SlideShare a Scribd company logo

Työrauha luokassa -koulutuksen powerpoint-esitys

Download as PPTX, PDF
P
Pertti Simula

Pertti Simulan Työrauha luokassa -koulutuksen powerpoint-esitys Conscientia - instituutti kehittää ja soveltaa psykoanalyyttista näkökulmaa ja kognitiivisia menetelmiä yksilö- ja ryhmäterapiaan sekä organisaatioiden kehittämiseen. Tähän tarkoitukseen on luotu erityinen Conscientia-menetelmä. Conscientia on latinaa ja merkitsee tietoisuutta. Toiminta perustuu integraaliseen psykoanalyysiin.

Education
1 of 69
Download to read offline
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21
22
23
24
25
26
27
28
29
30
31
32
33
34
35
36
37
38
39
40
41
42
43
44
45
46
47
48
49
50
51
52
53
54
55
56
57
58
59
60
61
62
63
64
65
66
67
68
69
TYÖRAUHA LUOKASSA – kun totutut keinot eivät toimi • Ennaltaehkäise ongelmia – ryhmäyttäminen • Kohtaa oppilas ehdottomalla arvostuksella • Arvosta yhteisöä – työrauha kaikkien vastuulle • Pura ja hoida stressiä conscientia.se, info@conscientia.se Helsinki, Tukholma, São Paulo
KOULUSSA ONGELMIA • Opetuksen häiritseminen, jatkuva huomion tarve • Alentava käytös, ylimielisyys, kiusaaminen • Rauhattomuus, keskittymisen puute, välinpitämättömyys • Reviirit, riitaisuus, väkivaltaisuus • Kaaos luokkahuoneessa • Kilpailu, vertailu, eriarvoisuus ja epäoikeudenmukaisuus • Koulupelko, syrjäytyminen, itsetuhoisuus • Ahdistus, turhautuneisuus, voimattomuus, suru, väsymys, stressi TOIMINTATAVAT OVAT OIREITA TUNTEISTA
KESKUSTELE OPPILAIDEN KANSSA ARVOPOHJASTA Pohdi luokassa seuraavia kysymyksiä soveltaen niitä luokan ymmärryksellisen tason mukaisesti: • Miten ymmärrät kunkin arvon merkitystä? • Koetko että näitä arvoja noudatetaan luokassasi/koulussasi? • Kuvaa millainen olisi yhteisö, jossa näitä arvoja todella toteutetaan. • Mitkä ovat sinun arvosi elämässä? • Oletko eri mieltä koulun arvoista ja millä lailla? • Mitä koulunkäynti merkitsee tulevaisuudellesi hyvässä ja pahassa? Kaikki ajatukset ovat yhtä arvokkaita. • Ehkä jatka laatimalla yhdessä sopimuksia ja seurauksia kännyköistä, häiritsevästä käytöksestä, alentamisesta, kiusaamisesta… Oppilaan tulee saada tuntea itsensä nähdyksi ja arvostetuksi Oppilas osallistuvana, itsenäisenä toimijana Ihmiskuva, suhde itseen, muihin, yhteiskuntaan ja luontoon Pyrkimys totuuteen, kauneuteen ja hyvyyteen Taloudellinen ja sosiaalinen tasa-arvo Sukupolvien yli ulottuva globaali vastuu luonnon tasapainosta
KOULUN NORMIEN JA ARVOPOHJAN VÄLINEN RISTIRIITA 1(3) YLEISET NORMIT JA KÄYTÄNNÖT OPETUSSUUNNITELMAN ARVOPOHJA Arvosanat, luokittelu, kilpailu, epätasa-arvo, itsekeskeisyys Oppilaan inhimillinen kehitys, tasa-arvo, yhteistyö, empatia Arvostus vaatimusten ja suoritusten mukaan Kaikilla on sama ihmisarvo, kaikkien ehdoton arvostus Ehdollistava kasvatus, ”keppi ja porkkana” Kasvatus perustuu tietoisuuteen Vaatimus ja kontrolli seurata ohjeita, olla kiltti ja tottelevainen Tiedostava itsenäinen toimija, vapaus on vastuuta Nollatoleranssi kiusaamiseen Pura tarve alentaa ja kiusata Nujertava tunteiden kontrolli Vapaus tuntea, tunteiden kunnioitus Opettaja ratkaisee kaikki ongelmat Luokassa vallitsee yhteisvastuu Löytää ja vahvistaa vahvuuksia Kaikissa on kaikki vahvuudet
KOULUN NORMIEN JA ARVOPOHJAN VÄLINEN RISTIRIITA 1(3) VAIKUTUS KASVATUKSEEN VAIKUTUS KASVATUKSEEN Kasvatus perustuu ulkoiseen; vaatimukset, valvonta; ehdollistaminen, kesyttäminen, totuttaminen; vieraantuminen itsestä, muista ja ympäristöstä Kasvatus perustuu sisäiseen, tietoisuuteen; vapaus tarkoittaa vastuuta; yhteys itseen, muihin ja ympäristöön, ihmisyys Ylisuoristus tai motivaation puute, epätoivoiset yritykset tulla nähdyksi, pahoinvointi Vapaa, spontaani ja luonnollinen tahto keksiä maailma ja elämä; kokeilla, oppia jatkuvasti Häiritsevä ja alentava käytös, kiusaaminen Halu toteuttaa itsensä kanssaihmisenä Epätasapaino, stressi, poissaolot, koulufobia, syrjäytyminen Yksilön ja yhteisön tasapaino
KOULUN NORMIEN JA ARVOPOHJAN VÄLINEN RISTIRIITA 3(3) SEURAUKSET TUNTEISIIN SEURAUKSET TUNTEISIIN Tunteiden kontrolli Vapaus, vastuu Epävarmuus, pelko, viha, kapoina/lamaantuminen Turvallisuus, ilo, yhteenkuuluvuus Epäoikeudenmukaisuus Oikeudenmukaisuus Tarkoituksettomuus Merkityksellisyys Itsekeskeisyys Empatia, rakkaus, huolenpito, onnellisuus
Albert Einstein: MAAILMAN ONGELMIA EI VOIDA RATKAISTA NIILLÄ PERIAATTEILLA JOTKA OVAT NE AIHEUTTANEET
Conscientia-menetelmä • Psykodynaaminen lähestymistapa, holistinen ihmiskäsitys Menetelmän kehitys tapahtuu verkossa jossa mukana kasvatuksen alueella toimivia ihmisiä Ruotsista, Suomesta ja Brasiliasta yli 20 vuoden ajan. Menetelmää kuvaavia kirjoja, Pertti Simula: • Miten kohdata vihaa ja ilkeyttä, Into, Helsinki, 2020 • Transformação das relações humanas e cooperação, Editora Expressão Popular, São Paulo, 2017 • Känslornas handbok, Notis Förlag, Malmö, 2015 • Käsikirja ihmiselle, Into, Helsinki, 2013 Kirjoja voi tilata info@conscientia.se CC – Creative Commons – aineistoa voi kopioida vapaasti.
TYÖKALUT ONGELMIEN KOHTAAMISEEN JA KÄSITTELYYN HAASTEITA: Opetuksen häiritseminen, huomiontarve; Alentava käytös, kiusaaminen; Keskittymisen puute; Väkivaltaisuus; Kaaos; Eriarvoisuus; Stressi ENNALTAEHKÄISE KOHTAA OPPILAS KOHTAA YHTEISÖ PURA STRESSIÄ Keskustele arvopohjasta Vahvista inhimillistä rikkautta kaikissa Pura tarve alentaa ja kiusata Ennaltaehkäise impulsiiviset reaktiot Kohtaa oppilas tunteessaan Arvostava palaute Käänteinen kritiikki Pura jännittynyttä ihmissuhdetta Sovittele ristiriita Seuraa toteutusta Auta oppilasta muuttamaan toimintatapaansa Vahvista tasa- arvoa ja yhteisvastuuta Vahvista sitoutumista Auta ryhmää muuttamaan toimintatapaansa Pohdi stressin ulkoisia ja sisäisiä tekijöitä Kuuntele oireita tunteen ja kehon tasoilla Ota askeleet purkaa sairasta stressiä
ENNALTAEHKÄISE ONGELMIA – RYHMÄYTTÄMINEN 1. Keskustele arvopohjasta 2. Vahvista inhimillistä rikkautta kaikissa 3. Pura tarvetta alentaa ja kiusata 4. Ennaltaehkäise impulsiivisia reaktioita 5. Kohtaa oppilas tunteissaan
PERUSAJATUS: RAKKAUS (EMPATIA) PAHAA VOIDAAN KORJATA VAIN HYVÄLLÄ • Mitään pahaa ei voi korjata toisella pahalla. • Jokaisella on luonnollinen tarve rakkauteen. • Rakkaus on elämän perustunne. • Rakkaus on toimintaa yhteisen hyvän puolesta vaikka vastoin tahtoaan. • Rakkaus on meissä, mutta me tarvitsemme muilta rakkautta sen vahvistamiseksi. • Antaa takaisin, kostaa tai rangaista kasvattaa pahaa. • Usein tulkittuna: Rakkaus on ihastumista ja romanttista rakastumista…
PERUSAJATUS: YHTEISVASTUU YHTEISVASTUU EDELLYTTÄÄ TASA-ARVOA IHMISSUHTEISSA. • Tasa-arvo tarkoittaa tasa-arvoista osallistumista toimintaan ja päätöksentekoon. • Tasa-arvo aiheuttaa yhteisvastuun. Kaikilla on yhtä suuri vapaus ja vastuu toimia. • Kaikki kokevat vapauden ja vastuun huolehtia työrauhasta ja kiusaamisen estämisestä, se on yhteisöllisyyttä. • Yhteisvastuu aiheuttaa seuraavan toimintatavan: • Kalle sanoo Leenalle: ”Olet hullu!” • Maija kuulee ja sanoo: ”Kalle, mitä sinä tunnet?” Huomio kohdistuu Kalleen, ei miten Leena reagoi
MITEN VOIMME YHDESSÄ KOHDATA HAASTEITA? Keskustele ja pyydä oppilailta ehdotuksia: • Miten voimme yhdessä ennaltaehkäistä ja käsitellä luokassa esiin tulevia tavallisia ongelmia huomioiden koulun arvopohjan? Kun oppilaat voivat kokea, että heidän ajatuksiaan ja toiveitaan kunnioitetaan, he kokevat voivansa vaikuttaa. Tämä tuntuu syvästi arvostuksen osoituksena. HAASTEITA Opetuksen häiritseminen Jatkuva huomion tarve Ylimielisyys, alentava käytös, kiusaaminen Keskittymisen puute Reviirit, riitaisuus, väkivaltaisuus Kaaos luokkahuoneessa Vertailu, eriarvoisuus Syrjäytyminen, itsetuhoisuus Ahdistus, turhautuneisuus, voimattomuus, suru, väsymys, stressi
KESKUSTELE OPPILAIDEN KANSSA VAATIMUKSISTA • Vaatimukset voivat toimia lyhyellä aikavälillä, mutta eivät yleensä pitkällä aikavälillä. • Vaatimuksiin liittyy voimankäyttö, alistaminen. • Vaatimuksen kohde reagoi ahdistuksen, ärsyyntymisen, pelon, epäoikeudenmukaisuuden, vihan ja vastustuksen tunteilla. • Myös se joka asettaa vaatimuksen kokee jännitystä. • Niin kehittyy salattu konflikti opettajan ja oppilaan välillä. • Konfliktista tulee huomaamatta krooninen. • KORVATAAN VAATIMUKSET HERÄTTÄMÄLLÄ TIETOISUUS. Erityisopettaja: ”Vaatimus herättää pelkoa ja vihaa; täytyy selviytyä, ei saa tehdä virheitä – yksinäisyys ja itsekeskeisyys... Vaatimus tuntuu syytökseltä, rangaistukselta, joltakin ilkeältä, pysäyttävältä.” https://yle.fi/uutiset/3-12575087 ”Ei kannata patistaa, painostaa…”
MITEN ROHKAISTA JA OHJATA OPPILASTA Osoita mielenkiintoa ja ehdotonta kunnioitusta. Älä nalkuta, sano kerran selkeästi ja hitaasti, kaksi kertaa sanottu aiheuttaa ärtymyksen ja vastustuksen ja kolme kertaa sanottu aiheuttaa vihan, kapinan. • Teki virheen: ”Kas, noinkin voi tehdä. Mitä jos kokeilisit tehdä tällä tavalla.” • Keskeyttää: ”Kuuntelen sinua heti, kun toinen on puhunut asiansa loppuun.” • Huutaa: ”On helpompi keskittyä kuuntelemaan sinua, kun puhut hiljemmin.” • Häiritsee: ”Pysähdy kunnioittamaan tietojasi ja taitojasi, siis itseäsi.” • Myöhästyy: ”Koet ehkä ankaraa vaatimusta tulla ajoissa, mikä aiheuttaa vastustuksen ja estää sinua kunnioittamasta itseäsi.” • Hiljainen: ”Arvosta mielipiteitäsi ja tietojasi, ne ovat tärkeitä.” • Pelokas, vetäytyy syrjään: ”Luulen, että moitit itseäsi epäoikeudenmukaisesti.” • Joku huutaa turpa tukkoon: ”Tuntuu, ettet kunnioita itseäsi.” • Hihittää pilkallisesti: ”Koetko alentavuuden tunnetta?” • Ei tee tehtäviään, sovella häneen Toteutuksen seuranta.
TYÖKALUT ONGELMIEN ENNALTAEHKÄISEMISEEN 2. Vahvista inhimillistä rikkautta kaikissa
MEISSÄ KAIKISSA ON KAKKI INHIMILLISET TEKIJÄT • Inhimilliset tekijät voidaan jakaa kahteen osaan: • Inhimilliset rikkaudet (vahvuudet, kyvyt, lahjat, hyveet…) • Estot (puutteet, vaikeudet, heikkoudet…) • Kasvatuksen tarkoitus on: • Vahvista tietoisuutta ja uskoa inhimillisistä rikkauksista kaikissa oppilaissa, siten kohotat parhaiten kaikkien ja siis koko luokan itsetuntoa ja luottamusta elämään. • Herätä tietoisuutta ja hyväksyntää estojen olemassaolosta meissä kaikissa (minut mukaan lukien).
Havaintokyky, aistimus, yhteys Muisti, menneen hyödyntäminen Intuitio, “kuudes aisti” Rakkaus, ilo, vastuullisuus, vaatimattomuus, keskittyminen Rohkeus, aloitteellisuus Luovuus Arviointikyky, terve järki Rehellisyys, oikeudentaju Kauneudentaju Itsehillintä, impulssien hillintä Kyky oppia, erityislahjakkuudet Fyysiset lahjat TERVEYS/TASAPAINO Kielteiset tunnetoiminnan tavat kuten ahdistus, pelko, viha, alemmuus, hylätty, häpeä, suru sekä vaatimus ettei näin saisi tuntea Tietoisuuden torjunta, vaatimus että todellisuuden täytyisi olla toisenlainen Vaativuus: ankaruus, perfektionismi, suuruusmania Kielteisyys, kateus, inversio = hyvä on pahaa, paha on hyvää – tottumattomuus rakkauteen Itsekkyys, itsekeskeisyys, narsismi, uhriutuminen SAIRAS STRESSI/EPÄTASAPAINO INHIMILLISET RIKKAUDET JA ESTOT MEISSÄ KAIKISSA
ANNA ARVOSTAVA PALAUTE • Anna vahvistavaa, innostavaa palautetta puhuen arvostavasti oppilaan työstä ja toiminnasta sen laadusta riippumatta. (Ei tarkoita kehumista.) • Vahvista hänessä tietoisuutta inhimillisistä rikkauksista esim.: ”Mielenkiintoista, tuot esiin luovuutta, harkintaa, rohkeutta...” • Puhu tunteista ja kehitä tapaa kohdata toistemme tunteita niin avoimesti ja kunnioittavasti kuin suinkin. • Tuo esiin, että näet virheet välttämättöminä uuden oppimisessa – niistä ei rangaista. • Pohdi estoja yleisellä tasolla luokan/oppilaan kanssa. • Jolla on eniten vaikeuksia tarvitsee eniten vahvistusta, ts. arvostusta ja kunnioittavaa ohjausta. • ”Kun autat kaikkein huonointa lenkkiä orkesterissa, kohotat parhaiten orkesterin tasoa.”
ANNAN KÄÄNTEINEN KRITIIKKI • Tutkiskele omia tunteitasi, tarpeen mukaa sovella itseesi ja ehkä myös oppilaaseen Kunnioita vapautta tuntea. • Muistuta, että jokaisessa ihmisessä on kaikki inhimilliset rikkaudet. • Sovella käänteistä kritiikkiä huomioiden, että jonkin puute herättää tietoisuuden puutteen kohteesta. • Sano hänelle, jolla on vaikeus keskittyä: ”Sinä herätät minussa tietoisuuden rohkeudesta, ilosta ja keskittymisestä.” • Sanat rohkeus ja ilo ovat mukana tehdäksesi hänelle helpommaksi sanaa keskittyminen. Herätä tietoisuutta ja uskoa keskittymiskyvystä. • Jos koet hyväksi, kuvaa miten hän ehkä • asettaa itselleen ankaria vaatimuksia ja näin tukahduttaa kykyjään • tai kokee ettei arvostus, ilo, onnistuminen, rakkaus kuulu hänelle.
KESKUSTELE KEHUMISEN MAHDOLLISISTA RISKEISTÄ Tulemme iloisiksi kun kehutaan – hyvä. Tässä sana kehua sisältää luokittelun: ”Sinä olet niin erinomainen, täydellinen…” Siinä on riskejä: • Kehuminen ruokkii kilpailumentaliteettia. Se johtaa vertailuun. Vierustoveri voi kokea itsensä huonommaksi. • Kehu leimaa ja ruokkii täydellisyys ja rajattomuus vaatimusta ja siten itsekeskeisyyttä. • Ehdollistava kasvatus (keppi ja porkkana/kehuminen ja kritiikki) vieraannuttaa meitä itsestämme, tietoisuudesta ja on siten ihmisyyttä nujertavaa. • Odotus saada kehuja siirtää huomiota pois itse tekemisestä. Keskittyminen ja "tässä ja nyt” -tunne vaikeutuu. Tekemisestä tulee suorittamista, mikä etäännyttää vapauden ja ilon tunteesta. • Kun kehuminen on pinnallinen tapa tai se on jotain yleistävää, liioiteltua, se voi tuntua vastenmielisenä manipulointina. • Vanha sanonta: Oma kehu haisee. Päteekö se myös toisia kehuttaessa. Netissä enemmän: Five reasons to stop saying "Good Job" by Alfie Kohn
ENNALTAEHKÄISE ONGELMIA 3. Pura tarvetta alentaa ja kiusata
KESKUSTELE ROHKEUDESTA JA PELOSTA • Onko se merkki rohkeudesta, kun isompi loukkaa tai lyö pienempäänsä? • Jos ei, niin mistä se on merkki? • Onko se merkki rohkeudesta kun ryhmä loukkaa tai lyö yhtä ihmistä? • Jos ei, niin mistä se voi olla merkki?
KESKUSTLE TARPEESTA ALENTAA JA LOUKATA • IHMINEN JOKA KUNNIOITTAA ITSEÄÄN, KUNNIOITTAA MUITA. HÄN EI KOE TARVETTA ALENTAA MUITA. • Mistä se voi olla merkki kun jollakin on tarve loukata toista hänen ulkoisen tai sisäisen vamman, sukupuolen, varallisuuden, rodun, seksuaalisuuden, köyhyyden…? • Yrittääkö hän kokea olevansa parempi alentamalla muita? • Onko mahdollista että kohde on herättänyt hänessä jonkin epämiellyttävän tietoisuuden omasta itsestään, siis epävarmuudesta, hylätyksi tulemisesta, alemmuuden tunteesta…? • Seksuaalisuuden kodalla kertooko se kertoa yrityksestä piilottaa jokin kielletty kiinnostus ja vetovoima? • Voiko olla mahdollista että hän pyytää apua: ”Auta minua, en ymmärrä itseäni, voin pahoin.”
IHMISKÄSITYS: SISÄINEN ÄÄNI TIEDOSTAN, SIIS OLEN – IHMINEN ON TIETOISUUTENSA. • Tietoisuus omasta itsestä ja ympäristöstä on ihmisen olemassaolon kannalta olennaisin tekijä. • Tietoisuus sisältää (henkisen,) tunne- ja älyllisen tietoisuuden. • Aistia on tuntea, olla yhteydessä on tietoisuutta. • Jonkin tiedostaminen edellyttää että hyväksyy sen olemassaolon. • Tietoisuus on kuin sisäinen ääni – eettinen kompassi. • Alitajunta, alla oleva tajunta, on tietoisuuden torjuntaa – traumatisointi. • Sokrates: Kukaan ei tee pahaa jos hän hyväksyy tietoisuuden pahasta tarkoitusperästään.
