Miten edistämme lapsen hyvinvointia - yhteistä päämääräämme? Yhteinen lapsikäsitys johtamisen perustana
0 likes274 views
Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPEn konferenssi 28.-29.2.2017. Lea Pulkkinen, professori (emerita), Jyväskylän yliopisto.
Miten edistämme lapsen hyvinvointia - yhteistä päämääräämme? Yhteinen lapsikäsitys johtamisen perustana
- 1. Yhteinen lapsikäsitys johtamisen perustana Lea Pulkkinen Lasten hyvinvointi Suomessa I 28.3.2017
- 2. Jäsentely 1. Käsitteellinen viitekehys 2. Lapsikäsitys hallituksen kärkihankkeissa 3. Lapsilähtöinen toimintakulttuuri 4. Suomalaisen lapsikäsityksen muotoutuminen 5. Lapsikäsityksen merkitys johtamisen kannalta
- 3. Käsitteellinen viitekehys • Maailmankuva – olemassaolon selitys, esim. uskonnollinen, tieteellinen • Maailmankatsomus – arvot, käsitys elämän tarkoituksesta ja siitä miten pitäisi elää • Ihmiskäsitys – ihmisen olemus, alkuperä ja päämäärä, asema toisiin ihmisiin ja ympäristöön • Lapsikäsitys – sidoksissa edellisiin; lisäksi lapsen ja lapsuuden suhde aikuiseen ja aikuisuuteen
- 4. Hallituksen kärkihanke 1. Taiteen ja kulttuurin saavutettavuuden parantaminen • Tavoite: Tuoda kulttuuri osaksi lasten arkea, vahvistaa lasten ja nuorten luovuutta sekä lisätä taiteen ja kulttuurin saavutettavuutta • Toimenpide: Edistetään lastenkulttuurin ja taiteen perusopetuksen toimijoiden yhteistyötä koulujen ja varhaiskasvatuksen toimijoiden kanssa. Mahdollisuutta harrastaa taidetta ja kulttuuria koulun tiloissa lisätään. • Lapsen oikeuksien sopimus (31 art.): Tunnustetaan lapsen oikeus lepoon ja vapaa-aikaan, leikkimiseen ja virkistystoimintaan, osallistumisen kulttuurielämään ja taiteisiin. Edistetään yhtäläisten mahdollisuuksien tarjoamista kulttuuri-, taide-, virkistys- ja vapaa-ajan toimintoihin.
- 5. Hallituksen kärkihanke 2. Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelma • Tavoite: Tuottaa nykyistä lapsi- ja perhelähtöisemmät, ennaltaehkäisevät ja vaikuttavat palvelut • Ohjaavat periaatteet: Lapsen oikeudet ja lapsen etu; voimavarojen vahvistaminen; lapsi-, nuori- ja perhelähtöisyys; perheiden monimuotoisuus • Lapsen oikeuksien sopimus (useat artiklat): esim. Tunnustetaan lasten oikeudet taustasta riippumatta (2 art), turvataan hyvinvoinnille välttämätön suojelu (art. 3), taataan lapsen oikeus ilmaista näkemyksiään häntä itseään koskevissa asioissa (12 art.), tuetaan vanhempia kasvatustehtävässä (18 art.), kehitetään ehkäisevää terveydenhuoltoa, vanhempainohjausta ja perhepalveluja (24 art.)
