Geografi industri
Download as PPT, PDF0 likes510 views
industri
More Related Content
Geografi industri
- 2. 22 DDAASSAARR PPEEMMIIKKIIRRAANN 1. Lokasi usaha Industri sebahagian besar tidak berada dalam satu wilayah administratif. 2. Adanya kecenderungan untuk merubah konsep pembinaan sektor industri ke arah yang lebih baik dan tepat sasaran. 3. Masih sering ditemukannya persaingan antar usaha sejenis, sehingga bargaining power terhadap suplier dan buyer menjadi rendah yang pada gilirannya usaha yang dijalankan sulit dipertahankan. 4. Pada satu kelompok usaha sejenis masih sulit ditemukan pemimpin yang di patuhi oleh anggotanya. 5. Masih sering ditemukannya hambatan administrasi dan otorisasi dari institusi pengambil kebijakan. 6. Adanya kecenderungan semakin melemahnya motivasi berusaha dikalangan pelaku usaha sebagai dampak belum membaiknya kondisi ekonomi makro yang ada saat ini.
- 3. 33 Strategi Pengembangan Industri Provinsi Jambi 2006 s/d 2010 A. Startegi Pokok. Peningkatan Daya Saing melalui peningkatan nilai tambah sepanjang rantai nilai, produktifitas dan efisiensi sub sektor industri. B. Strategi Operasional. 1. Implementasi pembangunan industri Provinsi Jambi dilakukan secara holistic, sinergi dan terintegrasi. 2. Sinergi dengan Kabupaten / Kota dilakukan dengan 2 ( dua ) pendekatan yakni : Top - Down Pengembangan Industri Prioritas, yang dipilih berdasarkan Kemmapuan untuk bersaing dipasar Domestik, Nasional dan Internasional melalui pendekatan Klaster Industri. Bottom - Up Penetapan Kompetensi Inti Daerah melalui pemberdayaan Produk industri unggulan daerah.
- 4. 44 Tujuan : 1. Mengangkat industri yang potensial menjadi industri unggulan. 2. Memberdayakan industri yang potensial agar memiliki daya saing tinggi sehingga dapat bersaing dipasaran Domestik, Nasional dan Internasional. 3. Mengupayakan kerjasama kemitraan dan penguasaan kompetensi inti yang berbeda melalui penerapan kebijakan rantai nilai, lintas batas, analisis skala dan cakupan ekonomis.
- 5. 55 DDEEFFIINNIISSII PPeennggeerrttiiaann KKllaasstteerr :: AAgglloommeerraassii ppeerruussaahhaaaann,, yyaanngg ddiiddaallaammnnyyaa tteerrddaappaatt kkeerrjjaassaammaa ssttrraatteeggiiss bbaaiikk vveerrttiikkaall mmaauuppuunn hhoorriizzoonnttaall ddaann kkoommpplleemmeenntteerr sseerrttaa mmeemmiilliikkii hhuubbuunnggaann yyaanngg sseennssiittiiff ((DDiissppeerriinnddaagg 22000000)).. PPeennggeelloommppookkaann uussaahhaa yyaanngg sseeccaarraa ggeeooggrraaffiiss bbeerraaddaa ddaallaamm ssuuaattuu wwiillaayyaahh yyaanngg bbeerrddeekkaattaann yyaanngg tteerrddiirrii ddaarrii ppeerruussaahhaaaann--ppeerruussaahhaaaann ddaann iinnssttiittuussii--iinnssttiittuussii tteerrkkaaiitt ddaallaamm bbiiddaanngg tteerrtteennttuu yyaanngg ddiihhuubbuunnggkkaann aaddaannyyaa ssiiffaatt kkeebbeerrssaammaaaann ((ccoommmmoonnaalliittiieess)) ddaann ssiiffaatt ssaalliinngg mmeelleennggkkaappii ((ccoommpplleemmeennttaarriittiieess)) ssaattuu ssaammaa llaaiinn ((PPoorrtteerr 11999988)).. PPeennggeerrttiiaann SSeennttrraa :: KKuummppuullaann ppeerruussaahhaaaann--ppeerruussaahhaaaann sseejjeenniiss ddaallaamm ssaattuu llookkaassii yyaanngg sseeccaarraa uummuumm ttiiddaakk mmeemmiilliikkii hhuubbuunnggaann kkeerrjjaassaammaa yyaanngg jjeellaass bbaaiikk vveerrttiikkaall mmaauuppuunn hhoorriizzoonnttaall ((DDiissppeerriinnddaagg 11999988))..
