1. 24.8.2017 1
Alkoholipolitiikan keinot meillä ja muualla
- mihin Suomi asettuu
”tiukkuusasteikolla”?
Thomas Karlsson
Erikoistutkija
Alkoholi- ja huumeet -yksikkö
Alkoholipolitiikan keinot / Thomas Karlsson
2. Sisältö
• Mitkä toimenpiteet ovat tehokkaita
• Alkoholipolitiikan tiukkuusmittari
• Suomen alkoholipolitiikka kansainvälisessä vertailussa
• Yhteenveto
24.8.2017 Alkoholipolitiikan keinot / Thomas Karlsson 2
3. Mitkä toimenpiteet ovat tutkitusti tehokkaita?
• WHO:n, World Economic Forumin, OECD:n ja kootun
tutkimustiedon mukaan alkoholihaittojen ehkäisyn kolme
kustannustehokkainta toimenpidettä ovat:
– Korkea alkoholiverotus (hinta)
– Alkoholijuomien saatavuuden säätely (ml. ikärajat)
– Alkoholimarkkinoinnin säätely ja rajoittaminen (erityisesti nuorten
kohdalla)
• Muita toimia joita WHO suosittelee ovat mm:
– Alhaiset promillerajat ja rattijuopumuksen tehokas valvonta, sekä
– terveyspalveluissa painopisteen siirtäminen alkoholisairauksien
hoidosta ennalta ehkäisevään neuvontaan, riskikuluttajien mini-
interventioihin ja lievempien alkoholin käyttöhäiriöiden hoitoon
peruspalveluissa.
24.8.2017 Alkoholipolitiikan keinot / Thomas Karlsson 3
4. Alkoholipolitiikan tiukkuusmittari
• Alkoholipolitiikan tiukkuutta on maailmalla mitattu 1970-luvulta
lähtien. Ensimmäinen laaja tutkimus jossa vertailtiin eri
maiden alkoholipolitiikkaa julkaistiin 1983. Davies & Walsh
(1983) Alcohol problems and alcohol control in Europe.
• Suomessa tutkimusperinne juontaa juurensa 1990-luvun
loppuun. Nykyistä tiukkuusmittaria on sen jälkeen kehitetty
vuosien ajan EU-rahoituksen turvin.
• Viimeisimmässä tutkimuksessa mitattiin alkoholipolitiikan
tiukkuutta 30 eri Euroopan maassa vuonna 2012.
• Mittaria on sen jälkeen kehitetty WHO:n kanssa ja uusimmat
tutkimustulokset julkaistaan myöhemmin tänä vuonna.
24.8.2017 Alkoholipolitiikan keinot / Thomas Karlsson 4
5. Alkoholipolitiikan tiukkuusmittari
• Mittari pisteyttää alkoholipoliittisia toimenpiteitä kuudella eri
osa-alueella, joiden painoarvo vaihtelee toimenpiteiden
tehokkuuden mukaan.
• Mittarin osa-alueet ovat:
– Valmistuksen ja jakelun kontrolli
– Ikärajat ja yksilökontrolli
– Rattijuopumus
– Mainonnan ja markkinoinnin kontrolli
– Julkinen politiikka
– Alkoholiverotus
• Mittarissa käytetty aineisto on kerätty WHO:n GISAH
tietokannasta.
24.8.2017 Alkoholipolitiikan keinot / Thomas Karlsson 5
6. Alkoholipolitiikan tiukkuusmittari - tuloksia
• Euroopan mittakaavassa alkoholipolitiikka on tiukentunut
1950-luvulta lähtien ja erityisesti 1970-luvun jälkeen.
• Kiristymistä on tapahtunut Keski- ja Etelä-Euroopan maissa
kun taas Pohjoismaiden alkoholipolitiikka on selvästi
lieventynyt varsinkin parin viime vuosikymmenen aikana
Euroopan taloudellisen integraation myötä.
• Alkoholipolitiikan kehitystä Pohjoismaissa kuvaa heikentynyt
saatavuuden kontrolli ja alhaisempi alkoholiverotuksen taso.
• Kiristyneitä toimenpiteitä muualla Euroopassa ovat olleet
muun muassa ikärajojen nostaminen, rattijuopumusrajojen
tiukennukset sekä tiukemmat alkoholimainonnan rajoitukset.
