Hallituksen esitys sote ja maakuntauudistuksesta, yleisesittelydiat 2.3.2017

Hallituksen esitys sote ja maakuntauudistuksesta, yleisesittelydiat 2.3.2017

• 1.
  -2.3.20171 Sote- ja maakuntauudistus Hallituksen esitys2.3.2017
• 2.
  - Vastuu yhdelle toimijalle
• 3.
  - Uuden soten kulmakivet 1.Vahva järjestäjä • 18 maakuntaa 2. Palvelujen integraatio • Palvelut sovitetaan asukkaiden tarpeen mukaisiksi kokonaisuuksiksi • oikea hoito ja palvelu sekä sen edellyttämä osaaminen oikeaan aikaan • sujuva hoito- ja palveluketju väestön ja asiakkaiden tarpeen mukaan 3. Valinnanvapaus • tuki asiakaslähtöisyydelle, itsemääräämisoikeudelle ja kilpailun hyödyntämiselle 4. Kustannusten kasvun hillintä • kasvun taittuminen 3 mrd eurolla vuoden 2029 loppuun mennessä • oikea-aikainen palvelu • parhaiden käytännöt ja vaikuttavimmat palvelu- ja hoitomuodot 5. Digitalisaatio • Arki on digitalisoitu • Tieto kulkee ja tietojärjestelmät ovat yhteentoimivia • Tiedolla johdetaan 2.3.20173
• 4.
  -2.3.20174 Uusi sote-rakenne 1.1.2019
• 5.
  -2.3.20175 tähän välilehti kuvallatai väri pintana tähän välilehti kuvalla tai väri pintana Lainsäädäntö
• 6.
  - • Sosiaali- jaterveydenhuollon järjestämislaki • Järjestämislain ja maakuntalain voimaanpanolaki • Maakuntalaki (perussäädös itsehallintoalueista) • Maakuntajakolaki • Maakuntien rahoituslaki (valtionrahoitus maakunnille) • Uusi kunnan peruspalveluiden valtionosuuslaki • Tuloverolain ja muun verolainsäädännön muutokset • Vaalilain ja vaalirahoituslain sekä hallintolain, julkisuuslain, kielilain yms. hallinto-oikeudellisen ja informaatio-oikeudellisen yleislainsäädännön muutokset • Viranhaltijoita, virka- ja työehtosopimusjärjestelmää sekä eläkejärjestelmää koskevat muutokset (henkilöstö) • Hallinnon yleislakien muutokset 2.3.20176 Sote- ja maakuntauudistuksen lainsäädäntö
• 7.
  -7 • Maakunta onjulkisoikeudellinen yhteisö, jolla on alueellaan itsehallinto • Maakuntalaissa säädetään: • maakunnan tehtävistä • hallintorakenteesta • johtamisesta • taloudenhoidosta • päätöksenteosta • Maakuntalain tarkoituksena on luoda edellytykset alueelliselle itsehallinnolle ja asukkaiden mahdollisuudelle osallistua ja vaikuttaa. Maakuntalaki (1/2) 18 uuden maakunnan toiminta käynnistyy 1.1.2019
• 8.
  - Järjestämislailla säädetään, millätavoin maakunnan pitää järjestää asiakkaiden lakisääteinen sosiaali- ja terveydenhuolto. • Laki koskee julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä, kehittämistä, ohjausta ja valvontaa. • Lain tarkoituksena on edistää ja ylläpitää väestön hyvinvointia ja terveyttä sekä varmistaa yhdenvertaiset, kustannusvaikuttavat ja tuottavuudeltaan hyvät sosiaali- ja terveyspalvelut koko maassa. 2.3.20178 Järjestämislaki
• 9.