- 6. 66 Pengertian Kompetensi Inti : ( Hamel dan Prahalad ) 1990 Adalah suatu kumpulan yang terintegrasi dari serangkaian keahlian dan teknologi yang merupakan akumulasi dari pembelajaran yang akan bermanfaat bagi keberhasilan bersaing suatu bisnis. Adalah pembelajaran kolektif dalam organisasi khususnya dalam bagaimana mengkoordinasikan kemampuan produksi yang bermacam macam dan mengintegrasikan berbagai arus teknologi. Adalah penyelarasan arus teknologi tentang kerja organisasi dan penghantaran nilai kepada pelanggan. Adalah komunikasi, keterlibatan, dan komitmen yang mendalam terhadap kerja lintas batas organisasi.
- 7. 77 AALLUURR PPIIKKIIRR KKOONNSSEEPP PPEENNGGEEMMBBAANNGGAANN KKLLAASSTTEERR IINNDDAAGG CClluusstteerriinngg iinndduussttrrii aaddaallaahh mmeerruuppaakkaann ssuuaattuu kkoonnsseepp kkeeggiiaattaann tteerrppaadduu,, yyaanngg sseeccaarraa jjeellaass mmeenniittiikkbbeerraattkkaann ppeenniinnggkkaattaann ddaayyaa ssaaiinngg sseeccaarraa bbeerrssaammaa--ssaammaa ((ccoolllleeccttiivvee ccoommppeettiittiivveenneess)) ddaallaamm ssaattuu kkeelloommppookk uussaahhaa.. Bagan Alur Pikir Clustering Related Core Buye Supportin g Instituti on r Supplie r Peningkata n daya saing berbasis kompetensi inti daerah Supportin g
- 8. PPeemmuunnccuullaann EEnnttiittaass KKoommppeetteennssii IInnttii DDaaeerraahh ddaann PPeemmeettaaaann KKllaasstteerr IInndduussttrrii
- 9. 99 1. Penentuan Indikator : a. Kajian Data. b. Sumber Data c. Indikator Kompetensi d. Metode analisis indikator 2. Tahapan Pemunculan Kompetensi Inti Daerah : a. Analisis Bobot antar Faktor ( BAF ) Kondisi Internal. 1. SWOT Analisis ( Growth and Share ) 2. Analis Nilai Tambah - Cara Tahunan. - Rata-rata tiap tahun. - Analisis Bobot. b. Analisis Potensi Faktor Eksternal. 1. Peluang Pasar. 2. Sumber Daya Alam. 3. Sumber Daya Manusia. 4. Sarana dan Prasarana. 5. Institusi pennujang. 6. Strategi ( Kebijakan Pemerintah dan Perusahaan ). 7. Industri Pendukung BAGAN ALUR PEMIKIRAN KOMPETENSI INTI DAERAH Konsep / Ide 1. Latar Belakang 2. Kebijakan. 3. Kondisi geografis 4. Potensi SDA, SDM 5. Sarana dan Prasarana 6. Dukungan Dana Komoditi Unggulan Daerah LANGKAH-LANKAH AKSI BERLIAN INTENSITAS KLASTER Elemen-Elemen Klaster. a. Industri Inti. b. Industri Pemasok. c. Pembeli. d. Industri Pendukung. e. Indutri Terkait. f. Lembaga Pendukung KLASTER INDUSTRI PERMASALAHAN 1. Internal 2. Eksternal SWOT ANALISIS CORE KLASTER STARTEGI PEMBINAAN BERKELANJUTAN 16 Langkah Aksi Industri Yang Berdaya Saing Jambi Maju, Mampu Dan Mandiri