IHMISKÄSITYS: ITSEN UHRI MITÄ TEEN SINULLE TEEN SISIMMÄSSÄNI ITSELLENI. • Toimintani paljastaa tapaani tuntea ja ajatella. • Kun teen hyvää sinulle, se on seurausta hyvästä tunnetoiminnastani (ilo, vaatimattomuus, rakkaus…). • Kun loukkaan sinua, on loukkaantuneisuuden tunne minussa. • Olen tunnetoimintani ensimmäinen kohde, itseni ”uhri” hyvässä tai pahassa. • Sokrates – Paulo Freire: Nujerretusta tulee nujertaja.
MITEN TOIMIA KUN JOKU YRITTÄÄ LOUKATA SINUA • Lasten kesken, kun joku loukkaa, lapsi vastaa: ”Itte oot.” tai ”Se joka sanoo on.” • Loukkaukseen voit vastata kunnioittavasti esimerkiksi: • ”Miten voin auttaa sinua?” Hän yllättyy ettet ota puolustuskantaa. • ”Mitä sinä tunnet?” Tuot esiin että loukkaus tulee hänen tunteestaan. Taaskin huomio pysyy loukkaajassa. • ”Se joka sanoo on.” Huomio pidetään loukkaajassa. • Jos hän reagoi: ”Turpa tukkoon tai tapan sinut!” Ehkä: • Sinä et ehkä puhu mitään, katsot häntä silmiin kunnioittavasti. • Ehkä sanot: ”Luulen että tunteet ovat tärkeitä meille kaikille. On hyvä oppia kunnioittamaan niitä. • Ehkä toteat: ”Minä välitän sinusta.” – Jätä pallo hänelle. • Loukkauksen tapahtuessa muiden huomio kohdistuu siihen miten kohde reagoi. • Vältä koston ansaa, se vain osoittaa että ”otit itseesi” ja lisää pahaa. • Ei ole viisasta kysyä: ”Miksi loukkasit?” Siten vahvistat että otit itseesi ja yllytät häntä syyttämään itseäsi. Onhan selvää että meillä ei ole koskaan oikeutta siis vapautta loukata ketään. Se on aina väärin ihmisyyttä kohtaan.
VERTAUS LIKAISEEN PALLOON alentavat sanat on korvattu tässä likaisella pallolla Tavallisesti reagoimme seuraavasti: • Kalle heittää likaisen pallon Maijalle. • Maija tietää että pallo on likainen, mutta ei hyväksy (muista) tätä tietoisuutta ja reagoi ottamalla pallon vastaan. Maija likaa itsensä kieltäessään tietoisuutensa pallon likaisuudesta. Epätavallinen reaktio: • Kalle heittää likaisen pallon Maijalle. • Maija hyväksyy tietoisuuden, että pallo on likainen ja väistää sen. • Maija väistää pallon. Maija ei likaannu hyväksyessään tietoisuuden pallon (sanojen) likaisuudesta.
MITÄ TEHDÄ KUN LUOKASSA PILKKANAURUA Maija vastaa opettajan kysymykseen, jotkut reagoivat naureskellen ivallisesti. Opettaja keskeyttää opetuksen. Luokan seinälle on laitettu lappu jossa lukee: Opettaja menee tekstin luo ja lukee sen itsekseen ketään osoittamatta ja jatkaa sitten opetusta. Luokassa herätetään tietoisuus loukkaamisen psykologiasta. Maija kokee sen tukenaan ja kokee itsensä nähdyksi ja kunnioitetuksi. On mahdollista että pilkkaajat tiedostavat jossain määrin ongelmaansa. Kieltojen, kontrollin ja rangaistusten sijaan tietoisuutta. Mitä teen sinulle, teen itselleni sisimmässäni.
TYÖKALUT ONGELMIEN ENNALTAEHKÄISEMISEEN 4. Ennaltaehkäise impulsiivisia reaktioita – vapaa tuntemaan mutta ei toimimaan
ESIMERKKI TUNTEISTA VARHAISKASVATUKSESSA ”Meidän ryhmä edustaa iltapäivätoiminnan ohjaajia, ja siellä nykyään jopa 7-vuotiaat sylkevät, potkivat, haistattelevat ja näyttävät keskaria...“ Mitä tunteita lapset tuntevat? Pelkoa, hylätyksi tulemista, huonommuutta, pettymystä, vihaa, häpeää, surua… Mitä tunteita ohjaaja tuntee? Samoja kuin lapsetkin Pohdintaa: • Miten on viisainta käsitellä omia ja oppilaan tunteita • avoimesti ja kunnioittavasti vai • poissulkevasti ja alentavasti?
TUNTEMINEN ON SISÄISTÄ TOIMINTAA Tunteminen on sisäistä toimintaa kuten ajatustoiminta. Tuntea ohjaa ajatus- ja ulospäin suuntautuvaa toimintaa. Lapsuudessa alkaa kehittyä tunnetoiminnan tavat: • avoimuus, iloisuus, luottavaisuus, rakkaus • pelokkuus, alemmuus, kielteisyys, vaativuus, hylätyksi tulemisen tunne, viha, häpeä… Tunnetoiminnan tavat ovat osa persoonallisuutta. • Tapa on rutiini, riippuvuus; esim. ahdistus-, pelko-, viha- ja/tai sururiippuvuus (vrt. nikotiiniriippuvuus). • Jos todellista syytä ahdistukselle, pelolle, vihalle… ei ole täytyy keksiä joku tekosyy, luoda uhkakuvia, katastrofeja. Ihminen voi muuttaa tunnetapojaan tunnistamalla ja tiedostamalla niitä ja harjoittelemalla uutta ulkoista toimintatapaa.
IHMISKÄSITYS: VAPAUS ON VASTUU IHMISELLÄ ON RAJATON VAPAUS TUNTEA JA AJATELLA MUTTA RAJOITETTU VAPAUS TOIMIA • Vapaus aiheuttaa vastuun. Vastuu edellyttää vapautta. Ne ovat erottamattomia. Vapaus = vastuu • Vaatimus on vapauden ja vastuun rajoittamista. • Ihmisessä on itseohjautuvuus voidakseen olla toimimatta tunteittensa impulssien ohjauksessa. • Vastuullisuus on rakkaudellisuutta. Vapaus merkitsee toimimista rakkaudellisesti. • Ihminen on vapaa oma itsensä toimiessaan rakkaudellisesti. Toimiessaan ei-rakkaudellisesti ihminen kieltää vapauttaan – itseään. • Virhetulkintaa: • Vapaus on vapautta tehdä mitä vaan. • Vastuu merkitsee täytymistä, pakkoa.
IMPULSSIVISUUDEN ENNALTAEHKÄISY JA PURKAMINEN SISÄINEN: RAJATON VAPAUS TUNTEA JA AJATELLA: • Kukaan ei voi kontrolloida toisen tunteita eikä ajatuksia. • Tunteiden ja ajatusten ehdoton hyväksyminen ULKOINEN: RAJOITETTU VAPAUS TOIMIA: • Ei saa valehdella, varastaa, hyväksikäyttää... • Valta merkitsee oikeutta vaatia, rakenteet ja säännöt rajoittavat vapautta. Tuntemisen ja ulkoisen toiminnan välillä on itsehillinnän kyky. Vihaa saa tuntea vapaasti, mutta loukata, lyödä, hyväksikäyttää ei saa. ”Hillitse itsesi!” tarkoittaa hillitä kieltään ja kättään, mutta tuntea saa mitä vaan. Hyväksyessään tunteen olemassaolon voi toimia tasapainoisesti. I T S E O H J A U S
TUNTEIDEN KONTROLLI AIHEUTTAA VASTAREAKTION • Ei saa tuntea mitä tuntee tai pitää tuntea mitä ei tunne; vastustus • ”Älä nyt itke.” – Tuntuu loukkaavalta, itkun tarve kasvaa. • ”Älä pelkää.” – Pelosta tulee hävettävää; kierre pelon pelko. • ”Älä nyt suutu!” – Tuntuu alentavalta, aiheuttaa lisää suuttumusta. • ”Älä ota itseesi, sehän on semmoinen…” – Tuntuu loukkaavalta. • ”Sinun kuuluisi olla kiitollinen.” – Ärsyttää, vastustus. • ”Pyydä nyt anteeksi.” – Tuntuu alentavalta; vastustus. • ”Rakastatko sinä vielä minua?” – Voi kokea vaatimuksena rakastaa enemmän kuin rakastaa, josta aiheutuu halu päästä karkuun. • Vanhemmat tekevät kaikkensa ettei lapsi olisi koskaan tyytymätön, vihainen • ”Rauhoitu nyt!” tai ”Hillitse itsesi!” – Tuntuu alentavalta, loukkaavalta ja kasvattaa suuttumusta. Tunteiden kontrolli on syvintä vallankäyttöä ja aina nujertavaa, mikä kuuluu osana kaikkiin valtarakenteisiin. Se on kuin sisäinen painekattila joka odottaa tilaisuutta tulla avatuksi ja hyväksytyksi avaten muutolsvoima.
RAUHATTOMUUS JA VAIKEUS KESKITTYÄ • Keskittyminen tarkoittaa pysähtymistä, keskittymistä yhteen asiaan. Se tarkoittaa tunnepitoista yhteyttä kohteeseen, mikä edellyttää yhteyttä itseen. • "Opit helpoimmin asiat, joita rakastat." • Levottomuus on oire epävarmuudesta, pelosta, surusta, riittämättömyydestä, vihasta, vaatimuksista.. • Ihmistä on opetettu häpeämään ja kontrolloimaan tunteitaan, mikä tarkoittaa tunteen siis olemassa olevan tärkeän asian tukahduttamista. Se luo sisäisen ristiriitaisuuden • Tunteen tukahduttaminen estää yhteyttä itseen: havainto-, arviointi-, keskittymiskyky, aloitteellisuus, muisti, tiedot ja taidot. • Ongelma ei ole niinkään tunteissa vaan niiden jujertmisesta. Meidän tulisi kohdata toistemme tunteita kiinnostuksella ja kunnioituksella.
KUNNIOITA VAPAUTTA TUNTEA • Pysähdy, varaa aikaa yksin tai yhdessä, sulje silmät, hengitä tietoisesti. • Tunne kehoasi. Käy läpi kehon osat, mitä tunnet; väsymys, jännitys, kipu? Ne ovat hyödyllisiä oireita, arvokkaita hälytysmerkkejä. Pysähdy, kuuntele ja aisti tunnistaen oireita. Opi kunnioittamaan kehoasi. • Käännä katse sisäänpäin aistien ja tunnistaen tunteitasi: rauha, ilo, vapaus, rakkaus, ahdistus, pelko, viha, vaativuus (paine), riittämättömyys, häpeä, toivottomuus... Tuskalliset tunteet ovat tärkeitä oireita. Vältä kysymystä miksi, se vie huomion pois tunteesta ja kasvattaa uhriasennetta. • Pohdi millä tavoin kohtaat ja käsittelet tunteitasi? • Harjoittele hyväksymään tunteittesi olemassaolo. Tunnista ja kuvaa niitä mielessäsi eri tunnesanoilla ja tutkiskele niitä. • Pohdi, tunnetavat aiheutuvat elämänhistoriastasi. Meidät on opetettu häpeämään ja kieltämään tunteita. Tiedosta tämän taistelun olemassaoloa itsessäsi, se on itse ongelma, ai suinkaan tunne. • Tunne on aina oire siitä että välität, se on pohjimmiltaan oire rakkaudesta. • Ihmisellä on rajaton vapaus tuntea, älä moiti itseäsi tunteistasi.
MITÄ TUNNET TULLESSASI KOULUUN? Luokan seinälle pannaan taulukko, johon oppilaat panevat /-merkin kuvaamaan tunnetilaansa tullessaan aamulla kouluun. Opettaja huomioi ja pohtii taulukkoa, muttei anna mitään arviota. Hän pohtii vapautta tuntea ja käyttää aikaa tunteen kunnioittamiseen. Tunne Hyvin paljon Paljon Vähän Hyvin vähän Ilo Kiinnostus Rauhattomuus Tyytymät- tömyys, viha
ENNALTAEHKÄISE ONGELMIA 5. Kohtaa oppilas tunteissaan
MITEN KOHDATA LOUKATTUA • Kuuntele häntä kunnioittavasti. Voit toistaa mitä hän kertoo, jotta hän voi kokea että sinä kuuntelet. • Vältä sitä, että pyrkisit muuttamaan hänen käsitystä tapahtuneesta. • Harkitse miten lohdutat, joskus lohduttaminen koetaan tuskallisen tunteen vähättelyksi: ”Kyllä se siitä menee ohi, älä sure…” • Kun hän on kertonut asiansa ja kokee tulleensa kuulluksi pyydä kuvaamaan loukatuksi tulemisen tunnetta. Ehkä autat häntä sanoittamaan: suuttumus, viha, vääryys, pelko, katkeruus, voimattomuus, häpeä, syyllisyys, suru… • Auta häntä hyväksymään tunteiden olemassaolo, kunnioittamaan niitä ja siten kunnioittamaan itseään. Puhu ehdottomasta vapaudesta tuntea. • Jos mahdollista pohdi hänelle ihmisen tarvetta loukata peittääkseen omaa epävarmuuttaan omassa itsessään. Ehkä pohdit: Mitä toiselle sitä sisimmissään itselle ja Olemme toistemme sisäisiä peilejä.
MITEN KOHDATA LOUKKAAJAA • Keskustele hänen kanssaan tapahtuneesta, hänen toiminnastaan häntä kuunnellen kunnioittavasti. Toista olennainen hänen kertomuksestaan ei sitä totuutena pitäen vaan hänen versionaan tapahtuneesta. • Pyydä häntä kuvaamaan sitä, mitä tunteita hänellä oli tilanteessa. Auta sanoittamaan jos tarpeen: suuttumus, pelko, alemmuus, katkeruus, viha, häpeä, syyllisyys, suru… • Auta häntä hyväksymään tunteiden olemassaolo, kunnioittamaan niitä ja siten kunnioittamaan itseään. Pohdi ehdotonta vapautta tuntea ja rajoitettua vapautta toimia sekä itsehillintää. • Sovella Kunnioita vapautta tuntea. • Totea selkeästi että loukkaaminen on kielletty. • Jos mahdollista pohdi yleisesti ihmisen tarvetta loukata peittääkseen omaa epävarmuuttaan ja loukatuksi tulemisen tunnetta omassa itsessään. Ehkä pohdit: Mitä toiselle sitä sisimmissään itselle ja Olemme toistemme sisäisiä peilejä.
IHMINEN KOKEE OLEVANSA SEKÄ RAKASTETTU ETTÄ HYLÄTTY • Lapsi, ihminen joka kokee itsensä rakastetuksi, arvostetuksi, oppii arvostamaan itseään, muita sekä ympäristöään, luontoa – terve itsetunto. • Lapsi, joka kokee itsensä hylätyksi, oppii ettei häntä kunnioiteta, ettei hänellä ole itseisarvoa – heikko itsetunto. • Lapsi kokee, ettei häntä kunnioiteta ja rakasteta jos häntä: • hylätään, vähätellään, loukataan, ei osoiteta kiinnostusta… • idealisoidaan, nostetaan ”pilarin päälle” – itsekeskeisyys • lellitään, jolloin häntä estetään kehittymästä yhteisöllisyyteen • tukahduttava rakkaus, tunteiden kontrolli, vapauden menetys • kasvatetaan ehdollistavalla palkinto ja rangaistus –menetelmällä, mikä vieraannuttaa lasta tietoisuudestaan, itsestään
TUNTEET OHJAAVAT FYSIOLOGISTA, AJATUS- JA ULOSPÄINSUUNTAUTUVAA TOIMINTAA VIHAISET KUOLEVAT ENNEN AIKOJAAN
IHMINEN HALUAA TULLA NÄHDYKSI, HYVÄKSYTYKSI JA RAKASTETUKSI: tunteissaan, toiminnassaan, olemuksessaan • VIHAISELLE/PELOKKAALLE/LOUKATULLE ON TÄRKEÄMPÄÄ TULLA HYVÄKSYTYKSI TUNTEISSAAN KUIN SAADA TAHTONSA (VAATIMUKSENSA) LÄPI. • Viha alkaa pelosta. Kokiessaan itsensä uhatuksi, ihminen reagoi pelolla ja mahdollisesti vihalla. Siis viha on oire pelosta. • Viha voi olla kroonista. Jos vaaraa ei ole, hän hakee tilanteesta tekosyyn voidakseen tuoda esiin vihaansa – hänellä on tarve tulla nähdyksi tunteessaan. • Tunteet ovat jotain häpeällistä ja heikkoutta – tabu. Pelkäämme kohdata niitä toisessa ja itsessämme. Ihminen kokee itsensä taas hylätyksi. • Meillä on luonnonmukainen tarve ilmaista tunteitamme. • Kaikki tunteet pohjautuvat rakkauteen.
MITEN IHMINEN REAGOI HYLÄTYKSI TULEMISEEN • Hylätyksi tuleminen on epäoikeudenmukaista ja nöyryyttävää. Se on suuri uhka olemassaololle – katastrofi. • Ihminen reagoi uhkaan joko pelolla, paeten tai vihalla, taistellen. • Olemisen oikeus ja tunne täytyy epätoivoisesti hankkia aiheuttamalla muissa tai itsessä tunnereaktion: • hyväksyntää suorituksilla, kiltteydellä, miellyttämällä, rajattomalla riittävyydellä, täydellisyydellä, olemalla massojen ihailun kohde… • aiheuttamalla toisissa naurua ja/tai pelon, vihan, loukatuksi tulemisen, inhon ja syyllisyyden tunteita • hankkimalla valtaa, vallan symboleja, liehittelijöitä, omaisuutta… • kuulumalla johonkin ryhmään, jengiin, luokkaan, ulkopuoliset, rikollisuus • riippuvuus; nikotiini, alkoholi, huume, kännykkä, pelit, some, työ, ravitsemus… • aiheuttamalla tuskaa itselleen, näkymättömyys, itsetuhoisuus
TUNTEIDEN TUKAHDUTTAMINEN ON ITSENSÄ NUJERTAMISTA Tunteet ovat psyykkisen toiminnan keskeinen tekijä. Yritys kontrolloida tunteita merkitsee itsensä tukahduttamista. • Yritys kontrolloida tunnetta aktivoi, kasvattaa ja ylläpitää sitä. Samalla ihminen tukahduttaa itseltään kaikkia muitakin tunteita. • Yhdenkin tunteen tukahduttaminen tukahduttaa myös muut tunteet. • Tunteiden nujertaminen koetaan eloonjäämisen ehtona, pelastuksena. • Tältä ristiriitaiselta pohjalta ihminen kokee ja tulkitsee ympäristöään ja reagoi kielteisen tulkintansa mukaisesti. • Tämä luo myös mahdollisuuden tunteilla manipulointiin. • Koska tunteet ovat tabu, siis jokin ”musta laatikko”, ihminen kokee olevansa tunteittensa uhri. • Näin ihminen menettää tietoisuuden syvimmän tunteen vapaudesta (Johann Wolfgang von Goethe).
O TA V A N H E M M AT M U K A A N • Kerro ja keskustele oppilaiden vanhempien kanssa koulun arvoista ja sen merkityksestä oppilaan kohtaamisessa; ehdoton arvostus. • Valitse muutama näkökohta tästä ennaltaehkäisevästä osasta vanhempien kokouksiin. Kuuntele vanhempia, älä yritä vakuuttaa heitä mistään. Ristiriitaisia mielipiteitä saa olla hyvässä yhteistyössä. • Luo materiaaleja, jotka ovat helposti aikuisten ymmärrettävissä, siten opit lisää myös itse.
2 KOHTAA OPPILAS EHDOTTOMALLA ARVOSTUKSELLLA HAASTEITA • opetuksen häiritseminen • jatkuva huomion tarve • ylimielisyys, alentava käytös, kiusaaminen • keskittymisen puute, välinpitämättömyys TYÖKALUT Pura jännittynyttä ihmissuhdetta • Pura jännittynyttä ihmissuhdetta • Sovittele konfliktia • Seuraa toteutusta • Auta oppilasta muuttamaan toimintatapojaan