  -2.3.20179 Järjestämislaki • Maakunta vastaasiitä, että sosiaali- ja terveyspalvelujen sisältö, laajuus ja laatu ovat asiakkaiden tarpeen mukaisia. • Palvelujen järjestäminen ja tuottaminen erotetaan. Maakunnan liikelaitos vastaa maakunnan omasta tuotannosta. Lisäksi palveluja voivat tuottaa julkiset, yksityiset ja kolmannen sektorin toimijat. • Maakunta vastaa siitä, että palveluista muodostuu asiakkaille sujuvat kokonaisuudet ja palvelu- ja hoitoketjut. • Maakunta laatii palvelustrategian ja antaa palvelulupauksen. • Kunnat eivät enää järjestää tai rahoita sosiaali- ja terveyspalveluja. Kuntien tehtävänä on edistää hyvinvointia ja terveyttä.
• 10.
  -2.3.201710 Voimaanpanolaki
• 11.
  - Maakunnan päätöksenteko, toimintaja asukkaiden osallistuminen
• 12.
  -2.3.201712 Osallistuminen ja demokratia •Maakunnan ylin päätösvalta on maakuntavaltuustolla • vaalirahoituksen raja on sama kuin eduskuntavaaleissa • toimintaa, hallintoa ja taloutta johtaa maakuntahallitus • uudeksi vaaliviranomaiseksi perustetaan maakuntavaalilautakunnat • Maakuntavaalit samanaikaisesti kuntavaalien kanssa vuodesta 2021 lähtien • ensimmäiset maakuntavaalit kuitenkin presidentinvaalin yhteydessä 28.1.2018 • maakunta vaaleissa yhtenä vaalipiirinä • maakuntavaltuusto päättää valtuutettujen määrän • maakunnan asukkailla ja palvelujen käyttäjillä oikeus osallistua ja vaikuttaa • valtuusto hyväksyy maakuntastrategian valtuutettuja 59-99
• 13.
  -13 2.3.2017 Henkilöstö
• 14.
  - Maakuntien palvelukseen yli215 000 työntekijää
• 15.
  -2.3.201715 • Maakuntien henkilöstöäkoskeva sääntely kunnallisen palvelussuhdelainsäädännön soveltamisalaa laajentamalla. • Maakunnat siirtyvät Kevan jäsenyhteisöksi. • Maakuntien työnantajaedunvalvonnan järjestäminen: • KT Kuntatyönantajat toimii jatkossa myös maakuntien työnantajaedustajana (Kunta- ja maakuntatyönantajat KT) • Maakunnilla on niiden henkilöstömäärää ja taloudellista painoarvoa vastaava asema uudessa työnantajajärjestössä Henkilöstöjärjestelyt
• 16.
  -2.3.201716 Talous
• 17.
  - Valtion ohjaus vahvistuu •Julkisen talouden suunnitelmassa yhdistetään maakuntien tehtävät ja rahoitus. • Valtion ohjausta sosiaali- ja terveydenhuollossa vahvistetaan. • Valtioneuvosto vahvistaa joka neljäs vuosi strategiset tavoitteet. • Valtioneuvosto voi päättää maakuntia sitovasti sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen kehittämisestä, laajakantoisista investoinneista ja tietojärjestelmäpalveluista. • Maakunnan on laadittava sosiaali- ja terveydenhuollon palvelustrategia osana maakuntastrategiaa. • VM voi käynnistää maakunnan arviointimenettelyn, jos maakunnan kyky järjestää lakisääteisiä palveluja on vaarantunut. 2.3.201717 Valtion talousohjauksen keskeiset välineet ovat julkisen talouden suunnitelma, valtion talousarvio ja maakuntia koskeva lainsäädäntö.
• 18.
  - Maakuntien rahoitus 1 2.3.201718 Valtiorahoittaa maakuntien toiminnan. Lisäksi maakunnat saavat asiakas- ja käyttömaksutuloja. Maakunnat voivat ottaa myös lyhytaikaista lainaa. • Maakunta päättää itsenäisesti yleiskatteellisen rahoituksensa käytöstä. • Vuosina 2019–2023 valtion rahoituksessa siirrytään menoperusteisesta rahoituksesta tarveperusteiseen rahoitukseen. • Rahoituksen määräytymisperuste muuttuu toteutuneista kustannuksista laskennallisiin kustannuksiin. • Maakuntien valtion rahoitusta tarkistetaan vuosittain ja kohdentamisperusteita arvioidaan vähintään neljän vuoden välein (1/2) • Maakunnat saavat laskennallista valtion rahoitusta asukasmäärän ja asukkaiden sote- palvelutarpeiden sekä olosuhdetekijöiden perusteella. • Maakunnat saavat rahoitusta myös hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen.