- 10. 1100 BBEERRLLIIAANN EENNTTIITTAASS KKLLAASSTTEERR CCoonntteexxtt ffoorr ffiirrmm ssttrraatteeggyy aanndd rriivvaallrryy ((SSttrraatteeggii ppeerruussaahhaaaann ddaann ppeerrssaaiinnggaann)) FFaaccttoorr ccoonnddiittiioonn ((ffaakkttoorr kkoonnddiissii iinnppuutt)) DDeemmaanndd ccoonnddiittiioonn ((kkoonnddiissii ppeerrmmiinnttaann)) RReellaatteedd aanndd ssuuppppoorrttiinngg iinndduussttrriieess ((iinndduussttrrii tteerrkkaaiitt ddaann ppeenndduukkuunngg)
- 11. 1111 LANGKAH-LANGKAH UMUM PENGEMBANGAN KLASTER AA.. AAkkttiivviittaass aawwaall iinniissiiaattiiff ppeennggeemmbbaannggaann ((ppeerrkkuuaattaann)) BB.. PPeennyyuussuunnaann kkeerraannggkkaa ddaann aaggeennddaa ppeennggeemmbbaannggaann ((ppeerrkkuuaattaann)) CC.. IImmpplleemmeennttaassii DD.. PPeennddaammppiinnggaann EE.. PPeemmaannttaauuaann,, eevvaalluuaassii sseerrttaa ppeerrbbaaiikkaann/ ppeennyyeemmppuurrnnaaaann
- 12. 1122 MMOODDEELL PPEENNGGEEMMBBAANNGGAANN KKLLAASSTTEERR II DISKUSI DAN SINKRONISASI MISI KUNJUNGAN LAPANGAN DAN DISKUSI IDENTIFIKASI POTENSI EKPLORATIF DISKUSI DAN PENETAPAN RENCANA TINDAK LANJUT PERENCANAAN PENGUATAN KAPASITAS FAKTOR KONDISI INTERNAL DAN EKTERNAL BASIS STUDY SEMINAR HASIL IDENTIFIKASI PENENTUAN TEMA SPESIFIK KLASTER STUDY BANDING IMPLEMENTASI PENGUATAN KAPASITAS IMPLEMENTASI AGENDA TINDAKAN PENGUATAN KAPASITAS LEMBAGA PENDUKUNG PENU8MBUHAN PENGUATAN LINGKUNGAN BISNIS PENGUATAN KAPASITAS PELAKU EKONOMI PERBAIKAN IKLIM USAHA T A HAP 1 T A HAP 2 T A HA P 3 T EL A H DI L AK UKA N RE NCA NA TI NDAK L A NJ UT
- 13. 1133 MMOODDEELL PPEENNGGEEMMBBAANNGGAANN KKLLAASSTTEERR IIII EKPLORASI/A NALISA INISIASI KONSENSUS PRAKARSA PENGEMBANGA N TIM PRAKARSA PENYUSUNAN KERANGKA DAN AGENDA PENGEMBANGAN PERUMUSAN STRATEGI DAN IMPLIKASI KEBIJAKAN KELEMBAGAAN KOLABORASI DAN STRUKTUR OPERASIONAL PERENCANAAN AKSI AKTIVASI AWAL INISIATIF/PRAKARSA PENGEMBANGAN PEMBELAJARAN DAN KEPEMIMPINAN KONSENSUS RENCANA PENGGALIAN/ PENENTUAN SDM, SUMBER DANA PENGELOLAAN TUGAS, SDM DAN HUBUNGAN PENGELOLAAN KEBERSAMAAN, KOMITMEN DAN SINERGI PENGAMANAN KESEPAKATAN PERSETUJUAN PENINGKATAN KAPASITAS MOBILISASI DAN PELAKSANAAN AKTIVITAS PENCAPAIAN MISI PENGELOLAAN DAN KETERLIBATAN PENGELOLAAN SINERGI PEMANTAUAN, EVALUASI DAN PERBAIKAN
