(eBook PDF) Essentials of MATLAB Programming 3rd

Edition download

https://ebookluna.com/product/ebook-pdf-essentials-of-matlab-
programming-3rd-edition/

Download full version ebook from https://ebookluna.com

 We believe these products will be a great fit for you. Click
the link to download now, or visit ebookluna.com
to discover even more!

(eBook PDF) MATLAB Programming for Engineers 6th Edition

https://ebookluna.com/product/ebook-pdf-matlab-programming-for-
engineers-6th-edition/

MATLAB Programming for Engineers 6th Edition Stephen J. Chapman - eBook PDF

https://ebookluna.com/download/matlab-programming-for-engineers-ebook-pdf/

(eBook PDF) Matlab: A Practical Introduction to Programming and Problem

Solving 4th Edition

https://ebookluna.com/product/ebook-pdf-matlab-a-practical-introduction-to-
programming-and-problem-solving-4th-edition/

Numerical Methods in Engineering with MATLAB 3rd Edition

https://ebookluna.com/product/numerical-methods-in-engineering-with-
matlab-3rd-edition/
(eBook PDF) Numerical Methods in Engineering with MATLAB 3rd Edition

https://ebookluna.com/product/ebook-pdf-numerical-methods-in-engineering-
with-matlab-3rd-edition/

(eBook PDF) Python Programming in Context 3rd Edition

https://ebookluna.com/product/ebook-pdf-python-programming-in-context-3rd-
edition/

Python Programming in Context, 3rd Edition (eBook PDF)

https://ebookluna.com/product/python-programming-in-context-3rd-edition-
ebook-pdf/

(eBook PDF) Essentials of Marketing Research 3rd Edition

https://ebookluna.com/product/ebook-pdf-essentials-of-marketing-
research-3rd-edition/

Foundations of Computational Finance with MATLAB (eBook PDF)

https://ebookluna.com/product/foundations-of-computational-finance-with-
matlab-ebook-pdf/
ESSENTIALS OF ESSENTIALS OF

CHAPMAN
MATLAB
PROGRAMMING
MATLAB
PROGRAMMING

ESSENTIALS OF
STEPHEN J. CHAPMAN STEPHEN J. CHAPMAN

THIRD EDITION

MATLAB
PROGRAMMING
To register or access your online learning solution or purchase materials
for your course, visit www.cengagebrain.com.

3E

THIRD EDITION
Copyright 2018 Cengage Learning. All Rights Reserved. May not be copied, scanned, or duplicated, in whole or in part. WCN 02-200-203
 Preface | vii

The Advantages of MATLAB for Technical Programming

MATLAB has many advantages compared to conventional computer languages
for technical problem solving. Among them are:
1. Ease of use.
MATLAB is an interpreted language, like many versions of Basic. Like
Basic, it is very easy to use. The program can be used as a scratch pad
to evaluate expressions typed at the command line, or it can be used to
execute large prewritten programs. Programs may be easily written and
modified with the built-in integrated development environment, and de-
bugged with the MATLAB debugger. Because the language is so easy
to use, it is ideal for educational use, and for the rapid prototyping of
new programs.
Many program development tools are provided to make the pro-
gram easy to use. They include an integrated editor/debugger, online
documentation and manuals, a workspace browser, and extensive demos.
2. Platform independence.
MATLAB is supported on many different computer systems, and this
provides a large measure of platform independence. At the time of this
writing, the language is supported on Windows 7/8/10, Linux, and Mac
OS X 10.10 and 10.11. Programs written on any platform will run on all
of the other platforms, and data files written on any platform may be
read transparently on any other platform. As a result, programs writ-
ten in MATLAB can migrate to new platforms when the needs of the
user change.
3. Predefined functions.
MATLAB comes complete with an extensive library of predefined func-
tions that provide tested and prepackaged solutions to many basic tech-
nical tasks. For example, suppose that you are writing a program that
must calculate the statistics associated with an input data set. In most
languages, you would need to write your own subroutines or functions
to implement calculations such as the arithmetic mean, standard devia-
tion, median, etc. These and hundreds of other functions are built right
into the MATLAB language, making your job much easier.
In addition to the large library of functions built into the basic
MATLAB language, there are many special-purpose toolboxes available
to help solve complex problems in specific areas. For example, a user can
buy standard toolboxes to solve problems in Signal Processing, Control
Systems, Communications, Image Processing, and Neural Networks,
among many others.

Copyright 2018 Cengage Learning. All Rights Reserved. May not be copied, scanned, or duplicated, in whole or in part. WCN 02-200-203
viii | Preface

4. Device-independent plotting.
Unlike other computer languages, MATLAB has many integral plot-
ting and imaging commands. The plots and images can be displayed
on any graphical output device supported by the computer on which
MATLAB is running. This capability makes MATLAB an outstanding
tool for visualizing technical data.
5. Graphical user interface.
MATLAB includes tools that allow a programmer to interactively con-
struct a graphical user interface (GUI) for his or her program. With
this capability, the programmer can design sophisticated data analysis
programs that can be operated by relatively inexperienced users.

Pedagogical Features
This book is specifically designed to be used in a first-year “Introduction to
Programming/Problem Solving” course. It should be possible to cover this material
comfortably in a 9-week, 3-hour-per-week course. If there is insufficient time to
cover all of the material in a particular engineering program, Chapters 8 and 9
may be deleted, and the remaining material will still teach the fundamentals of
programming and using MATLAB to solve problems. This feature should ap-
peal to harassed engineering educators trying to cram ever more material into a
finite curriculum.
The book includes several features designed to aid student comprehension.
A total of 14 quizzes appear scattered throughout the chapters, with answers
to all questions included in Appendix C. These quizzes can serve as a useful
self-test of comprehension. In addition, there are approximately 150 end-of-
chapter exercises. Answers to all exercises are included in the Instructor’s Man-
ual. Good programming practices are highlighted in all chapters with special
Good Programming Practice boxes, and common errors are highlighted in Pro-
gramming Pitfalls boxes. End-of-chapter materials include Summaries of Good
Programming Practice and Summaries of MATLAB Commands and Functions.

Instructor Resources
A detailed Instructor’s Solutions Manual containing solutions to all end-of-
chapter exercises is available via the secure, password-protected Instructor
Resource Center at https://sso.cengage.com. The Instructor Resource Center
also contains helpful Lecture Note PowerPoint slides, the MATLAB source code
for all examples in the book, and the source code for all of the solutions in the
Instructor’s Solutions Manual.

Copyright 2018 Cengage Learning. All Rights Reserved. May not be copied, scanned, or duplicated, in whole or in part. WCN 02-200-203
 Preface | ix

A Final Note to the User

No matter how hard I try to proofread a document like this book, it is inevi-
table that some typographical errors will slip through and appear in print. If
you should spot any such errors, please drop me a note via the publisher at
[email protected], and I will do my best to get them eliminated
from subsequent printings and editions. Thank you very much for your help in
this matter.
I will maintain a complete list of errata and corrections at the Instructor
Resource Center mentioned above. Please check that site for any updates and/
or corrections.

Acknowledgments
I would like to thank these reviewers who offered their helpful suggestion for
this edition:
David Eromom Georgia Southern University
Arlene Guest Naval Postgraduate School
Mary M. Hofle Idaho State University
Mark Hutchenreuther California Polytechnic State
University
Mani Mini Iowa State University
In addition I would like to acknowledge and thank my Global Engineering team
at Cengage Learning for their dedication to this edition:
Timothy Anderson, Product Director; Mona Zeftel, Senior Content Developer;
D. Jean Buttrom, Content Project Manager; Kristin Stine, Marketing Manager;
Elizabeth Murphy and Brittany Burden, Learning Solutions Specialists; Ashley
Kaupert, Associate Media Content Developer; Teresa Versaggi and Alexander
Sham, Product Assistants; and Rose Kernan of RPK Editorial Services, Inc.
They have skillfully guided every aspect of this text’s development and produc-
tion to successful completion.
In addition, I would like to thank my wife Rosa for her help and encourage-
ment over the more than 40 years we have spent together.
Stephen J. Chapman
Melbourne, Australia
November 8, 2015

Copyright 2018 Cengage Learning. All Rights Reserved. May not be copied, scanned, or duplicated, in whole or in part. WCN 02-200-203
MindTap Online Course

Essentials of MATLAB Programming is also avail-

able through MindTap, Cengage Learning’s digital
course platform. The carefully-crafted pedagogy
and exercises in this trusted textbook are made
even more effective by an interactive, customizable
eBook, automatically graded assessments, and a
full suite of study tools.
As an instructor using MindTap, you have at
your fingertips the full text and a unique set of tools,
all in an interface designed to save you time. Mind-
Tap makes it easy for instructors to build and cus-
tomize their course, so you can focus on the most
relevant material while also lowering costs for your
students. Stay connected and informed through real-
time student tracking that provides the opportunity
to adjust your course as needed based on analytics of
interactivity and performance. End-of-chapter assess-
ments test students’ knowledge of programming con-
cepts in each chapter. Tutorial videos help students
master MATLAB functionality, programming, and
concepts.

How does MindTap benefit instructors?

■ You can build and personalize your course by integrating your own
content into the MindTap Reader (like lecture notes or problem sets to
download) or pull from sources such as RSS feeds, YouTube videos, web-
sites, and more. Control what content students see with a built-in learning
path that can be customized to your syllabus.
x
Copyright 2018 Cengage Learning. All Rights Reserved. May not be copied, scanned, or duplicated, in whole or in part. WCN 02-200-203
 MindTap Online Course | xi

MindTap saves you time by providing you and your

■

students with automatically graded assignments and

quizzes. These problems include immediate, specific
feedback, so students know exactly where they need
more practice.
■ The Message Center helps you to quickly and easily

contact students directly from MindTap. Messages

are communicated directly to each student via the
communication medium (email, social media, or
even text message) designated by the student.
■ StudyHub is a valuable studying tool that allows you to

deliver important information and empowers your stu-

dents to personalize their experience. Instructors can
choose to annotate the text with notes and highlights,
share content from the MindTap Reader, and create
flashcards to help their students focus and succeed.
■ The Progress App lets you know exactly how

your students are doing (and where they might be

struggling) with live analytics. You can see overall class engagement and
drill down into individual student performance, enabling you to adjust
your course to maximize student success.

How does MindTap benefit your students?

