon kiitetty, sanoi tämä. Koska hän on saksalainen,

voin puhella hänen kanssaan. Vietäköön hän siis minun lehtimajaani.

Heti vietiin Candide lehvistä rakennettuun vastaanottohuoneeseen,

jota koristi viheriäisestä ja kultaillusta marmorista tehty kaunis
pylväskäytävä sekä lukuisia ristikkohäkkejä, joissa näkyi papukaijoja,
kolibreja, helmikanoja ja kaikenlaisia mitä harvinaisimpia lintuja.

Mainio aamiainen odotti kultavadeilla. Ja hänen pyhyytensä isä

ylipäällikkö astui lehtimajaan aterioimaan samoihin aikoihin kun
paraguaylaisetkin ulkona alkoivat syödä maissiaan puulautasilta
maassa polttavassa auringon paahteessa.

Hän oli hyvin kaunis nuori mies, jolla oli täyteläiset posket, hieno,
valkea ja verevä iho, kaarevat kulmakarvat, eloisat silmät, ruusuiset
korvat, heleänpunaiset huulet. Hän oli ylpeän näköinen, mutta ei
samalla tavoin kuin espanjalaiset tai jesuiitat. Candidelle ja
Cacambolle annettiin takaisin aseet, jotka heiltä äsken oli riistetty,
samoin nuo molemmat andalusialaiset hevoset. Cacambo antoi niille
kauraa lehtimajan kuistin suulla ja piti kaikkien äkkiyllätysten varalta
koko ajan niitä tiukasti silmällä.

Candide suuteli ensin ylipäällikön kauhtanan lievettä, sitten he

istuivat pöytään.

— Te olette siis saksalainen, kysyi jesuiitta häneltä saksaksi.

 — Olen, pyhä isä, vastasi Candide.

Näitä sanoja vaihtaessaan katselivat he kumpikin toisiaan mitä

suurimmalla hämmästyksellä, voimatta salata liikutustaan.

— Ja mistä osasta Saksaa te olette kotoisin? kysyi jesuiitta.

— Tuosta kurjasta Westfalin maasta, sanoi Candide. Olen syntynyt

Thunder-ten-Tronckhin linnassa.

— Taivas! Onko se mahdollista? huudahti ylipäällikkö.

— Oi ihmeiden ihmettä! huudahti Candide.

— Olisitteko se todellakin te! sanoi ylipäällikkö.

— Tämä ei ole mahdollista! sanoi Candide.

He kaatuivat kumpikin selälleen pelkästä ällistyksestä. Sitten he

syleilivät toisiaan ja vuodattivat runsaita kyynelvirtoja.

— Pyhä isäni, voinko uskoa silmiäni! Te olette siis kauniin

Kunigundan veli, sama, jonka bulgarialaiset tappoivat! Te olette
herra paroonin poika, te paraguaylainen jesuiitta! Onpa tämä
maailma hyvin kummallinen kapine. Oi, Pangloss, Pangloss, kuinka
te nyt olisitte iloinen, ellette olisi hirtetty!

Ylipäällikkö lähetti pois ne neekeriorjat ja paraguaylaiset palvelijat,

jotka olivat aterian aikana kaataneet viiniä vuorikristallista tehtyihin
maljakkoihin. Hän kiitti sitten Jumalaa ja pyhää Ignatiusta tuhansia
kertoja yhä pitäen syleilyssään Candidea. Ja heidän molempain
kasvot kylpivät kyyneleissä.
 — Mutta varmasti tulette vielä enemmän hämmästyneeksi,
liikutetuksi ja järkytetyksi, sanoi Candide, jos ilmoitan teille, että neiti
Kunigunda, teidän sisarenne, josta olette luulleet, että hän makaa
kuolleena bulgarialaisten puukko vatsassaan, onkin elossa ja mitä
parhaimmissa voimissa.

— Missä?

— Lähimmässä naapuristossanne Buenos-Ayreksen kuvernöörin

luona, jota vastaan yhdessä tahdomme taistella.