• 19.
  -2.3.201719 (1/2)Maakuntien rahoitus 1
• 20.
  -2.3.201720
• 21.
  - Kuntien valtionosuudet ja kuntakohtaiset vaikutuslaskelmat 2.3.201721 •Verotulojen ja valtionosuuksien siirto yhdistettynä merkittäviin kustannuseroihin johtaa suuriin muutoksiin kunnan taloudessa. • Muutoksia tasataan kunnan peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmää uudistamalla. • Kustannusten ja tulojen siirron aiheuttamia epätasapainoja rajoitetaan. • Verotuloihin perustuvan valtionosuuksien tasauksen tasauslisää korotetaan ja tasausvähennystä pienennetään.
• 22.
  - 3 Kunnan järjestämän perusterveydenhuollon,erikoissairaanhoidon, sosiaalitoimen ja pelastustoimen käytössä olevat tilat maakunta vuokraa vähintään 3 vuodeksi. Mahdollisesti tyhjilleen jäävien kiinteistöjen riski ei jää yksittäiselle kunnalle
• 23.
  - Sosiaali- ja terveyspalvelut
• 24.
  -2.3.201724 • Maakunta vastaasiitä, että sosiaali- ja terveyspalvelut ovat yhteen sovitettuja kokonaisuuksia ja ne toteutetaan väestön tarpeiden mukaan lähellä asiakkaita. • Erityisesti paljon palveluja käyttäville annetaan ohjausta ja tehdään laaja-alainen palvelutarpeen arvio ja asiakassuunnitelma. • Kaikki rahoitus kulkee maakunnan kautta palvelujen tuottajille. • Palveluntuottajien on noudatettava maakunnan määrittelemiä palvelukokonaisuuksia ja -ketjuja. Palveluntuottajien on osaltaan varmistettava, että palvelujen integraatio toteutuu. • Maakunta vastaa siitä, että tietojärjestelmät toimivat yhteen. Maakunta vastaa palvelujen yhteensovittamisesta
• 25.
  -2.3.2017 Etunimi Sukunimi25
• 26.
  - Maakunnan liikelaitos jayhtiö • Maakunta voi tuottaa palvelut itse, yhteistoiminnassa muiden maakuntien kanssa tai ostopalveluina. • Palvelun tuottajana voi toimia maakunnan liikelaitos, osakeyhtiö, yhteisö, yhdistys, osuuskunta, säätiö ja itsenäinen ammatinharjoittaja. 2.3.201726 Maakunnan liikelaitos • vastaa maakunnan omasta palvelujen tuotannosta (ei markkinoilla) • viranhaltijat voivat tehdä viranomaispäätöksiä ja käyttää julkista valtaa. • tuottaa asukkaille sote-palvelut myös silloin, jos niitä ei ole muuten saatavilla. • voi tuottaa myös muita maakunnan tehtäviin liittyviä palveluja. Maakunnan yhtiö • Maakunnan pitää yhtiöittää tuottamansa palvelut silloin, kun maakunta • hoitaa sote-tehtäviä kilpailutilanteessa markkinoilla ja palvelut ovat asiakkaan valinnanvapauden piirissä.
• 27.
  - Palvelujen tuottaminen • Maakunnanpalvelustrategia: mitä palveluja asukkaille tarjotaan ja miten sovitetaan yhteen valinnanvapauden piirissä olevat palvelut ja muut sosiaali- ja terveyspalvelut. • Myös palveluntuottajan on varmistettava, että palvelukokonaisuudet toteutuvat ja palveluketjut toimivat sovitusti. • Maakunnan palvelustrategiassa on määriteltävä, mikä osa hankinnoista kilpailutetaan innovatiivisuutta ja kustannusvaikuttavuutta parantavien uusien ratkaisujen kehittämiseksi. • Uusi laki sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisesta (ns. palveluntuottajalaki) säätelee maakunnan tuottamia sosiaali- ja terveyspalveluja sekä yksityisiä sosiaali- ja terveyspalveluja. • Lailla halutaan varmistaa asiakkaan ja potilaan turvallisuus sekä laadultaan hyvät palvelut. Lisäksi halutaan vähentää yrittäjien hallinnollista taakkaa. 2.3.201727
• 28.