- 14. 1144 IIMMPPLLIIKKAASSII KKEEBBIIJJAAKKAANN PPEENNDDUUKKUUNNGG PPEENNGGEEMMBBAANNGGAANN KKLLAASSTTEERR PPeerraann PPeemmeerriinnttaahh SSeebbaaggaaii ffaassiilliittaattoorr ddaallaamm ppeennggeemmbbaannggaann jjaarriinnggaann ((nneett wwoorrkkiinngg)) ddaallaamm kkllaasstteerr.. KKaattaalliiss ddaallaamm mmeennggeemmbbaannggkkaann kkeeuunngggguullaann ddaayyaa ssaaiinngg yyaanngg ddiinnaammiiss.. MMeennggeemmbbaannggkkaann // mmeemmppeerrkkuuaatt ssiisstteemm dduukkuunnggaann tteerrppaadduu bbaaggii kkllaasstteerr ((tteerrmmaassuukk kkeelleemmbbaaggaaaann)).. MMeenncciippttaakkaann ssttrruukkttuurr iinnsseennttiiff uunnttuukk mmeenngghhiillaannggkkaann // mmeenngguurraannggii kkeettiiddaakkeeffiissiieennaann ppaassaarr ddaann ssiisstteemmiikk yyaanngg tteerrjjaaddii ddaallaamm ssiisstteemm iinnoovvaassii..
- 15. PPeemmuunnccuullaann EEnnttiittaass KKoommppeetteennssii IInnttii Komoditi / Usaha unggulan. Komoditi / Usaha potensial. Komoditi / Usaha jenuh. Komoditi / Usaha menurun. TTaahhaappaann AAnnaalliissiiss PPeemmuunnccuullaann KKoommppeetteennssii IInnttii Analisis bobot antar faktor (BAF) 1155 internal A. Alat Analisis. a. SWOT analisis (Growth and Share) b. Analisis nilai tambah 1. Cara Tahunan : Lp.Xt = X 100 % = Xt – Xt-1 Xt – 1
- 16. 1166 2.Cara rata-rata setiap tahun : Xt n Xt o Lp.Xt = -1 X 100 % 3.Analisa bobot a. Nilai selang (score) = Nmax –– Nmin b. Nilai selang (internal) F1 = Xs = c. Bobot faktor komoditi F1 = 1 + Max – Xmin N (score) X1 – Xmin Xs
- 17. Identifikasi potensi faktor –– faktor external a. Peluang pasar b. Sumber daya alam c. Sumber daya manusia d. Sarana dan prasarana e. Institusi penunjang f. Strategi (kebijakan pemerintah dan perusahaan) g. Industri / Usaha terkait / Pendukung 1177
- 18. 1188 IInnddiikkaattoorr,, ddaattaa ddaann iinnffoorrmmaassii sseerrttaa mmeettooddee ppeenneennttuuaann sseekkttoorr iinnttii ddaaeerraahh :: NNoo IInnddiikkaattoorr DDaattaa ddaann SSuummbbeerr DDaattaa MMeettooddee yyaanngg ddiigguunnaakkaann.. 11 RRaattaa--rraattaa ppeerrttuummbbuuhhaann NNTTBB ppeerrttaahhuunn mmaassiinngg--mmaassiinngg sseekkttoorr sseellaammaa ttiiggaa ttaahhuunn tteerraakkhhiirr NNTTBB mmaassiinngg--mmaassiinngg sseekkttoorr ddii ddaaeerraahh sseellaammaa ttiiggaa ttaahhuunn tteerraakkhhiirr MMaassiinngg--mmaassiinngg ddaarrii sseettiiaapp iinnddiikkaattoorr tteerrsseebbuutt aakkaann ddiibbeerriikkaann sskkaallaa ((mmiissaallnnyyaa ddiibbeerriikkaann sskkaallaa ssaattuu ssaammppaaii lliimmaa.. NNiillaaii ssaattuu bbeerraarrttii