TYÖKALU: PURA JÄNNITTYNYTTÄ IHMISSUHDETTA Jos koet erityistä vaikeutta jotain asiakasta (tai työtoveria, puolisoasi, lastasi…) kohtaan, pysähdy ensin tunnistamaan ja pohtimaan tunteita itsessäsi. Kunnioituksesi tarttuu. Kysy häneltä: • ”Koen että meillä on jokin yhteistyövaikeus. Luulen, että sinä tunnet tyytymättömyyttä minun toimintatapojani kohtaan. Voitko kuvata niitä toimintatapojani, jotka herättävät sinussa epäoikeudenmukaisuuden tunteen? En tule selittelemään tai yrittämään muuttamaan käsitystäsi asiasta.” • Jos hän ei vastaa kysymykseesi, olet kuitenkin avannut kanavan. • Jos hän vastaa, kuuntele arvostavasti. Toista tärkeät asiat jotta hän saa varmuuden että sinä kuulit ja ymmärsit oikein. • Jos mahdollista kysy mitä tunteita hänessä herää näissä tilanteissa. • Kysy mitä hän voisi ehdottaa, miten muuttaa toimintatapojani. • Kiitä häntä ja sano, että pohdit asiaa.
IHMISKÄSITYS: SISÄINEN PEILI OLEMME TOINEN TOISTEMME SISÄISIÄ PEILEJÄ. • Meissä kaikissa on kaikkia inhimillisiä tekijöitä, joten kaikkea mitä näen sinussa, on myös minussa jossain määrin. • Sinun ilosi herättää tietoisuuden ilosta minussa, rohkeutesi rohkeudesta minussa, ankaruutesi ankaruudesta minussa. • Tai myös päinvastoin, sinun iloisuutesi herättää tietoisuuden surullisuudesta minussa, sinun avoimuutesi sulkeutuneisuudesta minussa. • Olemme samankaltaisia mutta ei samanlaisia; minussa on eri määrin, eri tavoin ja eri tilanteissa samaa kuin sinussa. • Mitä en siedä nähdä toisessa, sitä vielä vähemmän itsessäni – pelkään ja vihaan häntä.
TYÖKALU: SOVITTELE KONFLIKTIA Käy kummankin osapuolen kanssa erikseen seuraava kaksivaiheinen keskustelu. Pyri purkamaan ratkaisuvaatimuksia: 1 Käy kummankin osapuolen kanssa erikseen seuraava keskustelu: • Pyydä kuvaamaan oma versionsa tapahtuneesta. Kuuntele kunnioittavasti korjaamatta mitään. Kunnioitus tarttuu. Älä mene kenenkään puolelle. • Pyydä kuvaamaan mitä tunteita hänessä heräsi. Auta hyväksymään tunteita. • Kysy mitä tunteita tilanne ehkä herätti muissa mukana olleissa. • Kysy ehdotuksia oman ja toisen osapuolen toimintatapojen muuttamiseksi. 2 Käy kummankin osapuolen kanssa erikseen seuraava keskustelu: • Jos koet hyväksi pohdi perusajatuksia Olemme toistemme sisäisiä peilejä ja Mitä teen sinulle, teen sisimmässäni itselleni. • Kuvaa kullekin toisen osapuolen versio tapahtuneesta, tunteista ja toimintatapojen muutosehdotuksista. • Esitä kummallekin osapuolelle ehdotuksesi miten hänen voisi jatkossa toimia. Osapuolten ei tarvitse sopia keskenään. Jatka tarpeen mukaan.
TYÖKALU: SEURAA TOTEUTUSTA • Kysy ja kuuntele. Älä kyseenalaista. Keskity työtehtäviin ja toimintatapoihin. Kunnioituksesi tarttuu: • Selvitä oppilaan kanssa mikä oli edellisen kauden työsuunnitelma. • Selvitä mikä osuus toteutui – missä mennään. • Kysy mikä helpotti toteutetun osuuden toteuttamista. • Selvitä mikä osuus ei toteutunut. • Kysy mikä vaikeutti tai esti toteuttamista. • Tee yhdessä seuraavan kauden työsuunnitelma: • Ota huomioon puuttunut työ. • Vahvista helpottavia tekijöitä. • Ennaltaehkäise esteitä. • Ota huomioon uudet tarpeet. • Kiitä keskustelusta ja sovi uudesta tapaamisesta.
TYÖKALU: OPPILAAN TOIMINTATAPOJEN MUUTOS Pohdi oppilaan kanssa: Ihminen pyrkii kaikessa toiminnassaan aina johonkin hyvään omalta kannaltaan, vaikka se voi sisältää jotain kielteistä estojen takia. • Kuvaa yhdessä oppilaan nykyisiä toimintatapaa kohdata ongelma. • Otetaan esiin se hyvä/etu/nautinto, mitä oppilas on saanut tai hakee nykyisellä toimintatavallaan (1). • Pohditaan ja kuvataan mikä olisi ideaalinen toimintatapa ja mitä hyvää/etua/nautintoa oppilas voisi kokea näin toimien (2). • Pyydä häntä kuvaamaan niitä hyviä tunteita, joita hän kokee ajatellessaan nykyistä toimintatapaansa (1), ja sitten mitä tunteita hän kokisi ideaalisessa toimintatavassa (2). Hyviä tunteita ovat esim. turvallisuus, rohkeus, ilo, itsekunnioitus, rakkaus, kiitollisuus, vapaus… • Pyydä häntä vertaamaan nykyisen (1) ja ideaalisen toimintatavan (2) hyvää/etua/nautintoa ja valitsemaan kumpaa haluaa. • Jos valinta on ideaalinen toimintatapa, sitä harjoitellaan.
3 ARVOSTA YHTEISÖÄ – TYÖRAUHA KAIKKIEN VASTUULLA HAASTEITA • yleinen kaaos luokkahuoneessa • opetuksen häiritseminen • ylimielisyys, alentava käytös, kiusaaminen • reviirit, riitaisuus, väkivaltaisuus TYÖKALUT Vahvista tasa-arvoa ja yhteisöllisyyttä • Vahvista tasa-arvoa ja yhteisvastuuta • Motivoi tietoisuuden avulla • Auta ryhmää muuttamaan toimintatapojaan
LUOKASSA KAAOS Kokenut opettaja kertoi että häneltä menee 70 % ajasta muuhun kuin opetukseen. Tehtaanjohtaja kertoi, että yli 50 %. Aikaa on. • Kohtaa ”jäävuoren huiput” yksitellen työkaluilla: Pura jännittynyttä ihmissuhdetta, Käänteinen kritiikki ja Sitä mitä toiselle sitä itselle. • Pohdi omaa tunnettasi ennen kuin astut luokkaan, sovella itseesi Kunnioita vapautta tuntea. • Älä pyri kontrolliin, se on ansa. Kulje luokassa kunnioittavasti, katsele silmiin. Älä puhu mitään. Ehkä kunnioituksesi tarttuu. • Hätätilassa vihastu tietoisesti ja huuda: “Lopettakaa!” – osoitat että välität. Osalle suuttumus on normaali tapa kokea itsensä huomatuksi. • Pohdiskele lähimpänä olevien kanssa jotain kiinnostavaa asiaa, ehkä mitä varten olemme täällä... Ehkä muut tulevat mukaan. • Siirrä työrauhan ylläpito vähitellen yhteisvastuuksi. Häiriön esiintyessä halukkaat oppilaat pyytävät selkeästi työrauhaa.
TYÖKALU: VAHVISTA TASA-ARVOA JA YHTEISVASTUUTA Pohdi oppilaiden kanssa koulun ja luokan arvopohjaa syventäen tietoisuutta niistä. Sen pohjalta laaditaan keskinäiset sopimuksen niistä asioista, jotka voivat kuulua luokan vapauteen päättää kuten ehkä: • Huonekalujen sijainti, istumapaikkojen jako… • Miten huolehditaan luokkahuoneesta ja käytävätilasta… • Toveriavusta sopiminen • Omien mobiililaitteiden käyttö • Miten ennaltaehkäistä ja estää häiriköintiä ja kiusaamista • Muut keskinäiset sopimukset yhteistyöstä kuten kännykät… • Päätös mahdollisesta luokan vastuuhenkilöstä ja tehtävistä • Välituntiaktiviteettien suunnittelu ja organisointi • Opintoprojektien ja menetelmien suunnittelu • Tapahtumien suunnittelu kuten: vierailu, urheilu, tiede, taide, juhla… • Harjoittele tilannetta kun Kalle loukkaa Leenaa
SEURAUKSET LAIN TAI SOPIMUSTEN RIKKOMISESTA • Ensin pohdi onko sovellettava lain ja/tai muun korkeamman instanssin (kouluhallitus...) määräämiä seurauksia. • Sovella kohdehenkilöön seuraavia työkaluja itsekunnioituksen herättämiseksi: Kunnioita vapautta tuntea, Pura jännittynyttä ihmissuhdetta ja/tai Käänteinen kritiikki. • Pohdi perusajatuksia Mitä teen toiselle, sitä teen itsessäni itselleni, Olemme toistemme sisäisiä peilejä, Pahaa voidaan korjata vain hyvällä. • Tarvittaessa sovella ryhmässä Ryhmän toimintatapojen muutos.
TYÖKALU: MOTIVOI ARVOSTUKSEN AVULLA Keskustele arvopohjasta, pyydä oppilaita pohtimaan: • Tunnetko koulun arvot? Haluatko muuttaa jotain niissä? • Voivatko koulun arvopohja auttaa sinua pohtimaan omia arvojasi? • Anna esimerkkejä ihmisistä, joilla on merkityksellinen elämä? • Miltä näyttää unelmasi tai visiosi tulevaisuudestasi, elämästäsi? • Millä tavalla koulunkäynti voi edistää tai estää unelmasi toteutumista? Suhteesi kouluun ja luokkaan: • Millä tunteella käyt koulua? • Mitä tunnet luokkaasi kohtaan? • Onko luokassasi keskinäisen arvostuksen henki? Miten vaikutat siihen? • Tunnetko olevasi arvostettu? Onko sinulla tapana arvostaa muita? • Autetaanko kakkia osallistumaan? Miten sinä edistät sitä? • Mitä ehdotuksia sinulla on yhteistyön ja hyvinvoinnin kehittämiseksi?
AGGRESSION, HÄIRIKÖINNIN JA KIUSAAMISEN KÄSITTELY • Hätätilanteessa keskity ensin vain aggression estämiseen, käytä suuttumusta voimanasi. Suuttumuksen sisältyy se että välität. • Jos on tarve, sovella lain tai koulun mukaisia seurauksia. • Ryhmässä vallitsee yhteisvastuu, joten kaikki kokevat vapauden ja vastuun reagoida välittömästi aggression estämiseksi. • Kun tilanne on ohi, pura ristiriidan ratkaisuvaatimuksia. • Selvitä erikseen kunkin osapuolen käsitys tilanteesta, kunkin toimintatavat ja tunteet, sovella Kunnioita vapautta tuntea, Pura oppilaan ongelmaa, Miten käsitellä ristiriitaa… • Älä syyllistä. Älä tuomitse. Vältä kysymystä miksi, se poistaa vapauden ja vastuun. Sovella Miten sovitella ristiriitaa. • Syvennä luokan/kunkin osapuolen kanssa tietoisuutta perusajatuksista. • Saadun kokemuksen pohjalta keskustele, miten toimia vastaavissa tilanteissa; sovella Ryhmän toimintatapojen muutos.
TYÖKALU: AUTA RYHMÄÄ MUUTTAMAAN TOIMINTATAPOJA Pohdi ryhmän kanssa: Ihminen pyrkii kaikessa toiminnassaan aina johonkin hyvään omalta kannaltaan, vaikka se sisältäisi jotain kielteistä estojen takia. • Ryhmä valitsee ongelman/muutostarpeen ja pohtii toivottua tilaa. • Yhdessä kuvataan nykyistä toimintatapaa kohdata ongelma. • Otetaan esiin se hyvä/etu/nautinto, mitä ryhmä on saanut tai hakee nykyisellä toimintatavallaan (1). • Pohditaan ja kuvataan, mikä olisi ideaalinen toimintatapa ja mitä hyvää/etua/nautintoa ryhmä voisi kokea näin toimien (2). • Pyydä ryhmää kuvaamaan niitä hyviä tunteita, joita se kokee ajatellessaan nykyistä toimintatapaansa (1) ja sitten mitä tunteita se kokisi ideaalisessa toimintatavassa (2). Hyviä tunteita ovat esim. turvallisuus, rohkeus, ilo, itsekunnioitus, rakkaus, kiitollisuus, vapaus… • Ryhmä vertaa nykyisen (1) ja ideaalisen toimintatavan (2) hyvää/etua/nautintoa ja valitsee tietoisesti, kumpaa haluaa. • Jos valinta on ideaalinen toimintatapa, sitä harjoitellaan.
K ES KU S T E L E SÄ Ä N N Ö L L I S ES T I PERUSAJATUKSISTA • YHTEISVASTUU edellyttää tasa-arvoa ihmissuhteissa. • RAKKAUS: Pahaa voidaan korjata vain hyvällä. • VAPAUS: Rajaton vapaus tuntea ja ajatella, rajoitettu vapaus toimia – vapaus on vastuuta. • ITSEN UHRI: Sitä, mitä teen toiselle, teen sisimmässäni itselleni. • SISÄINEN PEILI: Kaikkea, mitä näen sinussa, on myös minussa. • SISÄINEN ÄÄNI: Tiedostan siis olen, ihminen on tietoisuutensa.
4 ENNALTAEHKÄISE JA PURA STRESSIÄ HAASTEITA • ahdistus, pelko, riittämättömyys, suru, väsymys… • koulusta syrjäytyminen, itsetuhoisuus TYÖKALUT • Pohdi stressin ulkoisia ja sisäisiä syitä • Kuunetele oireita tunteissa ja kehossa • Harjoittele askeleet stressin purkamiseen
IHMINEN ON SOSIO-PSYKO-SOMAATTINEN KOKONAISUUS • Ympäristö, yhteiskunta, perhe vaikuttavat ihmisen psyykeen – persoonallisuus. • Tunne kommunikoi ja ohjaa kehon fysiologisia toimintoja. Pelko ja viha kertovat neurologiselle järjestelmälle vaarasta tai uhasta. • Neurologinen järjestelmä aktivoi kehon fysiologisen toiminnan stressitilaan. Alkaa stressihormonien tuotanto. • Kun vaara on ohi, pelko ja viha purkautuvat, mikä ohjaa neurologista järjestelmää purkamaan kehon stressitoiminnot. • Psykosomatiikkaa (soma=keho) voitaisiin kutsua sosio-psyko-somatiikaksi.
T E R V E J A S A I R A S S T R E S S I TERVE STRESSI on tilanteen tarpeen ja resurssien mukaista optimaalista ponnistusta: • Lepotilassa sinun ei tarvitse tahtoa mitään, tahtominen johtaisi ponnistukseen. • Vaaratilanteessa on tärkeää, että pelkäät ja tahdot puolustaa elämää ja oikeudenmukaisuutta, siten aktivoit stressireaktion myös kehossasi. • Tahtoa johtaa ponnistukseen. Tahto on stressin ”kaasutin”. SAIRAS STRESSI on se osuus stressitasosta joka aiheutuu kun kokee tarvetta ja resursseja epätasapainoisella tavalla.
KILPAILUYHTEISKUNTA: • Enemmän töitä, vähemmän resursseja • Jatkuvasti kasvavien vaatimusten kierre • Yhä tarkemmat mittausmenetelmät kasvattavat kontrollia rajattomasti MIKÄ ON SINUN SUHTAUTUMISTAPASI? • Hyväksyy tietoisuuden vaikeuksistaan ja mahdollisuuksistaan • Priorisoi, laskee laatua • Pyytää apua, raportoi johtoa • Vaikuttaa päätöstentekoon STRESSAA TERVEESTI • Vaatii ratkaisua, ei sopeudu • Valittaa, kadottaa ilon • Väsyy, ei kunnioita oireita • Työstä tulee vaade selviytyä • Kokee kaiken vaatimuksena • Masentuu, uhriutuu STRESSAA TUHOAVASTI
INHIMILLISET RIKKAUDET = TASAPAINO/TERVEYS Havaintokyky, aistimus, yhteys Muisti, menneen hyödyntäminen Intuitio, “kuudes aisti” Rakkaus, ilo, vastuullisuus, vaatimattomuus, keskittyminen Rohkeus, aloitteellisuus Luovuus Arviointikyky, terve järki Rehellisyys, oikeudentaju Kauneudentaju Itsehillintä, impulssien hillintä Kyky oppia, erityislahjakkuudet Fyysiset lahjat ESTOT AIHEUTTAVAT EPÄTASAPAINON/ SAIRAAN STRESSIN Kielteiset tunnetoiminnan tavat kuten ahdistus, pelko, viha, alemmuus, hylätty, häpeä, suru sekä vaatimus ettei näin saisi tuntea Tietoisuuden torjunta, vaatimus ettei todellisuus saisi olla totta Vaativuus: perfektionismi, rajattomuus, suuruusmania, ankaruus, kontrollintarve Kielteisyys, kateus, inversio; hyvä on pahaa, paha on hyvää – vaatimus että hyvää ei saisi olla Itsekkyys, itsekeskeisyys, narsismi, uhriutuminen
TYÖKALU: HARJOITTELE ASKELEET STRESSIN PURKAMISEEN 1(2) 1 Sopeudu siihen, mitä et voi muuttaa. Puhu ongelmastasi, raportoi avoimesti ja selkeästi tilanteestasi vastuuhenkilöille. Pyydä neuvoa ja apua. 2 Ratkaisuvaatimukset tekevät inhimillisistä ongelmista kroonisia. Pura vaatimuksia. Älä keskity pahan vastaiseen taisteluun. Muunna ongelma visioksi siitä, mikä olisi ihanteellinen opiskelu/työtilanteesi (utopia). Pidä suunta siihen, tulevaisuuteen. Pohdi mitä voit oppia vaikeudestasi. 3 Suunnittele helpottavia käytännön toimenpiteitä, priorisoi asioita… 4 Varaa aikaa. Pysähdy yksin, ystävän tai ryhmän kanssa tuntemaan ja tiedostamaan stressisi fyysisiä oireita. Kunnioita kehoasi, työkaluasi. Oire on aina hyödyllinen hälytys, salli oireita niitä kuunnellen: jännittyneisyys, kehon kivut, väsymys, unettomuus, nopea hengitys, sydämentykytys, korkea verenpaine, vilustumiset‚ ihovaivat, infektiot, vatsakipu, immuunijärjestelmän sairaudet… 5 Mitä tunnet tunteissasi. Sovella työkalua Kunnioita vapautta tuntea: ahdistus, epävarmuus, pelko, jännittyneisyys; rauhattomuus, vaikeus keskittyä, hylätyksi tuleminen, epäoikeudenmukaisuus; ärsyyntyneisyys, viha, katkeruus, kostonhalu, huono itsetunto, alemmuus, sulkeutuneisuus,
TYÖKALU: HARJOITTELE ASKELEET STRESSIN PURKAMISEEN 2(2) pelko menettää kontrolli, toivottomuus, tahdottomuus, eristäytymisen tarve, kyynisyys, depressio, uupumus, aggressiivisuus 6 Tunnista ja tiedosta stressin sisäisiä tekijöitä, estojasi: kielteiset tunnetoiminnan tavat ja tunteiden torjunta, vaativuus, virheettömyys, kaikkeen riittävyys, itsekeskeisyys, uhriutuminen havaintokyky, muisti, intuitio, rakkaus, vastuullisuus, keskittyminen, rohkeus, luovuus, arviointikyky, oikeuden- ja kauneudentaju, itsehillintä, kyky oppia, lahjakkuudet 7 Kehitä tapaa vahvistaa tietoisuutta inhimillisistä rikkauksista toisissa, näin saat yhteyttä niihin itsessäsi, yhteyden omaan itseesi: havaintokyky, muisti, intuitio, rakkaus, vastuullisuus, keskittyminen, rohkeus, luovuus, arviointikyky, oikeuden- ja kauneudentaju, itsehillintä, kyky oppia, lahjakkuudet, fyysiset kyvyt 8 Toimi elämänsuuntaisesti vaikka vastoin tahtoasi – se on rakkautta. Stressin sietokyky on nöyryyttä reagoida ennaltaehkäisevästi sen hälytysmerkkeihin tunteissa ja kehossa..
• Uusin kirja: Miten kohdata vihaa ja ilkeyttä, Pertti Simula, Into, Helsinki, 2020 – voit tilata myös: info@conscientia.se • YouTubessa: MUUTOS KOULUSSA – opettaja, oppilas ja Sokrates • YLE/Areena: https://areena.yle.fi/1-50538941 • https://yle.fi/aihe/artikkeli/2020/10/30/miten-suomalaisesta- bisnesmiehesta-tuli-brasilian-koyhien-auttaja Koulutusta, työnohjausta, terapiaa sekä kirjallisuutta: conscientia.se, info@conscientia.se