- 6. YK:n lapsen oikeuksien sopimus • Lapsi oikeuksien haltijana; vaatimukset viranomaisille (provision) • Lapsen suojelusta lapsen oikeuksien suojeluun (protection) • Lapsi aktiivisena osallistujana omaa elämäänsä koskevassa päätöksenteossa, mihin luotava olosuhteet (participation) • Lapsikäsitys pirstaloitunut ja normittava (Suvianna Hakalehto)
- 7. Hallituksen kärkihankkeiden lapsikäsitys • Maailmankuva: Tieteellinen • Maailmankatsomus: Ihmisten tasa-arvoisuus, yhtäläiset oikeudet, kaikkien hyvinvointi; yhteiskuntaa säilyttävät arvot, turvallisuus, mutta myös itseilmaisun arvostaminen • Ihmiskäsitys: Humanistinen • Lapsikäsitys: Perustuu tietoon lapsen elämään vaikuttavista tekijöistä. Tunnistaa lasten erilaisuuden ja yksilölliset tarpeet; lapsen oikeuksilla turvataan lapsen etu; lapsen kehitys ja hyvinvointi vaativat aikuisten suojelua ja huolehtivaa kasvatuskulttuuria; lapset kasvavat ja kehittyvät erilaisissa ympäristöissä; lapset ovat aktiivisia toimijoita oman elämänsä rakentajina ja heillä on kokemusta ja tietoa, jota aikuisten tulee arvostaa
- 8. The Alliance for Childhood European Network Group http://www.allianceforchildhood.eu/ • Lapsella on sisäsyntyinen potentiaali kasvaa, oppia ja kommunikoida sekä osallistua omalla tavallaan ja omine oikeuksineen ja velvollisuuksineen yhteisönsä toimintaan. • Lapsi on aktiivinen toimija omassa elämässään ja suhteessa toisiin ihmisiin. Lapsi ei ole kohde, jota tungetaan aikuisen valitsemaan muottiin. • Aikuiset, jotka ovat herkkiä lapsen tarpeille, auttavat lapsen ainutlaatuisuuden kehkeytymisessä. • Lapsen vuorovaikutuksen ja suhteiden laatu aikuisiin ja toisiin lapsiin vaikuttaa heidän kasvuunsa ihmisinä joko myönteisesti tai kielteisesti. • Lapset luovat kanssamme maailmaa ja muuttavat sitä. • Inhimillinen kehitys on yksilön ainutlaatuisuuden kehkeytymisprosessi, johon vaikuttavat keskenään vuorovaikutuksessa olevat biologiset, psykologiset, sosiaaliset, kulttuuriset, henkiset ja yhteiskunnalliset tekijät.
- 9. Lapsilähtöinen toimintakulttuuri • Aikuis- tai viranomaislähtöisyys: autoritaarista, määräävää; ohjautuu aikuisten tai organisaatioiden tarpeista ja tavoitteista; välinpitämätöntä lapsen todellisista tarpeista • Lapsijohtoisuus: Sallivaa, lapsen hallitsemaa, ”curling”- vanhemmuutta = lapsen tien silottelua • Lapsikeskeisyys: Lapsen yksilöllisyyden ja oman toimijuuden kunnioitusta, voi kaventaa aikuisen positiivista auktoriteettia, johtaa aikuisen vastuun kaventumiseen • Lapsilähtöisyys: Kehitetty edellisestä. Pyrkimys rakentaa aktivoiva kasvutapahtuma lapsen yksilöllisyys ja kehitysvaihe huomioon ottaen. Kasvu on prosessi, jota aikuinen tukee ja jossa lapsi on aktiivinen toimija. Lapsuuden kunnioitusta ja lapsen persoonallisuuden arvostamista ja uskoa lapsen potentiaaleihin.