Jokainen uusi sana, jonka he tämän pitkän keskustelun aikana

lausuivat, ilmitoi uusia ihmeitä ja lisäsi heidän hämmästystään. He
puhuivat, kuuntelivat ja katselivat kaikesta sielustaan ja mielestään.

Ja koska he olivat saksalaisia, viipyivät he kauan pöydässä ja

odotellessaan hänen korkea-arvoisuuttaan prioria haasteli ylipäällikkö
rakkaalle Candidelleen seuraavasti.
VIIDESTOISTA EUKU.

Kuinka Candide tappoi rakkaan Kunigundansa veljen.

Koko elämäni ijän tulen säilyttämään muistossani sen hirveän

päivän, jolloin näin isäni ja äitini tapettavan ja sisareni raiskattavan.

Kun bulgarialaiset olivat menneet, ei jumaloitua sisartani löytynyt

mistään. Mutta äitini, isäni, kaksi palvelijatarta ja kolme pientä
poikaa, jotka kaikki oli surmattu, sekä minut heitettiin erääseen
kärryyn, jossa meidät piti viedä haudattaviksi erääseen jesuiitta-
kappeliin, kahden peninkulman päässä isäni linnasta. Muuan jesuiitta
priiskoitti päällemme pyhää vettä, joka oli kamalan suolaista; siitä
pirskahti muutamia pisaroita silmilleni; pyhä isä huomasi silloin, että
silmäluomeni värähtivät. Hän pani kätensä sydämelleni ja tunsi, että
se vielä sykki. Minulle annettiin apua ja kolmen viikon kuluttua olin
yhtä terve kuin ennenkin.

Kuten tiedätte, rakas Candideni, olin hyvin kaunis nuorukainen.

Kävin päivä päivältä vain kauniimmaksi ja niinpä hänen pyhyytensä
isä Croust, luostarin apotti, kiintyi minuun hyvin hellillä ystävyyden
siteillä. Hän antoi minulle noviisinpuvun ja joku aika sen jälkeen
lähetettiin minut Roomaan itse pyhän päämiehemme luo, joka
tarvitsi käytettäväkseen nuoria saksalaisia jesuiittoja. Paraguayn
hallitsijat ottavat nimittäin hyvin epäkernaasti vastaan espanjalaisia
jesuiittoja; he pitävät enemmän muukalaisista, joita he luulevat
voivansa paremmin hallita. Hänen pyhyytensä ylipäämies katsoi
minut otolliseksi liittymään tämän viinamäen työntekijöihin, ja niin
me sitten lähdimme matkaan, eräs puolalainen, eräs tyrolilainen ja
minä. Tänne saavuttuani tehtiin minulle se kunnia, että minut
nimitettiin alidiakooniksi ja luutnantiksi. Nyt olen jo eversti ja pappi.

Mitä sotaan tulee niin valmistamme Espanjan kuninkaan joukoille

lämpimän vastaanoton. Minä vannon teille, että he kaikki joutuvat
kirkonkiroukseen ja saavat selkäänsä. Itse Kaitselmus on lähettänyt
teidät tänne meitä auttamaan. Mutta onko siis todellakin varma, että
rakas sisareni Kunigunda on täällä lähellä, Buenos-Ayreksen
kuvernöörin luona?

Candide otti asian valalleen. Heidän kyyneleensä alkoivat

uudestaan tulvia.

Parooni ei väsynyt syleilemään Candidea, hän nimitti häntä

veljekseen ja pelastajakseen.

— Ah! kenties on niin sallittu, sanoi hän, että vielä yhdessä

saamme, rakas Candideni, astua voittajina kaupunkiin ja vapauttaa
sisareni Kunigundan.

— Se on minunkin korkein toivoni, sanoi Candide, sillä

aikomukseni oli naida hänet ja toivon vieläkin voivani tehdä sen.

— Te häpeämätön lurjus, vastasi parooni, tekö rohkenisitte luoda

silmänne sisareeni, jolla on seitsemänkymmentäkaksi sukupolvea