  -
• 29.
  -2.3.201729 • Maakunnan julkisestiilmoitettu palvelulupaus antaa maakunnan asukkaille tietoa siitä, miten palvelut toteutetaan ja toteutuvatko ne lupauksen mukaisesti. • Palvelulupauksen kautta asukkaiden on myös mahdollista antaa palautetta ja tehdä ehdotuksia, jotka parantavat palveluja käytännössä. • Palvelulupaus ei koskisi laajemmin sosiaaliturvaa. • Palvelulupaus ei ole oikeudellisesti sitova. Julkinen palvelulupaus
• 30.
  - Erilaisia keinoja asukasosallisuuteen 2.3.201730 •Osallistumista ja vaikuttamista voidaan edistää • erityisesti järjestämällä keskustelu- ja kuulemistilaisuuksia sekä selvittämällä asukkaiden mielipiteitä ennen päätöksentekoa. • valitsemalla palvelujen käyttäjien edustajia maakunnan toimielimiin, sekä suunnittelemalla ja kehittämällä palveluja yhdessä palvelujen käyttäjien kanssa. • järjestämällä mahdollisuuksia osallistua maakunnan talouden suunnitteluun ja tukemalla asukkaiden, järjestöjen ja muiden yhteisöjen oma-aloitteista asioiden suunnittelua ja valmistelua. • Aloiteoikeus, kansanäänestysaloite ja vaikuttamistoimielimet
• 31.
  - • Kielelliset oikeudetturvataan. Asiakkaalla ja potilaalla on oikeus käyttää kansalliskieliä, eli suomen tai ruotsin kieltä, tulla kuulluksi ja saada asiakirjat hallintoasioissa suomeksi tai ruotsiksi. Oikeus saamen kielen käyttöön viranomaisissa koskee lähinnä saamelaisten kotiseutualuetta. • Asiakkaan ja potilaan osallistuminen on turvattava myös tilanteissa, joissa asiakkaalla tai potilaalla ja henkilöstöllä ei ole yhteistä kieltä tai henkilö ei esimerkiksi aisti- tai puhevamman vuoksi voi tulla ymmärretyksi. z 2.3.201731 Asukkaiden kielelliset oikeudet
• 32.
  -2.3.201732 • Kunnat vastaavathyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä. • muun muassa varhaiskasvatus ja koulutus, liikuntamahdollisuudet, ruoka- ja kulttuuripalvelut, kaavoitus ja liikennejärjestelyt. • Tukena järjestöt ja muut yhteistyökumppanit. • Hyvästä työstä kannustimia kunnille. • Maakunnat edistävät hyvinvointia ja terveyttä omassa toiminnassaan. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen
• 33.
  - Palvelukeskukset • Maakunnille perustetaanyhteisiä valtakunnallisia palvelukeskuksia, joihin keskitetään maakuntien tarvitsemia tukipalveluja. Lisäksi maakunnat voivat perustaa kuntien tai muiden julkisen sektorin yhteistyökumppanien kanssa yhteisiä tukipalveluja. • Valtakunnallisesti organisoituja tukipalveluita ovat: 1. Toimitila- ja kiinteistöhallinnon palvelukeskus 2. Tieto- ja viestintäteknisten palvelujen palvelukeskus 3. Talous- ja henkilöstö-hallinnon palvelukeskus 2.3.201733 • Palvelukeskukset tuottavat tukipalveluita maakunnille sekä maakuntien tytäryhteisöille. • Palvelukeskukset eivät tuota palveluita maakuntien markkinoilla toimiville tuotantoyhtiöille tai valinnanvapauden piirissä oleville yksityisen sektorin toimijoille lukuun ottamatta ICT-palvelukeskuksia.
• 34.
  -