bboobboottnnyyaa ppaalliinngg kkeecciill ddaann sskkaallaa lliimmaa yyaanngg bbeerraarrttii bboobbtt ppaalliinngg bbeessaarr.. PPeemmbbaaggiiaann sskkaallaa tteerrsseebbuutt ddiillaakkuukkaann ddeennggaann mmeemmbbaaggii nniillaaii kkee ddaallaamm iinntteerrvvaall-- iinntteerrvvaall.. PPoossiissii rreellaattiiff mmaassiinngg--mmaassiinngg sseekkttoorr ddiitteennttuukkaann bbeerrddaassaarrkkaann………….. 22 PPeerraannaann mmaassiinngg--mmaassiinngg sseekkttoorr ddaallaamm ppeenncciippttaaaann PPDDRRBB ttiiggaa ttaahhuunn tteerraakkhhiirr NNTTBB mmaassiinngg--mmaassiinngg sseekkttoorr ddii ddaaeerraahh sseellaammaa ttiiggaa ttaahhuunn tteerraakkhhiirr 33 PPoossiissii rreellaattiiff mmaassiinngg--mmaassiinngg sseekkttoorr ddiibbaannddiinnggkkaann ddeennggaann sseekkttoorr llaaiinnnnyyaa ddii ttiinnggkkaatt nnaassiioonnaall aattaauu rreeggiioonnaall NNTTBB mmaassiinngg--mmaassiinngg ssuubb sseekkttoorr ddiiddaaeerraahh,, pprrooppiinnssii ddaann nnaassiioonnaall sseellaammaa ttiiggaa ttaahhuunn tteerraakkhhiirr 44 PPeerrggeesseerraann ppeerraannaann mmaassiinngg-- mmaassiinngg sseekkttoorr ddaallaamm lliimmaa ttaahhuunn tteerraakkhhiirr NNTTBB mmaassiinngg--mmaassiinngg ssuubb sseekkttoorr ddii ddaaeerraahh sseellaammaa ttiiggaa ttaahhuunn tteerraakkhhiirr 55 PPeerraannaann sseekkttoorraall ddaallaamm ppeennyyeerraappaann tteennaaggaa kkeerrjjaa ddaallaamm ttiiggaa ttaahhuunn tteerraakkhhiirr JJuummllaahh TTKK mmaassiinngg--mmaassiinngg sseekkttoorr ddii ddaaeerraahh sseellaammaa ttiiggaa ttaahhuunn tteerraakkhhiirr
- 19. 1199 66 IInnddeekkss ddaayyaa ppeennyyeebbaarraann sseekkttoorraall ((ffoorrwwaarrdd lliinnkkaaggeess)) TTaabbeell IInnppuutt--oouuttppuutt ddaaeerraahh ttaahhuunn tteerraakkhhiirr PPeerrrraannkkiinnggaann.. SSeehhiinnggggaa sseekkttoorr yyaanngg mmeenneemmppaattii uurruuttaann ppeerrttaammaa aaddaallaahh sseekkttoorr yyaanngg mmeemmppeerroolleehh bboobboott kkuummuullaattiiff ppaalliinngg bbeessaarr.. 77 IInnddeekkss ddeerraajjaatt kkeeppeekkaaaann sseekkttoorraall ((bbaacckkwwaarrdd lliinnkkaaggeess)) TTaabbeell IInnppuutt--oouuttppuutt ddaaeerraahh ttaahhuunn tteerraakkhhiirr 88 EEffeekk ppeennggggaannddaa ppeennddaappaattaann TTaabbeell IInnppuutt--oouuttppuutt ddaaeerraahh ttaahhuunn tteerraakkhhiirr 99 EEffeekk ppeennggggaannddaa oouuttppuutt TTaabbeell iinnppuutt--oouuttppuutt ddaaeerraahh ttaahhuunn tteerraakkhhiirr 1100 EEffeekk ppeennggggaannddaa tteennaaggaa kkeerrjjaa