More Related Content

PPTX
Miten käsitellä vihaa ja ilkeyttä -koulutuksen powerpoint-esitys
Pertti Simula
 
PPTX
Miten käsitellä vihaa ja ilkeyttä -koulutuksen powerpoint-esitys
Pertti Simula
 
PDF
Aaltola: Ryhmätaitoja ja aggression hallintaa koulun tuella
Kouluterveyskysely
 
PPTX
Työrauha luokassa -koulutuksen powerpoint-esitys
Pertti Simula
 
PDF
Itsemyötätunnon webinaari 2.9.21 Mari Juote ja Leena Rasanen
Mari Juote
 
PPTX
Persoonallisuushäiriöt
Työterveyslaitos
 
PDF
21.3.2018 Hyva vuorovaikutus tyoyhteisossa
Työterveyslaitos
 
PPTX
Apinamieliohjelma
Anneli Alatalo
 
Miten käsitellä vihaa ja ilkeyttä -koulutuksen powerpoint-esitys
Pertti Simula
 
Miten käsitellä vihaa ja ilkeyttä -koulutuksen powerpoint-esitys
Pertti Simula
 
Aaltola: Ryhmätaitoja ja aggression hallintaa koulun tuella
Kouluterveyskysely
 
Työrauha luokassa -koulutuksen powerpoint-esitys
Pertti Simula
 
Itsemyötätunnon webinaari 2.9.21 Mari Juote ja Leena Rasanen
Mari Juote
 
Persoonallisuushäiriöt
Työterveyslaitos
 
21.3.2018 Hyva vuorovaikutus tyoyhteisossa
Työterveyslaitos
 
Apinamieliohjelma
Anneli Alatalo
 

Similar to Työrauha luokassa -koulutuksen powerpoint-esitys (20)

PDF
Kiusaamisen ehkäiseminen varhaiskasvatuksessa
THL
 
PPTX
141128 boss it opettajien autonomia ja kokemuksellisuus
Ville Venäläinen
 
PDF
Toimivat käytännöt 2
Ensi- ja turvakotien Liitto ry
 
PDF
Kasvatusluento TaY 29.1.18
Timo Purjo
 
PPT
Työpaikan vuorovaikutustaidot -tilaisuuden materiaali
Suomen Ekonomit
 
PPTX
Toivoa-verkkokurssi Osio 6 Apua ja tukea myös omaiselle itselleen (pptx)
finfami
 
PPTX
Hankalan vanhemman kohtaaminen
Minna Riikka Järvinen
 
PDF
CONSCIENTIA-­‐MENETELMÄ -­‐ VIITEKEHYS
Pertti Simula
 
PDF
Kasvatusluento TaY 30.1.17
Timo Purjo
 
PDF
Tiina Ilola Art vähemmän väkivaltaa
sarilvonen
 
PPT
Sosiaalinen toiminta ja viestintätyyli
KirsiViitanen
 
PDF
AFS 30.10.2016
Riikka Kaukinen
 
PPT
Vanhuspsykiatrian ABC
Satakunnan sairaanhoitopiiri
 
PPTX
Erilaisuuden tukeminen
Heli Antila
 
PDF
Lapsen kasvun ja kehityksen tukeminen sekä vanhemmuuden voimavarojen vahvist...
THL
 
PDF
Aikuisten toiminta heijastuu kiusaamiseen
Lastensuojelun Keskusliitto
 
PDF
Kukaan ei koskaan kysynyt mitä tukea mä tarviin -opas ADHD-nuoren kohtaamiseen
Ira Vihreälehto
 
PDF
Isän ja lapsen suhteen tukeminen
Ensi- ja turvakotien Liitto ry
 
PDF
Ilola: Ryhmätaitoja ja aggression hallintaa koulun tuella
Kouluterveyskysely
 
PPTX
Nuorten maailmat koulussa
Tomi Kiilakoski
 
Kiusaamisen ehkäiseminen varhaiskasvatuksessa
THL
 
141128 boss it opettajien autonomia ja kokemuksellisuus
Ville Venäläinen
 
Toimivat käytännöt 2
Ensi- ja turvakotien Liitto ry
 
Kasvatusluento TaY 29.1.18
Timo Purjo
 
Työpaikan vuorovaikutustaidot -tilaisuuden materiaali
Suomen Ekonomit
 
Toivoa-verkkokurssi Osio 6 Apua ja tukea myös omaiselle itselleen (pptx)
finfami
 
Hankalan vanhemman kohtaaminen
Minna Riikka Järvinen
 
CONSCIENTIA-­‐MENETELMÄ -­‐ VIITEKEHYS
Pertti Simula
 
Kasvatusluento TaY 30.1.17
Timo Purjo
 
Tiina Ilola Art vähemmän väkivaltaa
sarilvonen
 
Sosiaalinen toiminta ja viestintätyyli
KirsiViitanen
 
AFS 30.10.2016
Riikka Kaukinen
 
Vanhuspsykiatrian ABC
Satakunnan sairaanhoitopiiri
 
Erilaisuuden tukeminen
Heli Antila
 
Lapsen kasvun ja kehityksen tukeminen sekä vanhemmuuden voimavarojen vahvist...
THL
 
Aikuisten toiminta heijastuu kiusaamiseen
Lastensuojelun Keskusliitto
 
Kukaan ei koskaan kysynyt mitä tukea mä tarviin -opas ADHD-nuoren kohtaamiseen
Ira Vihreälehto
 
Isän ja lapsen suhteen tukeminen
Ensi- ja turvakotien Liitto ry
 
Ilola: Ryhmätaitoja ja aggression hallintaa koulun tuella
Kouluterveyskysely
 
Nuorten maailmat koulussa
Tomi Kiilakoski
 
Ad

More from Pertti Simula (15)

