Lk seminaari turku katja rajala ja henri karjula
Download as PPTX, PDF0 likes615 views
Oppilaiden osallisuus
Lk seminaari turku katja rajala ja henri karjula
- 1. Oppilaiden osallisuus aktiivisen koulupäivän suunnittelussa ja toteutuksessa Katja Rajala1 & Henri Karjula2 Liikkuva koulu -seminaari, Turku 13.4.2016 1LIKES-tutkimuskeskus 2Nuorten Akatemia
- 2. Mitä tulee mieleen sanasta osallisuus?
- 3. Mitä on osallisuus? Yhteinen tekeminen • Osallisuus on tasavertaista yhteistyötä • Tiimityöt ja projektit Kuulluksi tuleminen (niin opettajat kuin oppilaatkin) • Mielipiteen huomioon ottaminen • Erilaisia tapoja tuoda toiveet esiin • Toisten kuunteleminen ja kuuleminen • Verbaalinen (keskusteleva) osallisuus vs. toiminnallinen osallisuus.
- 4. Mitä on osallisuus? Oman arkipäivän suunnittelu • Oppilaat ovat osallisia koulun toiminnassa ikään/rooliin sopivalla tavalla, esim. luokkaretkien suunnittelu. Opettajalla on kuitenkin aina tietty vetovastuu. • Saa osallistua suunnitteluun. • Hyväksytään oppilaiden ajatukset eli tehdään se heidän ehdoillaan tietyissä rajoissa. • Tunne siitä, että on saanut vaikuttaa (participation illusion). • Kasvatusta aktiivisuuteen.
- 5. Mitä on osallisuus? ”Meidän porukka” – yhteisön osallisuus • Ajatus ”meidän porukasta”, jossa kaikki saavat tasavertaisesti osallistua (myös kaikki aikuiset, opettajat, siivoojat, avustajat jne). • Olemme osa yhteisöä, sallimme uuden. Näistä tulee osallisuus. • Toisten huomioiminen • Luottamuksen antaminen • Rohkeus, rohkaiseminen • Turvallisessa ilmapiirissä osallisuus toteutuu • Osana omaa luokkaa, opetusryhmää ja koko koulua ja yhteiskuntaa: ryhmäytyminen tärkeää (syrjäytymisen ehkäisy) • Osallisuuden vastakohta on osattomuus, ulkopuolisuus.
- 6. Mitä on osallisuus? Voiko osallisuuteen pakottaa? • Kaikille mahdollisuus osallistua/vaikuttaa • Voi olla osallinen/läsnä fyysisesti, mutta silti poissaoleva • Vapaus yksilökohtaiseen osallistumisasteeseen Opettajien osallisuus? • Kuinka opettajien osallisuus toteutuu? • Mielipidettä kysytään, mutta hankkeet yms. tulevat kuitenkin ylhäältä annettuina ilman aitoa osallisuutta. Opettajat nähdään vain toteuttajina.
- 7. Lasten ja nuorten osallisuus koulussa? Kuuluminen kouluyhteisöönOsallistuminen Vaikuttaminen Mielipiteiden kuuntelu Arvostus YhteisöllisyysMukana oleminen Demokratiakasvatus Vallan saaminen Syrjäytymisen ehkäisy
- 9. Lasten ja nuorten osallisuus koulussa? Kuuluminen kouluyhteisöönOsallistuminen Vaikuttaminen Mielipiteiden kuuntelu Arvostus Yhteisöllisyys Mukana oleminen Demokratiakasvatus Vallan saaminen Syrjäytymisen ehkäisy TUNNE
- 10. Lasten ja nuorten osallisuus koulussa? 1) Sosiaalinen toiminta • Kohdatuksi tuleminen rakentaa osallisuuden sosiaalista perustaa • Yhteisöllisyys • Koskettaa kaikkia lapsia ja nuoria 2) Poliittinen toiminta • Vallan jakaminen, päätöksentekoon osallistuminen, vaikuttaminen – esim. oppilaskuntatoiminta (Thomas 2007, 206-207; Kiilakoski ym. 2012a, 16-17)
- 11. Lasten ja nuorten (sekä aikuisten) osallisuus koulussa: Kokemukset - Yhteisöön kuulumisesta - Omasta merkityksestä yhteisön jäsenenä Vaikuttaminen - Kuulluksi tuleminen omana itsenään - Mahdollisuus saada valtaa ja vastuuta 1. Kuuluminen kouluyhteisöön 2. Toimiminen kouluyhteisössä Osallisuutta rakentava toiminta voi olla hyvin monenlaista osallistumista yhteiseen tekemiseen! (Kiilakoski ym. 2012b, 252-253)
- 12. Kenellä on mahdollisuus osallistua? - esimerkki yläkoululaisista • Kokemus omasta asemasta kouluyhteisössä (Goodman ym. 2001; Rajala ym. 2014; Rajala ym. 2015)
- 13. Korkea kouluyhteisöasema Koulun tapahtumien järjestäminen (tytöt, pojat) Välituntiliikunta (tytöt, pojat) 10 1 . . . Välituntiliikunnan suunnittelu (tytöt) (Rajala ym. 2014; Rajala ym. 2015) Enemmän mahdollisuuksia liikkua koulun tiloissa
- 14. MITEN OMASSA KOULUSSASI • on kuultu erilaisten oppilaiden mielipiteitä? • kannustettu oppilaita ottamaan vastuuta liikkuvammasta koulupäivästä? • Lyhyt keskustelu
- 15. Oma valinta -hankkeen käytännön kokemuksia
- 17. Mitä opimme? • Vastauksia tulee paljon, kun kysely suoritetaan oppitunnilla. • Oppilailla on paljon hyviä ideoita toiminnan kehittämiseen. • Riittävän lyhyt kysely motivoi vastaamaan.