■ The MindTap Reader adds the abilities to have the content read aloud, to
print from the reader, and to take notes and highlights while also captur-
ing them within the linked StudyHub App.
■ The MindTap Mobile App keeps students connected with alerts and notifica-
tions while also providing them with on-the-go study tools like Flashcards and
quizzing, helping them manage their time efficiently.
■ Flashcards are pre-populated to provide a jump start on studying, and
students and instructors can also create customized cards as they move
through the course.
■ The Progress App allows students to monitor their individual grades, as
well as their level compared to the class average. This not only helps them
stay on track in the course but also motivates them to do more, and ulti-
mately to do better.
■ The unique StudyHub is a powerful single-destination studying tool that em-
powers students to personalize their experience. They can quickly and easily
access all notes and highlights marked in the MindTap Reader, locate book-
marked pages, review notes and Flashcards shared by their instructor, and
create custom study guides.
For more information about MindTap for Engineering, or to schedule a demon-
stration, please call (800) 354-9706 or email [email protected]. For those
instructors outside the United States, please visit http://www.cengage.com/contact/
to locate your regional office.
Copyright 2018 Cengage Learning. All Rights Reserved. May not be copied, scanned, or duplicated, in whole or in part. WCN 02-200-203
Contents

Chapter 1 Introduction to MATLAB 1

1.1 The Advantages of MATLAB 2
1.2 Disadvantages of MATLAB 3
1.3 The MATLAB Environment 4
1.3.1 The MATLAB Desktop 4
1.3.2 The Command Window 6
1.3.3 The Toolstrip 7
1.3.4 The Command History Window 8
1.3.5 The Document Window 8
1.3.6 Figure Windows 11
1.3.7 Docking and Undocking Windows 12
1.3.8 The MATLAB Workspace 12
1.3.9 The Workspace Browser 14
1.3.10 The Current Folder Browser 15
1.3.11 Getting Help 16
1.3.12 A Few Important Commands 18
1.3.13 The MATLAB Search Path 19
1.4 Using MATLAB as a Calculator 21
1.5 Summary 23
1.5.1 MATLAB Summary 23
1.6 Exercises 24

Chapter 2 MATLAB Basics 27

2.1 Variables and Arrays 27
xii
Copyright 2018 Cengage Learning. All Rights Reserved. May not be copied, scanned, or duplicated, in whole or in part. WCN 02-200-203
 Contents | xiii

2.2 Creating and Initializing Variables in MATLAB 31

2.2.1 Initializing V
Variables in Assignment Statements 31
2.2.2 Initializing with Shortcut Expressions 34
2.2.3 Initializing with Built-in Functions 35
2.2.4 Initializing V
Variables with Keyboard Input 36
2.3 Multidimensional Arrays 38
2.3.1 Storing Multidimensional Arrays in Memory 39
2.3.2 Accessing Multidimensional Arrays with One Dimension 40
2.4 Subarrays 40
2.4.1 The end Function 41
2.4.2 Using Subarrays on the Left-Hand Side
of an Assignment Statement 41
2.4.3 Assigning a Scalar to a Subarray 43
2.5 Special Values 43
2.6 Displa
Displaying Output Data 46
2.6.1 Changing the Default Format 46
2.6.2 The disp Function 48
2.6.3 Formatted Output with the fprintf Function 48
2.7 Data Files 49
2.8 Scalar and Array Operations 52
2.8.1 Scalar Operations 52
2.8.2 Array and Matrix Operations 53
2.9 Hierarchy of Operations 56
2.10 Built-in MATLAB Functions 59
2.10.1 Optional Results 60
2.10.2 Using MA
MATLAB Functions with Array Inputs 60
2.10.3 Common MA MATLAB Functions 60
2.11 Introduction to Plotting 62
2.11.1 Using Simple xy Plots 62
2.11.2 Printing a Plot 63
2.11.3 Exporting a Plot as a Graphical Image 64
2.11.4 Multiple Plots 66
2.11.5 Line Color
Color, Line Style, Marker Style, and Legends 67
2.11.6 Logarithmic Scales 70
2.12 Examples 71
2.13 Debugging MATLAB Programs 78
2.14 Summary 80
2.14.1 Summary of Good Programming Practice 81
2.14.2 MA
MATLAB Summary 82
2.15 Exercises 85

Chapter 3 Two-Dimensional Plots 93

3.1 Additional Plotting Features for Tw
T o-Dimensional Plots 93
3.1.1 Logarithmic Scales 93
Copyright 2018 Cengage Learning. All Rights Reserved. May not be copied, scanned, or duplicated, in whole or in part. WCN 02-200-203
xiv | Contents

3.1.2 Controlling x- and y-axis Plotting Limits 97

3.1.3 Plotting Multiple Plots on the Same Axes 100
3.1.4 Creating Multiple Figures 101
3.1.5 Subplots 101
3.1.6 Controlling the Spacing between Points on a Plot 104
3.1.7 Enhanced Control of Plotted Lines 107
3.1.8 Enhanced Control of Text Strings 108
3.2 Polar Plots 111
3.3 Annotating and Saving Plots 113
3.4 Additional T
Types of T
Two-Dimensional Plots 116
3.5 Using the plot Function with Two-Dimensional
T Arrays 121
3.6 Summary 123
3.6.1 Summary of Good Programming Practice 124
3.6.2 MATLAB Summary 124
3.7 Exercises 125

Chapter 4 Branching Statements and Program Design 129

4.1 Introduction to T
Top-Down Design T Techniques 129
4.2 Use of Pseudocode 133
4.3 The Logical Data TType 134
4.3.1 Relational and Logic Operators 134
4.3.2 Relational Operators 135
4.3.3 A Caution about the == and ~= Operators 136
4.3.4 Logic Operators 137
4.3.5 Logical Functions 142
4.4 Branches 144
4.4.1 The if Construct 144
4.4.2 Examples Using if Constructs 146
4.4.3 Notes Concerning the Use of if Constructs 152
4.4.4 The switch Construct 155
4.4.5 The try/catch Construct 156
4.5 More on Debugging MATLAB Programs 164
4.6 Summary 171
4.6.1 Summary of Good Programming Practice 171
4.6.2 MATLAB Summary 172
4.7 Exercises 172

Chapter 5 Loops and Vectorization 179

5.1 The while Loop 179
5.2 The for Loop 185
5.2.1 Details of Operation 192
5.2.2 Vectorization: A Faster Alternative to Loops 194
Copyright 2018 Cengage Learning. All Rights Reserved. May not be copied, scanned, or duplicated, in whole or in part. WCN 02-200-203
 Contents | xv

5.2.3 The MATLAB Just-In-Time (JIT) Compiler 195

5.2.4 The break and continue Statements 198
5.2.5 Nesting Loops 200
5.3 Logical Arrays and Vectorization 201
5.3.1 Creating the Equivalent of if/else Constructs
with Logical Arrays 202
5.4 The MATLAB Profiler 204
5.5 Additional Examples 207
5.6 The textread Function 222
5.7 Summary 223
5.7.1 Summary of Good Programming Practice 224
5.7.2 MATLAB Summary 224
5.8 Exercises 225

Chapter 6 Basic User - Defined Functions 235

6.1 Introduction to MATLAB Functions 236
6.2 Variable Passing in MATLAB: The Pass-by-Value Scheme 242
6.3 Optional Arguments 253
6.4 Sharing Data Using Global Memory 258
6.5 Preserving Data between Calls to a Function 265
6.6 Built-in MATLAB Functions: Sorting Functions 270
6.7 Built-in MATLAB Functions: Random Number Functions 272
6.8 Summary 272
6.8.1 Summary of Good Programming Practice 273
6.8.2 MATLAB Summary 273
6.9 Exercises 274

Chapter 7 Advanced Features of User-Defined Functions 283

7.1 Function Functions 283
7.2 Local Functions, Private Functions, and Nested Functions 288
7.2.1 Local Functions 288
7.2.2 Private Functions 289
7.2.3 Nested Functions 290
7.2.4 Order of Function Evaluation 292
7.3 Function Handles 293
7.3.1 Creating and Using Function Handles 293
7.3.2 The Significance of Function Handles 296
7.3.3 Function Handles and Nested Functions 297
7.3.4 An Example Application: Solving Ordinary
Differential Equations 299
7.4 Anonymous Functions 305
7.5 Recursive Functions 306
7.6 Plotting Functions 307
Copyright 2018 Cengage Learning. All Rights Reserved. May not be copied, scanned, or duplicated, in whole or in part. WCN 02-200-203
xvi | Contents

7.7 Histograms 310

7.8 Summary 316
7.8.1 Summary of Good Programming Practice 316
7.8.2 MATLAB Summary 317
7.9 Exercises 317

Chapter 8 Additional Data Types and Plot Types 325

8.1 Complex Data 325
8.1.1 Complex Variables 327
8.1.2 Using Complex Numbers with Relational Operators 328
8.1.3 Complex Functions 329
8.1.4 Plotting Complex Data 334
8.2 Strings and String Functions 338
8.2.1 String Conversion Functions 338
8.2.2 Creating Two-Dimensional Character Arrays 339
8.2.3 Concatenating Strings 340
8.2.4 Comparing Strings 340
8.2.5 Searching/Replacing Characters within a String 344
8.2.6 Uppercase and Lowercase Conversion 345
8.2.7 Trimming Whitespace from Strings 345
8.2.8 Numeric-to-String Conversions 346
8.2.9 String-to-Numeric Conversions 348
8.2.10 Summary 349
8.3 Multidimensional Arrays 355
8.4 Three-Dimensional Plots 357
8.4.1 Three-Dimensional Line Plots 357
8.4.2 Three-Dimensional Surface, Mesh, and Contour Plots 358
8.4.3 Creating Three-Dimensional Objects Using Surface
and Mesh Plots 365
8.5 Summary 368
8.5.1 Summary of Good Programming Practice 368
8.5.2 MATLAB Summary 369
8.6 Exercises 371

Chapter 9 Cell Arrays, Structures, and Handle Graphics 377

9.1 Cell Arrays 377
9.1.1 Creating Cell Arrays 379
9.1.2 Using Braces {} as Cell Constructors 380
9.1.3 Viewing the Contents of Cell Arrays 381
9.1.4 Extending Cell Arrays 381
9.1.5 Deleting Cells in Arrays 384
9.1.6 Using Data in Cell Arrays 385
9.1.7 Cell Arrays of Strings 385
Copyright 2018 Cengage Learning. All Rights Reserved. May not be copied, scanned, or duplicated, in whole or in part. WCN 02-200-203
 Contents | xvii

9.1.8 The Significance of Cell Arrays 386

9.1.9 Summary of cell Functions 390
9.2 Structure Arrays 391
9.2.1 Creating Structure Arrays 391
9.2.2 Adding Fields to Structures 394
9.2.3 Removing Fields from Structures 395
9.2.4 Using Data in Structure Arrays 395
9.2.5 The getfield and setfield Functions 397
9.2.6 Dynamic Field Names 397
9.2.7 Using the size Function with Structure Arrays 399
9.2.8 Nesting Structure Arrays 399
9.2.9 Summary of structure Functions 400
9.3 Handle Graphics 401
9.3.1 The MATLAB Graphics System 402
9.3.2 Object Handles 403
9.3.3 Examining and Changing Object Properties 404
9.3.4 Changing Object Properties at Creation Time 404
9.3.5 Changing Object Properties after Creation Time 405
9.3.6 Examining and Changing Properties Using
Object Notation 405
9.3.7 Examining and Changing Properties Using
get/set Functions 407
9.3.8 Examining and Changing Properties Using
the Property Editor 409
9.3.9 Using set to List Possible Property Values 414
9.3.10 Finding Objects 415
9.3.11 Selecting Objects with the Mouse 417
9.4 Position and Units 420
9.4.1 Positions of figure Objects 420
9.4.2 Positions of axes and uicontrol Objects 421
9.4.3 Positions of text Objects 422
9.5 Printer Positions 425
9.6 Default and Factory Properties 425
9.7 Graphics Object Properties 427
9.8 Summary 428
9.8.1 Summary of Good Programming Practice 428
9.8.2 MATLAB Summary 429
9.9 Exercises 429