24.8.2017 Alkoholipolitiikan keinot / Thomas Karlsson 6
7. Alkoholipolitiikan tiukkuusmittari - tuloksia
• Vallitseva alkoholipolitiikka on Suomessa huomattavasti
vapaampaa vuoteen 1994 ja 1960-luvun loppuun verrattuna.
Samalla alkoholin kokonaiskulutus on kasvanut 3 litrasta
11 litraan aikuista kohti.
• EU:n ulkopuolella Norja on säilyttänyt tiukemman
alkoholipolitiikan kuin Suomi ja Ruotsi.
• Monopolimaista Suomi on eniten muuttanut alkoholipolitiikkaansa
sallivampaan suuntaan EU-jäsenyyden aikana.
• Läheskään kaikki muutokset eivät ole johtuneet EU:sta vaan
myös maitten omista intresseistä ja poliittisista prosesseista.
24.8.2017 Alkoholipolitiikan keinot / Thomas Karlsson 7
8. Alkoholipolitiikan laajuus ja tiukkuus 30 Euroopan maassa
vuonna 2012
24.8.2017 Alkoholipolitiikan keinot / Thomas Karlsson 8
9. Esimerkkejä alkoholirajoituksista muissa maissa
• Vuonna 2012 tehdyn kartoituksen mukaan 83 prosenttia lähemmäs
sadasta EU:ssa 2000-luvulla tehdyistä alkoholipoliittisista muutoksista joko
tiukensivat alkoholin saatavuutta tai korottivat alkoholiveroa.
• Ranskassa anniskelupaikkojen määrää rajoitetaan kuntakohtaisesti siten,
että paikkoja saa olla yksi alkavaa 450 asukasta kohden. Esimerkiksi
oppilaitosten, nuorisokeskusten, urheilustadioneiden ja -kenttien lähistöllä
ei saa olla anniskelupaikkoja.
• Virossa alkoholia saadaan myydä vasta klo 10 jälkeen ja Belgiassa
alkoholinmyynti on kiellettyä moottoriteiden varsilla sijaitsevissa kaupoissa.
• Kaikissa naapurimaissamme Venäjää lukuun ottamatta rattijuopumusrajat
ovat Suomen promillerajoja alhaisemmat (0,2 promillea).
• Yhdysvalloissa alkoholimyynnin ikäraja on kaikissa osavaltioissa 21 vuotta.
24.8.2017 Alkoholipolitiikan keinot / Thomas Karlsson 9
10. Yhteenveto
• Huolimatta alkoholin saatavuuden huomattavasta paranemisesta
Suomessa, on alkoholipolitiikkamme kansainvälisessä vertailussa tiukkaa,
mutta liberaalimpaa kuin muissa Pohjoismaiden monopolimaissa.
• Alkoholipolitiikka Euroopassa on keskimäärin kiristynyt toisen
maailmansodan jälkeen, mutta Pohjoismaissa kehitys on ollut päinvastaista.
• Tutkimustiedon mukaan alkoholijuomien saatavuuden säätely yhdessä
korkean alkoholiverotuksen kanssa ovat tehokkaimpia keinoja vaikuttaa
alkoholinkulutukseen ja riskikulutukseen.
• Siksi alkoholihaittojen ehkäisyssä on tärkeää käyttää yleisiä, koko väestöön
kohdistuvia toimenpiteitä, joilla vähennetään alkoholijuomien fyysistä tai
taloudellista saatavuutta.
• Konkreettisesti näiden toimenpiteiden tehokkuus Suomen kohdalla näkyy
siinä, että viime vuosikymmenen aikana toteutuneet alkoholipoliittiset
kiristykset ja vuoden 2008 jälkeiset alkoholiveronkorotukset ovat saaneet
alkoholinkulutuksen ja alkoholihaitat kääntymään laskuun.
24.8.2017 Alkoholipolitiikan keinot / Thomas Karlsson 10
#9:Suomen alkoholipolitiikka on Euroopan mittakaavassa tiukkaa, muttei kuitenkaan tiukinta. Kun tarkastellaan tilannetta vuonna 2012 niin tiukinta alkoholipolitiikka on Norjassa. Suomi sijoittuu mittarilla neljänneksi, Ranska viidenneksi. Suomea tiukempaa alkoholipolitiikka on myös Ruotsissa ja Islannissa. Hollannin alkoholipolitiikka on Euroopan mittakaavassa kohtuullisen tiukkaa ja Espanjan ja Saksan politiikka on liberaalia