- 19. Mitä opimme? • Osallistaminen voi olla kieltoa tai käskyä tehokkaampi keino. • Kun nuori itse ymmärtää tuotteen terveysvaikutukset, hän haluaa muuttaa ympäristöään terveyttä edistäväksi. • Tämän teeman voi integroida useisiin eri oppiaineisiin (esim. biologia, terveystieto, kuvaamataito, äidinkieli).
- 21. Mitä opimme? • Epäonnistuminen ei ole vaarallista. • Epäonnistumisesta saatuja oppeja voi hyödyntää jatkossa. • Nuoret tarvitsevat aikuisen tukea, esimerkkejä sekä riittävästi tukimateriaaleja.
- 23. Mitä oppilaat ovat oppineet? • Vastuunkantoa, muiden kuuntelemista, muiden ohjeistamista ja budjetointia. Mitä opettajat sanoivat? • ”Näitä taitoja en olisi itse pystynyt opettamaan omassa opetuksessani.” • ”On ollut hienoa nähdä oppilaita erilaisessa oppimisympäristössä, jossa heidän vahvuudet nousevat kunnolla esiin.
- 25. Onnistumisen avaimet • Uskalla rikkoa totuttuja rutiineita! • Kuuntele! • Anna vastuuta! • Luo turvallinen ryhmä! • Varaa riittävästi aikaa! • Mahdollista ja tue nuorten toimintaa! • Varmista, että jokainen oppilas saa halutessaan äänensä kuuluviin! • Tiedota avoimesti! • Toiminnallista! • Palkitse! • ?
- 26. Mistä liikkeelle? • Kuunteleminen • Pienin askelin • Koko koulu mukaan • Erilaiset oppilaat huomioon • Ymmärtäminen – vuorovaikutus
- 27. Esityksessä käytetyt lähteet • Goodman, E. ym. 2001. Adolescents’ perceptions of social status: development and evaluation of a new indicator. Pediatrics. 2001 Aug; 108(2):E31. • Kiilakoski, T. ym. 2012a. Osallisuus, kansalaisuus, hyvinvointi. Teoksessa: A. Gretschel & T. Kiilakoski (toim.) Demokratiaoppitunti. Lasten ja nuorten kunta 2010-luvun alussa. Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura, julkaisuja 118, 9-33. • Kiilakoski, T. ym. 2012b. Demokratiaremontin työkaluja. Teoksessa: A. Gretschel & T. Kiilakoski (toim.) Demokratiaoppitunti. Lasten ja nuorten kunta 2010-luvun alussa. Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura, julkaisuja 118, 249-271. • Kiilakoski, T. 9.10.2014. Osallisuus ja yhteisöllisyys koulussa: nuorten näkökulma. Esitys 9.10.2014, Oulu. • Kiilakoski, T. 2014. Koulu on enemmän. Nuorisotyön ja koulun yhteistyön käytännöt, mahdollisuudet ja ongelmat. Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura, julkaisuja 155. • Rajala, K. ym. 2014. Yläkoululaisten subjektiivisen sosiaalisen aseman yhteys välituntiliikuntaan ja osallisuuteen. Liikunta & Tiede 51 (6), 63–70. • Rajala, K. ym. 2015. Yläkouluikäisten tyttöjen subjektiivinen sosiaalinen asema ja koulun tilojen merkityksellisyys liikkumisympäristönä. Kasvatus 46 (5), 448–459. • Thomas, N. 2007. Towards a Theory of Children’s Participation. International Journal of Children’s Rights. Vol. 15(2007), 199-142.
Editor's Notes
- #14: Esimerkiksi: Välituntiliikuntaindeksi POJAT Alle 5 – välituntiliikuntaindeksi 6,8 9-10 – välituntiliikuntaindeksi 10,7 TYTÖT Välituntiliikunnan suunnittelu SSS Alle 5 –> n. 10 % osallistui suunnitteluun SSS 9-10 –> n. 30 % osallistui suunnitteluun Koulun tapahtumien järjestäminen SSS Alle 5 –> n. 20 % osallistui suunnitteluun SSS 9-10 –> n. 40 % osallistui suunnitteluun