Appendix A UTF-8 Character Set 433

Appendix B MATLAB Input/Output Functions 435

Appendix C Answers to Quizzes 457

Appendix D MATLAB Functions and Commands 471

Index 479
Copyright 2018 Cengage Learning. All Rights Reserved. May not be copied, scanned, or duplicated, in whole or in part. WCN 02-200-203
Copyright 2018 Cengage Learning. All Rights Reserved. May not be copied, scanned, or duplicated, in whole or in part. WCN 02-200-203
 Chapter 1
Introduction to MATLAB

MATLAB (short for MATrix LABoratory) is a special-purpose computer program

optimized to perform engineering and scientific calculations. It started life as a pro-
gram designed to perform matrix mathematics, but over the years it has grown into
a flexible computing system capable of solving essentially any technical problem.
The MATLAB program implements the MATLAB programming language and
provides a very extensive library of predefined functions to make technical pro-
gramming tasks easier and more efficient. This book introduces the MATLAB lan-
guage as it is implemented in MATLAB Version 2014B and shows how to use it
to solve typical technical problems.
MATLAB is a huge program, with an incredibly rich variety of functions. Even the
basic version of MATLAB without any toolkits is much richer than other technical
programming languages. There are more than 1000 functions in the basic MATLAB
product alone, and the toolkits extend this capability with many more functions in
various specialties. Furthermore, these functions often solve very complex prob-
lems (solving differential equations, inverting matrices, and so forth) in a single step,
saving large amounts of time. Doing the same thing in another computer language
usually involves writing complex programs yourself or buying a third-party software
package (such as IMSL or the NAG software libraries) that contains the functions.
The built-in MATLAB functions are almost always better than anything that
an individual engineer could write on his or her own because many people have
worked on them, and they have been tested against many different data sets. These
functions are also robust, producing sensible results for wide ranges of input data
and gracefully handling error conditions.
This book makes no attempt to introduce the user to all of MATLAB’s func-
tions. Instead, it teaches a user the basics of how to write, debug, and optimize
good MATLAB programs, plus a subset of the most important functions used to
solve common scientific and engineering problems. Just as importantly, it teaches

1
Copyright 2018 Cengage Learning. All Rights Reserved. May not be copied, scanned, or duplicated, in whole or in part. WCN 02-200-203
2 | Chapter 1 Introduction to MATLAB

the scientist or engineer how to use MATLAB’s own tools to locate the right func-
tion for a specific purpose from the enormous list of choices available. In addition,
it teaches how to use MATLAB to solve many practical engineering problems, such
as vector and matrix algebra, curve fitting, differential equations, and data plotting.
The MATLAB program is a combination of a procedural programming language,
an integrated development environment (IDE) including an editor and debugger, and
an extremely rich set of functions to perform many types of technical calculations.
The MATLAB language is a procedural programming language, meaning that the
engineer writes procedures, which are effectively mathematical recipes for solving a
problem. This makes MATLAB very similar to other procedural languages such as C,
Basic, Fortran, and Pascal. However, the extremely rich list of predefined functions
and plotting tools makes it superior to these other languages for many engineering
analysis applications.

1.1 The Advantages of MATLAB

MATLAB has many advantages compared to conventional computer languages
for technical problem solving. Among them are:
1. Ease of use.
MATLAB is an interpreted language, like many versions of Basic. Like
Basic, it is very easy to use. The program can be used as a scratch pad to
evaluate expressions typed at the command line, or it can be used to exe-
cute large prewritten programs. Programs may be easily written and mod-
ified with the built-in integrated development environment and debugged
with the MATLAB debugger. Because the language is so easy to use, it is
ideal for the rapid prototyping of new programs.
Many program development tools are provided to make the program
easy to use. They include an integrated editor/debugger, online documen-
tation and manuals, a workspace browser, and extensive demos.
2. Platform independence.
MATLAB is supported on many different computer systems, providing a
large measure of platform independence. At the time of this writing, the
language is supported on Windows Vista/7/8/10, Linux, Unix and the
Macintosh. Programs written on any platform will run on all of the other
platforms, and data files written on any platform may be read transpar-
ently on any other platform. As a result, programs written in MATLAB
can migrate to new platforms when the needs of the user change.
3. Predefined functions.
MATLAB comes complete with an extensive library of predefined func-
tions that provide tested and prepackaged solutions to many basic tech-
nical tasks. For example, suppose that you are writing a program that
must calculate the statistics associated with an input data set. In most
languages, you would need to write your own subroutines or functions to
Copyright 2018 Cengage Learning. All Rights Reserved. May not be copied, scanned, or duplicated, in whole or in part. WCN 02-200-203
 1.2 Disadvantages of MATLAB | 3

implement calculations such as the arithmetic mean, standard deviation,

median, and so forth. These and hundreds of other functions are built
right into the MATLAB language, making your job much easier.
In addition to the large library of functions built into the basic
MATLAB language, there are many special-purpose toolboxes avail-
able to help solve complex problems in specific areas. For example, a
user can buy standard toolboxes to solve problems in signal processing,
control systems, communications, image processing, and neural net-
works, among many others. There is also an extensive collection of
free user-contributed MATLAB programs that are shared through the
MATLAB website.
4. Device-independent plotting.
Unlike most other computer languages, MATLAB has many integral
plotting and imaging commands. The plots and images can be displayed
on any graphical output device supported by the computer on which
MATLAB is running. This capability makes MATLAB an outstanding
tool for visualizing technical data.
5. Graphical user interface.
MATLAB includes tools that allow an engineer to interactively construct
a Graphical User Interface (GUI) for his or her program. With this capa-
bility, the engineer can design sophisticated data analysis programs that
can be operated by relatively inexperienced users.
6. MATLAB compiler.
MATLAB’s flexibility and platform independence is achieved by com-
piling MATLAB programs into a device-independent p-code, and then
interpreting the p-code instructions at run-time. This approach is similar
to that used by Microsoft’s Visual Basic or by Java. Unfortunately, the
resulting programs can sometimes execute slowly because the MATLAB
code is interpreted rather than compiled. Recent versions of MATLAB
have partially overcome this problem by introducing just-in-time (JIT)
compiler technology. The JIT compiler compiles portions of the MAT-
LAB code as it is executed to increase overall speed.
A separate MATLAB compiler is also available. This compiler can
compile a MATLAB program into a standalone executable that can run
on a computer without a MATLAB license. It is a great way to convert
a prototype MATLAB program into an executable suitable for sale and
distribution to users.

1.2 Disadvantages of MATLAB

MATLAB has two principal disadvantages. The first is that it is an interpreted
language and therefore can execute more slowly than compiled languages. This
problem can be mitigated by properly structuring the MATLAB program to max-
imize the performance of vectorized code and by the use of the JIT compiler.
Copyright 2018 Cengage Learning. All Rights Reserved. May not be copied, scanned, or duplicated, in whole or in part. WCN 02-200-203
4 | Chapter 1 Introduction to MATLAB

The second disadvantage is cost: a full copy of MATLAB is five to ten times
more expensive than a conventional C or Fortran compiler. This relatively high
cost is more than offset by the reduced time required for an engineer or scientist
to create a working program, so MATLAB is cost-effective for businesses. How-
ever, it is too expensive for most individuals to consider purchasing. Fortunately,
there is also an inexpensive student edition of MATLAB, which is a great tool
for students wishing to learn the language. The student edition of MATLAB is
essentially identical to the full edition.1

1.3 The MATLAB Environment

The fundamental unit of data in any MATLAB program is the array. An array
is a collection of data values organized into rows and columns and known by a
single name. Individual data values within an array can be accessed by including
the name of the array followed by subscripts in parentheses, which identify the
row and column of the particular value. Even scalars are treated as arrays by
MATLAB—they are simply arrays with only one row and one column. We will
learn how to create and manipulate MATLAB arrays in Section 1.4.
When MATLAB executes, it can display several types of windows that accept
commands or display information. The three most important types of windows are
the Command Window, where commands may be entered; figure windows, which dis-
play plots and graphs; and edit windows, which permit a user to create and modify
MATLAB programs. We will see examples of all three types of windows in this section.
In addition, MATLAB can display other windows that provide help and
that allow the user to examine the values of variables defined in memory. We will
examine some of these additional windows here and examine the others when we
discuss how to debug MATLAB programs.

1.3.1 The MATLAB Desktop

When you start MATLAB Version 2014B, a special window called the MAT-
LAB desktop appears. The desktop is a window that contains other windows
showing MATLAB data, plus toolbars and a “Toolstrip” or “Ribbon Bar”
similar to that used by Microsoft Office. By default, most MATLAB tools are
docked to the desktop, so that they appear inside the desktop window. However,
the user can choose to undock any or all tools, making them appear in windows
separate from the desktop.
The default configuration of the MATLAB desktop is shown in Figure 1.1.
It integrates many tools for managing files, variables, and applications within the
MATLAB environment.

1
There are also some free software programs that are largely compatible with MATLAB, such as
GNU Octave and FreeMat.

Copyright 2018 Cengage Learning. All Rights Reserved. May not be copied, scanned, or duplicated, in whole or in part. WCN 02-200-203
 1.3 The MATLAB Environment | 5

Current Folder
This control allow
Browser
a user to view Launch the MATLAB
shows a list
or change the Help Browser Editor
of the files in the
current directory
current directory

Details Window
displays the Workspace Browser
MATLAB Command
properties of a file shows variables defined
Window
selected in the in workspace
Current Folder Browser

Figure 1.1 The default MATLAB desktop. The exact appearance of the desktop
may differ slightly on different types of computers.