- 10. Lapsilähtöiset vanhemmat Pulkkinen, L. (2017). Human development from middle childhood to middle adulthood. Growing up to be middle-aged. (In collabortion with Katja Kokko). London: Routledge • Olivat kykeneviä jäsentämään käyttäytymistään lapsen näkökulmasta • Loivat ilmapiirin, jossa lapset voivat tuntea vanhempiensa lämpöä ja hyväksyntää sekä omistautumista ja kiinnostusta lapsen asioita ja toimintaa kohtaan • Ottivat huomioon lapsen mielipiteitä • Reagoivat lapsen tarpeisiin tyydytystä tuottaen ja tukea antaen • Lapsilähtöisyys ilmeni samalla tavoin tilanteesta toiseen Antoi perustan itsesäätelyn ja joustavan (resilient) persoonallisuuden kehitykselle keski-ikään asti
- 11. Lapsilähtöisyyden taustaa Ennen uutta aikaa: lapsuuden ymmärtäminen vähäistä Johan Amos Comenius (1592-1670): ikävaiheet, leikki, ilo Jean-Jacques Rousseau (1712-1778): lapsen yksilöllisyyden kunnioitus, lapsi luontaisesti hyvä; vapauden merkitys kasvatuksessa Johann Heinrich Pestalozzi (1746-1827): kehitys kohti sisältäpäin ohjautuvaa, omaan moraaliseen harkintaan perustuvaa toimintaa; rakkauden merkitys kasvatuksessa Ellen Key (1849-1926): lapsen erityisluonne, mallioppiminen, tunne-elämä, mielikuvitus, vastusti kehityksen kiirehtimistä Lapsen ja lapsuuden tutkimus YK:n lapsen oikeuksien sopimus 1990
- 12. Lapsi – vanhemmat - valtiovalta • Valtionpaternalismi - vastuu lasten kasvatuksesta, hoidosta ja hyvinvoinnista kuuluu ensi sijassa valtiovallalle; hoidon ja kasvatuksen järjestäminen on yhteiskunnallinen tehtävä • Perheen autonomian periaate – huolenpito lapsen kasvatuksesta, hoidosta ja hyvinvoinnista kuuluu ensi sijassa lapsen vanhemmille 1800-luvulta holhouslaki: isän määräysvalta, lapsen huolto ja taloudellinen holhous liitettiin toisiinsa * Lapsen oikeudet: 1984 laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta: lapsen oikeus saada huolenpitoa vanhemmiltaan, ei ollut enää yksityisasia; omaisuuden hoito erotettiin huollosta; lasta on kohdeltava itsenäisenä yksilönä
- 13. Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 361/1983, 1. luku, 1 § Lapsen huollon tarkoituksena on turvata lapsen tasapainoinen kehitys ja hyvinvointi lapsen yksilöllisten tarpeiden ja toivomusten mukaisesti. Huollon tulee turvata myönteiset ja läheiset ihmissuhteet erityisesti lapsen ja hänen vanhempiensa väillä. Lapselle tulee turvata hyvä hoito ja kasvatus sekä lapsen ikään ja kehitystasoon nähden tarpeellinen valvonta ja huolenpito. Lapselle on pyrittävä antamaan turvallinen ja virikkeitä antava kasvuympäristö sekä lapsen taipumuksia ja toivomuksia vastaava koulutus. Lasta tulee kasvattaa siten, että lapsi saa osakseen ymmärtämystä, turvaa ja hellyyttä. Lasta ei saa alistaa, kurittaa ruumiillisesti eikä kohdella muulla tavalla loukkaavasti. Lapsen itsenäistymistä ja sekä kasvamista vastuullisuuteen ja aikuisuuteen tulee tukea ja edistää.
- 14. Opetussuunnitelman perusteet (OPH, 2014->2016) Lasta kunnioittava lapsikäsitys (s. 15) Perusopetus perustuu käsitykseen lapsuuden itseisarvoisesta merkityksestä. Jokainen oppilas on ainutlaatuinen ja arvokas juuri sellaisena kuin hän on. Jokaisella on oikeus kasvaa täyteen mittaansa ihmisenä ja yhteiskunnan jäsenenä. Tässä oppilas tarvitsee kannustusta ja yksilöllistä tukea ja kokemusta siitä, että kouluyhteisössä häntä kuunnellaan ja arvostetaan ja että hänen oppimisestaan ja hyvinvoinnistaan välitetään. Yhtä tärkeä on kokemus osallisuudesta ja siitä, että voi yhdessä toisten kanssa rakentaa yhteisönsä toimintaa ja hyvinvointia.
- 15. Lapsikäsityksen merkitys johtamisen kannalta Scharmer, O. & Kaufer, K. (2013) Leading from the emerging future: From Ego-system to Eco-system economies. San Francisco: Berrett-Koehler. Tasot: 1.0 autoritaarinen, instituutio- ja panoskeskeinen 2.0 tuotoskeskeinen, indikaattoreita kokoava 3.0 asiakaskeskeinen 4.0 yhdessä luova, innovaatiokeskeinen