Arviointi ei ole lopputulema vaan uuden polun alku
0 likes217 views
Arvioinnilla luottamusta / Lapin aluehallintoviraston tilaisuus 15.2.2017
Arviointi ei ole lopputulema vaan uuden polun alku
- 1. Oppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelmissa Lapin yliopiston harjoittelukoulu H E I K K I E R V A S T / LAPIN AVIN TILAISUUS ’ARVIOINNILLA LUOTTAMUSTA’ 15.2.2017
- 2. Alkuverryttelyä… LYHYT PORINA VIERUSKAVERIN KANSSA: Miksi me suoritamme ’arviointia’?
- 3. Arviointi, arvostelu, kokeet, todistukset, … MITKÄ ASIAT JA KENEN TOIMINTA ON KESKIÖSSÄ? / KÄRJITYS N:O 1: ”Minä opetan, sinä opit ja painat mieleen, ja minä mittaan opitko niin kuin minä opetin?”
- 4. Minkälaiseen työskentelykulttuuriin koulu kouluttaa? Asko Karjalainen: Tentin teoria ”Nykyinen koemuoto opettaa käytäntöjä, jotka ovat haitallisia työelämässä: • muistamisen ja toistamisen pakko • avun epääminen ja avunpyynnön esittämisen häpeäminen • läpipääsyn pakko keinoja kaihtamatta” Teemu Arina: ”Ainoa yhteistyön muoto koulussa on lunttaaminen.” Bulimiaoppiminen… KÄRJITYS N:O 2:
- 5. Flipped learning / arvioinnin objektiivisuus ” Arviointikulttuurini haastaa perinteisen arviointikäsityksen kahdella tavalla: • Arvioinnissa ei ensisijaisesti pyritä sen objektiivisuuteen. Numeroarvosanat sopivat huonosti laadulliseen arviointiin. • Arvioinnin reiluus tulee siitä, että kaikki oppilaat haastetaan tasollaan. ” ”Kun oppimista tarkastellaan yksittäisen oppilaan edellytysten kannalta, ei samana kaikille, johtaa se väistämättä tilanteeseen, etteivät kaikki tule oppimaan kaikkea.” Marika Toivola, Rauman normaalikoulu ONKO TÄMÄ KÄRJITYS N:O 3?
- 6. Arviointi lukion opsissa 2003 → 2015 Vertailu: Najat Ouakrim-Soivio ’Oppimisen ja osaamisen arviointi’ (2015) PAINOTUSTEN MUUTOKSET ARVIOINNIN PERUSKYSYMYKSISSÄ: 2003 2015 • Opiskelijan oppimisen arviointi • Arvioitiin opintojen edistymistä ja opiskelijan työskentelyä • Kurssi arvioitiin monipuolisesti ja opiskelijan itsearviointi huomioon ottaen • Opintojen aikainen arviointi kulloisenkin kurssin päättyessä ja päättöarviointi ao. oppiaineen oppimäärän suorittamisen jälkeen • Arviointitietoa opiskelijalle itselle, huoltajalle, jatko-opintojen järjestäjälle, työelämää varten, kouluyhteisölle (vaikuttavuuden arviointi) • Opiskelijan oppimisen arviointi • Opintojen aikainen arviointi ja palaute ovat opiskelijan ja opettajan välistä vuorovaikutusta • Itsearvioinnin ja vertaisarvioinnin korostaminen osana oppimisen arviointia • Arviointi perustuu asetettuihin tavoitteisiin • Arvioinnin kohteina ovat opiskelijan tiedot ja taidot; ei kohdistu opiskelijoiden arvoihin, asenteisiin tai henk.koht. ominaisuuksiin
- 7. Oppimisen arviointi ohjaa koko oppimisprosessia I OPPIMISTA TUKEVA ARVIOINTIKULTTUURI: Perusopetuksen OPS-perusteet 2014 / s.47: ”Perusopetuslain mukaan oppilaan arvioinnin tehtävänä on ohjata ja kannustaa opiskelua sekä kehittää oppilaan edellytyksiä itsearviointiin. Oppilaan oppimista, työskentelyä ja käyttäytymistä tulee arvioida monipuolisesti. Nämä tehtävät ovat perusopetuksen arviointikulttuurin kehittämisen lähtökohta. Painopiste on oppimista edistävässä arvioinnissa.”