PPTX
Arbetro i klassen
Pertti Simula
 
PPT
Arbetro i klassen
Pertti Simula
 
PPT
Hur bemöta ilska och elakhet
Pertti Simula
 
PPTX
How to deal with stress
Pertti Simula
 
PPT
Educação transformadora - versão 2018
Pertti Simula
 
PPT
Relações humanas e cooperação - nova apresentação
Pertti Simula
 
PPT
Como lidar com estresse
Pertti Simula
 
PPT
Educação transformadora
Pertti Simula
 
PDF
Kasikirja kannet
Pertti Simula
 
PDF
CONSCIENTIAMETODENS MÄNNISKOSYN
Pertti Simula
 
PDF
Handbok i CONSCIENTIA METODEN
Pertti Simula
 
PPT
CONSCIENTIAMETODEN
Pertti Simula
 
PDF
Conscientiametoden
Pertti Simula
 
PPT
Cooperação e relações humanas
Pertti Simula
 
PPT
CONSCIENTIAMETODEN
Pertti Simula
 
Arbetro i klassen
Pertti Simula
 
Arbetro i klassen
Pertti Simula
 
Hur bemöta ilska och elakhet
Pertti Simula
 
How to deal with stress
Pertti Simula
 
Educação transformadora - versão 2018
Pertti Simula
 
Relações humanas e cooperação - nova apresentação
Pertti Simula
 
Como lidar com estresse
Pertti Simula
 
Educação transformadora
Pertti Simula
 
Kasikirja kannet
Pertti Simula
 
CONSCIENTIAMETODENS MÄNNISKOSYN
Pertti Simula
 
Handbok i CONSCIENTIA METODEN
Pertti Simula
 
CONSCIENTIAMETODEN
Pertti Simula
 
Conscientiametoden
Pertti Simula
 
Cooperação e relações humanas
Pertti Simula
 
CONSCIENTIAMETODEN
Pertti Simula
 
Ad

Työrauha luokassa -koulutuksen powerpoint-esitys

  • 1. TYÖRAUHA LUOKASSA – kun totutut keinot eivät toimi • Ennaltaehkäise ongelmia – ryhmäyttäminen • Kohtaa oppilas ehdottomalla arvostuksella • Arvosta yhteisöä – työrauha kaikkien vastuulle • Pura ja hoida stressiä conscientia.se, [email protected] Helsinki, Tukholma, São Paulo
  • 2. KOULUSSA ONGELMIA • Opetuksen häiritseminen, jatkuva huomion tarve • Alentava käytös, ylimielisyys, kiusaaminen • Rauhattomuus, keskittymisen puute, välinpitämättömyys • Reviirit, riitaisuus, väkivaltaisuus • Kaaos luokkahuoneessa • Kilpailu, vertailu, eriarvoisuus ja epäoikeudenmukaisuus • Koulupelko, syrjäytyminen, itsetuhoisuus • Ahdistus, turhautuneisuus, voimattomuus, suru, väsymys, stressi TOIMINTATAVAT OVAT OIREITA TUNTEISTA
  • 3. KESKUSTELE OPPILAIDEN KANSSA ARVOPOHJASTA Pohdi luokassa seuraavia kysymyksiä soveltaen niitä luokan ymmärryksellisen tason mukaisesti: • Miten ymmärrät kunkin arvon merkitystä? • Koetko että näitä arvoja noudatetaan luokassasi/koulussasi? • Kuvaa millainen olisi yhteisö, jossa näitä arvoja todella toteutetaan. • Mitkä ovat sinun arvosi elämässä? • Oletko eri mieltä koulun arvoista ja millä lailla? • Mitä koulunkäynti merkitsee tulevaisuudellesi hyvässä ja pahassa? Kaikki ajatukset ovat yhtä arvokkaita. • Ehkä jatka laatimalla yhdessä sopimuksia ja seurauksia kännyköistä, häiritsevästä käytöksestä, alentamisesta, kiusaamisesta… Oppilaan tulee saada tuntea itsensä nähdyksi ja arvostetuksi Oppilas osallistuvana, itsenäisenä toimijana Ihmiskuva, suhde itseen, muihin, yhteiskuntaan ja luontoon Pyrkimys totuuteen, kauneuteen ja hyvyyteen Taloudellinen ja sosiaalinen tasa-arvo Sukupolvien yli ulottuva globaali vastuu luonnon tasapainosta
  • 4. KOULUN NORMIEN JA ARVOPOHJAN VÄLINEN RISTIRIITA 1(3) YLEISET NORMIT JA KÄYTÄNNÖT OPETUSSUUNNITELMAN ARVOPOHJA Arvosanat, luokittelu, kilpailu, epätasa-arvo, itsekeskeisyys Oppilaan inhimillinen kehitys, tasa-arvo, yhteistyö, empatia Arvostus vaatimusten ja suoritusten mukaan Kaikilla on sama ihmisarvo, kaikkien ehdoton arvostus Ehdollistava kasvatus, ”keppi ja porkkana” Kasvatus perustuu tietoisuuteen Vaatimus ja kontrolli seurata ohjeita, olla kiltti ja tottelevainen Tiedostava itsenäinen toimija, vapaus on vastuuta Nollatoleranssi kiusaamiseen Pura tarve alentaa ja kiusata Nujertava tunteiden kontrolli Vapaus tuntea, tunteiden kunnioitus Opettaja ratkaisee kaikki ongelmat Luokassa vallitsee yhteisvastuu Löytää ja vahvistaa vahvuuksia Kaikissa on kaikki vahvuudet
  • 5. KOULUN NORMIEN JA ARVOPOHJAN VÄLINEN RISTIRIITA 1(3) VAIKUTUS KASVATUKSEEN VAIKUTUS KASVATUKSEEN Kasvatus perustuu ulkoiseen; vaatimukset, valvonta; ehdollistaminen, kesyttäminen, totuttaminen; vieraantuminen itsestä, muista ja ympäristöstä Kasvatus perustuu sisäiseen, tietoisuuteen; vapaus tarkoittaa vastuuta; yhteys itseen, muihin ja ympäristöön, ihmisyys Ylisuoristus tai motivaation puute, epätoivoiset yritykset tulla nähdyksi, pahoinvointi Vapaa, spontaani ja luonnollinen tahto keksiä maailma ja elämä; kokeilla, oppia jatkuvasti Häiritsevä ja alentava käytös, kiusaaminen Halu toteuttaa itsensä kanssaihmisenä Epätasapaino, stressi, poissaolot, koulufobia, syrjäytyminen Yksilön ja yhteisön tasapaino
  • 6. KOULUN NORMIEN JA ARVOPOHJAN VÄLINEN RISTIRIITA 3(3) SEURAUKSET TUNTEISIIN SEURAUKSET TUNTEISIIN Tunteiden kontrolli Vapaus, vastuu Epävarmuus, pelko, viha, kapoina/lamaantuminen Turvallisuus, ilo, yhteenkuuluvuus Epäoikeudenmukaisuus Oikeudenmukaisuus Tarkoituksettomuus Merkityksellisyys Itsekeskeisyys Empatia, rakkaus, huolenpito, onnellisuus
  • 7. Albert Einstein: MAAILMAN ONGELMIA EI VOIDA RATKAISTA NIILLÄ PERIAATTEILLA JOTKA OVAT NE AIHEUTTANEET
  • 8. Conscientia-menetelmä • Psykodynaaminen lähestymistapa, holistinen ihmiskäsitys Menetelmän kehitys tapahtuu verkossa jossa mukana kasvatuksen alueella toimivia ihmisiä Ruotsista, Suomesta ja Brasiliasta yli 20 vuoden ajan. Menetelmää kuvaavia kirjoja, Pertti Simula: • Miten kohdata vihaa ja ilkeyttä, Into, Helsinki, 2020 • Transformação das relações humanas e cooperação, Editora Expressão Popular, São Paulo, 2017 • Känslornas handbok, Notis Förlag, Malmö, 2015 • Käsikirja ihmiselle, Into, Helsinki, 2013 Kirjoja voi tilata [email protected] CC – Creative Commons – aineistoa voi kopioida vapaasti.
  • 9. TYÖKALUT ONGELMIEN KOHTAAMISEEN JA KÄSITTELYYN HAASTEITA: Opetuksen häiritseminen, huomiontarve; Alentava käytös, kiusaaminen; Keskittymisen puute; Väkivaltaisuus; Kaaos; Eriarvoisuus; Stressi ENNALTAEHKÄISE KOHTAA OPPILAS KOHTAA YHTEISÖ PURA STRESSIÄ Keskustele arvopohjasta Vahvista inhimillistä rikkautta kaikissa Pura tarve alentaa ja kiusata Ennaltaehkäise impulsiiviset reaktiot Kohtaa oppilas tunteessaan Arvostava palaute Käänteinen kritiikki Pura jännittynyttä ihmissuhdetta Sovittele ristiriita Seuraa toteutusta Auta oppilasta muuttamaan toimintatapaansa Vahvista tasa- arvoa ja yhteisvastuuta Vahvista sitoutumista Auta ryhmää muuttamaan toimintatapaansa Pohdi stressin ulkoisia ja sisäisiä tekijöitä Kuuntele oireita tunteen ja kehon tasoilla Ota askeleet purkaa sairasta stressiä
  • 10. ENNALTAEHKÄISE ONGELMIA – RYHMÄYTTÄMINEN 1. Keskustele arvopohjasta 2. Vahvista inhimillistä rikkautta kaikissa 3. Pura tarvetta alentaa ja kiusata 4. Ennaltaehkäise impulsiivisia reaktioita 5. Kohtaa oppilas tunteissaan
  • 11. PERUSAJATUS: RAKKAUS (EMPATIA) PAHAA VOIDAAN KORJATA VAIN HYVÄLLÄ • Mitään pahaa ei voi korjata toisella pahalla. • Jokaisella on luonnollinen tarve rakkauteen. • Rakkaus on elämän perustunne. • Rakkaus on toimintaa yhteisen hyvän puolesta vaikka vastoin tahtoaan. • Rakkaus on meissä, mutta me tarvitsemme muilta rakkautta sen vahvistamiseksi. • Antaa takaisin, kostaa tai rangaista kasvattaa pahaa. • Usein tulkittuna: Rakkaus on ihastumista ja romanttista rakastumista…
  • 12. PERUSAJATUS: YHTEISVASTUU YHTEISVASTUU EDELLYTTÄÄ TASA-ARVOA IHMISSUHTEISSA. • Tasa-arvo tarkoittaa tasa-arvoista osallistumista toimintaan ja päätöksentekoon. • Tasa-arvo aiheuttaa yhteisvastuun. Kaikilla on yhtä suuri vapaus ja vastuu toimia. • Kaikki kokevat vapauden ja vastuun huolehtia työrauhasta ja kiusaamisen estämisestä, se on yhteisöllisyyttä. • Yhteisvastuu aiheuttaa seuraavan toimintatavan: • Kalle sanoo Leenalle: ”Olet hullu!” • Maija kuulee ja sanoo: ”Kalle, mitä sinä tunnet?” Huomio kohdistuu Kalleen, ei miten Leena reagoi
  • 13. MITEN VOIMME YHDESSÄ KOHDATA HAASTEITA? Keskustele ja pyydä oppilailta ehdotuksia: • Miten voimme yhdessä ennaltaehkäistä ja käsitellä luokassa esiin tulevia tavallisia ongelmia huomioiden koulun arvopohjan? Kun oppilaat voivat kokea, että heidän ajatuksiaan ja toiveitaan kunnioitetaan, he kokevat voivansa vaikuttaa. Tämä tuntuu syvästi arvostuksen osoituksena. HAASTEITA Opetuksen häiritseminen Jatkuva huomion tarve Ylimielisyys, alentava käytös, kiusaaminen Keskittymisen puute Reviirit, riitaisuus, väkivaltaisuus Kaaos luokkahuoneessa Vertailu, eriarvoisuus Syrjäytyminen, itsetuhoisuus Ahdistus, turhautuneisuus, voimattomuus, suru, väsymys, stressi
  • 14. KESKUSTELE OPPILAIDEN KANSSA VAATIMUKSISTA • Vaatimukset voivat toimia lyhyellä aikavälillä, mutta eivät yleensä pitkällä aikavälillä. • Vaatimuksiin liittyy voimankäyttö, alistaminen. • Vaatimuksen kohde reagoi ahdistuksen, ärsyyntymisen, pelon, epäoikeudenmukaisuuden, vihan ja vastustuksen tunteilla. • Myös se joka asettaa vaatimuksen kokee jännitystä. • Niin kehittyy salattu konflikti opettajan ja oppilaan välillä. • Konfliktista tulee huomaamatta krooninen. • KORVATAAN VAATIMUKSET HERÄTTÄMÄLLÄ TIETOISUUS. Erityisopettaja: ”Vaatimus herättää pelkoa ja vihaa; täytyy selviytyä, ei saa tehdä virheitä – yksinäisyys ja itsekeskeisyys... Vaatimus tuntuu syytökseltä, rangaistukselta, joltakin ilkeältä, pysäyttävältä.” https://yle.fi/uutiset/3-12575087 ”Ei kannata patistaa, painostaa…”
  • 15. MITEN ROHKAISTA JA OHJATA OPPILASTA Osoita mielenkiintoa ja ehdotonta kunnioitusta. Älä nalkuta, sano kerran selkeästi ja hitaasti, kaksi kertaa sanottu aiheuttaa ärtymyksen ja vastustuksen ja kolme kertaa sanottu aiheuttaa vihan, kapinan. • Teki virheen: ”Kas, noinkin voi tehdä. Mitä jos kokeilisit tehdä tällä tavalla.” • Keskeyttää: ”Kuuntelen sinua heti, kun toinen on puhunut asiansa loppuun.” • Huutaa: ”On helpompi keskittyä kuuntelemaan sinua, kun puhut hiljemmin.” • Häiritsee: ”Pysähdy kunnioittamaan tietojasi ja taitojasi, siis itseäsi.” • Myöhästyy: ”Koet ehkä ankaraa vaatimusta tulla ajoissa, mikä aiheuttaa vastustuksen ja estää sinua kunnioittamasta itseäsi.” • Hiljainen: ”Arvosta mielipiteitäsi ja tietojasi, ne ovat tärkeitä.” • Pelokas, vetäytyy syrjään: ”Luulen, että moitit itseäsi epäoikeudenmukaisesti.” • Joku huutaa turpa tukkoon: ”Tuntuu, ettet kunnioita itseäsi.” • Hihittää pilkallisesti: ”Koetko alentavuuden tunnetta?” • Ei tee tehtäviään, sovella häneen Toteutuksen seuranta.
  • 16. TYÖKALUT ONGELMIEN ENNALTAEHKÄISEMISEEN 2. Vahvista inhimillistä rikkautta kaikissa
  • 17. MEISSÄ KAIKISSA ON KAKKI INHIMILLISET TEKIJÄT • Inhimilliset tekijät voidaan jakaa kahteen osaan: • Inhimilliset rikkaudet (vahvuudet, kyvyt, lahjat, hyveet…) • Estot (puutteet, vaikeudet, heikkoudet…) • Kasvatuksen tarkoitus on: • Vahvista tietoisuutta ja uskoa inhimillisistä rikkauksista kaikissa oppilaissa, siten kohotat parhaiten kaikkien ja siis koko luokan itsetuntoa ja luottamusta elämään. • Herätä tietoisuutta ja hyväksyntää estojen olemassaolosta meissä kaikissa (minut mukaan lukien).
  • 18. Havaintokyky, aistimus, yhteys Muisti, menneen hyödyntäminen Intuitio, “kuudes aisti” Rakkaus, ilo, vastuullisuus, vaatimattomuus, keskittyminen Rohkeus, aloitteellisuus Luovuus Arviointikyky, terve järki Rehellisyys, oikeudentaju Kauneudentaju Itsehillintä, impulssien hillintä Kyky oppia, erityislahjakkuudet Fyysiset lahjat TERVEYS/TASAPAINO Kielteiset tunnetoiminnan tavat kuten ahdistus, pelko, viha, alemmuus, hylätty, häpeä, suru sekä vaatimus ettei näin saisi tuntea Tietoisuuden torjunta, vaatimus että todellisuuden täytyisi olla toisenlainen Vaativuus: ankaruus, perfektionismi, suuruusmania Kielteisyys, kateus, inversio = hyvä on pahaa, paha on hyvää – tottumattomuus rakkauteen Itsekkyys, itsekeskeisyys, narsismi, uhriutuminen SAIRAS STRESSI/EPÄTASAPAINO INHIMILLISET RIKKAUDET JA ESTOT MEISSÄ KAIKISSA
  • 19. ANNA ARVOSTAVA PALAUTE • Anna vahvistavaa, innostavaa palautetta puhuen arvostavasti oppilaan työstä ja toiminnasta sen laadusta riippumatta. (Ei tarkoita kehumista.) • Vahvista hänessä tietoisuutta inhimillisistä rikkauksista esim.: ”Mielenkiintoista, tuot esiin luovuutta, harkintaa, rohkeutta...” • Puhu tunteista ja kehitä tapaa kohdata toistemme tunteita niin avoimesti ja kunnioittavasti kuin suinkin. • Tuo esiin, että näet virheet välttämättöminä uuden oppimisessa – niistä ei rangaista. • Pohdi estoja yleisellä tasolla luokan/oppilaan kanssa. • Jolla on eniten vaikeuksia tarvitsee eniten vahvistusta, ts. arvostusta ja kunnioittavaa ohjausta. • ”Kun autat kaikkein huonointa lenkkiä orkesterissa, kohotat parhaiten orkesterin tasoa.”
  • 20. ANNAN KÄÄNTEINEN KRITIIKKI • Tutkiskele omia tunteitasi, tarpeen mukaa sovella itseesi ja ehkä myös oppilaaseen Kunnioita vapautta tuntea. • Muistuta, että jokaisessa ihmisessä on kaikki inhimilliset rikkaudet. • Sovella käänteistä kritiikkiä huomioiden, että jonkin puute herättää tietoisuuden puutteen kohteesta. • Sano hänelle, jolla on vaikeus keskittyä: ”Sinä herätät minussa tietoisuuden rohkeudesta, ilosta ja keskittymisestä.” • Sanat rohkeus ja ilo ovat mukana tehdäksesi hänelle helpommaksi sanaa keskittyminen. Herätä tietoisuutta ja uskoa keskittymiskyvystä. • Jos koet hyväksi, kuvaa miten hän ehkä • asettaa itselleen ankaria vaatimuksia ja näin tukahduttaa kykyjään • tai kokee ettei arvostus, ilo, onnistuminen, rakkaus kuulu hänelle.
  • 21. KESKUSTELE KEHUMISEN MAHDOLLISISTA RISKEISTÄ Tulemme iloisiksi kun kehutaan – hyvä. Tässä sana kehua sisältää luokittelun: ”Sinä olet niin erinomainen, täydellinen…” Siinä on riskejä: • Kehuminen ruokkii kilpailumentaliteettia. Se johtaa vertailuun. Vierustoveri voi kokea itsensä huonommaksi. • Kehu leimaa ja ruokkii täydellisyys ja rajattomuus vaatimusta ja siten itsekeskeisyyttä. • Ehdollistava kasvatus (keppi ja porkkana/kehuminen ja kritiikki) vieraannuttaa meitä itsestämme, tietoisuudesta ja on siten ihmisyyttä nujertavaa. • Odotus saada kehuja siirtää huomiota pois itse tekemisestä. Keskittyminen ja "tässä ja nyt” -tunne vaikeutuu. Tekemisestä tulee suorittamista, mikä etäännyttää vapauden ja ilon tunteesta. • Kun kehuminen on pinnallinen tapa tai se on jotain yleistävää, liioiteltua, se voi tuntua vastenmielisenä manipulointina. • Vanha sanonta: Oma kehu haisee. Päteekö se myös toisia kehuttaessa. Netissä enemmän: Five reasons to stop saying "Good Job" by Alfie Kohn
  • 22. ENNALTAEHKÄISE ONGELMIA 3. Pura tarvetta alentaa ja kiusata
  • 23. KESKUSTELE ROHKEUDESTA JA PELOSTA • Onko se merkki rohkeudesta, kun isompi loukkaa tai lyö pienempäänsä? • Jos ei, niin mistä se on merkki? • Onko se merkki rohkeudesta kun ryhmä loukkaa tai lyö yhtä ihmistä? • Jos ei, niin mistä se voi olla merkki?
  • 24. KESKUSTLE TARPEESTA ALENTAA JA LOUKATA • IHMINEN JOKA KUNNIOITTAA ITSEÄÄN, KUNNIOITTAA MUITA. HÄN EI KOE TARVETTA ALENTAA MUITA. • Mistä se voi olla merkki kun jollakin on tarve loukata toista hänen ulkoisen tai sisäisen vamman, sukupuolen, varallisuuden, rodun, seksuaalisuuden, köyhyyden…? • Yrittääkö hän kokea olevansa parempi alentamalla muita? • Onko mahdollista että kohde on herättänyt hänessä jonkin epämiellyttävän tietoisuuden omasta itsestään, siis epävarmuudesta, hylätyksi tulemisesta, alemmuuden tunteesta…? • Seksuaalisuuden kodalla kertooko se kertoa yrityksestä piilottaa jokin kielletty kiinnostus ja vetovoima? • Voiko olla mahdollista että hän pyytää apua: ”Auta minua, en ymmärrä itseäni, voin pahoin.”