The major tools within or accessible from the MATLAB desktop are:
■ Command Window
■ Toolstrip
■ Documents Window, including the Editor/Debugger and Array Editor
■ Figure Windows
■ Workspace Browser
■ Current Folder Browser, with the Details Window
■ Help Browser
■ Path Browser
■ Popup Command History Window
Copyright 2018 Cengage Learning. All Rights Reserved. May not be copied, scanned, or duplicated, in whole or in part. WCN 02-200-203
6 | Chapter 1 Introduction to MATLAB

Table 1.1: Tools and Windows Included in the MATLAB

Desktop
Tool Description
Command Window A window where the user can type commands
and see immediate results
Toolstrip A strip across the top of the desktop containing
icons to select functions and tools, arranged in
tabs and sections of related functions
Command History Window A window that displays recently used com-
mands, accessed by clicking the up arrow
when typing in the Command Window
Document Window A window that displays MATLAB files and
allows the user to edit or debug them
Figure Window A window that displays a MATLAB plot
Workspace Browser A window that displays the names and values
of variables stored in the MATLAB Workspace
Current Folder Browser A window that displays the names of files in
the current directory. If a file is selected in the
Current Folder Browser, details about the file
will appear in the Details Window
Help Browser A tool to get help for MATLAB functions,
accessed by clicking the Help button
Path Browser A tool to display the MATLAB search path,
accessed by clicking the Set Path button

The functions of these tools are summarized in Table 1.1. We will discuss
them in later sections of this chapter.

1.3.2 The Command Window

The bottom center of the default MATLAB desktop contains the Command
Window. A user can enter interactive commands at the command prompt (») in
the Command Window, and they will be executed on the spot.
As an example of a simple interactive calculation, suppose that you want
to calculate the area of a circle with a radius of 2.5 m. This can be done in the
MATLAB Command Window by typing:
» area = pi * 2.5^2
area =
19.6350
MATLAB calculates the answer as soon as the Enter key is pressed, and stores
the answer in a variable (really a 1 3 1 array) called area. The contents of the
variable are displayed in the Command Window as shown in Figure 1.2, and
Copyright 2018 Cengage Learning. All Rights Reserved. May not be copied, scanned, or duplicated, in whole or in part. WCN 02-200-203
Discovering Diverse Content Through
Random Scribd Documents
likaisten päämääriensä saavuttamiseksi — ja kansa
kokonaisuudessaan on voimaton näitä, kahta, näennäisesti sen
palveluksessa olevaa, mutta todellisuudessa sitä hallitsevaa ja
riistävää polikoitsijain liittoa vastaan.

Vastustaakseen tätä, kaikissa nykyisissä valtioissa välttämättömästi

tapahtuvaa valtion ja valtio-orgaanien muutosta yhteiskunnan
palvelijoista sen herroiksi, käytti kommuuni kahta pettämätöntä
keinoa. Ensiksikin täytti se kaikki paikat, hallinnon, lainkäytön,
opetuksen y.m. aloilla, vaaleilla, joissa kaikilla niihin osaaottavilla oli
yleinen äänioikeus ja samalla mahdollisuus milloin hyvänsä peruuttaa
vaalin tulos. Ja toiseksi maksoi se kaikista viroista, niin korkeammista
kuin alemmistakin, ainoastaan sen palkan, minkä muutkin työmiehet
saivat. Korkein palkka, mitä ylimalkaan maksettiin, oli 6,000 frangia.
Sillä oli pantu varma salpa kumartelemisille ja onnenonkimisille myös
ilman niitä edustuslaitosten edustajia sitovia valtuuksia, joita
päällepäätteeksi liitettiin siihen.

Tämä vallitsevan valtiovallan hävittäminen ja korvaaminen uudella,

todella demokraattisella, on perusteellisesti kuvattu Kansalaissota-
julistuksen kolmannessa kohdassa. Mutta oli tarpeellista tässä vielä
lyhyesti kajota muutamiin piirteisiin, koska juuri valtiosta oleva
taikausko on Saksassa siirtynyt filosofiasta porvariston ja monien
työläistenkin yleiseen tajuun. Filosofisen käsityksen mukaan on valtio
"aatteen toteuttamista" tai filosofien kielelle käännetty jumalan
valtakunta maan päällä, alue, jolla ikuinen totuus ja
oikeudenmukaisuus toteutuu tai tullaan toteuttamaan. Siitä johtuu
sitten taikauskoinen kunnioitus valtiota ja kaikkea sen kanssa
yhteydessä olevata kohtaan, mikä kunnioitus käy sitä helpommaksi,
kun lapsuudesta asti on tottunut kuvittelemaan, että koko
yhteiskunnan yhteisiä toimia ja harrastuksia ei voitaisi hoitaa muulla
tavalla kuin millä niitä on hoidettu tähänkin asti, nimittäin valtion ja
sen oivallisten orgaanien välityksellä. Ja luullaan jo otetuksi valtavan
rohkea askel, kun on vapauduttu uskosta perinnölliseen yksinvaltaan
ja vannoudutaan kannattamaan kansanvaltaista tasavaltaa. Mutta
itse asiassa ei valtio ole muuta kuin koneisto, jonka avulla toinen
luokka voi sortaa toista, demokraattisessa tasavallassa yhtä suuressa
määrässä kuin yksinvallassakin, ja paraimmassa tapauksessa paha,
jonka luokkaherruudesta taisteleva voitokas köyhälistö saa
perinnöksi ja jonka pahimpia puolia se voi olla yhtä vähän kuin
kommuuni mahdollisimman pian karsimatta, kunnes uusissa
vapaammissa yhteiskunnallisissa oloissa kasvanut sukupolvi kykenee
heittämään koko valtio-rähjän niskoiltaan.

Saksalainen poroporvari on jälleen joutunut terveellisen pelon

valtaan kuullessaan sanat: köyhälistön diktatuuri. No, hyvät herrat,
tahdotteko tietää, miltä tämä diktatuuri näyttää? Katsastelkaa
Pariisin kommuunia. Se oli köyhälistön diktatuuria.

Lontoossa, Pariisin kommuunin 20:nä vuosipäivänä, maalisk. 18

p:nä 1891.

F. Engels.

Kansainvälisen työväenliiton jäsenille Euroopassa ja

Yhdysvalloissa.

1.
 Pääneuvoston ensimmäinen selostus saksalais-ranskalaisesta
sodasta.

Liittomme vihkimisjulistuksessa marrask. 1864 sanottiin: "Jos

työväenluokan vapauttaminen edellyttää työväenluokan veljellistä
yhteenliittymistä ja yhteisvaikutusta, niin miten voi se tämän suuren
tehtävän täyttää, niin kauan kuin ulkopolitiikka rikoksellisia
suunnitelmia noudattaen kiihoittaa kansallisia ennakkoluuloja
toisiaan vastaan ja ryöstösodissa vuodattaa kansan verta ja tuhlaa
sen omaisuutta?" Ja internatsionalen tavoittelema ulkopolitiikka
ilmaistiin seuraavilla sanoilla: "Siveellisyyden ja oikeuden
yksinkertaisten lakien, joiden tulee vallita yksityishenkilöitten
välisissä suhteissa, pitäisi myöskin päästä korkeimpina lakeina
hallitsemaan kansojen keskinäisiä suhteita."

Ei ole ensinkään ihmeteltävää, että Louis Bonaparte, joka oli

anastanut valtansa käyttämällä hyväkseen Ranskan luokkataistelua
ja pitkittänyt sitä yhä uusiutuneiden ulkonaisten sotien avulla, heti
alusta alkaen kohteli internatsionalea vaarallisena vihollisenaan.
Päivää ennen kansanäänestystä pani hän toimeen vainon Pariisissa,
Lyonissa, Rouenissa, Marseille'ssa, Brestissä, lyhyesti sanoen koko
Ranskassa löytyvien kansainvälisen työväenliiton hallitsevain
valiokuntain jäseniä vastaan sillä tekosyyllä, että internatsionale
muka on salainen seura ja suunnittelee salaliittoa hänen henkeänsä
vastaan, minkä tekosyyn hänen omat tuomarinsa hyvin pian
paljastivat täydellisesti mielettömäksi. Mikä oli intematsionalen
ranskalaisten osastojen todellinen rikos? Se, että ne Ranskan
kansalle kuuluvasti selittivät, että plebiscitin[1] puolesta
äänestäminen on samaa kuin äänestää maahan despotismia
sisällisesti ja sotaa ulkonaisesti. Ja se oli todellakin heidän työtänsä,
että kaikissa suuremmissa kaupungeissa, kaikissa Ranskan
teollisuuskeskuksissa työväenluokka nousi yhtenä miehenä
vastustamaan plebiscitiä. Onnettomuudeksi painoi maaseutupiirien
raskas tietämättömyys heidän äänimääränsä vähemmistöön. Lähes
koko Euroopan pörssit, hallitukset, hallitsevat luokat ja
sanomalehdistö juhlivat kansanäänestyksen tulosta Ranskan keisarin
työväenluokasta saamana loistavana voittona. Todellisuudessa oli se
merkinanto murhaamiseen, ei yksityisten mutta kokonaisten
kansojen.

V:n 1870 heinäkuun sotasalaliitto on ainoastaan parannettu painos

v:n 1851 joulukuun valtiokeikausta. Ensi katsauksella näytti asia niin
hassulta, ettei Ranska tahtonut uskoa sen todellista vakavuutta.
Paljoa ennemmin uskoi se edusmiestä, joka sotaisissa
ministeripuheissa näki vain pörssi-manööverin. Kun 15 p:nä heinäk.
sota vihdoin virallisesti ilmoitettiin lainsäätäjäkunnalle, kieltäytyi koko
vastustuspuolue myöntämästä toistaiseksi tarvittavia varoja. Itse
Thiers'kin leimasi sodan "inhoittavaksi". Kaikki Pariisin
riippumattomat sanomalehdet tuomitsivat sen, ja, ihmeellistä kyllä,
melkein koko maaseutulehdistö yhtyi niihin.

Sillä välin olivat internatsionalen pariisilaiset jäsenet jälleen

toiminnassa. "Reveil"-lehdessä heinäk. 12 p:nä julkaisivat ne
julistuksensa "kaikkien kansojen työläisille", jossa sanotaan:

"Taas uhkaa poliittinen kunnianhimo maailman rauhaa sillä

tekosyyllä, että se muka suojelee Euroopan tasapainoa ja
kansalliskunniata. Ranskan, Saksan ja Espanjan työläiset!
Yhdistäkäämme äänemme yhteiseksi inhon huudoksi sotaa vastaan…
Sota tasapainokysymyksen tai dynastian (hallitsijasuvun) tähden ei
voi työläisten silmissä olla muuta kuin rikoksellista hulluutta. Me,
jotka tarvitsemme työtä ja rauhaa, panemme äänekkään
vastalauseen niiden sotaisia kehoituksia vastaan, jotka ostavat
itsensä vapaiksi veriverosta ja yleisessä onnettomuudessa näkevät
ainoastaan uusien keinottelujen lähteen!… Saksalaiset veljet, meidän
hajaantumisestamme olisi vain seurauksena despotismin
(itsevaltiuden) täydellinen voittokulku kummallakin puolella Rheiniä…
Kaikkien maiden työläiset, mikä lieneekään tällä hetkellä tulos
yhteisistä ponnistuksistamme? Kansainvälisen työväenpuolueen, jolla
ei ole rajoja, jäseninä lähetämme me katkeamattoman
yhteenkuuluvaisuuden todistuksena teille Ranskan työläisten
puolesta onnentoivotukset ja terveiset!"

