Maria Valaste, Hennamari Mikkola, Reijo Sund ja Jaana E. Martikainen: Kelan korvaamien lääkkeiden kustannusten alueittainen vaihtelu
0 likes506 views
Maria Valaste*, Hennamari Mikkola*, Reijo Sund** ja Jaana E. Martikainen* *Kelan tutkimusosasto, **Helsingin yliopisto Esitys Terveystaloustieteen päivässä 6.2.2015
![Tulokset
• Alustavissa tuloksissa kunnittainen riski-indikaattori sai
arvoja välillä 3,3 % ja 98,6 % ja suuremmalla
simulointimäärällä päivitetyissä ajoissa [3,0 %, 122,7 %].
• Riski-indikaattorin suuruus on selvästi yhteydessä
kunnan väkilukuun.
• Erityisesti hyvin pienet alle 1000 asukkaan kunnat erottuvat
suurilla riski-indikaattorin saamilla arvoilla.
7](https://image.slidesharecdn.com/valasteymterveystaloustieteenpaiva2015-150209073606-conversion-gate01/85/Maria-Valaste-Hennamari-Mikkola-Reijo-Sund-ja-Jaana-E-Martikainen-Kelan-korvaamien-laakkeiden-kustannusten-alueittainen-vaihtelu-7-320.jpg)
Maria Valaste, Hennamari Mikkola, Reijo Sund ja Jaana E. Martikainen: Kelan korvaamien lääkkeiden kustannusten alueittainen vaihtelu
- 1. Kelan korvaamien lääkkeiden kustannusten alueittainen vaihtelu Maria Valaste*, Hennamari Mikkola*, Reijo Sund** ja Jaana E. Martikainen* *Kelan tutkimusosasto, **Helsingin yliopisto Terveystaloustieteen päivä 2015
- 2. Taustaa (1/2) • Sote-uudistuksen tavoitteena on supistaa kestävyysvajetta eli hillitä sosiaali- ja terveydenhuollon menoja. • Lääkekustannusten hillitsemiseksi on viime vuosina tehty useita uudistuksia, mm. • geneerisen substituution ja viitehintajärjestelmän käyttöönotto, • lääkekorvauksien tason alentaminen sekä • lääkkeiden tukkuhintojen alentaminen. • Alueellinen kustannusvastuu saattaa olla yksi tulevaisuuden vaihtoehto hillitä lääkekustannusten ja -korvausten kasvua. 2
- 3. Taustaa (2/2) • Aikaisempien tutkimusten perusteella on havaittu, että erityisesti alle 20 000 asukkaan kunnissa erikoissairaanhoidon kokonaiskustannusten vuosittainen vaihtelu voi olla suurta. • Kustannusvaihtelu oli suurta myös tätä suuremmissa väestöpohjissa, jos mukana oli psykiatrinen erikoissairaanhoito somaattisen erikoissairaanhoidon lisäksi. (Mikkola ym. 2003.) • Oletettavaa on myös, että lääkkeiden kokonaiskustannusten vaihtelu voi olla suurta. • Kalliiden lääkkeiden osalta erityisesti yksittäistapausten merkitys saattaa korostua kustannusten vaihtelussa. 3
- 4. Tavoite • Tutkimuksen tavoitteena on arvioida Kela korvaamien avohoidon lääkekustannusten vaihtelua ja niiden aiheuttamaa taloudellista riskiä erilaisilla aluetasoilla, kuten • kunnittain, • maakunnittain ja • sairaanhoitopiireittäin. • Lisäksi tavoitteena on lääkekustannusten vaihtelua kuvaavan riski-indikaattorin kehittäminen. 4
- 5. Aineisto ja menetelmät (1/2) • Tarkastelujen pohja-aineistona käytettiin Kelan vuoden 2013 apteekkien reseptitiedostoa, joka sisältää tiedot apteekeista ostetuista sv-korvatuista lääkeostoksista. • Jokaiselle lääkekustannuksia omaavalle laskettiin summa vuosittaisista lääkekustannuksista. • Kunnittaisten (n=320 vuonna 2013) kustannusten arvioinnissa käytettiin bootstrap-simulointia. • Lääkekustannusten jakauma on hyvin vino. • Noin 5 % vakuutetuista aiheuttaa melkein puolet avohuollon lääkekustannuksista (Saastamoinen ja Verho 2013). 5