  • 25. IHMISKÄSITYS: SISÄINEN ÄÄNI TIEDOSTAN, SIIS OLEN – IHMINEN ON TIETOISUUTENSA. • Tietoisuus omasta itsestä ja ympäristöstä on ihmisen olemassaolon kannalta olennaisin tekijä. • Tietoisuus sisältää (henkisen,) tunne- ja älyllisen tietoisuuden. • Aistia on tuntea, olla yhteydessä on tietoisuutta. • Jonkin tiedostaminen edellyttää että hyväksyy sen olemassaolon. • Tietoisuus on kuin sisäinen ääni – eettinen kompassi. • Alitajunta, alla oleva tajunta, on tietoisuuden torjuntaa – traumatisointi. • Sokrates: Kukaan ei tee pahaa jos hän hyväksyy tietoisuuden pahasta tarkoitusperästään.
  • 26. IHMISKÄSITYS: ITSEN UHRI MITÄ TEEN SINULLE TEEN SISIMMÄSSÄNI ITSELLENI. • Toimintani paljastaa tapaani tuntea ja ajatella. • Kun teen hyvää sinulle, se on seurausta hyvästä tunnetoiminnastani (ilo, vaatimattomuus, rakkaus…). • Kun loukkaan sinua, on loukkaantuneisuuden tunne minussa. • Olen tunnetoimintani ensimmäinen kohde, itseni ”uhri” hyvässä tai pahassa. • Sokrates – Paulo Freire: Nujerretusta tulee nujertaja.
  • 27. MITEN TOIMIA KUN JOKU YRITTÄÄ LOUKATA SINUA • Lasten kesken, kun joku loukkaa, lapsi vastaa: ”Itte oot.” tai ”Se joka sanoo on.” • Loukkaukseen voit vastata kunnioittavasti esimerkiksi: • ”Miten voin auttaa sinua?” Hän yllättyy ettet ota puolustuskantaa. • ”Mitä sinä tunnet?” Tuot esiin että loukkaus tulee hänen tunteestaan. Taaskin huomio pysyy loukkaajassa. • ”Se joka sanoo on.” Huomio pidetään loukkaajassa. • Jos hän reagoi: ”Turpa tukkoon tai tapan sinut!” Ehkä: • Sinä et ehkä puhu mitään, katsot häntä silmiin kunnioittavasti. • Ehkä sanot: ”Luulen että tunteet ovat tärkeitä meille kaikille. On hyvä oppia kunnioittamaan niitä. • Ehkä toteat: ”Minä välitän sinusta.” – Jätä pallo hänelle. • Loukkauksen tapahtuessa muiden huomio kohdistuu siihen miten kohde reagoi. • Vältä koston ansaa, se vain osoittaa että ”otit itseesi” ja lisää pahaa. • Ei ole viisasta kysyä: ”Miksi loukkasit?” Siten vahvistat että otit itseesi ja yllytät häntä syyttämään itseäsi. Onhan selvää että meillä ei ole koskaan oikeutta siis vapautta loukata ketään. Se on aina väärin ihmisyyttä kohtaan.
  • 28. VERTAUS LIKAISEEN PALLOON alentavat sanat on korvattu tässä likaisella pallolla Tavallisesti reagoimme seuraavasti: • Kalle heittää likaisen pallon Maijalle. • Maija tietää että pallo on likainen, mutta ei hyväksy (muista) tätä tietoisuutta ja reagoi ottamalla pallon vastaan. Maija likaa itsensä kieltäessään tietoisuutensa pallon likaisuudesta. Epätavallinen reaktio: • Kalle heittää likaisen pallon Maijalle. • Maija hyväksyy tietoisuuden, että pallo on likainen ja väistää sen. • Maija väistää pallon. Maija ei likaannu hyväksyessään tietoisuuden pallon (sanojen) likaisuudesta.
  • 29. MITÄ TEHDÄ KUN LUOKASSA PILKKANAURUA Maija vastaa opettajan kysymykseen, jotkut reagoivat naureskellen ivallisesti. Opettaja keskeyttää opetuksen. Luokan seinälle on laitettu lappu jossa lukee: Opettaja menee tekstin luo ja lukee sen itsekseen ketään osoittamatta ja jatkaa sitten opetusta. Luokassa herätetään tietoisuus loukkaamisen psykologiasta. Maija kokee sen tukenaan ja kokee itsensä nähdyksi ja kunnioitetuksi. On mahdollista että pilkkaajat tiedostavat jossain määrin ongelmaansa. Kieltojen, kontrollin ja rangaistusten sijaan tietoisuutta. Mitä teen sinulle, teen itselleni sisimmässäni.
  • 30. TYÖKALUT ONGELMIEN ENNALTAEHKÄISEMISEEN 4. Ennaltaehkäise impulsiivisia reaktioita – vapaa tuntemaan mutta ei toimimaan
  • 31. ESIMERKKI TUNTEISTA VARHAISKASVATUKSESSA ”Meidän ryhmä edustaa iltapäivätoiminnan ohjaajia, ja siellä nykyään jopa 7-vuotiaat sylkevät, potkivat, haistattelevat ja näyttävät keskaria...“ Mitä tunteita lapset tuntevat? Pelkoa, hylätyksi tulemista, huonommuutta, pettymystä, vihaa, häpeää, surua… Mitä tunteita ohjaaja tuntee? Samoja kuin lapsetkin Pohdintaa: • Miten on viisainta käsitellä omia ja oppilaan tunteita • avoimesti ja kunnioittavasti vai • poissulkevasti ja alentavasti?
  • 32. TUNTEMINEN ON SISÄISTÄ TOIMINTAA Tunteminen on sisäistä toimintaa kuten ajatustoiminta. Tuntea ohjaa ajatus- ja ulospäin suuntautuvaa toimintaa. Lapsuudessa alkaa kehittyä tunnetoiminnan tavat: • avoimuus, iloisuus, luottavaisuus, rakkaus • pelokkuus, alemmuus, kielteisyys, vaativuus, hylätyksi tulemisen tunne, viha, häpeä… Tunnetoiminnan tavat ovat osa persoonallisuutta. • Tapa on rutiini, riippuvuus; esim. ahdistus-, pelko-, viha- ja/tai sururiippuvuus (vrt. nikotiiniriippuvuus). • Jos todellista syytä ahdistukselle, pelolle, vihalle… ei ole täytyy keksiä joku tekosyy, luoda uhkakuvia, katastrofeja. Ihminen voi muuttaa tunnetapojaan tunnistamalla ja tiedostamalla niitä ja harjoittelemalla uutta ulkoista toimintatapaa.
  • 33. IHMISKÄSITYS: VAPAUS ON VASTUU IHMISELLÄ ON RAJATON VAPAUS TUNTEA JA AJATELLA MUTTA RAJOITETTU VAPAUS TOIMIA • Vapaus aiheuttaa vastuun. Vastuu edellyttää vapautta. Ne ovat erottamattomia. Vapaus = vastuu • Vaatimus on vapauden ja vastuun rajoittamista. • Ihmisessä on itseohjautuvuus voidakseen olla toimimatta tunteittensa impulssien ohjauksessa. • Vastuullisuus on rakkaudellisuutta. Vapaus merkitsee toimimista rakkaudellisesti. • Ihminen on vapaa oma itsensä toimiessaan rakkaudellisesti. Toimiessaan ei-rakkaudellisesti ihminen kieltää vapauttaan – itseään. • Virhetulkintaa: • Vapaus on vapautta tehdä mitä vaan. • Vastuu merkitsee täytymistä, pakkoa.
  • 34. IMPULSSIVISUUDEN ENNALTAEHKÄISY JA PURKAMINEN SISÄINEN: RAJATON VAPAUS TUNTEA JA AJATELLA: • Kukaan ei voi kontrolloida toisen tunteita eikä ajatuksia. • Tunteiden ja ajatusten ehdoton hyväksyminen ULKOINEN: RAJOITETTU VAPAUS TOIMIA: • Ei saa valehdella, varastaa, hyväksikäyttää... • Valta merkitsee oikeutta vaatia, rakenteet ja säännöt rajoittavat vapautta. Tuntemisen ja ulkoisen toiminnan välillä on itsehillinnän kyky. Vihaa saa tuntea vapaasti, mutta loukata, lyödä, hyväksikäyttää ei saa. ”Hillitse itsesi!” tarkoittaa hillitä kieltään ja kättään, mutta tuntea saa mitä vaan. Hyväksyessään tunteen olemassaolon voi toimia tasapainoisesti. I T S E O H J A U S
  • 35. TUNTEIDEN KONTROLLI AIHEUTTAA VASTAREAKTION • Ei saa tuntea mitä tuntee tai pitää tuntea mitä ei tunne; vastustus • ”Älä nyt itke.” – Tuntuu loukkaavalta, itkun tarve kasvaa. • ”Älä pelkää.” – Pelosta tulee hävettävää; kierre pelon pelko. • ”Älä nyt suutu!” – Tuntuu alentavalta, aiheuttaa lisää suuttumusta. • ”Älä ota itseesi, sehän on semmoinen…” – Tuntuu loukkaavalta. • ”Sinun kuuluisi olla kiitollinen.” – Ärsyttää, vastustus. • ”Pyydä nyt anteeksi.” – Tuntuu alentavalta; vastustus. • ”Rakastatko sinä vielä minua?” – Voi kokea vaatimuksena rakastaa enemmän kuin rakastaa, josta aiheutuu halu päästä karkuun. • Vanhemmat tekevät kaikkensa ettei lapsi olisi koskaan tyytymätön, vihainen • ”Rauhoitu nyt!” tai ”Hillitse itsesi!” – Tuntuu alentavalta, loukkaavalta ja kasvattaa suuttumusta. Tunteiden kontrolli on syvintä vallankäyttöä ja aina nujertavaa, mikä kuuluu osana kaikkiin valtarakenteisiin. Se on kuin sisäinen painekattila joka odottaa tilaisuutta tulla avatuksi ja hyväksytyksi avaten muutolsvoima.
  • 36. RAUHATTOMUUS JA VAIKEUS KESKITTYÄ • Keskittyminen tarkoittaa pysähtymistä, keskittymistä yhteen asiaan. Se tarkoittaa tunnepitoista yhteyttä kohteeseen, mikä edellyttää yhteyttä itseen. • "Opit helpoimmin asiat, joita rakastat." • Levottomuus on oire epävarmuudesta, pelosta, surusta, riittämättömyydestä, vihasta, vaatimuksista.. • Ihmistä on opetettu häpeämään ja kontrolloimaan tunteitaan, mikä tarkoittaa tunteen siis olemassa olevan tärkeän asian tukahduttamista. Se luo sisäisen ristiriitaisuuden • Tunteen tukahduttaminen estää yhteyttä itseen: havainto-, arviointi-, keskittymiskyky, aloitteellisuus, muisti, tiedot ja taidot. • Ongelma ei ole niinkään tunteissa vaan niiden jujertmisesta. Meidän tulisi kohdata toistemme tunteita kiinnostuksella ja kunnioituksella.
  • 37. KUNNIOITA VAPAUTTA TUNTEA • Pysähdy, varaa aikaa yksin tai yhdessä, sulje silmät, hengitä tietoisesti. • Tunne kehoasi. Käy läpi kehon osat, mitä tunnet; väsymys, jännitys, kipu? Ne ovat hyödyllisiä oireita, arvokkaita hälytysmerkkejä. Pysähdy, kuuntele ja aisti tunnistaen oireita. Opi kunnioittamaan kehoasi. • Käännä katse sisäänpäin aistien ja tunnistaen tunteitasi: rauha, ilo, vapaus, rakkaus, ahdistus, pelko, viha, vaativuus (paine), riittämättömyys, häpeä, toivottomuus... Tuskalliset tunteet ovat tärkeitä oireita. Vältä kysymystä miksi, se vie huomion pois tunteesta ja kasvattaa uhriasennetta. • Pohdi millä tavoin kohtaat ja käsittelet tunteitasi? • Harjoittele hyväksymään tunteittesi olemassaolo. Tunnista ja kuvaa niitä mielessäsi eri tunnesanoilla ja tutkiskele niitä. • Pohdi, tunnetavat aiheutuvat elämänhistoriastasi. Meidät on opetettu häpeämään ja kieltämään tunteita. Tiedosta tämän taistelun olemassaoloa itsessäsi, se on itse ongelma, ai suinkaan tunne. • Tunne on aina oire siitä että välität, se on pohjimmiltaan oire rakkaudesta. • Ihmisellä on rajaton vapaus tuntea, älä moiti itseäsi tunteistasi.
  • 38. MITÄ TUNNET TULLESSASI KOULUUN? Luokan seinälle pannaan taulukko, johon oppilaat panevat /-merkin kuvaamaan tunnetilaansa tullessaan aamulla kouluun. Opettaja huomioi ja pohtii taulukkoa, muttei anna mitään arviota. Hän pohtii vapautta tuntea ja käyttää aikaa tunteen kunnioittamiseen. Tunne Hyvin paljon Paljon Vähän Hyvin vähän Ilo Kiinnostus Rauhattomuus Tyytymät- tömyys, viha
  • 39. ENNALTAEHKÄISE ONGELMIA 5. Kohtaa oppilas tunteissaan
  • 40. MITEN KOHDATA LOUKATTUA • Kuuntele häntä kunnioittavasti. Voit toistaa mitä hän kertoo, jotta hän voi kokea että sinä kuuntelet. • Vältä sitä, että pyrkisit muuttamaan hänen käsitystä tapahtuneesta. • Harkitse miten lohdutat, joskus lohduttaminen koetaan tuskallisen tunteen vähättelyksi: ”Kyllä se siitä menee ohi, älä sure…” • Kun hän on kertonut asiansa ja kokee tulleensa kuulluksi pyydä kuvaamaan loukatuksi tulemisen tunnetta. Ehkä autat häntä sanoittamaan: suuttumus, viha, vääryys, pelko, katkeruus, voimattomuus, häpeä, syyllisyys, suru… • Auta häntä hyväksymään tunteiden olemassaolo, kunnioittamaan niitä ja siten kunnioittamaan itseään. Puhu ehdottomasta vapaudesta tuntea. • Jos mahdollista pohdi hänelle ihmisen tarvetta loukata peittääkseen omaa epävarmuuttaan omassa itsessään. Ehkä pohdit: Mitä toiselle sitä sisimmissään itselle ja Olemme toistemme sisäisiä peilejä.
  • 41. MITEN KOHDATA LOUKKAAJAA • Keskustele hänen kanssaan tapahtuneesta, hänen toiminnastaan häntä kuunnellen kunnioittavasti. Toista olennainen hänen kertomuksestaan ei sitä totuutena pitäen vaan hänen versionaan tapahtuneesta. • Pyydä häntä kuvaamaan sitä, mitä tunteita hänellä oli tilanteessa. Auta sanoittamaan jos tarpeen: suuttumus, pelko, alemmuus, katkeruus, viha, häpeä, syyllisyys, suru… • Auta häntä hyväksymään tunteiden olemassaolo, kunnioittamaan niitä ja siten kunnioittamaan itseään. Pohdi ehdotonta vapautta tuntea ja rajoitettua vapautta toimia sekä itsehillintää. • Sovella Kunnioita vapautta tuntea. • Totea selkeästi että loukkaaminen on kielletty. • Jos mahdollista pohdi yleisesti ihmisen tarvetta loukata peittääkseen omaa epävarmuuttaan ja loukatuksi tulemisen tunnetta omassa itsessään. Ehkä pohdit: Mitä toiselle sitä sisimmissään itselle ja Olemme toistemme sisäisiä peilejä.
  • 42. IHMINEN KOKEE OLEVANSA SEKÄ RAKASTETTU ETTÄ HYLÄTTY • Lapsi, ihminen joka kokee itsensä rakastetuksi, arvostetuksi, oppii arvostamaan itseään, muita sekä ympäristöään, luontoa – terve itsetunto. • Lapsi, joka kokee itsensä hylätyksi, oppii ettei häntä kunnioiteta, ettei hänellä ole itseisarvoa – heikko itsetunto. • Lapsi kokee, ettei häntä kunnioiteta ja rakasteta jos häntä: • hylätään, vähätellään, loukataan, ei osoiteta kiinnostusta… • idealisoidaan, nostetaan ”pilarin päälle” – itsekeskeisyys • lellitään, jolloin häntä estetään kehittymästä yhteisöllisyyteen • tukahduttava rakkaus, tunteiden kontrolli, vapauden menetys • kasvatetaan ehdollistavalla palkinto ja rangaistus –menetelmällä, mikä vieraannuttaa lasta tietoisuudestaan, itsestään
  • 43. TUNTEET OHJAAVAT FYSIOLOGISTA, AJATUS- JA ULOSPÄINSUUNTAUTUVAA TOIMINTAA VIHAISET KUOLEVAT ENNEN AIKOJAAN
  • 44. IHMINEN HALUAA TULLA NÄHDYKSI, HYVÄKSYTYKSI JA RAKASTETUKSI: tunteissaan, toiminnassaan, olemuksessaan • VIHAISELLE/PELOKKAALLE/LOUKATULLE ON TÄRKEÄMPÄÄ TULLA HYVÄKSYTYKSI TUNTEISSAAN KUIN SAADA TAHTONSA (VAATIMUKSENSA) LÄPI. • Viha alkaa pelosta. Kokiessaan itsensä uhatuksi, ihminen reagoi pelolla ja mahdollisesti vihalla. Siis viha on oire pelosta. • Viha voi olla kroonista. Jos vaaraa ei ole, hän hakee tilanteesta tekosyyn voidakseen tuoda esiin vihaansa – hänellä on tarve tulla nähdyksi tunteessaan. • Tunteet ovat jotain häpeällistä ja heikkoutta – tabu. Pelkäämme kohdata niitä toisessa ja itsessämme. Ihminen kokee itsensä taas hylätyksi. • Meillä on luonnonmukainen tarve ilmaista tunteitamme. • Kaikki tunteet pohjautuvat rakkauteen.
  • 45. MITEN IHMINEN REAGOI HYLÄTYKSI TULEMISEEN • Hylätyksi tuleminen on epäoikeudenmukaista ja nöyryyttävää. Se on suuri uhka olemassaololle – katastrofi. • Ihminen reagoi uhkaan joko pelolla, paeten tai vihalla, taistellen. • Olemisen oikeus ja tunne täytyy epätoivoisesti hankkia aiheuttamalla muissa tai itsessä tunnereaktion: • hyväksyntää suorituksilla, kiltteydellä, miellyttämällä, rajattomalla riittävyydellä, täydellisyydellä, olemalla massojen ihailun kohde… • aiheuttamalla toisissa naurua ja/tai pelon, vihan, loukatuksi tulemisen, inhon ja syyllisyyden tunteita • hankkimalla valtaa, vallan symboleja, liehittelijöitä, omaisuutta… • kuulumalla johonkin ryhmään, jengiin, luokkaan, ulkopuoliset, rikollisuus • riippuvuus; nikotiini, alkoholi, huume, kännykkä, pelit, some, työ, ravitsemus… • aiheuttamalla tuskaa itselleen, näkymättömyys, itsetuhoisuus
  • 46. TUNTEIDEN TUKAHDUTTAMINEN ON ITSENSÄ NUJERTAMISTA Tunteet ovat psyykkisen toiminnan keskeinen tekijä. Yritys kontrolloida tunteita merkitsee itsensä tukahduttamista. • Yritys kontrolloida tunnetta aktivoi, kasvattaa ja ylläpitää sitä. Samalla ihminen tukahduttaa itseltään kaikkia muitakin tunteita. • Yhdenkin tunteen tukahduttaminen tukahduttaa myös muut tunteet. • Tunteiden nujertaminen koetaan eloonjäämisen ehtona, pelastuksena. • Tältä ristiriitaiselta pohjalta ihminen kokee ja tulkitsee ympäristöään ja reagoi kielteisen tulkintansa mukaisesti. • Tämä luo myös mahdollisuuden tunteilla manipulointiin. • Koska tunteet ovat tabu, siis jokin ”musta laatikko”, ihminen kokee olevansa tunteittensa uhri. • Näin ihminen menettää tietoisuuden syvimmän tunteen vapaudesta (Johann Wolfgang von Goethe).
  • 47. O TA V A N H E M M AT M U K A A N • Kerro ja keskustele oppilaiden vanhempien kanssa koulun arvoista ja sen merkityksestä oppilaan kohtaamisessa; ehdoton arvostus. • Valitse muutama näkökohta tästä ennaltaehkäisevästä osasta vanhempien kokouksiin. Kuuntele vanhempia, älä yritä vakuuttaa heitä mistään. Ristiriitaisia mielipiteitä saa olla hyvässä yhteistyössä. • Luo materiaaleja, jotka ovat helposti aikuisten ymmärrettävissä, siten opit lisää myös itse.
  • 48. 2 KOHTAA OPPILAS EHDOTTOMALLA ARVOSTUKSELLLA HAASTEITA • opetuksen häiritseminen • jatkuva huomion tarve • ylimielisyys, alentava käytös, kiusaaminen • keskittymisen puute, välinpitämättömyys TYÖKALUT Pura jännittynyttä ihmissuhdetta • Pura jännittynyttä ihmissuhdetta • Sovittele konfliktia • Seuraa toteutusta • Auta oppilasta muuttamaan toimintatapojaan