Tätä puolueemme Pariisin osaston julistusta seurasi koko joukko

ranskalaisia julistuksia, joista tässä esitämme vain yhden. Neuilly-
sur-Seine'stä, joka on julkaistu "Marseillaise"-lehdessä heinäk. 22
p:nä: "Onko sota oikeudenmukainen? Ei! Onko sota kansallinen? Ei!
Se on kokonaan dynastinen (hallitsijasukua koskeva).
Oikeudenmukaisuuden, kansanvallan ja Ranskan todellisten etujen
nimessä yhdymme me täydellisesti ja kaikella tarmollamme
internatsionalen vastalauseisiin sotaa vastaan".

Nämä vastalauseet ilmaisivat Ranskan työläisten todellisia tunteita,

kuten eräs omituinen tapaus sen pian selvästi todisti. Kun alkuaan
Louis Bonaparten johdolla järjestetty joulukuun 10:nnen päivän
tunnettu roistojoukko työpuseroihin puettuina työmiehinä laskettiin
kaduille, joilla niiden sotaisia intiaanitansseja esittämällä tuli lietsoa
sotaintoa, vastasivat esikaupunkien oikeat työläiset niin valtavilla
mielenosoituksilla rauhan puolesta, että poliisipäällikkö Pietri katsoi
paraimmaksi äkkiä lopettaa kaiken enemmän katupolitiikan sillä
tekosyyllä — että uskollinen Pariisin väestö on jo riittävästi ilmaissut
kauan pidätetyn isänmaanrakkautensa ja valtavan
sotainnostuksensa!

Miten Louis Bonaparten sota Preussia vastaan päättyneekin, toisen

keisarikunnan kuolinkello on Pariisissa jo kalahtanut. Se tulee
päättymään, niinkuin se oli alkanutkin: irvikuvaan. Mutta älkäämme
unohtako, että ne olivat Euroopan hallitukset ja hallitsevat luokat,
jotka tekivät mahdolliseksi, että Louis Bonaparten onnistui
kokonaista kahdeksantoista vuotta näytellä toisen keisarikunnan
kuntoon saattamisen julmaa ilveilyä.

Saksan taholta on sota puolustussotaa. Mutta kuka oli saattanut

Saksan sellaiseen pakkotilaan, että sen täytyi puolustautua? Kuka
teki Louis Bonapartelle mahdolliseksi käydä sotaa Saksaa vastaan?
Preussi! Bismarck se oli, joka saman Louis Bonaparten kanssa teki
salaliiton kukistaakseen kansallisen vastarinnan kotonaan ja
anastaakseen Saksan Hohenzollernien hallitsijasuvulle. Jos Sadovan
taistelu olisi hävitty, sen sijaan että se voitettiin, niin olisi ranskalaisia
pataljoonia tulvimalla tulvinut Saksaan Preussin liittolaisina. Onko
Preussi voiton jälkeen silmänräpäyksen hetkeäkään uneksinut
asettaa orjuutetun Ranskan vapaan Saksan rinnalle? Kokonaan
päinvastoin! Se piti orjallisesti kiinni vanhan järjestelmänsä
synnynnäisistä kauneuksista ja liitti siihen lisäksi kaikki toisen
keisarikunnan konnankoukut, sen todellisen despotismin
(itsevaltiuden) ja näennäisen kansanvaltaisuuden, sen poliittiset
häikäisykeinot ja rahalliset huijaukset, sen pöyhkeilevät
puheenparret ja ala-arvoiset silmänkääntäjätemput. Bonapartelainen
sortohallitus, joka tähän saakka oli kukoistanut ainoastaan Rheinin
toisella puolella, oli tämän kautta saanut vastineensa toisellakin
puolella. Ja mitä saattoi siitä asiain tuolla kannalla ollessa seurata
muuta kuin sota?
 Jos Saksan työväenluokka sallii nykyisen sodan kadottaa ankarasti
puolustusta tarkoittavan luonteensa ja huonontua sodaksi Ranskan
kansaa vastaan, niin tulevat sekä voitto että tappio yhtä
turmiollisiksi. Kaikki se paha, mikä Saksaa kohtasi niin kutsuttujen
vapautussotien jälkeen, tulee jälleen leimahtamaan esiin yhä
suuremmalla ankaruudella.

Internatsionalen periaatteet ovat kuitenkin liian laajalti levinneet ja

liian syvästi juurtuneet Saksan työväenluokkaan, jotta meidän
tarvitseisi pelätä niin surullista loppua. Ranskan työläisten ääni on
löytänyt kaiun Saksasta. Braunschweigiin kokoontunut suuri
työväenkokous on 16 p:nä heinäk. julistanut täydellisesti yhtyvänsä
Pariisin manifestiin, hylännyt jokaisen ajatuksenkin kansallisesta
vastarinnasta Ranskaa vastaan ja tehnyt päätöksen, jossa sanotaan:
"Me vastustamme kaikkia sotia, mutta ennen kaikkea kaikkia
hallitsijasukua koskevia… Raskaalla huolella ja surulla näemme me
itsemme pakotetuiksi välttämättömänä pahana käytävään
puolustussotaan. Mutta samalla kehoitamme me koko ajattelevaa
työväenluokkaa tekemään mahdottomaksi sellaisen hirvittävän
yhteiskunnallisen onnettomuuden uusiutumisen siten, että kansoille
itselleen vaaditaan valta päättää sodasta ja rauhasta ja päästä niin
omien kohtaloittensa herroiksi."

Chemnitzissä on 50,000 saksilaista työmiestä edustava

edustajakokous yksimielisesti tehnyt seuraavan päätöksen: "Saksan
demokratian (kansanvallan) ja erityisesti sosialidemokratiseen
työväenpuolueeseen liittyneiden työläisten nimessä julistamme me
nykyisen sodan yksistään hallitsijasukujen väliseksi… Ilomielin
tartumme me Ranskan työläisten tarjoamaan veljenkäteen…
Muistaessamme kansainvälisen työväenliiton tunnuslauseen:
'Kaikkien maiden työläiset, liittykää yhteen!' emme koskaan unohda,
että kaikkien maiden työläiset ovat ystäviämme, mutta niiden
itsevaltiaat meidän vihamiehiämme."

Internatsionalen Berliinin osasto vastasi samoin Pariisin

manifestiin: "Yhdymme kaikesta sydämestämme vastalauseeseenne.
Lupaamme juhlallisesti, ettei sotatorventoitotus eikä kanuunain
pauke, ei voitto eikä tappio vieroita meitä yhteisestä, kaikkien
maiden työläisten yhteenliittämistä tarkoittavasta työstämme."

Tämän epätoivonvimmaisen taistelun taustalla vaanii Venäjän

kamala hahmo. On huono enne, että merkinanto nykyiseen sotaan
annettiin juuri samalla hetkellä, kun Venäjän hallitus oli päättänyt
sotatarkoituksiin valmistettujen rautateittensä rakentamisen ja jo
keskitti joukkoja Pruth-joelle päin. Miten suurta myötätuntoa
saksalaiset lienevätkään oikeutettuja vaatimaan puolustussodassaan
bonapartelaista hyökkäystä vastaan, ne varmasti heti kadottaisivat
sen, jos ne sallisivat Saksan hallituksen pyytää tai varsinkin
vastaanottaa kasakoiden apua. Muistettakoon, että
riippumattomuussotansa jälkeen Napoleon I vastaan Saksa oli
vuosikymmeniä avuttomana tsaarin jalkain juuressa.

Englannin työväenluokka ojentaa Ranskan samoin kuin Saksankin

työläisille veljellisesti kätensä. Se on lujasti vakuutettu, että, miten
paraillaan riehuva hirvittävä sota päättyneekin, kaikkien maiden
työläisten yhteenliittyminen lopullisesti tulee perinjuurin hävittämään
sodan. Samaan aikaan kuin virallinen Ranska ja virallinen Saksa
syöksyvät veljesverta vuodattavaan taisteluun, lähettävät työläiset
toisilleen rauhan ja ystävyyden viestejä. Tämä ainoa suuri tosiasia,
jolla ei ole vertaista menneisyyden historiassa, avaa näköalan
kirkkaampaan tulevaisuuteen. Se todistaa, että vanhan
yhteiskunnan, sen taloudellisen kurjuuden ja valtiollisen
järjettömyyden vastakohtana on syntymässä uusi yhteiskunta, jonka
kansainvälisenä periaatteena tulee olemaan rauha, koska kaikkien
kansojen keskuudessa vallitsee sama periaate — työn periaate!
Tämän uuden yhteiskunnan uranuurtaja on kansainvälinen
työväenliitto.

Lontoossa, 23 p:nä heinäk. 1870.

II.

Pääneuvoston toinen selostus saksalais-ranskalaisesta sodasta.

Ensimmäisessä selostuksessamme 23 p. heinäk. sanottiin: "Toisen

keisarikunnan kuolinkello on jo Pariisissa kalahtanut. Se tulee
päättymään niinkuin se oli alkanutkin: irvikuvaan. Mutta älkäämme
unohtako, että ne olivat Euroopan hallitukset ja hallitsevat luokat,
jotka tekivät mahdolliseksi, että Louis Bonaparten onnistui
kokonaista 18 vuotta näytellä toisen keisarikunnan kuntoon
saattamisen julmaa ilveilyä."

Siis jo ennen kuin sotatoimet olivat alkaneet, käsittelimme me

bonapartelaista saippuakuplaa menneisyyteen kuuluvana ilmiönä.

Me emme ole pettyneet toisen keisarikunnan elinvoimaisuuden

suhteen. Me emme olleet myöskään väärässä peljätessämme, että
Saksan sota tulisi "kadottamaan ankarasti puolustusta tarkoittavan
luonteensa ja muuttumaan sodaksi Ranskan kansaa vastaan".
Puolustussota päättyi itse asiassa silloin, kun Louis Bonaparte ja
Sedan antautuivat ja tasavalta julistettiin Pariisissa. Mutta jo paljon
ennen näitä tapahtumia, jo samalla hetkellä, jolloin bonapartelaisten
aseitten täydellinen mädännäisyys oli käynyt selville, päätti
preussiläinen sotilassuosikkijoukkue ryhtyä valloitussotaan. Kuningas
Wilhelmin oma, sodan alussa antama julistus oli tosin kiusallisena
esteenä tiellä. Valtaistuinpuheessaan Pohjois-Saksan valtiopäivillä oli
hän juhlallisesti julistanut käyvänsä sotaa Ranskan keisaria eikä
Ranskan kansaa vastaan. 11 p:nä elok. oli hän antanut Ranskan
kansalle manifestin, jossa sanottiin: "Keisari Napoleon on sekä
maalla että merellä hyökännyt Saksan kansaa vastaan, joka on
toivonut ja yhäti toivoo saavansa elää rauhassa Ranskan kansan
kanssa. Minä olen ottanut Saksan armeijan päällikkyyden käsiini
torjuakseni hänen hyökkäyksensä ja sotatapaukset ovat pakottaneet
minut astumaan Ranskan rajojen yli." Ei siinä kyllin, että hän väittää
sotaa "puolustussodaksi" ilmoittaen ottaneensa armeijan
päällikkyyden käsiinsä "hyökkäyksen torjumista" varten, vaan lisää
hän vielä, että "sotatapaukset ovat pakottaneet" hänet astumaan
Ranskan rajojen yli. Puolustussota luonnollisesti ei estä ryhtymästä
hyökkäämään, kun vaan "sotatapaukset" siihen pakottavat!