- 8. Oppimisen arviointi ohjaa koko oppimisprosessia II LYHYT PORINA VIERUSKAVERIN KANSSA: Mitä ja minkälaista on oppimista edistävä arviointi?
- 9. Oppimisen arviointi ohjaa koko oppimisprosessia III OPPIMISTA TUKEVA ARVIOINTIKULTTUURI: Lukiokoulutuksen OPS-perusteet 2015 / s.228: ”Opiskelijan oppimisen arvioinnin tehtävänä on edistää opiskelijan oppimista. Lähtökohtana on, että opiskelijat ymmärtävät, mitä heidän on tarkoitus oppia ja miten oppimista arvioidaan. Arvioinnilla opiskelijaa kannustetaan omien tavoitteiden asettamiseen ja tarkoituksenmukaisten työskentelytapojen valintaan. Opintojen aikainen arviointi ja palautteen antaminen ovat osa opiskelijan ja opettajan välistä vuorovaikutusta. Palaute sekä itse- ja vertaisarviointi ohjaavat opiskelijaa tarkentamaan asetettuja tavoitteita ja kehittämään työskentelyään tavoitteiden suuntaisesti. Opiskelijan oppimisen arviointi antaa opiskelijalle palautetta opintojen edistymisestä ja oppimistuloksista sekä lukio-opintojen aikana että opiskelun päättyessä. Lisäksi arviointi antaa tietoja opiskelijan huoltajalle sekä jatko-opintojen järjestäjien, työelämän ja muiden vastaavien tahojen tarpeita varten. Opiskelijan oppimisen arviointi auttaa myös opettajaa ja kouluyhteisöä opetuksen vaikuttavuuden arvioinnissa. Arvosanan antaminen on yksi arvioinnin muoto.”
- 11. Oppimista edistävä arviointi MINKÄLAISIA KOKEMUKSIA OPPIMISTA EDISTÄVÄN ARVIOINNIN PITÄISI TUOTTAA? • pystyvyyden kokemus • merkityksellisyyden kokemus
- 12. Opettajan työ perustuu vuorovaikutussuhteisiin, myös arviointi – mitä suurimmassa määrin NÄKÖKULMAN MUUTOS: Sinä on toinen Minä. Sinä ei ole Se. Se on toimenpiteiden kohde, jolloin minä tietää paremmin mikä sille on hyvästä ja mistä kenkä oikeasti puristaa. Sinä on kanssakulkija ja yhteistyökumppani, toinen minä.
- 13. TUKI-KONTROLLIYHDISTELMÄT TUKI KONTROLLI VOIMAANTUMINEN ALISTAMINEN Voimavara- yhdistelmät Riippuvuus tukitoimista Työntekijän omien normien puskeminen Asiakkaan oman hallinnan lisääminen (Arnkil & Erikson: Huoli puheeksi 2009, 31)
- 14. Ihminen syntyy ja elää vuorovaikutussuhteissa NÄKÖKULMAN MUUTOS: ”Aivomme rakentuvat dialogisesti, intersubjektiiviseksi elimeksi. Koemme elämän alusta lähtien useassa äänessä. Tämä on elämän peruskokemus. En synny yksilöksi, yksin en voi olla olemassa. Synnyn suhteisiin ja elän suhteissa.” (Jaakko Seikkula: Dialoginen hetkessä oleminen perhekeskusteluissa. 2009, 4) ”Subjekti ei ole itselleen oleva vaan alunperin toista varten:” (Emmanuel Levinas: Etiikka ja äärettömyys. 1996, 79).
- 15. Keho ei ole pelkästään passiivinen aistimusten vastaanottaja RUUMIILLISUUS JA NEUROTIETEELLINEN TUTKIMUS: Peilineuronit auttavat ihmisiä ymmärtämään toisia. • UCLAn neuropsykiatri Marco Iacoboni (2005): “peilisolut ovat asialla myös silloin, kun tiedämme, miltä toisista tuntuu… Aistimme toisten tunteet, koska peilisolumme simuloivat myös emotionaaliset liikkeet ja välittävät ne tunteiden syville ydinalueille”. Sensomotorisen liikkeen havaitseminen aiheuttaa havaitsijassa saman neuronien toiminnan kuin tekijällä (Arnkil-Seikkula,2015). Aivoissamme alkaa tapahtua samojen alueiden liikettä kuin havaintojemme kohteella. Havainnot ovat samanlaisia myös vanhemman ja vauvan vuorovaikutusta tutkittaessa. Itse asiassa ihmisen tapa havaita kokonaisvaltaisesti ja ruumiillisesti säilyy aikuisuuteen saakka.