  • 49. TYÖKALU: PURA JÄNNITTYNYTTÄ IHMISSUHDETTA Jos koet erityistä vaikeutta jotain asiakasta (tai työtoveria, puolisoasi, lastasi…) kohtaan, pysähdy ensin tunnistamaan ja pohtimaan tunteita itsessäsi. Kunnioituksesi tarttuu. Kysy häneltä: • ”Koen että meillä on jokin yhteistyövaikeus. Luulen, että sinä tunnet tyytymättömyyttä minun toimintatapojani kohtaan. Voitko kuvata niitä toimintatapojani, jotka herättävät sinussa epäoikeudenmukaisuuden tunteen? En tule selittelemään tai yrittämään muuttamaan käsitystäsi asiasta.” • Jos hän ei vastaa kysymykseesi, olet kuitenkin avannut kanavan. • Jos hän vastaa, kuuntele arvostavasti. Toista tärkeät asiat jotta hän saa varmuuden että sinä kuulit ja ymmärsit oikein. • Jos mahdollista kysy mitä tunteita hänessä herää näissä tilanteissa. • Kysy mitä hän voisi ehdottaa, miten muuttaa toimintatapojani. • Kiitä häntä ja sano, että pohdit asiaa.
  • 50. IHMISKÄSITYS: SISÄINEN PEILI OLEMME TOINEN TOISTEMME SISÄISIÄ PEILEJÄ. • Meissä kaikissa on kaikkia inhimillisiä tekijöitä, joten kaikkea mitä näen sinussa, on myös minussa jossain määrin. • Sinun ilosi herättää tietoisuuden ilosta minussa, rohkeutesi rohkeudesta minussa, ankaruutesi ankaruudesta minussa. • Tai myös päinvastoin, sinun iloisuutesi herättää tietoisuuden surullisuudesta minussa, sinun avoimuutesi sulkeutuneisuudesta minussa. • Olemme samankaltaisia mutta ei samanlaisia; minussa on eri määrin, eri tavoin ja eri tilanteissa samaa kuin sinussa. • Mitä en siedä nähdä toisessa, sitä vielä vähemmän itsessäni – pelkään ja vihaan häntä.
  • 51. TYÖKALU: SOVITTELE KONFLIKTIA Käy kummankin osapuolen kanssa erikseen seuraava kaksivaiheinen keskustelu. Pyri purkamaan ratkaisuvaatimuksia: 1 Käy kummankin osapuolen kanssa erikseen seuraava keskustelu: • Pyydä kuvaamaan oma versionsa tapahtuneesta. Kuuntele kunnioittavasti korjaamatta mitään. Kunnioitus tarttuu. Älä mene kenenkään puolelle. • Pyydä kuvaamaan mitä tunteita hänessä heräsi. Auta hyväksymään tunteita. • Kysy mitä tunteita tilanne ehkä herätti muissa mukana olleissa. • Kysy ehdotuksia oman ja toisen osapuolen toimintatapojen muuttamiseksi. 2 Käy kummankin osapuolen kanssa erikseen seuraava keskustelu: • Jos koet hyväksi pohdi perusajatuksia Olemme toistemme sisäisiä peilejä ja Mitä teen sinulle, teen sisimmässäni itselleni. • Kuvaa kullekin toisen osapuolen versio tapahtuneesta, tunteista ja toimintatapojen muutosehdotuksista. • Esitä kummallekin osapuolelle ehdotuksesi miten hänen voisi jatkossa toimia. Osapuolten ei tarvitse sopia keskenään. Jatka tarpeen mukaan.
  • 52. TYÖKALU: SEURAA TOTEUTUSTA • Kysy ja kuuntele. Älä kyseenalaista. Keskity työtehtäviin ja toimintatapoihin. Kunnioituksesi tarttuu: • Selvitä oppilaan kanssa mikä oli edellisen kauden työsuunnitelma. • Selvitä mikä osuus toteutui – missä mennään. • Kysy mikä helpotti toteutetun osuuden toteuttamista. • Selvitä mikä osuus ei toteutunut. • Kysy mikä vaikeutti tai esti toteuttamista. • Tee yhdessä seuraavan kauden työsuunnitelma: • Ota huomioon puuttunut työ. • Vahvista helpottavia tekijöitä. • Ennaltaehkäise esteitä. • Ota huomioon uudet tarpeet. • Kiitä keskustelusta ja sovi uudesta tapaamisesta.
  • 53. TYÖKALU: OPPILAAN TOIMINTATAPOJEN MUUTOS Pohdi oppilaan kanssa: Ihminen pyrkii kaikessa toiminnassaan aina johonkin hyvään omalta kannaltaan, vaikka se voi sisältää jotain kielteistä estojen takia. • Kuvaa yhdessä oppilaan nykyisiä toimintatapaa kohdata ongelma. • Otetaan esiin se hyvä/etu/nautinto, mitä oppilas on saanut tai hakee nykyisellä toimintatavallaan (1). • Pohditaan ja kuvataan mikä olisi ideaalinen toimintatapa ja mitä hyvää/etua/nautintoa oppilas voisi kokea näin toimien (2). • Pyydä häntä kuvaamaan niitä hyviä tunteita, joita hän kokee ajatellessaan nykyistä toimintatapaansa (1), ja sitten mitä tunteita hän kokisi ideaalisessa toimintatavassa (2). Hyviä tunteita ovat esim. turvallisuus, rohkeus, ilo, itsekunnioitus, rakkaus, kiitollisuus, vapaus… • Pyydä häntä vertaamaan nykyisen (1) ja ideaalisen toimintatavan (2) hyvää/etua/nautintoa ja valitsemaan kumpaa haluaa. • Jos valinta on ideaalinen toimintatapa, sitä harjoitellaan.
  • 54. 3 ARVOSTA YHTEISÖÄ – TYÖRAUHA KAIKKIEN VASTUULLA HAASTEITA • yleinen kaaos luokkahuoneessa • opetuksen häiritseminen • ylimielisyys, alentava käytös, kiusaaminen • reviirit, riitaisuus, väkivaltaisuus TYÖKALUT Vahvista tasa-arvoa ja yhteisöllisyyttä • Vahvista tasa-arvoa ja yhteisvastuuta • Motivoi tietoisuuden avulla • Auta ryhmää muuttamaan toimintatapojaan
  • 55. LUOKASSA KAAOS Kokenut opettaja kertoi että häneltä menee 70 % ajasta muuhun kuin opetukseen. Tehtaanjohtaja kertoi, että yli 50 %. Aikaa on. • Kohtaa ”jäävuoren huiput” yksitellen työkaluilla: Pura jännittynyttä ihmissuhdetta, Käänteinen kritiikki ja Sitä mitä toiselle sitä itselle. • Pohdi omaa tunnettasi ennen kuin astut luokkaan, sovella itseesi Kunnioita vapautta tuntea. • Älä pyri kontrolliin, se on ansa. Kulje luokassa kunnioittavasti, katsele silmiin. Älä puhu mitään. Ehkä kunnioituksesi tarttuu. • Hätätilassa vihastu tietoisesti ja huuda: “Lopettakaa!” – osoitat että välität. Osalle suuttumus on normaali tapa kokea itsensä huomatuksi. • Pohdiskele lähimpänä olevien kanssa jotain kiinnostavaa asiaa, ehkä mitä varten olemme täällä... Ehkä muut tulevat mukaan. • Siirrä työrauhan ylläpito vähitellen yhteisvastuuksi. Häiriön esiintyessä halukkaat oppilaat pyytävät selkeästi työrauhaa.
  • 56. TYÖKALU: VAHVISTA TASA-ARVOA JA YHTEISVASTUUTA Pohdi oppilaiden kanssa koulun ja luokan arvopohjaa syventäen tietoisuutta niistä. Sen pohjalta laaditaan keskinäiset sopimuksen niistä asioista, jotka voivat kuulua luokan vapauteen päättää kuten ehkä: • Huonekalujen sijainti, istumapaikkojen jako… • Miten huolehditaan luokkahuoneesta ja käytävätilasta… • Toveriavusta sopiminen • Omien mobiililaitteiden käyttö • Miten ennaltaehkäistä ja estää häiriköintiä ja kiusaamista • Muut keskinäiset sopimukset yhteistyöstä kuten kännykät… • Päätös mahdollisesta luokan vastuuhenkilöstä ja tehtävistä • Välituntiaktiviteettien suunnittelu ja organisointi • Opintoprojektien ja menetelmien suunnittelu • Tapahtumien suunnittelu kuten: vierailu, urheilu, tiede, taide, juhla… • Harjoittele tilannetta kun Kalle loukkaa Leenaa
  • 57. SEURAUKSET LAIN TAI SOPIMUSTEN RIKKOMISESTA • Ensin pohdi onko sovellettava lain ja/tai muun korkeamman instanssin (kouluhallitus...) määräämiä seurauksia. • Sovella kohdehenkilöön seuraavia työkaluja itsekunnioituksen herättämiseksi: Kunnioita vapautta tuntea, Pura jännittynyttä ihmissuhdetta ja/tai Käänteinen kritiikki. • Pohdi perusajatuksia Mitä teen toiselle, sitä teen itsessäni itselleni, Olemme toistemme sisäisiä peilejä, Pahaa voidaan korjata vain hyvällä. • Tarvittaessa sovella ryhmässä Ryhmän toimintatapojen muutos.
  • 58. TYÖKALU: MOTIVOI ARVOSTUKSEN AVULLA Keskustele arvopohjasta, pyydä oppilaita pohtimaan: • Tunnetko koulun arvot? Haluatko muuttaa jotain niissä? • Voivatko koulun arvopohja auttaa sinua pohtimaan omia arvojasi? • Anna esimerkkejä ihmisistä, joilla on merkityksellinen elämä? • Miltä näyttää unelmasi tai visiosi tulevaisuudestasi, elämästäsi? • Millä tavalla koulunkäynti voi edistää tai estää unelmasi toteutumista? Suhteesi kouluun ja luokkaan: • Millä tunteella käyt koulua? • Mitä tunnet luokkaasi kohtaan? • Onko luokassasi keskinäisen arvostuksen henki? Miten vaikutat siihen? • Tunnetko olevasi arvostettu? Onko sinulla tapana arvostaa muita? • Autetaanko kakkia osallistumaan? Miten sinä edistät sitä? • Mitä ehdotuksia sinulla on yhteistyön ja hyvinvoinnin kehittämiseksi?
  • 59. AGGRESSION, HÄIRIKÖINNIN JA KIUSAAMISEN KÄSITTELY • Hätätilanteessa keskity ensin vain aggression estämiseen, käytä suuttumusta voimanasi. Suuttumuksen sisältyy se että välität. • Jos on tarve, sovella lain tai koulun mukaisia seurauksia. • Ryhmässä vallitsee yhteisvastuu, joten kaikki kokevat vapauden ja vastuun reagoida välittömästi aggression estämiseksi. • Kun tilanne on ohi, pura ristiriidan ratkaisuvaatimuksia. • Selvitä erikseen kunkin osapuolen käsitys tilanteesta, kunkin toimintatavat ja tunteet, sovella Kunnioita vapautta tuntea, Pura oppilaan ongelmaa, Miten käsitellä ristiriitaa… • Älä syyllistä. Älä tuomitse. Vältä kysymystä miksi, se poistaa vapauden ja vastuun. Sovella Miten sovitella ristiriitaa. • Syvennä luokan/kunkin osapuolen kanssa tietoisuutta perusajatuksista. • Saadun kokemuksen pohjalta keskustele, miten toimia vastaavissa tilanteissa; sovella Ryhmän toimintatapojen muutos.
  • 60. TYÖKALU: AUTA RYHMÄÄ MUUTTAMAAN TOIMINTATAPOJA Pohdi ryhmän kanssa: Ihminen pyrkii kaikessa toiminnassaan aina johonkin hyvään omalta kannaltaan, vaikka se sisältäisi jotain kielteistä estojen takia. • Ryhmä valitsee ongelman/muutostarpeen ja pohtii toivottua tilaa. • Yhdessä kuvataan nykyistä toimintatapaa kohdata ongelma. • Otetaan esiin se hyvä/etu/nautinto, mitä ryhmä on saanut tai hakee nykyisellä toimintatavallaan (1). • Pohditaan ja kuvataan, mikä olisi ideaalinen toimintatapa ja mitä hyvää/etua/nautintoa ryhmä voisi kokea näin toimien (2). • Pyydä ryhmää kuvaamaan niitä hyviä tunteita, joita se kokee ajatellessaan nykyistä toimintatapaansa (1) ja sitten mitä tunteita se kokisi ideaalisessa toimintatavassa (2). Hyviä tunteita ovat esim. turvallisuus, rohkeus, ilo, itsekunnioitus, rakkaus, kiitollisuus, vapaus… • Ryhmä vertaa nykyisen (1) ja ideaalisen toimintatavan (2) hyvää/etua/nautintoa ja valitsee tietoisesti, kumpaa haluaa. • Jos valinta on ideaalinen toimintatapa, sitä harjoitellaan.
  • 61. K ES KU S T E L E SÄ Ä N N Ö L L I S ES T I PERUSAJATUKSISTA • YHTEISVASTUU edellyttää tasa-arvoa ihmissuhteissa. • RAKKAUS: Pahaa voidaan korjata vain hyvällä. • VAPAUS: Rajaton vapaus tuntea ja ajatella, rajoitettu vapaus toimia – vapaus on vastuuta. • ITSEN UHRI: Sitä, mitä teen toiselle, teen sisimmässäni itselleni. • SISÄINEN PEILI: Kaikkea, mitä näen sinussa, on myös minussa. • SISÄINEN ÄÄNI: Tiedostan siis olen, ihminen on tietoisuutensa.
  • 62. 4 ENNALTAEHKÄISE JA PURA STRESSIÄ HAASTEITA • ahdistus, pelko, riittämättömyys, suru, väsymys… • koulusta syrjäytyminen, itsetuhoisuus TYÖKALUT • Pohdi stressin ulkoisia ja sisäisiä syitä • Kuunetele oireita tunteissa ja kehossa • Harjoittele askeleet stressin purkamiseen
  • 63. IHMINEN ON SOSIO-PSYKO-SOMAATTINEN KOKONAISUUS • Ympäristö, yhteiskunta, perhe vaikuttavat ihmisen psyykeen – persoonallisuus. • Tunne kommunikoi ja ohjaa kehon fysiologisia toimintoja. Pelko ja viha kertovat neurologiselle järjestelmälle vaarasta tai uhasta. • Neurologinen järjestelmä aktivoi kehon fysiologisen toiminnan stressitilaan. Alkaa stressihormonien tuotanto. • Kun vaara on ohi, pelko ja viha purkautuvat, mikä ohjaa neurologista järjestelmää purkamaan kehon stressitoiminnot. • Psykosomatiikkaa (soma=keho) voitaisiin kutsua sosio-psyko-somatiikaksi.
  • 64. T E R V E J A S A I R A S S T R E S S I TERVE STRESSI on tilanteen tarpeen ja resurssien mukaista optimaalista ponnistusta: • Lepotilassa sinun ei tarvitse tahtoa mitään, tahtominen johtaisi ponnistukseen. • Vaaratilanteessa on tärkeää, että pelkäät ja tahdot puolustaa elämää ja oikeudenmukaisuutta, siten aktivoit stressireaktion myös kehossasi. • Tahtoa johtaa ponnistukseen. Tahto on stressin ”kaasutin”. SAIRAS STRESSI on se osuus stressitasosta joka aiheutuu kun kokee tarvetta ja resursseja epätasapainoisella tavalla.
  • 65. KILPAILUYHTEISKUNTA: • Enemmän töitä, vähemmän resursseja • Jatkuvasti kasvavien vaatimusten kierre • Yhä tarkemmat mittausmenetelmät kasvattavat kontrollia rajattomasti MIKÄ ON SINUN SUHTAUTUMISTAPASI? • Hyväksyy tietoisuuden vaikeuksistaan ja mahdollisuuksistaan • Priorisoi, laskee laatua • Pyytää apua, raportoi johtoa • Vaikuttaa päätöstentekoon STRESSAA TERVEESTI • Vaatii ratkaisua, ei sopeudu • Valittaa, kadottaa ilon • Väsyy, ei kunnioita oireita • Työstä tulee vaade selviytyä • Kokee kaiken vaatimuksena • Masentuu, uhriutuu STRESSAA TUHOAVASTI
  • 66. INHIMILLISET RIKKAUDET = TASAPAINO/TERVEYS Havaintokyky, aistimus, yhteys Muisti, menneen hyödyntäminen Intuitio, “kuudes aisti” Rakkaus, ilo, vastuullisuus, vaatimattomuus, keskittyminen Rohkeus, aloitteellisuus Luovuus Arviointikyky, terve järki Rehellisyys, oikeudentaju Kauneudentaju Itsehillintä, impulssien hillintä Kyky oppia, erityislahjakkuudet Fyysiset lahjat ESTOT AIHEUTTAVAT EPÄTASAPAINON/ SAIRAAN STRESSIN Kielteiset tunnetoiminnan tavat kuten ahdistus, pelko, viha, alemmuus, hylätty, häpeä, suru sekä vaatimus ettei näin saisi tuntea Tietoisuuden torjunta, vaatimus ettei todellisuus saisi olla totta Vaativuus: perfektionismi, rajattomuus, suuruusmania, ankaruus, kontrollintarve Kielteisyys, kateus, inversio; hyvä on pahaa, paha on hyvää – vaatimus että hyvää ei saisi olla Itsekkyys, itsekeskeisyys, narsismi, uhriutuminen
  • 67. TYÖKALU: HARJOITTELE ASKELEET STRESSIN PURKAMISEEN 1(2) 1 Sopeudu siihen, mitä et voi muuttaa. Puhu ongelmastasi, raportoi avoimesti ja selkeästi tilanteestasi vastuuhenkilöille. Pyydä neuvoa ja apua. 2 Ratkaisuvaatimukset tekevät inhimillisistä ongelmista kroonisia. Pura vaatimuksia. Älä keskity pahan vastaiseen taisteluun. Muunna ongelma visioksi siitä, mikä olisi ihanteellinen opiskelu/työtilanteesi (utopia). Pidä suunta siihen, tulevaisuuteen. Pohdi mitä voit oppia vaikeudestasi. 3 Suunnittele helpottavia käytännön toimenpiteitä, priorisoi asioita… 4 Varaa aikaa. Pysähdy yksin, ystävän tai ryhmän kanssa tuntemaan ja tiedostamaan stressisi fyysisiä oireita. Kunnioita kehoasi, työkaluasi. Oire on aina hyödyllinen hälytys, salli oireita niitä kuunnellen: jännittyneisyys, kehon kivut, väsymys, unettomuus, nopea hengitys, sydämentykytys, korkea verenpaine, vilustumiset‚ ihovaivat, infektiot, vatsakipu, immuunijärjestelmän sairaudet… 5 Mitä tunnet tunteissasi. Sovella työkalua Kunnioita vapautta tuntea: ahdistus, epävarmuus, pelko, jännittyneisyys; rauhattomuus, vaikeus keskittyä, hylätyksi tuleminen, epäoikeudenmukaisuus; ärsyyntyneisyys, viha, katkeruus, kostonhalu, huono itsetunto, alemmuus, sulkeutuneisuus,
  • 68. TYÖKALU: HARJOITTELE ASKELEET STRESSIN PURKAMISEEN 2(2) pelko menettää kontrolli, toivottomuus, tahdottomuus, eristäytymisen tarve, kyynisyys, depressio, uupumus, aggressiivisuus 6 Tunnista ja tiedosta stressin sisäisiä tekijöitä, estojasi: kielteiset tunnetoiminnan tavat ja tunteiden torjunta, vaativuus, virheettömyys, kaikkeen riittävyys, itsekeskeisyys, uhriutuminen havaintokyky, muisti, intuitio, rakkaus, vastuullisuus, keskittyminen, rohkeus, luovuus, arviointikyky, oikeuden- ja kauneudentaju, itsehillintä, kyky oppia, lahjakkuudet 7 Kehitä tapaa vahvistaa tietoisuutta inhimillisistä rikkauksista toisissa, näin saat yhteyttä niihin itsessäsi, yhteyden omaan itseesi: havaintokyky, muisti, intuitio, rakkaus, vastuullisuus, keskittyminen, rohkeus, luovuus, arviointikyky, oikeuden- ja kauneudentaju, itsehillintä, kyky oppia, lahjakkuudet, fyysiset kyvyt 8 Toimi elämänsuuntaisesti vaikka vastoin tahtoasi – se on rakkautta. Stressin sietokyky on nöyryyttä reagoida ennaltaehkäisevästi sen hälytysmerkkeihin tunteissa ja kehossa..
  • 69. • Uusin kirja: Miten kohdata vihaa ja ilkeyttä, Pertti Simula, Into, Helsinki, 2020 – voit tilata myös: [email protected] • YouTubessa: MUUTOS KOULUSSA – opettaja, oppilas ja Sokrates • YLE/Areena: https://areena.yle.fi/1-50538941 • https://yle.fi/aihe/artikkeli/2020/10/30/miten-suomalaisesta- bisnesmiehesta-tuli-brasilian-koyhien-auttaja Koulutusta, työnohjausta, terapiaa sekä kirjallisuutta: conscientia.se, [email protected]