Niin oli tämä jumalaapelkääväinen kuningas Ranskan ja koko

maailman edessä sitoutunut käymään pelkkää puolustussotaa. Miten
saada hänet vapautetuksi tästä juhlallisesta lupauksesta?
Näyttämöohjaajain täytyi saada asia näyttämään siltä, että hallitsija
ikäänkuin vastenmielisesti taipuisi noudattamaan Saksan kansan
vastaansanomatonta käskyä. He antoivat suunvuoron heti Saksan
vapaamieliselle keskiluokalle, sen professoreille, kapitalisteille,
kaupunginvaltuutetuille ja sanomalehtimiehille. Tämä keskiluokka,
joka vuosina 1846-1870 taisteluissaan kansalaisvapauden puolesta
oli antanut kerrassaan ennen näkemättömän horjuvaisuuden,
kykenemättömyyden ja pelkuruuden näytteen, oli luonnollisesti
suuresti ihastunut saadessaan astua Euroopan näyttämölle
saksalaisen patriotismin (isänmaallisuuden) kiljuvana leijonana. Se
otti kansalaisten riippumattomuuden väärän kaavun päällensä
uskotellakseen, että se muka pakottaisi Preussin hallitusta — mihin?
Juuri tämän hallituksen salaisiin suunnitelmiin. Se katui vuosikausia
kestänyttä, melkein jumalista uskoaan Louis Bonaparten
erehtymättömyyteen vaatimalla äänekkäästi Ranskan tasavallan
paloittelemista. Kuunnelkaammepa hetkinen näiden ytimekkäiden
patrioottien uskottaviksi tekemiä verukkeita!

He eivät uskalla väittää, että Elsass-Lothringin väestö haluaa

saksalaisten syleilyä — asia on aivan päinvastoin. Kurittaakseen
Strassburgin ranskalaista isänmaanrakkautta pommitettiin tuota
kaupunkia, joka on itsenäinen, vahvasti varustettu linnoitus,
tarkotuksettomsti ja raakamaisesti 6 päivää yhteen menoon
"saksalaisilla" räjähtävillä kuulilla, sytytettiin tuleen ja surmattiin
suuri joukko sen puolustukseen kykenemättömiä asukkaita. Niin kyllä
— mutta näiden maakuntain maaperä oli pitkän aikaa sitten kuulunut
jollekin aikoja sitten nukahtaneelle saksalaiselle valtakunnalle.
Näyttää sentähden kuin olisivat maapohja ja ihmiset, jotka sillä ovat
kasvaneet, takavarikoitavat luovuttamattomana saksalaisena
omaisuutena. Jos Euroopan vanha kartta kerran muovaillaan
uudelleen historiallisen oikeuden mukaan, niin silloin emme saa
missään tapauksessa unhottaa, että Brandenburgin vaaliruhtinas
aikanaan oli preussiläisten valloitustensa tähden Puolan tasavallan
vasalli.

Viekkaat patriootit kuitenkin vaativat Elsassia ja saksalaista

Lothringia "aineellisena vakuutena" ranskalaisia hyökkäyksiä vastaan.
Kun tämä halveksittava tekosyy on pannut joukon heikkopäisiä
sekasin,
on velvollisuutemme vähän lähemmin kosketella sitä.
 On epäilyksetöntä, että Elsassin ja vastapäätä olevan Rheinin
rannan yleinen muodostus sekä sellaisen suuren linnoituksen kuin
Strassburgin olemassaolo joksikin Baselin ja Germersheimin
puolivälissä on hyvin edullinen ranskalaisten hyökkäykselle Etelä-
Saksaan, samalla kuin se omituisella tavalla vaikeuttaa hyökkäystä
Etelä-Saksasta Ranskaan. Edelleen on epäilyksetöntä, että Elsassin ja
saksalaisen Lothringin anastus vahvistaisi suuresti Etelä-Saksan
rajaa. Se tulisi silloin hallitsemaan Vogesien harjaa pitkin niiden koko
pituutta ja niitä linnoituksia, jotka hallitsevat sen pohjoisia vuorisolia.
Jos Metz'kin vallattaisiin, niin olisi Ranskalta epäilemättä riistetty
kaksi sen tärkeintä toiminta-asemata Saksaa vastaan, mutta mikään
ei estäisi sitä perustamasta uusia Nancy'n ja Verdun'iin. Saksan
hallussa on Koblenz, Mainz, Germersheim, Rastat! ja Ulm — hyviä
tukikohtia Ranskaa vastaan, joita Saksa on suuresti käyttänyt
hyväksensä tässä sodassa. Minkä oikeuden varjolla voisi se kadehtia
Ranskalta Metz'iä ja Strassburgia, ainoita merkitsevämpiä
linnoituksia, jotka sillä on tällä seudulla?

Sitäpaitsi on Strassburg Etelä-Saksalle vaarana ainoastaan niin

kauan kuin tämä on Pohjois-Saksasta erillään oleva valta. V. 1792-95
ei Etelä-Saksaa koskaan ahdistettu tältä taholta, koska Preussi otti
osaa Ranskan vallankumousta vastaan käytyyn sotaan. Mutta niin
pian kuin Preussi 1795 teki yksityisrauhansa ja jätti Etelä-Saksan
oman onnensa nojaan, alkoivat hyökkäykset sitä vastaan, Strassburg
tukikohtana, ja jatkuivat aina vuoteen 1809. Todellisuudessa voi
yhdistynyt Saksa tehdä Strassburgin ja jokaisen ranskalaisen
armeijan Elsassissa vaarattomaksi, jos se keskittää kaikki joukkonsa
Saarlouis'n ja Landaun välille, kuten tässä sodassa on tapahtunut, ja
joko hyökkää eteenpäin tai ryhtyy taisteluun Mainz'in ja Metzin
välisellä tiellä. Niin kauan kuin saksalaisten joukkojen päävoimat ovat
siellä, on jokainen Strassburgista Etelä-Saksaan ryntäävä armeija
kierretty ja sen yhteys muihin uhattu. Jos nykyinen sota on näyttänyt
jotakin, niin on se näyttänyt, miten helppo on Saksasta käsin
hyökätä Ranskaan.

Mutta — rehellisesti puhuaksemme — eikö ylipäänsä ole järjetöntä

ja meidän ajallemme vierasta, että sotilaalliset näkökohdat
kohotetaan siksi periaatteeksi, jonka mukaan kansalliset rajat ovat
määrättävät? Jos tahtoisimme noudattaa tätä sääntöä, niin voisi
Itävalta vaatia Venetsian ja Mincio-linjan ja Ranska Rheinin-linjan
suojaamaan Pariisia, joka varmasti on suojattomampi koillisesta kuin
Berliini lounaisesta suunnattuja hyökkäyksiä vastaan. Jos rajat ovat
määrättävät sotaetuja silmällä pitäen, niin ei vaatimuksilla tule
koskaan olemaan loppua, koska jokainen sotalinja välttämättömästi
on puutteellinen ja voidaan parantaa ainoastaan uusien alueiden
anastamisella. Eikä sitä sotalinjaa sitäpaitsi voida koskaan määrätä
lopullisesti ja oikeudenmukaisesti, koska voittaja aina pakottaa
voitetun suostumaan siihen ja siinä on sen johdosta jo uuden sodan
siemen.

Kaiken historian opetus on: kansakuntain laita on sama kuin

yksityisten. Hyökkäyksen mahdollisuuden estämiseksi on riistettävä
niiltä kaikki puolustuskeinot. Ei riitä, että käy vastustajaa kurkkuun
kiinni vaan on se heti tapettava. Jos koskaan valloittaja on ottanut
"aineelliset vakuudet" musertaakseen kansakunnan voimat, niin teki
sen Napoleon I Tilsitin sopimuksen ja sen tavan kautta, jolla hän
pani sen täytäntöön Preussia ja muuta Saksaa vastaan. Ja kuitenkin
murtui muutamia vuosia myöhemmin hänen jättiläisvaltansa kuin
mädäntynyt ruoko Saksan kansan edessä. Mitä ovat ne "aineelliset
vakuudet", jotka Preussi hurjimmissa unelmissaan saa pakotetuksi
Ranskan antamaan, verrattuina niihin, jotka Napoleon I kiristi siltä
itseltään. Tulos ei tule tällä kertaa olemaan vähemmän turmiollinen.
Historia ei tule mittaamaan kostoansa Ranskalta riistettyjen
neliöpeninkulmain, vaan sen rikoksen suuruuden mukaan, että
19:nnen vuosisadan jälkimmäisellä puoliskolla on jälleen herätetty
eloon valloituspolitiikka.

Saksalaisen kiihkoisänmaallisuuden toitottajat sanovat: ette saa

sekoittaa saksalaisia ranskalaisiin. Me emme tavoittele mainetta,
ainoastaan turvallisuutta. Saksalaiset ovat pohjaltaan rauhaa
rakastavaa kansaa. Heidän harkitsevan huolenpitonsa alaisena
ollessa muuttuu itse valloituskin tulevan sodan syystä ikuisen rauhan
pantiksi. Luonnollisestikaan ei se ollut Saksa, joka 1792 ryntäsi
Ranskaan ylevänä päämääränään 1700-luvun vallankumouksen
kukistaminen paineteilla! Eikö se ollut Saksa, joka tahrasi kätensä
Italian valloituksessa, Unkarin sortamisessa ja Puolan jaossa? Sen
nykyinen sotilasjärjestelmä, joka jakaa koko voimakkaan
miespuolisen väestön kahteen osaan — palveluksessa olevaan
seisovaan sotaväkeen ja toiseen lomalla olevaan seisovaan
varaväkeen, jotka molemmat ovat yhtä suuressa määrässä velvollisia
tottelemaan ruhtinasta jumalan armosta — sellainen
sotilasjärjestelmä on luonnollisesti erinomainen mailmanrauhan
"aineellinen vakuus" ja sen lisäksi sivistyksen korkein päämäärä!
Saksassa niinkuin kaikkialla muuallakin myrkyttävät vallitsevan
järjestelmän hovinarrit yleistä mielipidettä suitsutuksillaan ja
valheellisilla itsekiitoksillaan.