- 16. ”Arvioinnin tehtävänä on ohjata ja kannustaa…” / POPS ”ARVIOINTI JA PALAUTTEEN ANTAMINEN OVAT OSA OPISKELIJAN JA OPETTAJAN VÄLISTÄ VUOROVAIKUTUSTA” / LOPS: • oppilaan sanoman seuraaminen; vältetään liian johdattelevia kommentteja • oppilaan ilmaisuihin vastaaminen; tartutaan oppilaan tarjoamiin mahdollisuuksiin • omien sisäisten ja kehon tuntemusten kuuntelu; läsnäolijat sopeuttavat ilmaisunsa tilanteeseen, toisiinsa ja ympäristöönkin • minä –muodossa puhuminen (ei subjektittomia mielipiteitä) • jos oppilaalla on mielestäsi virheellisiä oletuksia, nekin voidaan nähdä mahdollisina, mutta tarkistamista kaipaavina ajatuskulkuina • lapsen ja nuoren näkökulmasta oppiminen • ymmärtämiseen perustuvien tavoitteiden arviointi on enemmän subjektiivista ja vuorovaikutuksellista kuin määrällistä ja objektiivista (erotuksena muistamiseen perustuvien tavoitteiden arvioinnista)
- 18. Lukiokoulutuksen tehtävä ja toimintakulttuuri LUKIOKOULUTUKSEN OPSPERUSTEET 2015: ”Lukiokoulutuksen tehtävänä on laaja-alaisen yleissivistyksen vahvistaminen. Lukiokoulutuksessa yleissivistys koostuu arvoista, tiedoista, taidoista, asenteista ja tahdosta, joiden avulla kriittiseen ja itsenäiseen ajatteluun pystyvät yksilöt osaavat toimia vastuullisesti, myötätuntoisesti, yhteisöllisesti ja menestyksekkäästi. Lukioaikana opiskelija kartuttaa olennaista ihmistä, kulttuureja, luontoa ja yhteiskuntaa koskevaa tietoa ja osaamista. Lukio-opetus harjaannuttaa opiskelijaa ymmärtämään elämässä ja maailmassa vallitsevia monitahoisia keskinäisriippuvuuksia sekä jäsentämään laaja- alaisia ilmiöitä.” (s. 12) Toimintakulttuurin kehittämistä ohjaavat teemat: • Oppiva yhteisö • Osallisuus ja yhteisöllisyys • Hyvinvointi ja kestävä tulevaisuus • Kulttuurinen moninaisuus ja kielitietoisuus
- 20. Pirulliset ongelmat / Conklin (2005) ANTAAKO KOULUTUS EVÄITÄ TOIMIMISEEN KOMPLEKSISISSA TILANTEISSA: 1. Pirullista ongelmaa ymmärtää vasta perehtymällä sen asiayhteyteen 2. Pirullisen ongelman ratkaisemisessa ei ole olemassa selvää alkua tai loppua vaan resurssien puitteissa on metsästettävä riittävän hyvää ratkaisua 3. Pirullisen ongelman ratkaisut eivät ole oikeita tai vääriä vaan ne ovat parempia tai huonompia 4. Jokainen pirullinen ongelma on uniikki 5. Jokainen ratkaisu pirulliseen ongelmaan toimii uniikisti vain yhden ongelman yhteydessä 6. Pirulliseen ongelmaan ei ole määriteltävissä olevaa ratkaisujoukkoa
- 21. Missä ollaan menossa? KESKUSTELUA: Mitä ajatuksia tämä kaikki herättää?
- 22. Polkuja uudistumisen tiellä… MITEN KOULUN ARVIOINTI- JA TOIMINTAKULTTUURI MUUTTUVAT: • yhdessä tekeminen, jakaminen, vertaisoppiminen • opettajankoulutuksen uudistuminen, täydennyskoulutus • osallistava opetussuunnitelman uudistaminen • arviointikulttuurin muutos (oppiminen) • arviointikulttuurin muutos (koulun toiminta) • digitaalisuus Kyse ei ole kuitenkaan jonkin uuden toimintatavan siirtämisestä opettajan omaksuttavaksi vaan jokaisen henkilökohtaisesta muutosprosessista.