Editor's Notes

  • #3: Muutosten odottelu yms – epävarmuutta, voimattiomuuden tunne kun työn laatua joutuu laskemaan, polarisoituminen, arvostuksen puute, jatkuva kiire… Jo lapsesta lähtien meille kehittyy jonkun tasoinen stressitapa, tavanomainen stressitila, turvallinen tunne – jatkuva jonkun tason varuillaan olo, hylätyksi tulemisen pelko Helpot ja hyvät ohjeet älä ota itseesi, sano ei, tee vain sen kun kerkiät, ole oma itsesi… ei tunnu toimivan, muuten ei oltais tässä asiaa pohtimassa. Oman itsen kohtaaminen tärkeintä. Ulkopuolisuus, herkkyys, ujous, fyysinen tekijä, hyvät arvosanat, Haukkumista, pilkkaamista, naureskelua, ryhmästä poissulkemnista, varastelua, fyysistä uhkailua, varastamista, nettivainoa, tönäilyä, potkimista, väkivaltaa ja psyykkista alistamista, oman hauskanpidon vuoksi
  • #5: Motivation eller kunskapstörst – vetgirighet
  • #6: Motivation eller kunskapstörst – vetgirighet
  • #7: Det är galet att man gör samma saker igen och igen och väntar annorlunda resultat.
  • #8: Muutosten odottelu yms – epävarmuutta, voimattiomuuden tunne kun työn laatua joutuu laskemaan, polarisoituminen, arvostuksen puute, jatkuva kiire… Jo lapsesta lähtien meille kehittyy jonkun tasoinen stressitapa, tavanomainen stressitila, turvallinen tunne – jatkuva jonkun tason varuillaan olo, hylätyksi tulemisen pelko Helpot ja hyvät ohjeet älä ota itseesi, sano ei, tee vain sen kun kerkiät, ole oma itsesi… ei tunnu toimivan, muuten ei oltais tässä asiaa pohtimassa. Oman itsen kohtaaminen tärkeintä
  • #11: Motivation eller kunskapstörst – vetgirighet
  • #15: Muutosten odottelu yms – epävarmuutta, voimattiomuuden tunne kun työn laatua joutuu laskemaan, polarisoituminen, arvostuksen puute, jatkuva kiire… Jo lapsesta lähtien meille kehittyy jonkun tasoinen stressitapa, tavanomainen stressitila, turvallinen tunne – jatkuva jonkun tason varuillaan olo, hylätyksi tulemisen pelko Helpot ja hyvät ohjeet älä ota itseesi, sano ei, tee vain sen kun kerkiät, ole oma itsesi… ei tunnu toimivan, muuten ei oltais tässä asiaa pohtimassa. Oman itsen kohtaaminen tärkeintä. Ulkopuolisuus, herkkyys, ujous, fyysinen tekijä, hyvät arvosanat, Haukkumista, pilkkaamista, naureskelua, ryhmästä poissulkemnista, varastelua, fyysistä uhkailua, varastamista, nettivainoa, tönäilyä, potkimista, väkivaltaa ja psyykkista alistamista, oman hauskanpidon vuoksi
  • #17: Motivation eller kunskapstörst – vetgirighet
  • #19: Liian kiltti, ei osaa sanoa ei, miellyttämisen halu – onko niin että herättää mahdollisen tietoisuuden siitä että kokee itsensä hylätyksi
  • #20: Ilman arvostuksia siis tavallisella kunnioittavalla, iloisella ja rakkaudellisella tavalla, hyvällä energialla Miksi, jotta purkaisimme kielteisillä tunteilla ohjaamisen tavan, joka opittiin jo kehdossa. Tulisimmeko tunteemiksi, pliisuiksi? Iloi ja rakkaus jatkuvaa, stressitunteet vain todellisessa tarpeessa.
  • #23: Motivation eller kunskapstörst – vetgirighet
  • #24: Muutosten odottelu yms – epävarmuutta, voimattiomuuden tunne kun työn laatua joutuu laskemaan, polarisoituminen, arvostuksen puute, jatkuva kiire… Jo lapsesta lähtien meille kehittyy jonkun tasoinen stressitapa, tavanomainen stressitila, turvallinen tunne – jatkuva jonkun tason varuillaan olo, hylätyksi tulemisen pelko Helpot ja hyvät ohjeet älä ota itseesi, sano ei, tee vain sen kun kerkiät, ole oma itsesi… ei tunnu toimivan, muuten ei oltais tässä asiaa pohtimassa. Oman itsen kohtaaminen tärkeintä
  • #25: Muutosten odottelu yms – epävarmuutta, voimattiomuuden tunne kun työn laatua joutuu laskemaan, polarisoituminen, arvostuksen puute, jatkuva kiire… Jo lapsesta lähtien meille kehittyy jonkun tasoinen stressitapa, tavanomainen stressitila, turvallinen tunne – jatkuva jonkun tason varuillaan olo, hylätyksi tulemisen pelko Helpot ja hyvät ohjeet älä ota itseesi, sano ei, tee vain sen kun kerkiät, ole oma itsesi… ei tunnu toimivan, muuten ei oltais tässä asiaa pohtimassa. Oman itsen kohtaaminen tärkeintä
  • #31: Motivation eller kunskapstörst – vetgirighet
  • #32: Muutosten odottelu yms – epävarmuutta, voimattiomuuden tunne kun työn laatua joutuu laskemaan, polarisoituminen, arvostuksen puute, jatkuva kiire… Jo lapsesta lähtien meille kehittyy jonkun tasoinen stressitapa, tavanomainen stressitila, turvallinen tunne – jatkuva jonkun tason varuillaan olo, hylätyksi tulemisen pelko Helpot ja hyvät ohjeet älä ota itseesi, sano ei, tee vain sen kun kerkiät, ole oma itsesi… ei tunnu toimivan, muuten ei oltais tässä asiaa pohtimassa. Oman itsen kohtaaminen tärkeintä. Ulkopuolisuus, herkkyys, ujous, fyysinen tekijä, hyvät arvosanat, Haukkumista, pilkkaamista, naureskelua, ryhmästä poissulkemnista, varastelua, fyysistä uhkailua, varastamista, nettivainoa, tönäilyä, potkimista, väkivaltaa ja psyykkista alistamista, oman hauskanpidon vuoksi
  • #33: Muutosten odottelu yms – epävarmuutta, voimattiomuuden tunne kun työn laatua joutuu laskemaan, polarisoituminen, arvostuksen puute, jatkuva kiire… Jo lapsesta lähtien meille kehittyy jonkun tasoinen stressitapa, tavanomainen stressitila, turvallinen tunne – jatkuva jonkun tason varuillaan olo, hylätyksi tulemisen pelko Helpot ja hyvät ohjeet älä ota itseesi, sano ei, tee vain sen kun kerkiät, ole oma itsesi… ei tunnu toimivan, muuten ei oltais tässä asiaa pohtimassa. Oman itsen kohtaaminen tärkeintä
  • #40: Motivation eller kunskapstörst – vetgirighet
  • #43: ALIARVIOONTI, HUONOMMUUS AIHEUTTAA IKÄÄNKUIN PAINEEN OLLA TOISTEN YLÄPUOLELLA, AGGRESSIO, miehen fyysinen voima ohjaa miestä nujertamaan heikompaansa = pienempää, luokan epävarminta, naista, lasta, jotka herättävät tietoisuuden alemmuudentunteesta, hylätyksi tulemisen tunteesta, heikkoudesta. SUURI TARVE OLLA MUITA VAHVEMP/PAREMPI ON OIRE SIITÄ ETTÄ KOKEE OLEVANSA HEIKKO, EPÄVARMA
  • #44: Kielteiset seuraukset kielteisistä tunteista
  • #46: ALIARVIOONTI, HUONOMMUUS AIHEUTTAA IKÄÄNKUIN PAINEEN OLLA TOISTEN YLÄPUOLELLA, AGGRESSIO, miehen fyysinen voima ohjaa miestä nujertamaan heikompaansa = pienempää, luokan epävarminta, naista, lasta, jotka herättävät tietoisuuden alemmuudentunteesta, hylätyksi tulemisen tunteesta, heikkoudesta. SUURI TARVE OLLA MUITA VAHVEMP/PAREMPI ON OIRE SIITÄ ETTÄ KOKEE OLEVANSA HEIKKO, EPÄVARMA
  • #54: loukaaminen-juoruilu, työyhteisössä joku häiritsee, tupakanpoltto, alkoholi, potilas joka toimii agressiivisesti, syyllistävästi
  • #56: Ilman arvostuksia siis tavallisella kunnioittavalla, iloisella ja rakkaudellisella tavalla, hyvällä energialla Miksi, jotta purkaisimme kielteisillä tunteilla ohjaamisen tavan, joka opittiin jo kehdossa. Tulisimmeko tunteemiksi, pliisuiksi? Iloi ja rakkaus jatkuvaa, stressitunteet vain todellisessa tarpeessa.
  • #61: loukaaminen-juoruilu, työyhteisössä joku häiritsee, tupakanpoltto, alkoholi, potilas joka toimii agressiivisesti, syyllistävästi
  • #67: Liian kiltti, ei osaa sanoa ei, miellyttämisen halu – onko niin että herättää mahdollisen tietoisuuden siitä että kokee itsensä hylätyksi