He näyttävät pahastuneilta katsellessaan ranskalaisia Metzin ja

Strassburgin linnoituksia — nämä saksalaiset patriootit —, mutta he
eivät näe mitään pahaa siinä moskovalaisten kauheassa
linnoitusjärjestelmässä, johon kuuluvat Warsova, Modlin ja
Ivangorod. Samalla kun he vapisevat kauhusta peljätessään
bonapartelaisia hyökkäyksiä, sulkevat he silmänsä siltä häpeältä,
mikä on tsaarin suojeluksenalaisuudesta.

Aivan samoin kuin 1865 Louis Bonaparte ja Bismarck, vaihtoivat

1870 Gortschakoff ja Bismarck lupauksia keskenään. Aivan samoin
kuin Louis Napoleon imarteli itseään sillä, että 1866 v:n sota
molemmin puolin uuvuttamalla Itävaltaa ja Preussia tulisi
koroittamaan hänet Saksan korkeimmaksi riidanratkaisijaksi, aivan
samoin oli Aleksanteri mielissään siitä, että 1870 v:n sota molemmin
puolin näännyttämällä Saksaa ja Ranskaa koroittaisi hänet
eurooppalaisen lännen korkeimmaksi erotuomariksi. Samaten kuin
toinen keisarikunta piti Pohjois-Saksan liittoa olemassaololleen
sopimattomana, aivan samaten täytyi autokratisen (itsevaltaisen)
Venäjän uskoa Preussin johtaman Saksan valtakunnan uhkaavan
itseään. Se on vanhan poliittisen järjestelmän laki. Sen alueella on
toisen voitto toisen häviö. Tsaarin suurempi vaikutusvalta
Euroopassa johtuu siitä, että hänellä on ollut vanhastaan yliherruutta
Saksassa. Voiko tsaari tyytyä asemansa heikontamiseen ulkomaihin
nähden juuri samalla hetkellä, jolloin tulivuorentapaiset
yhteiskunnalliset voimat itse Venäjällä uhkaavat tärisyttää
itsevaltiuden syvimpiä perustuksia? Jo käyttävät Moskovan lehdet
samaa kieltä kuin bonapartelaiset sanomalehdet v:n 1866 sodan
jälkeen. Uskovatko saksalaiskiihkoilijat todellakin, että Saksan vapaus
ja rauha tulevat turvatuiksi, jos ne pakottavat Ranskan Venäjän
syliin? Jos aseellinen menestys, voitonylpeys ja hallitsijasukujen
juonet houkuttelevat Saksan ryöväämään saaliikseen ranskalaista
aluetta, jää sille ainoastaan kaksi tietä valittavaksi. Joko täytyy sen,
minkä seurauksen uhalla tahansa, ruveta Venäjän paisuttamisen
julkiseksi orjaksi tai sitten täytyy sen lyhyen levon jälkeen
varustautua uuteen "puolustussotaan", ei mihinkään tuollaisen äsken
leivottuun "paikallistettuun" sotaan, vaan rotusotaan yhdistyneitä
slaavilaisia ja romanilaisia rotuja vastaan.

Saksan työväenluokka on tarmokkaasti tukenut tätä sotaa, jonka

estäminen ei ollut sen vallassa, mutta jota käydään Saksan
riippumattomuuden puolesta ja sen sekä koko Euroopan
vapauttamiseksi toisen keisarikunnan raskaasta painajaisesta.
Saksan teollisuustyöläiset ovat yhdessä maatyöläisten keralla
antaneet jänteitä ja lihaksia sankarillisille joukoille, jättäen puoleksi
nälkiintyneet perheet jälkeensä. Vieraalla maalla käytyjen taistelujen
harventamia rivejä tulee kotoinen kurjuus vielä enemmän
harventamaan. Työläiset puolestaan vaativat nyt "vakuuksia", takeita
siitä, että heidän valtavat uhrauksensa eivät ole menneet hukkaan,
että he ovat valloittaneet vapauden, että heidän bonapartelaisista
armeijoista saamansa voitot eivät muutu Saksan kansalle tappioksi
kuten vuonna 1815. Ja ensimmäisenä tällaisena vakuutena vaativat
ne "kunniallista rauhaa Ranskalle" ja "Ranskan tasavallan
tunnustamista".

Saksan sosialidemokratisen työväenpuolueen keskusvaliokunta

julkaisi lokakuun 5 p:nä manifestin, jossa se pontevasti vaati näitä
vakuuksia. "Me", sanottiin julistuksessa, "panemme vastalauseemme
Elsass-Lothringin anastusta vastaan. Ja me tiedämme puhuvamme
Saksan työväenluokan nimessä. Ranskan ja Saksan yhteisten etujen,
rauhan ja vapauden tähden sekä länsimaisen sivistyksen
suojelemiseksi itämaista raakalaisuutta vastaan eivät Saksan
työläiset tule kärsivällisinä sietämään Elsass-Lothringin anastamista…
Me tulemme uskollisina muiden maiden työläistoverien keralla
puolustamaan köyhälistön yhteistä kansainvälistä asiata!"
 Onnettomuudeksi emme voi luottaa heidän välittömään
menestykseensä. Kun Ranskan työläiset eivät rauhan vallitessa
voineet saada hyökkääjää seisautetuksi, onko silloin Saksan
työläisillä suuremmat mahdollisuudet saada voittaja pysähtymään
keskellä aseitten kalsketta? Saksan työläisten manifestissa vaaditaan
Louis Bonaparten luovuttamista alhaisena rikoksentekijänä Ranskan
tasavallalle. Heidän valtaherransa tekevät voitavansa saadakseen
hänet, joka on paras mies tuhoamaan Ranskan, pistetyksi jälleen
Tuilerie'hin. Miten lieneekin, historia tulee osoittamaan, että Saksan
työläiset eivät ole samasta taipuisasta aineesta tehtyjä kuin Saksan
keskiluokka. He tulevat tekemään velvollisuutensa.

Heidän kerallansa tervehdimme mekin tasavallan toteuttamista

Ranskassa, mutta samaan aikaan vaivaavat meitä huolet, jotka
toivottavasti osoittautuvat perusteettomiksi. Tämä tasavalta ei ole
syössyt valtaistuinta, vaan ainoastaan ottanut sen tyhjän tilan. Se
tasavalta ei ole julistettu yhteiskunnallisena voittona, vaan
kansallisena puolustustoimenpiteenä. Se on väliaikaisen hallituksen
käsissä, joka on kokoonpantu osaksi yleisesti tunnetuista
orleanisteista osaksi porvarillisista tasavaltalaisista. Ja niiden
joukossa on muutamia, joihin v:n 1848 kesäkuunkapina on painanut
lähtemättömän häpeäpilkkunsa. Työnjako tämän hallituksen jäsenten
kesken näyttää lupaavan vain vähän hyvää. Orleanistit ovat
vallanneet vahvat asemat — armeijan ja poliisilaitoksen — samalla
kun luulotelluille tasavaltalaisille on annettu lavertelupaikat.
Muutamat niiden ensimmäisistä teoista osoittavat joksikin selvästi,
että ne eivät ole perineet keisarikunnalta ainoastaan kasan raunioita,
vaan myöskin pelkonsa työväenluokkaa kohtaan. Kun nyt suun
täydeltä luvataan tasavallan nimessä ihan mahdottomia asioita,
eiköhän se vain tapahdu siinä tarkoituksessa, että saataisiin
nousemaan ilmoille huutoja "mahdollisen" hallituksen
aikaansaamisesta? Eiköhän tasavalta porvarillisten silmissä, jotka
mielellään kaivaisivat sille hautaa, ole vain ylipääsykeino orleanistisen
hallituksen uusimiseen.

Niinpä on Ranskan työväenluokka joutunut mitä vaikeimpiin

olosuhteisiin. Jokainen yritys syöstä uusi hallitus hetkellä, jolloin
vihollinen jo melkein kolkuttaa Pariisin porteille, olisi epätoivoista
hulluutta. Ranskan työläisten täytyy tehdä velvollisuutensa
kansalaisina, mutta he eivät saa antautua v:n 1792 kansallisten
muistojen valtaan, niinkuin Ranskan talonpojat antoivat ensimmäisen
keisarikunnan kansallisten muistojen pettää itsensä. Heidän ei ole
palattava menneisyyteen, vaan rakennettava tulevaisuutta.
Käyttäkööt he levollisesti ja päättäväisesti hyväksensä ne keinot,
mitkä tasavaltainen vapaus heille antaa, oman luokkansa
perinpohjaiseen järjestämiseen. Se tulee antamaan heille uusia,
jättiläismäisiä voimia Ranskan uudestaan luomista ja yhteisen
tehtävämme — köyhälistöluokan vapauttamisen — toteuttamista
varten. Heidän voimastaan ja viisaudestaan riippuu tasavallan
kohtalo.

Englannin työväestö on jo ryhtynyt toimenpiteisiin musertaakseen

terveellisellä painostuksella ulkoapäin hallituksensa
vastahakoisuuden Ranskan tasavallan tunnustamisessa. Tämä
Englannin hallituksen nykyinen epäröiminen tulee todennäköisesti
jälleen korvaamaan v:n 1792 sodan jakobiineja vastaan ja sen
sopimattoman kiireen, jolla se silloin antoi valtiokeikaukselle
tunnustuksensa. Englannin työväestö vaatii sitäpaitsi hallitukseltaan,
että se kaikin voimin tulee vastustamaan Ranskan paloittelemista,
jota osa englantilaista sanomalehdistöä on kyllin häpeämätön
tahtomaan. Sama sanomalehdistö, joka kaksikymmentä vuotta on
jumaloinut Ludvig Bonapartea Euroopan kaitselmuksena ja
osoittanut voimakasta suosiotaan ameriikkalaisten orjain omistajien
kapinalle. Nyt kuten ennenkin tekee se suojelusvalleja orjainpitäjille.

Kehoittakoot kaikkien maiden kansainvälisen työväenliiton osastot

työväenluokkaa uutteraan toimintaan. Jos työläiset unohtavat
velvollisuutensa, jäävät toimettomiksi, niin tulee nykyinen kauhea
sota olemaan vielä kauheampien kansainvälisten taistelujen
edelläkävijä ja johtamaan jokaisessa maassa uusiin työläisten
tappioihin, joita tuottavat miekan, maanomistuksen ja pääoman
herrat.

Vive la république! (Eläköön tasavalta!)

Lontoossa 9 p. syysk. 1870.

Pääneuvoston selostus kansalaissodasta Ranskassa 1871.

I.

