Sote- ja maakuntauudistuksen yhteydessä tehdyn ICT-valmistelun jatkuvuus
- 1. Sote- ja maakuntauudistuksen yhteydessä tehdyn ICT-valmistelun jatkuvuus Yhteenveto maakuntadigivalmistelijoiden verkoston 13.3.2019 ja AKUSTI-foorumin johtoryhmän 15.3.2019 pohjalta 28.2.2019
- 2. Alueella erilaisia lähtötilanteita ja erilaisia etenemissuunnitelmia Maakuntavalmistelu Suurin osa valmistelijoista ja asiantuntijoista ”lainassa” kunnista tai sairaanhoitopiireistä Jo olemassa oleva vapaaehtoinen sote- kuntayhtymä Maakunnallista sote- kuntayhtymää selvittävät / muodostavat alueet Useita alueita Eteneminen nykyisten organisaatioiden yhteistyötä tiivistämällä 6 Maakuntaa Alueellisen yhteistyön ja muuttuneessa tilanteessa perusteltujen ”hallintorakenneriippumattomien” työkohteiden eteneminen tulisi varmistaa Seuraavan hallituskauden aikana tehtävät linjaukset Kuntien vapaaehtoinen eteneminen
- 3. Ehdotuksia jatkettaviksi ICT-yhteistyökohteiksi (alueittain tarkennettava ja priorisoitava) 3 • Maakunnallinen kuntien ja kuntayhtymien yhteistyö • Kansallinen verkostoyhteistyö • ERVA/YTA-yhteistyö • Kokonaisarkkitehtuuriyhteistyö Rakenteet • Asiakas- ja potilastietojärjestelmien yhtenäistäminen (ml. liitännäis-/erillisjärjestelmät) • Sosiaalihuollon Kanta-käyttöönoton edellyttämät muutokset ja terveydenhuollon laajennukset • Kirjaamisen ja käytön yhtenäistäminen • Vanhojen tietojen arkistointi Tietojärjestelmäratkaisujen yhtenäistäminen ja kehittäminen • mm. Terveyskylä • Omaolo • Suomi.fi Palveluiden käyttöönoton ja hyödyntämisen tuki • Tietojohtaminen, tietoaltaat (osana kansallista kokonaisuutta) Uusien palveluiden kehittäminen • Kokonaisarkkitehtuuri • Tietoturva Osaaminen Yhteinen tuki -rahoitus -ohjeistus
- 4. Edellytyksiä jatkolle (joista tulisi pystyä sopimaan ja päättämään) ▪ Alueellisesti yhteinen käsitys etenemispolusta ▪ Mitkä ovat 1) maakuntahallintoriippumattomia ja 2) kustannushyöty-tarkasteluun perustuen kannattavia toteutuskohteita joita kannattaa edistää nykyorganisaatioiden yhteistyöhön pohjautuen ▪ Alueellinen yhteinen käsitys seuraavan vaiheen organisoinnista ja työnjaosta ▪ Minkälaisella päätöksenteko- ja organisointirakenteella edetään ? – Edetäänkö maakuntien liittojen vetovastuulla vai siirtyykö työ sairaanhoitopiirien ja/tai keskuskaupunkien vetovastuulle → tästä sovittava alueellisesti ▪ Riippumatta alueellisesta vastuu-/koordinaatiotahosta tulisi etenemistä ohjaamaan organisoida kuntien ja sairaanhoitopiirin yhteinen ohjausryhmä ▪ Alueellisen jatkuvuuden ja toteutusten käynnistämisen mahdollistava rahoitus ▪ Maakuntien muutostukirahoitusta ei voida käyttää voimassaolevan linjauksen mukaan muuhun kun valmistelun ”hallittuun alasajoon”. Rahoituksen käyttöön tarvittaisiin joustavuutta ”hallitun vastuunsiirron” mahdollistamiseksi ▪ Kunnilla/kuntayhtymillä ei ole 2019 budjetoitu rahoitusta työn jatkamiseen ja suunniteltuihin toteutuksiin (pääosin) ▪ Valtion kannattaisi tukea taloudellisesti myös kuntien ja kuntayhtymien vapaaehtoista etenemistä ja jo tehdyn työn hyödyntämistä osana tätä 21.3.2019 4
- 5. Ratkaistavia muita kysymyksiä ▪ Ministeriöiden ”digiohjauksen” rooli ja painottuminen ? ▪ Eri palvelukeskusten tarve muuttuneessa tilanteessa ja työnjako? – Kela (Valinnanvapauden tiedonhallintapalvelut) – Vimana – Sotedigi ▪ Miltä osin palvelukeskusten palveluille tai palveluaihioille on olemassa ”maakuntariippumaton” todellinen tarve ? ▪ Miten sote-organisaatioissa voidaan hyödyntää palvelukeskusten palveluita ja ohjata niiden toimintaa (jos ne ovat valtion 100% omistamia inhouse-yhtiöitä) ? 5