TTaabbeell IInnppuutt--oouuttppuutt ddaaeerraahh ttaahhuunn tteerraakkhhiirr 1111 RRaattaa--rraattaa pprroodduukkttiivviittaass sseekkttoorraall ddaallaamm ttiiggaa ttaahhuunn NNTTBB ddaann tteennaaggaa kkeerrjjaa sseekkttoorraall ddaallaamm ttiiggaa ttaahhuunn tteerraakkhhiirr 1122 IInnddeekkss SSppeessiiaalliissaassii NNTTBB mmaassiinngg--mmaassiinngg sseekkttoorr ddii ddaaeerraahh,, pprrooppiinnssii ddaann nnaassiioonnaall sseellaammaa ttiiggaa ttaahhuunn tteerraakkhhiirr 1133 RRaattaa--rraattaa iinnvveessttaassii sseekkttoorraall ddaallaamm ttiiggaa ttaahhuunn IInnvveessttaassii sseekkttoorraall sseellaammaa ttiiggaa ttaahhuunn tteerraakkhhiirr 1144 FFaakkttoorr ggeeooggrraaffiiss ((iinnddiikkaattoorr ddiisseessuuaaiikkaann ddeennggaann llookkaassii ddaaeerraahh)) SSttaattiissttiikk KKaabbuuppaatteenn 1155 FFaakkttoorr kkeebbiijjaakkaann//kkeelleemmbbaaggaa-- aann ddaaeerraahh ((iinnddiikkaattoorr ddiisseessuuaaiikkaann ddeennggaann mmaassiinngg--mmaassiinngg ddaaeerraahh PPRROOPPEEDDAA,, RREENNSSTTRRAATTDDAA,, RRUUTTRR tteerrbbaarruu
- 20. 2200 IInnddiikkaattoorr yyaanngg ddiigguunnaakkaann ddaallaamm mmeerruummuusskkaann aalltteerrnnaattiiff--aalltteerrnnaattiiff kkoommppeetteennssii iinnttii ddaaeerraahh NNoo FFaakkttoorr IInnddiikkaattoorr 11 KKoonnttrriibbuussii tteerrhhaaddaapp ppeerreekkoonnoommiiaann rreeggiioonnaall sseeccaarraa uummuumm aa.. PPeerraannaann ddaallaamm ppeenncciippttaaaann NNTTBB bb.. KKoonnttrriibbuussii tteerrhhaaddaapp ppeenncciippttaaaann llaappaannggaann kkeerrjjaa cc.. KKeetteerrkkaaiittaann ddeennggaann sseekkttoorr--sseekkttoorr ddii ddaallaamm ddaaeerraahh.. dd.. DDaammppaakk tteerrhhaaddaapp kkeesseejjaahhtteerraaaann kkeelluuaarrggaa ((mmaassyyaarraakkaatt)) 22 KKeetteerrsseeddiiaaaann IInnppuutt aa.. SSttaabbiilliittaass kkeetteerrsseeddiiaaaann bbaahhaann bbaakkuu ((ddoommeessttiikk aattaauu lliinnttaass ddaaeerraahh)).. bb.. KKeetteerrsseeddiiaaaann tteekknnoollooggii.. cc.. DDoorroonnggaann iinnoovvaassii pprroodduukk dd.. KKeetteerrsseeddiiaaaann bbaahhaann--bbaahhaann ppeennoolloonngg.. ee.. KKeessiiaappaann SSDDMM llookkaall.. ff.. KKeetteerrsseeddiiaaaann ssuummbbeerr eenneerrggii 33 SSeekkttoorr PPeenndduukkuunngg aa.. DDuukkuunnggaann sseekkttoorr ttrraannssppoorrttaassii bb.. DDuukkuunnggaann sseekkttoorr tteelleekkoommuunniikkaassii 44 AAssppeekk ppeemmaassaarraann aa.. PPeelluuaanngg ppaassaarr ddoommeessttiikk bb.. PPeelluuaanngg ppaassaarr rreeggiioonnaall cc.. PPeelluuaanngg ppaassaarr nnaassiioonnaall dd.. PPeelluuaanngg ppaassaarr iinntteerrnnaassiioonnaall 55 LLaattaarr bbeellaakkaanngg sseejjaarraahh aa.. KKoommppeetteennssii iinnttii ddaann kkoonnddiissii mmaassaa llaalluu bb.. KKoonnddiissii eekkssiissttiinngg kkoommppeetteennssii iinnttii