Syyskuun 4 p:nä 1870, kun Pariisin työläiset julistivat tasavallan, jota

melkein samalla hetkellä juhli koko Ranska, yhden ainoankaan äänen
nousematta vastaan, — otti vehkeilevä ryhmäkunta mainetta
tavoittelevia asianajajia, etunenässä Thiers valtiomiehenä ja Trochu
kenraalina, haltuunsa Hôtel de Ville'n (kaupungintalon). Näitä miehiä
elähdytti silloin niin kiihkeä usko Pariisin kutsumukseen kaikkina
historiallisen pulan käännekohtina edustaa Ranskaa, että saadakseen
anastamansa Ranskan hallitsija-arvot näyttämään oikeilta, näytti
heistä riittävältä, kun esittivät niiden tueksi jo rauenneet Pariisilta
saamansa edustajavaltuudet. Toisessa julistuksessamme viimeisestä
sodasta, viisi päivää näiden henkilöiden pinnalle nousun jälkeen,
sanoimme me, mitä miehiä he olivat. Ja kuitenkin salli Pariisi
taistelun mylläkässä, kun todelliset työväenjohtajat vielä viruivat
Bonaparten vankiloissa ja preussiläiset jo kulkivat täydessä marssissa
Pariisia kohti, heidän käydä käsiksi valtiovaltaan, mutta ainoastaan
sillä nimenomaisella ehdolla, että tämän valtiovallan tuli palvella
yksistään kansallista puolustusta. Mutta Pariisia ei voitu puolustaa,
jollei aseistettu sen työväestöä, jollei muutettu sitä käyttökelpoiseksi
sotajoukoksi ja kouluutettu sen rivejä itse sodassa. Mutta aseistettu
Pariisi oli samaa kuin aseistettu vallankumous. Pariisin voitto
preussiläisestä hyökkääjästä olisi ollut Ranskan työväestön voitto
Ranskan kapitalisteista ja omista valtioloisistaan. Tässä ristiriidassa
kansallisen velvollisuuden ja luokkaetujen välillä ei kansallisen
puolustuksen hallitus epäröinyt silmänräpäystäkään — se muuttui
kansallisen kavalluksen hallitukseksi.

Ensi työkseen lähetti se Thiers'in kiertomatkalle Eurooppaan,

hovista hoviin, kerjäämään sieltä välitystä tarjoamalla vaihdettavaksi
tasavallan kuninkaaseen. Neljä kuukautta piirityksen alkamisen
jälkeen, kun näytti tulleen hetki, jolloin oli päästettävä julkisuuteen
ensimmäinen sana antautumisesta, puhui Trochu Jules Favre'n ja
muiden hallituksen jäsenten läsnä ollessa Pariisin kokoontuneille
määreille (maire, piiripormestari) seuraavasti:

"Ensimmäinen kysymys, minkä juuri syyskuun 4 p:n iltana

virkatoverini minulle tekivät, oli: onko Pariisilla minkäänlaisia
menestyksen toiveita kestää preussiläisen armeijan piiritystä? Minä
en vitkastellut vastatessani siihen kieltävästi. Useat minun täällä
olevista virkatovereistani voivat taata sanojeni todenperäisyyden ja
minun kiinnipysymiseni tässä mielipiteessä. Minä sanoin heille, juuri
näillä samoilla sanoilla, että asiain nykyisellä kannalla ollessa on
hulluutta koittaa pitää Pariisia preussiläistä piiritystä vastaan.
Epäilemättä, lisäsin, sankarillista hulluutta, mutta ei myöskään
mitään muuta… Tapaukset (joita hän itse johti) eivät ole osoittaneet
minun aavistuksiani vääriksi." Tämän Trochu'n pienen, sievän
puheen julkaisi perästäpäin yksi läsnä olleista määreistä, hra Corbon.

Siis: samana iltana kuin tasavalta julistettiin oli Trochu'n

virkatovereille tunnettua, että Trochu'n "suunnitelmana" oli Pariisin
antautuminen. Jos kansallinen puolustus olisi ollut tärkeämpää kuin
vain tekosyy Thiers'ille, Favre'lle ja kumppaneille kiivetä valtaan, niin
nämä syyskuun 4 päivän nousukkaat olisivat 5 p:nä luopuneet
hallituksesta, olisivat paljastaneet Pariisin väestölle Trochun
"suunnitelman" ja vaatineet sitä joko heti antautumaan tai ottamaan
kohtalonsa omiin käsiinsä. Mutta sen sijaan päättivät nämä
kunniattomat petturit parantaa Pariisin "sankarillista hulluutta"
nälällä ja verisillä päillä ja sillävälin pilkata sitä sellaisilla
suurisanaisilla julistuksilla kuin ovat esim. seuraavat: "Trochu, Pariisin
kuvernööri, ei tule koskaan antautumaan!" Ja Jules Favre,
ulkoministeri, "ei tule luovuttamaan tuumaakaan alueestamme eikä
kiveäkään linnoituksistamme". Eräässä kirjeessään Gambettalle
tunnustaa sama Jules Favre, ettei "puolustauduttu" preussiläisiä,
vaan Pariisin työväkeä vastaan. Koko piirityksen ajan laskettelivat
bonapartelaiset kurkun katkaisijat, joille Trochu viisaasti oli uskonut
pariisilaisarmeijan komennuksen, salaisessa kirjeenvaihdossaan
kehnoja sukkeluuksia kouraantuntuvasta puolustusilveilystä.
Tarkasteltakoon esim. Alphonse Simon Guiod'n, pariisilaisarmeijan
tykistön ylikomentajan, kunnialegionan suuren ristin kantajan ja
Suzanne'n tykistön divisionakenraalin, välistä kirjeenvaihtoa, jonka
kommuuni on julkaissut. Viimeinkin 28 p:nä tammik. 1871 pudottivat
he pois petkutusnaamarinsa. Äärimmilleen alentuneen kaikella
uljuudella tuli kansallisen puolustuksen hallitus Pariisin
antautumisessa näkyville Bismarckin vangeista kokoonpantuna
Ranskan hallituksena — niin ylenkatsottavan alhainen osa, että
yksinpä Ludvig Napoleon Sedan'issa oli kavahtanut sitä. Maalisk. 18
p:n jälkeisessä hurjassa paossaan Versailles'iin jättivät "kapitulardit"
(antautujat) jälkeensä Pariisiin asiakirjan arvoisen todistuksen
kavalluksestaan. "Hävittääkseen tämän", sanoo kommuuni eräässä
maaseutujulistuksessaan, "eivät nämä miehet olisi kammoneet
muuttaa Pariisia verimeren huuhtelemaksi rauniokasaksi".

Mutta tahtoessaan aikaansaada tämän tuloksen oli useilla

puolustushallituksen pääjäsenillä sitäpaitsi vielä aivan omat yksityiset
syynsä.

Heti aselevon solmiamisen jälkeen julkaisi Millière, Pariisin

edustaja kansalliskokouksessa, joka nyttemmin on ammuttu Jules
Favren nimenomaisesta käskystä, koko joukon luotettavia laillisia
asiakirjoja todistaakseen niiden nojalla, että Jules Favre, joka eli
villissä avioliitossa erään Algierissä asustavan juopporatin rouvan
kanssa, ylen uhkarohkeitten, useampien vuosien varrella tehtyjen
väärennysten sarjan avulla oli aviorikoksessa syntyneitten lastensa
nimessä huiputtanut itselleen suuren perinnön ja sillä tavalla tullut
rikkaaksi mieheksi. Ja vielä todistettiin, että hän eräässä oikeiden
perillisten nostamassa oikeudenkäynnissä vältti paljastuksen
ainoastaan sen kautta, että bonapartelaiset tuomioistuimet
erikoisesti häntä suosivat. Kun näistä kuivista oikeuden pöytäkirjoista
ei käynyt pääseminen eroon, ei edes käytettävinään olevilla runsailla
puhetaidollisilla hevosvoimilla, piti Jules Favre ensi kerran
elämässään suunsa kiinni, kaikessa hiljaisuudessa jääden
odottamaan kansalaissodan puhkeamista, päästäkseen silloin
raivossaan parjaamaan Pariisin kansaa karanneiden
rangaistusvankien roistojoukoksi, joka ilmeisesti kapinoi perhettä,
uskontoa, omaisuutta ja järjestysvaltaa vastaan. Ja tuskin oli tämä
sama väärentäjä päässyt valtaan, kun hän, heti syysk. 4 p:n jälkeen,
myötätunnosta laski vapaaksi Picard'in (Pic'in) ja Taillefer'in, jotka
molemmat, vieläpä keisarikunnan aikana, olivat tuomitut
väärennyksestä L'Etendard-lehdelle sattuneen häväistysjutun
yhteydessä. Toinen näistä miehistä, Taillefer, oli kyllin julkea
lähteäkseen kommuunin aikana Pariisiin ja joutui siellä heti kiinni. Ja
kaiken tämän jälkeen huusi Jules Favre kansalliskokouksen
puhujalavalta koko maailmalle, että pariisilaiset laskivat kaikki
kuritushuonevankinsa vapaiksi.

Ernest Picard, joka kansallisen puolustuksen hallituksessa näytteli

Karl Vogt'in osaa ja joka itse nimitti itsensä tasavallan
sisäministeriksi, senjälkeen kuin hän turhaan oli yritellyt päästä
keisarikunnan sisäministeriksi, — on erään Arthur Picardin veli, joka
oli huijarina potkittu pois Pariisin pörssistä (Pariisin poliisipäällystön
raportti 13.7.1867) ja oman tunnustuksensa mukaan todistettu
syypääksi 300,000 francin varkauteen, jonka hän oli tehnyt Société
Générale, Rue Palestro 5, nimisen liikkeen haarakonttorin johtajana
(poliisipäällystön raportti 11.12.1868). Tämän Arthur Picardin nimitti
Ernest Picard sanomalehtensä "L'Électeur Libre" toimittajaksi.
Samalla kun tavallisia pörssimiehiä johdettiin harhaan tämän
ministerilehden virallisilla valeilla, juoksi Arthur Picard edestakaisin
ministeriön ja pörssin väliä ja muutti Ranskan armeijan tappiot
käteiseksi voitoksi. Tämän vilpittömän veljesparin koko
asioimiskirjeenvaihto joutui kommuunin käsiin.

Jules Ferry'n, joka ennen syysk. 4 p:vää oli leivätön asianajaja,

onnistui Pariisin "määrinä" piirityksen aikana keinotella nälänhädästä
itselleen kokonaisen omaisuuden. Se päivä, jona hänen on
Welcome to our website – the ideal destination for book lovers and
knowledge seekers. With a mission to inspire endlessly, we offer a
vast collection of books, ranging from classic literary works to
specialized publications, self-development books, and children's
literature. Each book is a new journey of discovery, expanding
knowledge and enriching the soul of the reade

Our website is not just a platform for buying books, but a bridge
connecting readers to the timeless values of culture and wisdom. With
an elegant, user-friendly interface and an intelligent search system,
we are committed to providing a quick and convenient shopping
experience. Additionally, our special promotions and home delivery
services ensure that you save time and fully enjoy the joy of reading.

Let us accompany you on the journey of exploring knowledge and

personal growth!

ebookluna.com