- 6. Aineisto ja menetelmät (2/2) • Riski-indikaattori on aineiston ominaisuuksiin perustuva variaatiokertoimen sovellus (Bachman ja Bevan 1996; Mikkola ym. 2003). • Kuntatasoinen riski-indikaattori muodostettiin seuraavasti: • ensin laskettiin kunnittainen absoluuttinen kustannusten vaihtelu 95 persentiilin ja 5 persentiilin erotuksena. • Tämän jälkeen edellä saatu absoluuttinen kustannusten vaihtelu jaettiin kustannusten jakauman odotusarvolla. • Lisäksi laskettiin keskimääräinen riski-indikaattorin arvo sote-alueille. 6
- 7. Tulokset • Alustavissa tuloksissa kunnittainen riski-indikaattori sai arvoja välillä 3,3 % ja 98,6 % ja suuremmalla simulointimäärällä päivitetyissä ajoissa [3,0 %, 122,7 %]. • Riski-indikaattorin suuruus on selvästi yhteydessä kunnan väkilukuun. • Erityisesti hyvin pienet alle 1000 asukkaan kunnat erottuvat suurilla riski-indikaattorin saamilla arvoilla. 7
- 8. Simuloidut lääkekustannukset kunnittain, vuosi 2013, päivitetty ajo 8
- 9. Simuloidut lääkekustannukset kunnittain, vuosi 2013, aiempi pienempi simulointi 9
- 11. Simuloidut lääkekustannukset sote-alueilla, vuosi 2013, päivitetty ajo 11
- 12. Lopuksi (1/2) • Lääkekustannusten hillitsemiseksi on viime vuosina tehty useita uudistuksia. • Alueellinen kustannusvastuu saattaa olla yksi tulevaisuuden vaihtoehto hillitä lääkekustannusten ja -korvausten kasvua. • Alustavat tulokset osoittivat selvästi, että riski- indikaattorin suuruus on yhteydessä kunnan väkilukuun. • Havaittiin kuitenkin, että kaikissa tapauksissa pelkästään kunnan koko ei kuitenkaan selitä riski-indikaattorin suuruutta. • Sote-alueilla keskimääräiset riski-indikaattorin arvot olivat yhteydessä sote-alueen väkilukuun. 12
- 13. Lopuksi (2/2) • Nykyjärjestelmässä sairausvakuutus kattaa avohoidossa määrättyjen lääkkeiden kustannusriskin. • Sote-alueiden tulevassa rahoitusmallissa saattaisi olla, että sote-alue ja sen tuotantovastuualueet voisivat kantaa lääkekustannuksiin liittyvän riskin. • Sote-alueiden tuotantovastuualueilla olisi todennäköisesti vastuu lääkekustannusten muodostumisesta potilaiden koko hoitoprosessissa ja sitä kautta lääkehoidon kokonaiskustannuksissa. • Tulostemme perusteella väestöltään miljoonapiirinä sote-alue pystyy kantamaan sekä erikoissairaanhoidon että lääkkeiden kustannusten vaihtelusta aiheutuvan riskin.13
- 14. Pohdintaa • Pitäisikö… • Soten tuotantovastuualueille muodostaa erillinen kalliiden hoitojen kustannusriskin tasausjärjestelmä? • tai ainakin ottaa huomioon kustannusten mahdollinen vaihtelu tuotantovastuualueiden rahoituksen kannustejärjestelmissä? • Jos työterveyshuolto ja yksityinen terveydenhuolto jäävät soten järjestämispäätöksen ulkopuolelle, kenellä on kustannusvastuu soten ulkopuolisten organisaatioiden lääkäreiden määräämien lääkkeiden kustannuksista? 14
- 15. Lähteet Bachmann, M. O., & Bevan, G. (1996). Determining the size of a total purchasing site to manage the financial risks of rare costly referrals: computer simulation model. BMJ, 313(7064), 1054-1057. Efron B. and Tibshirani R. (1993). An Introduction to the Bootstrap. Chapman & Hall, New York. Mikkola, H., Sund, R., Linna, M., & Häkkinen, U. (2003). Comparing the financial risk of bed-day and DRG based pricing types using parametric and simulation methods. Health care management science, 6(2), 67-74. Saastamoinen, L. K., & Verho, J. (2013). Drug expenditure of high-cost patients and their characteristics in Finland. The European Journal of Health Economics, 14(3), 495-502. STM 2013. http://www.stm.fi/palvelurakenneuudistus/kasitteet#sotealue. SLT 2012 (2013). Suomen lääketilasto 2012. Fimea ja Kansaneläkelaitos, Helsinki. http://uudistuva.kela.fi/it/kelasto/kelasto.nsf/alias/SLT_2012/$File/SLT%202012_net.pdf 15
- 16. Kiitos! 16