- 21. 2211 66 KKeesseessuuaaiiaann ddeennggaann kkoonnddiissii ggeeooggrraaffiiss aa.. PPootteennssii aakkttuuaall ggeeooggrraaffiiss bb.. KKeeuunngggguullaann ggeeooggrraaffiiss ppootteennssiiaall 77 KKeebbiijjaakkaann PPeemmeerriinnttaahh aa.. PPoossiissii ddii ddaallaamm RREENNSSTTRRAA//PPRROOPPEEDDAA bb.. PPoossiissii ddii ddaallaamm PPeerraattuurraann DDaaeerraahh 88 KKeelleemmbbaaggaaaann PPeemmeerriinnttaahh aa.. DDuukkuunnggaann//kkeessiiaappaann lleemmbbaaggaa ppeemmeerriinnttaahh ddaaeerraahh.. bb.. PPrrooggrraamm--pprrooggrraamm ppeemmeerriinnttaahh ddaaeerraahh 99 KKaarraakktteerriissttiikk KKhhaass DDaaeerraahh aa.. NNiillaaii kkeeuunniikkaann ddaaeerraahh bb.. KKeesseessuuaaiiaann ddeennggaann bbuuddaayyaa mmaassyyaarraakkaatt llookkaall cc.. PPooppuullaarriittaass ddaaeerraahh 1100 KKoonnddiissii PPeerrssaaiinnggaann aa.. NNiillaaii kkeeuunniikkaann ddaaeerraahh bb.. KKeesseessuuaaiiaann ddeennggaann bbuuddaayyaa mmaassyyaarraakkaatt llookkaall cc.. PPooppuullaarriittaass ddaaeerraahh 1111 PPeelluuaanngg iinnvveessttaassii aa.. IInnvveessttaassii PPMMDDNN bb.. IInnvveessttaassii PPMMAA 1122 SSttaabbiilliittaass KKeeaammaannaann aa.. SSiittuuaassii ppoolliittiikk llookkaall bb.. PPootteennssii kkoonnfflliikk SSAARRAA 1133 PPeenneerriimmaaaann MMaassyyaarraakkaatt aa.. TTiinnggkkaatt ppeenneerriimmaaaann mmaassyyaarraakkaatt bb.. TTiinnggkkaatt ppaarrttiissiippaassii mmaassyyaarraakkaatt cc.. KKeemmuunnggkkiinnaann ppeennoollaakkaann oolleehh mmaassyyaarraakkaatt 1144 DDaammppaatt tteerrhhaaddaapp lliinnggkkuunnggaann hhiidduupp aa.. PPootteennssii ppeenncceemmaarraann bb.. PPootteennssii kkeerruussaakkaann aallaamm DDaarrii sseekkiiaann bbaannyyaakk aalltteerrnnaattiiff kkoommppeetteennssii iinnttii ddaaeerraahh yyaanngg ddiiddaaffttaarrkkaann,, kkeemmuuddiiaann ddiinniillaaii ddeennggaann mmeenngggguunnaakkaann iinnddiikkaattoorr--iinnddiikkaattoorr ddiiaattaass.. DDaarrii hhaassiill ppeenniillaaiiaann ((ppeerraannkkiinnggaann)) tteerrsseebbuutt,, mmaakkaa ddiippeerroolleehh sseettiiddaakknnyyaa lliiaammaa bbeessaarr kkooppeetteennssii iinnttii..